URHO uusia väyliä miehille miessakit ry - jäsentiedote - kesä 2016 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016 miessakkiväelle!

Transkriptio

1 URHO uusia väyliä miehille miessakit ry - jäsentiedote - kesä 2016 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016 miessakkiväelle!

2 MIESSAKIT RY JÄSENTIEDOTE KESÄ 2016 TÄSSÄ NUMEROSSA Yhteishyvä jäluställe ohi mekäänisen täsäärvon 3 ILMESTYMISAIKATAULU Uudet miessäkkiläiset esittä ytyvä t 4 Vieräästä Veljeksi 10 Miessäkkiopisto 12 Lyo mä to n Linjä 14 Syksy 2016 aineistopäivä Joulu 2016 aineistopäivä Kevät 2017 aineistopäivä Erostä Elossä 16 Kesä 2017 aineistopäivä URHO - UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE Päätoimittaja Tomi Timperi Taitto Mikko Timonen Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B 28, Helsinki urho@miessakit.fi Sivu 2 J Ä S E N T I E D O T E

3 YHTEISHYVÄ JALUSTALLE OHI MEKAANISEN TASA-ARVON Ihmiselä mä n jä -sukupolvien hyvinvoinnin ydintekijä t ovät ä itiys jä isyys. Kumpääkin, jä ennen käikkeä niiden yhteisyyttä, tulee vääliä. Ei yhtä päljon, vään tärpeen mukään, yhdessä. Lästen käikki tärpeet tä yttyvä t edellisten summällä. Ä itiyden tukeminen on yhteiskunnässämme pä ä osiltään hyvä llä tolällä; fyysisiä jä useimpiä psyykkisiä perustärpeitä osätään ennäkoidä jä niihin kyetä ä n västäämään. Ä itiys jä tyo elä mä - kin ovät liitettä vissä hyvin yhteen. Myo s isyys voi keskeisiltä osiltään hyvin; räuhän äikä jä yhteiskuntäräkennemuutos ovät mähdollistäneet isien äiempää merkittä vä sti tiiviimmä n jä sämällä voimäännuttävän lä snä olon perheärjessä. Ä idit jä isä t jäkävät vänhemmuuden västuut yhdessä, äikä äjoin niistä tottäkäi vä ä ntä - en jä riidellenkin, muttä loppupeleissä sopuun pä ä sten jä kunkin perheen omiin ärvoihin nojäten. Meille ihmisille on kuitenkin ominäistä joskus sokeutuä siltä käikeltä hyvä ltä, mitä olemme itsellemme mähdollistäneet. Ähneuksissämme jä erä ä nläisessä luontäisessä täipumuksessä epä tyytyvä isyyteen säätämme ryhtyä sitä horjuttämään. Nä in teemme värsinkin silloin, jos emme uskällä täi kykene luottämään toisten hyvä ä n tähtoon. Ehkä pä äinut, jä äinäkin merkittä vin ulkoinen hääste ä itiydelle jä isyydelle liittyy kämppäiluun täsä-ärvopoliittisistä minä oikeuksistä jä - eduistä. On muistettävä, että väkävän sosiäälisen jä psyykkisen pähoinvoinnin täuställä ovät useimmiten läpsuuden perheyhteydessä kohdätut, hoitämättä jä ä neet kriisit. Jä nä mä kriisit, väikkä monesti ovätkin psyykkisen pähoinvoinnin johdännäisiä, liittyvä t ne hyvin usein myo s täsä-ärvosä vytteiseen minä keskeisyyteen. Tä mä täsä-ärvo-niminen ulkoinen joukkopäine säättää äjää moderniudeksi näämioituneenä vä heksymä ä n jä vänhoillistämään elä - mä n sisä syntyiset tärpeet. Negätiiviset väiku- tukset nä yttä ytyvä t liiän usein näisen jä miehen keskinä isessä suhteessä. Osin siksi erityisesti pikkuläpsiperheiden yhteisside huolestuttävän monen kohdällä kätkeää. Meidä n edellytetä ä n toimivän mekäänisen täsä-ärvoisesti, jä juuri sitä säätetäänkin ryhtyä kä yttä mä ä n itsekkyyden lyo mä äseenä. Sekä näiset että miehet säättävät hyo dyntä ä täsä-ärvopolitiikkää horjuttääkseen yhteistä hyvä ä. Joskus tä mä täpähtuu tärkoituksellä, muttä pä ä osin huomäämättä, hyvä ä n tärkoitukseen äidosti luottäen. Tä mä siksi, ettei yhteiskuntäjohto ole vielä herä nnyt ymmä rtä - mä ä n äjätustärkoitukseltään hyvä n täsä-ärvon negätiivisiä väikutuksiä. Ymmä rtä mä tto myys väluu räkenteisiin jä edelleen perheisiin. Ä idit säättävät syyttä ä isiä jä isä t ä itejä niistä sämoistä äsioistä, joitä yhteiskunnässä lietsotään, väikkeivä t ne mitenkä ä n liity kyseisen perheen ärkeen täi ärvoihin. Täi sitten ne sinne tärkoitushäkuisesti liitetä ä n jä täisteluvärusteeksi väljästetään. Mekäänisen täsä-ärvon sijään positiivisorientoituneeseen yhteishyvä ä n pänostäminen on päräs keino torjuä edellä kuvättu uhkä ä itiydelle jä isyydelle. Tä mä on ennen käikkeä yhteiskuntäjohdon tehtä vä ; väikkä vänhemmuustuen yleissuuntä on pä ä osin hyvä, on uhät tiedostettävä. Yhteishyvä ä n pänostäminen on sitä, että väikeistäkin äsioistä sovitään äikuisten kesken, eikä perheyhteyttä uhrätä poliittisille tärkoitusperille. Nä in käsvätetään tietysti tuleviä sukupolviä sämään, muttä luodään myo s jotäkin, jostä jä ä hyvä olo juuri nyt. Yhteiskuntäjohdon tulee siten ensisijäistää sopiminen ohi tilästollisten tävoitteiden. Luotetään siis ihmisyyteen. Käikki räkentuu värmästi lopultä hyvä n ehdoillä, muttä ollään toki hereillä. Tomi Timperi, toiminnanjohtaja Sivu 3

4 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT Hankkeessa asiakastyö koostuu väkivaltaa kokeneiden miesten neuvonnasta ja auttamisesta sekä vertaistukiryhmän ohjaamisesta. Tukea on mahdollista saada myös puhelimitse ja sähköpostitse. Tapaamisissa autetaan miestä käymään läpi väkivaltakokemusta ja löytämään ratkaisuja, joilla voi välttää uusiin väkivaltakokemuksiin joutumista. Tommi Sarlin, hankekoordinaattori, Väkivaltaa kokeneet miehet Olen lyhytterapeutti ja teologian maisteri ja aloitin väkivaltaa kokeneiden miesten tueksi tarkoitetun hankkeen koordinaattorina Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Tulen Miessakkeihin Kirkkonummen perheasialain neuvottelukeskuksesta, jossa toimin perheneuvojana. Toimin myös yksityisenä kognitiivisena lyhytterapeuttina Helsingissä. Moni saattaa muistaa minut kirjoittajan uraltani, jonka viimeisin hedelmä on Ihmisyyden matka - henkilökuva terapeutti Tommy Hellstenistä (2015). Olen toiminut myös toimittajana, jossa viimeisin kiinnitykseni oli Kirkko ja Kaupunki -lehdessä. Väkivaltaa kokeneiden miesten tueksi käynnistetyssä hankkeessa teen asiakastyötä ja kerään kokemustietoa miehiltä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Hankkeesta kootaan myös julkaisu. Jussi Pekkola, hanketyöntekijä, Väkivaltaa kokeneet miehet Olen Jussi Pekkola, 38-vuotias sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja. Olen aloittanut Väkivaltaa kokeneet miehet - hankkeessa hanketyöntekijänä. Aikaisemmin työskentelin Väestöliiton Poikien ja nuorten miesten keskuksessa, jossa tein töitä pääsääntöisesti alle 29-vuotiaiden poikien ja miesten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennen Väestöliittoon siirtymistäni toimin kymmenisen vuotta aikuisten akuuttipsykiatriassa ja traumatologian päivystyksessä Töölön sairaalassa. Työssäni kohtasin sekä fyysisesti että psyykkisesti huonokuntoisia ihmisiä. Väkivallan eri muodot tulivat työn puolesta enemmän kuin tutuiksi. Sivu 4 J Ä S E N T I E D O T E

5 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT Kiinnostus alaa kohtaan on syttynyt kohdallani hyvin nuorena. Toimin nuorena asuinkuntani kesäleireillä ohjaajana ja suunnittelin nuoriso-ohjaajan opintoja. Päädyin kuitenkin asumaan ulkomaille, jossa työskentelin vuoden yksivuotiaan pojan hoitajana. Ulkomaan vuosieni aikana ehdin kokeilla monenlaisia töitä pyöräkuormaajan kuljettajasta postinjakajaan. Lopulta päädyin palaamaan takaisin Suomeen ja opiskelemaan sairaanhoitajaksi, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Opintojeni alussa en osannut päättää, haluanko työskennellä ainoastaan psykiatrian kentällä. Päädyin jakamaan syventävät opintoni psykiatrian ja äkillisesti sairaan hoitotyöhön. Opinnot antoivat pohjavalmiudet toimia sekä somatiikan että psykiatrian parissa. Mielestäni vanha sanonta, työ tekijäänsä opettaa, pitää pitkälti paikkaansa. Kokemukseni mukaan potilaiden ja asiakkaiden kohtaaminen on yksinkertaista läsnäoloa, havainnointia, tilanteen arviointia ja toimimista yksilön auttamiseksi ja hänen ongelmansa ratkaisemiseksi. Koen, että henkilökohtainen motivaatio ja persoona ovat koulutuksen ja kokemuksen lisäksi ensiarvoisen tärkeitä työssä pärjäämisessä. Tällä hetkellä oma kiinnostuksen kohteeni on miesten hyvinvoinnin lisääminen. Tästä syystä olen onnekas saadessani aloittaa uuden työn Miessakkien Väkivaltaa kokeneiden miesten hankkeessa. Santeri Kallionpää, väkivaltatyöntekijä, Lyömätön Linja Olen 33-vuotias hiljattain Helsinkiin muuttanut mies, alun perin kotoisin Espoosta. Olen peruskoulutukseltani psykologi ja suoritan parhaillaan neljättä ja viimeistä vuotta psykoterapeuttikoulutuksesta. Ennen työskentelyä Miessakit ry:n Lyömättömässä Linjassa tein asiakastyötä yksilöiden, perheiden ja pariskuntien kanssa psykiatrian puolella kahdeksan vuoden ajan. Asiakastyön lisäksi olen kiinnostunut tutkimustyöstä ja teen väitöskirjaa Helsingin yliopistolle psykiatrisista arviointimenetelmistä. Harrastan vapaa-ajallani lukemista, kitaran soittelua, kuntosalia ja uusimpana kiinnostuksen kohteena on muutama vuosi sitten ostettu moottoripyörä. Pidän Miessakkien ja Lyömättömän Linjan toimintaa erittäin tärkeänä ja olenkin otettu päästessäni liittymään mukaan remmiin. Miehet jäävät kriisitilanteessa naisia useammin yksin ilman apua ja tukea. Ystäviin tukeutuminen voi monesti tuntua vieraalta ajatukselta ja miehillä yksin pärjääminen näyttäytyy usein tavoiteltavana. Sivu 5

6 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT Uskon kuitenkin että jokaisella ihmisellä on se sietokyvyn raja, minkä ylittyessä omien voimavarojen varassa pärjääminen muuttuu huteraksi ja on vahvuuden merkki hyväksyä omien voimavarojen rajallisuus. Ongelmien taustalla on usein monimutkaisia vyyhtejä, joiden tarkasteleminen usein auttaa löytämään uusia näkökulmia ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Jokainen ihminen ja elämäntilanne on ainutlaatuinen, kaikille sopivia työskentelytapoja tai valmiita ratkaisuja on niukasti. Vaikeistakin tilanteista voi kuitenkin selvitä ja niistä voi syntyä uutta kasvua. Tämä vaatii kuitenkin sinnikkyyttä ja omaa halua tarkastella ja uudelleen arvioida asioita. Tomi Liias, erotyöntekijä, Erosta Elossa Olen kolmen lapsen isä ja asun Tuusulassa. Olen lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta ja pääkaupunkiseudulle muutin aikanaan opiskelujen perässä. Ennen Miessakkeihin saapumistani olen työskennellyt päihde- ja mielenterveystyön parissa. Työurani olen aloitellut Järvenpään Sivu 6 Sosiaalisairaalassa sosiaalityöntekijänä vuonna Työskentelin Sosiaalisairaalassa eri osastoilla aina korvaushoidon aloituksesta kuntouttavaan hoitoon saakka. Pääsin perehtymään kognitiiviseen työotteeseen ja olennainen osa hoitoa oli erilaiset ryhmät ja potilastapaamiset. Järvenpään Sosiaalisairaalan jälkeen työskentelin mm. hoitokoti Sillanpirtissä, joka on päihdehuollon asumispalveluyksikkö. Siellä toimin sosiaalityöntekijän tehtävissä. Olen päässyt näkemään aika lailla aitiopaikalta yhteiskunnallisten päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja myös siihen maailmaan, jossa marginaalissa olevat ihmiset elävät; asunnottomuus, päihdeongelmat, väkivalta, rikollisuus ja monenlaiset muut elämän haasteet. Vuonna 2007 siirryin Seurakuntaopistolle työelämäpalveluihin, jossa työskentelin aina näihin päiviin saakka päihdetyön koulutussuunnittelijana ja kouluttauduin samalla ammatilliseksi opettajaksi. Työhöni ovat kuuluneet työelämälähtöiset päihdetyön koulutukset ja käytännön opetus ja kouluttaminen. Työni kautta olen päässyt matkustamaan ja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa ympäri Suomen. Olen toiminut myös AVEKKI-kouluttajana, eli koulutan alan ammattilaisia uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimiseen. Kiinnostuin Miessakeista jo pari vuotta sitten, ja kun näin, että erotyöntekijän paikkaan haettiin ammattilaista, totesin, että tähän tilaisuuteen on tartuttava. Olen työskennellyt kaikkiaan 19 vuotta päihde- ja mielenterveysteemojen parissa ja tämä on J Ä S E N T I E D O T E

7 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT mielestäni oivallinen tilaisuus päästä ensinnäkin konkreettisesti vaikuttamaan ja tukemaan kriisissä olevia miehiä ja toiseksi pääsen myös uusien ammatillisten haasteiden eteen. Tiedostan että paljon on opittavaa, mutta koen tämän työn mielekkäänä ja motivoivana ja ennen kaikkea pääsen tekemään myös konkreettista käytännön työtä. Mikko Timonen, toimistosihteeri Olen 19-vuotias media-assistentiksi Omnian ammattiopistosta viime keväänä valmistunut nuori, ja aloitin huhtikuussa Miessakkien toimistosihteerinä. Heikki Parviainen, hankekoordinaattori, Vieraasta Veljeksi Aloitin toukokuussa Vieraasta Veljeksi hankekoordinaattorina. Hankkeen tarkoitus on edistää maahanmuuttajamiesten työllistymistä ja lisätä vuorovaikutusta suomalaisten ja maahanmuuttajamiesten välillä. Mukaan haetaan sekä vapaaehtoisia Suomen kieltä ja työelämää tuntevia miehiä että maahanmuuttajia. Olen työskennellyt viimeksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä erityisasiantuntijana. Minulla on aiempaa kokemusta muun muuassa tutkimus, opetus ja monikulttuurisuustyöstä. Aiemmin olen ollut työharjoittelussa radiokanavalla tuottamassa sinne sisältöä, ja olenkin iloinen kun myös Miessakeissa olen päässyt tekemään sisällöntuotantoa järjestön tarpeisiin. Olen päässyt tekemään myös paljon muuta media-alaan liittyvää, kuten valokuvaamista sekä livesomettamista. Työsuhteeni on vuoden mittainen, ja uskon, että sen aikana pääsen tekemään vielä paljon omaan alaani liittyvää ja Miessakeille hyödyllistä työtä. Tekstit Kukin runoili itse itsestään Kuvat otti Mikko K E S Ä Sivu 7

8 MARIA AKATEMIAN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS HELSINGISSÄ Tulevaisuuden työnohjaaja yhteisödynamiikan ja johtajuuden kehittäjänä Maria Akatemia ry:n työnohjaajakoulutus on ammatillinen täydennyskoulutus, joka vastaa tämän päivän työelämän tarpeisiin ja haasteisiin. Työnohjaaja nähdään yhteisödynamiikan ja johtajuuden kehittäjänä, työhyvinvoinnin vahvistajana sekä uusien työkalujen ja prosessien rohkeana kokeilijana muuttuvassa työelämässä. Märiä Äkätemiän tyo nohjääjäkoulutuksen juuret ovät Sosiäälipedägogisessä keskuksessä. Psykoteräpeutti sekä johtäjuus- jä tyo yhteiso kouluttäjä Britt-Märie Perheentuvän johdollä tyo nohjääjäkoulutuksiä on kehitetty jä viety eteenpä in Märiä Äkätemiässä. Tyo nohjääjä-koulutuksen perustä on Britt-Märie Perheentuvän kehittä mä ihmisyyden käsikirjoitus-filosofia, jokä on säänut väikutteitä muun muässä psykodynäämis-humänistisestä ihmiskä sityksestä. Kä sikirjoitusfilosofiä hähmottää jä jä sentä ä yksilo n, yhteiso n jä ympä ro ivä n määilmän keskinä isiä kompleksisiä vuoroväikutuskuvioitä jä prosessejä. Kä sikirjoitusfilosofiä-äjättelullä pyritä ä n luomään tiedolliset, täidolliset jä äsenteelliset välmiudet tä mä n monimuotoisuuden syvempä ä n ymmä rtä miseen, änkkuroitumiseen kä ytä nno n tyo ho n sekä yhteiskuntäväikuttämiseen. Tävoitteenä on, että koulutuksen osällistujät säävät välmiudet tutkiä jä tunnistää ihmisten jä yhteiso jen eheyttä viä sekä häjottäviä voimiä diälogin jä tietoisuus-tyo skentelyn ävullä sekä toimiä ihmisärvolä hto isen kumppänuuskulttuurin kehittä jä nä. Koulutuksessä päinottuvät erityisesti seuräävät äsiät: Omän sisä isen kä sikirjoituksensä tiedostäminen jä tutkiminen ämmätillisenä läätutekijä nä Tyo nohjäus menetelmä nä tyo elä mä n kehittä miseen Eettisen johtäjuuden tukeminen jä kehittä minen Iä n jä sukupuolitietoisuuden merkitys yhteiso dynämiikän ymmä rtä misessä Näis- jä mieserityisyyden tiedostäminen johtämisen jä orgänisäätiokulttuurin läätutekijo inä. Koulutus on lääjuudeltään 70 op jä kesto 2,5 vuottä. Koulutuksen viitekehys on psyko-dynääminen. Koulutus äntää välmiudet toimiä itsenä isenä tyo nohjääjänä sekä kehittä jä nä tyo yhteiso issä, ryhmissä jä yksilo iden känssä. Märiä Äkätemiän koulutus noudättää Suomen tyo nohjääjät ry:n (STOry) äsettämiä kriteerejä tyo nohjääjäkoulutukselle. Koulutus älkää Koulutus toteutetään monimuoto-opetuksenä jä eriläisissä oppimisympä risto issä (itseopiskelu, pärityo skentely, ohjäustyo t yhteiso ille jä ryhmille, sekä koko ryhmä n yhteinen prosessi), sekä suullisesti että kir- Sivu 8 J Ä S E N T I E D O T E

9 jällisesti. Koulutus sisältää myos tototyoskentelyä (tyonohjäuksen tyonohjäus). Toto-työskentely ja kirjalliset tehtävät on mahdollista tehdä ruotsinkielellä. Kohderyhmä Koulutus soveltuu opetus-, terveys-, sosiääli- jä yritysälän henkiloille jotkä ovät muun muässä johtäjuus-, västuu-, kehittämis- jä äsiäntuntijätehtävissä. Suositellään äinäkin 5 vuoden tyoelämäkokemustä sekä äikäisempää tyonohjäuskokemustä noin 40 h omään tyohon. Aikataulu Lähiopiskelupäivät ovät perjäntäisin klo jä läuäntäisin klo , 4 6 viikon välein. Lähiopiskelupäivien välissä on pienryhmätäpäämisiä. Vuoden 2016 lähiopiskelupäivät ovät: , jä Paikka Märiä Äkätemiä, Fredrikinkätu 33 Ä, HKI Hinta Mäksu erissä koulutuksen äikänä. RAY:n avustustiedote toukokuu 2016 RAY:N AVUSTUSOSASTOSTA SOSIAALI JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut ehdotuksen asetuksista, joilla säädeltäisiin sote-järjestöille myönnettävien avustusten käsittelyä RAY:n lakkauttamisen jälkeen. Ehdotuksen mukaan STM:n yhteyteen perustetaan RAY:n entisestä avustusosaston henkilöstöstä koostuva itsenäinen ja riippumaton Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Uusi keskus vastaisi jatkossa samoista avustusten käsittelyyn liittyvistä tehtävistä, jotka nykyisin kuuluvat RAY:lle. Avustuksiin sovellettaisiin jatkossa valtionavustuslakia, jolloin muutokset nykymalliin jäisivät järjestöjen näkökulmasta vähäisiksi ja teknisluonteisiksi. Haku Ilmoittäutuminen koulutukseen tehdään väpäämuotoisellä häkemuksellä, johon liitetään omä CV. Häkemukset osoitetään Märiä Äkätemiälle osoitteeseen Fredrikinkätu 33 Ä, Helsinki. Kuoren päälle kirjoitetään Tyonohjääjäkoulutus. Välintäprosessiin kuuluu mäksullinen häästättelu. Tiedustelut Märiä Äkätemiä ry:n toimisto toimisto@märiä-äkätemiä.fi KESÄ 2016 Sivu 9

10 Miessakit ry vieraasta veljeksi VIVE MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ FESTIVAALEILLA Miessakkien Vieraasta Veljeksi hanke esittäytyi Helsingissä järjestetyillä Maailma Kylässä festareilla. Kansalaisjärjestöjä, viranomaistoimijoita ja kansainvälisyysasioista kiinnostuneita yhteen kokoavassa tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana arviolta kävijää. Uuden po ytä liinän koristämällä Miessäkkien stä ndillä kä vi yhteensä yli 100 ihmistä keskustelemässä jä ottämässä esitettä. Hänkkeelle häettuä nä kyvyyttä säätiin kohtuullisesti jä mukään tärttui mähdollisesti muutämä uusi äktiivi Miessäkkien toimintään. Sunnuntäi-iltänä hänkekoordinäättori Heikki Parviainen käsäsi roll-upit jä esitteet mukäänsä, koko messujen äjän pä ivystä nyt Antti Ale n säi ottää päläutuspullot. Vieräästä Veljeksi hänkkeessä väpääehtoiset, suomeä hyvin osäävät mentorit jä määhänmuuttäjämiehet muodostävät tyo - pärejä. Mentorin ävullä määhänmuuttäjän voi olettää tyo llistyvä n helpommin kuin pelkä stä ä n viränomäisten tärjoämien pälveluiden käuttä. Sämällä kotoutuminen helpottuu jä myo s mentorille voi äväutuä uudenläinen nä kymä suomäläiseen tyo elä - mä ä n jä kulttuuriin. Tyo n lisä ksi kielitäito on keskeinen kotoutumistä edistä vä tekijä. Hänke jä rjestä ä mentoritoiminnän kyljessä suomenkielisiä keskusteluryhmiä määhänmuuttäjä- jä suomäläisille miehille. Sekä mentori- että kieliryhmä t kä ynnistyvä t syksyllä Lue lisää viereiseltä sivulta, netistä tai ota yhteyttä Heikki Pärviäinen hänkekoordinäättori heikki.pärviäinen@miessäkit.fi miessäkit.fi -> Toimintämuodot -> ViVe Sivu 10 J Ä S E N T I E D O T E

11 Miessakit ry vieraasta veljeksi VIVE-HANKETOIMINNAT Mentoritoiminta Määhänmuuttäjillä ei Suomeen tullessään vä lttä mä ttä ole kä ytä nno n kokemustä Suomen tyo märkkinoistä täi sämänläisiä sosiäälisiä verkostojä kuin suomäläisillä. Vieräästä Veljeksi hänkkeen mentoritoiminnässä käntävä esto o n kuuluvät täi Suomeen kotoutuneet väpääehtoiset miehet toimivät mentoreinä tyo elä mä ä n suuntääville määhänmuuttäjämiehille. Mentorointiprosessi on noin puolen vuoden mittäinen jäkso, jonkä äikänä mentori jä mentoroitävä kä yvä t yhdessä tärpeen mukään lä pi tyo nhäkuun liittyviä äsioitä. Mentoreille tärjotään lyhyt koulutus jä jokäiselle pyritä ä n etsimä ä n mähdollisimmän sopivä, omä määhänmuuttäjätyo päri. Käikille osällistujille jä rjestetä ä n kolme ryhmä täpäämistä, joissä kä ydä ä n yhdessä lä pi toiminnän äloitustä, siitä säätujä kokemuksiä sekä tuloksiä. Lisä ksi koulutustä jä täpäämisiä jä rjestetä ä n mähdollisuuksien, tärpeiden jä kiinnostuksen mukään. Sopivien tyo pärien lo ytä miseksi toimintään osällistuviltä toivotään vä hintä ä n keskiästeen koulutustä. Mentoritoimintä on mähdollisuus se voi äuttää päitsi määhänmuuttäjää tyo llistymä ä n, myo s tärjotä mentorille uudenläisen nä ko kulmän suomäläiseen yhteiskuntään jä tyo elä mä ä n. Jä se voi tärjotä molemmille uuden ystä vä n. Toimintä kä ynnistyy syksyllä Kieliryhmätoiminta Jä rjestä mme suomeä hyvin puhuville miehille jä määhänmuuttäjämiehille yhteisen keskusteluryhmä n syksyllä Kevyesti vedetyt keskustelut kä sittelevä t vä ljä sti tyo elä mä ä jä elä mä ä Suomessä. Keskustelut tärjoävät mähdollisuuden tutustuä uusiin ihmisiin, joitä ei vä lttä mä ttä muuten ärjessään kohtää. Luvässä voi ollä kiinnostäviä tärinoitä jä kokemusten jäkämistä. Määhänmuuttäjämiesten nä ko kulmästä ryhmä on myo s mähdollisuus kä yttä ä suomen kieltä jä yllä pitä ä täi päräntää sen hällintää. Mukään voi tullä keskustelemään, vetä - mä ä n keskustelujä, tärjoämään äiheitä täi väikkä äluksi väin kuuntelemään. Syksyn 2016 keskusteluryhmä ensimmä inen kokoontumiskertä on keskiviikkonä klo Miessäkkien tiloissä Ännänkädullä. Kokoontumisiä on sääkkä. Briefly in English The project helps immigränt men by mentoring änd discussion groups. Mentors äre voluntäry Finnish-speäking men who help immigränts in finding job opportunities änd getting äccustomed to Finnish culture änd läbour märket. Discussion Groups äre meänt for immigränts änd Finnish-speäking men interested in shäring experiences äbout Finnish culture änd work. The äim is to help twowäy integrätion änd to improve änd support the Finnish länguäge skills of immigränt pärticipänts. Sivu 11

12 MIESSAKIT RY MIESSAKKIOPISTO MIESTEN KIRJALLISUUSSAKKI JA SÄBÄSAKKI Miesten kirjallisuussakki HKI Miessakit ry:n Miesten Kirjallisuussakki jatkaa syksyllä 2016 Helsingissä. Mukaan kutsutaan miehiä, jotka haluavat yhdessä tutustua mieskirjallisuuteen, joka voidaan käsittää sangen laaja-alaisesti. Osallistujat voivat ehdottaa käsiteltäviä teoksia. Kirjoistä keskustellään väpäästi, kukin omien äjätustensä jä tuntojensä pohjältä, äjätuksiä jäkäen. Ryhmä stä muodostuu käveriporukkä, jonkä känssä voi pohtiä omää mieheyttä ä n niin klässikkojen kuin uudemmänkin kirjällisuuden mieskuviä västen. Seuraavaksi kerraksi luettava teos Syksyn ensimmä inen teos on norjäläisen Jämes Joycen Odysseus/Ulysses. Muiden kieliversioiden ohellä sekä uusi että vänhä versio tä stä kirjästä kä y. Paikka Miessäkkien tilät Ännänkätu 16 B 28 Helsinki Aika Tiistäinä 30.8 klo Seuräävät täpäämiset 20.9, 11.10, 1.11 jä Lisätiedot ja ilmoittautuminen Petri O hmän pjohmän@netti.fi Tervetuloa mukaan! Säbäsakki HKI ja TRE Miessakit ry:n Säbäsakki ryhmä tarjoaa mahdollisuuden pelata harrastusmielessä sählyä. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Tarvitset mukaan vain omat sisäliikuntavarusteet ja sählymailan. Ryhmä on tärkoitettu miehille, jotkä ovät yli 40 vuotiäitä, muttä nuoremmätkin ovät tervetulleitä peläämään, eivä t vä lttä mä ttä liiku suositusten mukään, jä häluävät päräntää kuntoään jä etsivä t pelikävereitä. Helsingin ryhmä kokoontuu sunnuntäisin älkäen klo Ärenä Centerissä : Ärenä Center Häkäniemi, So rnä isten räntätie 6, Helsinki. Tampereen ryhmä kokoontuu syyskuun älustä sunnuntäisin klo (päikkä värmistuu elokuussä). Hinta 45 (HKI), 40 (TRE) - osuus kättää koko syyskäuden. Ilmoittautumiset Voit ilmoittäutuä mukään Sä bä säkkiin verkkosivuiltämme ilmoittäutumislomäkkeen käuttä. miessäkit.fi -> Toimintämuodot -> Miessäkkiopisto -> Sä bä säkki Sivu 12 J Ä S E N T I E D O T E

13 Martti Suomelan töitä Miessakkien käytävägalleriassa Tänä kesänä Miessakit ry:n Käytävägalleriassa on esillä taiteilija Martti Suomelan töitä. Tervetuloa tutustumaan arkisin klo välisenä aikana! Sivu 13

14 MIESSAKIT RY LYÖMÄTÖN LINJA VÄKIVALTAISEN KÄYTÖKSEN MERKKEJÄ VOI TUNNISTAA ETUKÄTEEN Teksti julkäistu älun perin Mediä Plänetin Miehen Terveys -liitteessä Helsingin Sänomien mukänä Henkinen ja fyysinen väkivalta ovat verrattain yleisiä, tutkimusten mukaan noin 17 prosenttia sekä miehistä että naisista on joskus joutunut väkivallan kohteeksi. Vä kivältäisestä kä yto ksestä voi pä ä stä eroon jä tehdä siitä hällittävän, jolloin vä - kivältäisuuden läukäisevät tilänteet opitään tunnistämään ennäkkoon. Miessäkit ry:n yllä pitä mä Lyo mä to n Linjä toimintä jä rjestä ä yksilo -, ryhmä - jä päritäpäämisiä jä osällistuu lisä ksi muun muässä Helsingin käupungin vä kivältätyo ryhmä ä n. Lyo mä tto mä n linjän täpäämisissä kä vi vuonnä äsiäkästä jä tä nä vuonnä osällistujien mä ä rä hiukän nousee. Suurimmalla osalla asiakkaistamme väkivalta kohdistuu kumppaniin. Useimmiten meihin otetaan yhteyttä silloin, kun asiakas pelkää suuttuvansa niin pahasti että käytös voi kärjistyä fyysiseksi väkivallaksi tai väkivaltaa on jo käytetty, kertoo Miessäkit ry:n psykoteräpeutti Pekkä Jolkkonen. Väkivalta on omien tunnekokemuksien käsittelyä Tilänteissä äktivoituvät hänkälästi kä siteltä vä t tunnetilät, joillä on usein yhteys läp- Sivu 14 J Ä S E N T I E D O T E

15 suuden perheessä koettuihin vuoroväikutustilänteisiin jotkä voivät ollä träumäättisiäkin. Ärkinen vuoroväikutustilänne voi kytkeytyä mielessä äikäisempiin esimerkiksi läpsuudessä täpähtuneisiin ähdistäviin täi träumäättisiin kokemuksiin. Nä mä väikeästi ymmä rrettä vä t jä kä siteltä vä t tunteet eivä t vä lttä mä ttä äktivoidu kuin väin lä heisimmissä suhteissä, joskin kovä psyykkinen kuormitus täi pä ihteet voivät myo s heikentä ä itsesä ä telyä. Väkivalta on usein ikään kuin reaktio näille kokemuksille. Sisäiset mielikuvat voivat ohjata vahvasti myös tilanteen havainnointia, sitä miten toiset ihmiset ja oma itse koetaan. Kun vaikeiden mielensisältöjen kohtaaminen ei onnistu ja tilanteen ratkaisemiseksi ei löydy olemassa olevia rakentavia ratkaisumalleja, voidaan toiseen henkilöön kohdistuva hyökkäys ymmärtää keinona saada sisäisen kokemuksen värittämä uhkaava tilanne hetkellisesti hallintaan, kertoo Jolkkonen. Merkkejä vä kivältäisen kä yto ksen älkämisestä voi oppiä tunnistämään itse. Äsiäkäs voi tunnistää myo s verbäälistä vä kivältää, mitä ei vä lttä mä ttä äinä pidetä vä kivältänä. Tapasimme käydä tilanteita konkreettisesti läpi ja mietimme, millaisia mielikuvia niihin liittyy ja mitä on tapahtunut. Ohjaamme asiakasta huomaamaan, mikä siinä tilanteessa oli väkivaltaa, sanoo Jolkkonen. Asiakkaamme sanovat usein, että on ollut iso apu oppia ymmärtämään mistä oma väkivaltainen käytös motivoituu ja että siihen voi itse vaikuttaa. Lyo mä to n Linjä -toimintään pä ä see mukään soittämällä äjänväräuspuhelimeen täi tä yttä mä llä verkossä yhteydenottokääväkkeen. OLETKO SINÄ SAIRAAN HYVÄ YSTÄVÄ? Jokainen ihminen maapallolla on enintään kuuden askeleen päässä kenestä tahansa toisesta ihmisestä. Suomen kokoisessa maassa välimatka on vielä lyhyempi ja se tuo myös yleisimmät yhteiskunnalliset ongelmat meidän jokaisen lähelle. Tee testi vastaamalla muutamaan helppoon kysymykseen ja katso kuinka lähellä sinua on joku, joka saattaa tarvita apua. Samalla löydät keinoja auttaa läheistäsi ja voit olla se sairaan hyvä ystävä. RAY Sivu 15

16 MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA TUKIHENKILÖKOULUTUS EROMIEHILLE TURKU ja TAMPERE Miehet jäävät erotilanteessa usein aivan yksin. Itse eron kokenut, tehtäväänsä koulutettu vertaistukihenkilö tukee eromiehen jaksamista, kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa. Tarvittaessa tukihenkilö voi olla mukana vanhemmuuteen liittyvissä sopimusneuvotteluissa. Koulutus sisä ltä ä käksi 6 tunnin jäksoä, jotkä pidetä ä n kähtenä läuäntäinä kähden viikon vä lein. Koulutus kä sittä ä mm. seurääviä elementtejä : mies jä ero, erotukeminen, tukihenkilo toimintä jä kriisiäuttäminen. Oppimismenetelminä ovät luennot, tilännehärjoitukset, ryhmä tyo t, itsenä iset tehtä vä t jä oppimispä ivä kirjä. Koulutukseen voi osällistuä äsuinpäikästä riippumättä jä koulutuksen kä yneet toimivät tukihenkilo inä omillä päikkäkunnillään. Hyödyt osallistujille Koulutuksen jä lkeen henkilo llä on perusvälmiudet toimiä ero-miehen vertäistukijänä. Hä n ymmä rtä ä jä osää kä sitellä entistä päremmin päitsi tuettävän myo s omiä tunteitään (tukihenkilo llä on täkänään omä eroprosessi). Toisen eromiehen äuttäminen voi ollä itselle erittä in myo nteinen kokemus. Kenelle Omästä eroprosessistään täsäpäinotilän säävuttänut mies, jokä on äidosti kiinnostunut väpääehtoisestä äuttämistyo stä. Koulutusryhmä n koko on enintä ä n 8. Koulutukseen häkeneet häästätellään ennen välintää. TURKU Aika ja paikka Läuäntäi klo jä läuäntäi klo (Koulutuspäikkä Turussä värmistuu elokuussä 2016.) TAMPERE Aika ja paikka Läuäntäi klo jä läuäntäi klo Kumppänuustälo Ärtteli, Sälhojänkätu 42, Tämpere. Kouluttajat Käri Vilkko, erotyo västäävä (västäävä kouluttäjä). Hinta Koulutus on osällistujille ilmäinen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Käri Vilkko, erotyo västäävä käri.vilkko@miessäkit.fi TURKU: Ilmoittäutuminen viimeistä ä n TÄMPERE: Ilmoittäutuminen viimeistä ä n Häästättelut sopimuksen mukään. Sivu 16 J Ä S E N T I E D O T E

17 MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA SYKSYN 2016 ERORYHMÄT Eroryhmässä voi vapaasti kertoa ja jakaa eroon liittyviä kokemuksia ja tuntoja. Toisten miesten vastaavien ja ehkä myös erilaisten kokemusten kuuleminen auttaa oman eroprosessin jäsentämisessä. Ryhmässä voi myös saada kokemuksen, että ei ole yksin tunteidensa tai vaikeuksiensa kanssa. Eroon liittyy usein myös kriisi, jonka rankkuutta voi verrata elämäntilanteeseen, jossa on menettänyt läheisen ihmisen kuolemalle. Eteenpäin jaksamisessa, vanhasta irtipäästämisessä ja menetyksen suremisessa, miesten keskinäinen tuki ja ymmärrys luovat edellytyksiä kriisin läpielämiselle. Ensimmä inen kertä on värättu tutustumiselle jä kunkin miehen elä mä ntilänteen kuulemiselle. Sen jä lkeen jokäisellä kerrällä on omä eroon liittyvä äihekokonäisuus. Menetelmä Keskustelun lisä ksi teemme eriläisiä toiminnällisiä härjoituksiä, jotkä äuttävät omän prosessin hähmottämisessä. Kertojen vä lillä ohjääjä äntää pieniä kotitehtä - viä. Tavoite Kukin mä ä rittelee omät tävoitteensä. Sen lisä ksi tävoiteltävää voisi ollä tosiäsioiden kohtääminen jä niiden hyvä ksyminen eriläisille tunteille kuten surulle täi pettymykselle tilän äntäminen itsestä ä n vä littä minen läpsistään vä littä minen Kenelle oikeuksistään huolehtiminen eroon johtäneiden syiden änälysointi tukiverkoston luominen omää hyvinvointiä edistä vien selviä missträtegioiden lo ytä minen irtipä ä stä minen ex-kumppänistä jä uudelleen suuntäutuminen (sikä li kun erostä on jo pidempi äikä). Ryhmä on tärkoitettu erokriisissä päiniskeleville miehille, muttä myo s jo pidempä ä n eronneenä olleille, jotkä kokevät eron jä lkimäininkien yhä koettelevän tävällä täi toisellä itseä ä n. Ryhmäpaikkakunnat syksy 2016 Helsinki (myo s englänninkielinen) Lähti Tämpere Turku Oulu Jyvä skylä Pori Hyvinkä ä Joensuu Käjääni Jä rvenpä ä Tärkemmät tiedot pä ivittyvä t yhdistyksen nettisivuille kesä n äikänä. miessäkit.fi - > toimintämuodot - > Erostä Elossä Sivu 17

18 MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA EROSTA ELOSSA TUKEE MYÖS VERKOSSA Erosta Elossa toiminta on laajentunut verkkokriisikeskus Tukinettiin Tukinet on internetissä toimiva maksuton alusta eri järjestöjen tarjoamille kriisi, tuki- ja auttamispalveluille. Tukinettiä koordinoi Sastamalan seudun mielenterveysseura RAY:n tukemana. Tukinetissä keskustellään änonyymisti, muttä keskusteluun osällistuminen edellyttä ä nimimerkillä rekistero itymistä. Liittymisohjeet lo ytyvä t osoitteestä Erosta Elossa - avoin keskusteluryhmä Erostä Elossä - erokeskusteluä miehille on ävoin keskusteluryhmä, johon käikki Tukinettiin rekistero ityneet kä vijä t voivät osällistuä jä keskustellä miesten erokriisiin liittyvistä kysymyksistä. Keskustelu on esimoderoituä, eli kommenttitekstit tärkistetään ennen julkäisuä. Ryhmä ssä voi kertoä jä jäkää eroon liittyviä kokemuksiä jä tuntojä. Toisten miesten västäävien jä ehkä myo s eriläisten kokemusten kuuleminen äuttää omän eroprosessin jä sentä misessä. Ryhmä ssä voi myo s säädä kokemuksen, ettei ole yksin tunteiden täi väikeuksien känssä. erotilännettä. EETU-chättiin mähtuu kerrällään 12 Tukinetiin rekistero ityä osällistujää jä se on ävoinnä kevä t- jä syyskäudellä käksi kertää kuukäudessä. Linkki ryhmä ä n: Erosta Elossa - suljettu teemaryhmä Erostä Elossä suljettu teemäryhmä toimii kevä t- jä syyskäudellä. Sen kesto on noin käksi kuukäuttä jä ryhmä räkentuu erillisten teemojen ympä rille. Ryhmä ä n voi häkeutuä Tukinetiin rekistero itynyt kä vijä erikseen ilmoitettävänä äikänä Tukinetistä lo ytyvä n sä hko isen häkulomäkkeen ävullä. Osällistujät häästätellään ennen ryhmä ä n hyvä ksymistä. Linkki ryhmä ä n: teemäryhmät.tmpl Lisätietoja Käri Vilkko erotyo västäävä käri.vilkko@miessäkit.fi Linkki ryhmä ä n: EETU-chat liveryhmä EETU-chät on Erostä Elossä -vertäistukihenkilo iden, eli EETUjen, yllä pitä mä liveryhmä, jossä miesten on mähdollistä väihtää äjätuksiä erotilänteestään selläisen henkilo n känssä, jokä värmästi ymmä rtä ä Sivu 18 J Ä S E N T I E D O T E

19 LIITY JÄSENEKSI - JA KAVERIT MUKAAN KANS! Henkilöjäsenyys Yhdistyksen jä seneksi voi liittyä jokäinen tä ysi-ikä inen mies, jokä häluää edistä ä yhdistyksen tävoitteitä. Henkilo jä senmäksu on 20 (älennukseen oikeutetuiltä 10 ). Henkilo jä senmäksun voivät hälutessään suorittää älennettuun hintään opiskelijät, elä kelä iset, tyo tto mä t jä äläikä isten lästen huoltäjät. Miessakit ry:n jäsenenä olet mukana yhdessä muiden kanssa vahvistamassa suomalaisen miehen hyvinvointia. Jäsenet valitsevat joka toinen vuosi yhdistyksemme ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen, valtuuston. Jäsenet saavat kotiinsa lehtemme URHOn, alennuksia järjestämistämme kursseista ja koulutuksista, maksuttoman sisäänpääsyn erilaisiin tilaisuuksiimme sekä ensikäden tietoa yhdistyksemme toimintaan liittyvistä erilaisista asioista. Liity mukaan ja kerro yhdistyksestä myös kavereillesi! Jäseneksi liittyminen Yhdistyksen jä seneksi liittyminen täpähtuu helpoiten tä yttä mä llä jä senkääväke internetsivuillämme. Voit myo s liittyä suorään ottämällä yhteyttä Miesäkkien toimistoon. Jä senmäksukääväke toimitetään sinulle ensimmä isen URHO-lehden liitteenä. Jä senmäksu on voimässä sen kälenterivuoden, jolloin mäksu suoritetään. Lisä tietojä lo ytyy yhdistyksen sä ä nno istä. Yhdistyksellä mme on kä yto ssä kolme jä senyysluokkää: henkilo jä senyys, yhteiso jä senyys jä kännätusjä senyys. Yhdistyksen jä - senet hyvä ksyy hällitus. Yhteisöjäsenyys Yhteiso jä senet hyvä ksytä ä n sämällä menettelyllä jä sämoillä toimintälinjoihin liittyvillä perusteillä kuin henkilo jä senet. Yhteiso jä senyys vähvistää ävointä yhteistyo - kumppänuuttä jä äntää sämät oikeudet jä pälvelut kuin henkilo jä senyys. Yhteiso jä senmäksu on 100 / 250 / 500 riippuen yrityksen/yhteiso n henkilo sto n mä ä rä stä (ks. tärkemmin nettisivuiltä). Kannatusjäsenyys Kännätusjä senmäksu on tärkoitettu henkilo ille, jotkä häluävät tukeä Miessäkit ry:tä ilmän värsi-näiseen jä senyyteen liittyviä oikeuksiä jä velvoitteitä. Kännätusjä senille toimitetään yhdistyksen toiminnästä sämä informäätio (jä sentiedote ym.) kuin värsinäisille jä senille. Kännätusjä senmäksu on 20 euroä henkilo jä seniltä, jä 100 euroä yrityksiltä /yhteiso iltä. Lisätietoja netistä ja toimistosta Miessäkit ry, Ännänkätu 16 B 28, Helsinki miessäkit@miessäkit.fi Sivu 19

20 MIESSAKIT RY YHDYSMIESVERKOSTO Miessäkit ry yllä pitä ä vältäkunnällistä yhdysmiesten verkostoä päikällisen miestoiminnän tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi ollä yhteydessä tiedustelläkseen tärkemmin yhdistyksen toiminnästä jä muistä mähdollisistä miehille suunnätuistä pälveluistä. Jos olet hälukäs ryhtymä ä n yhdysmieheksi, olethän yhteydessä toimistoomme! Hartola Märkku Pälm märkku.pälm@miessäkit.fi Joensuu Onni Voutiläinen onni.voutiläinen@miessäkit.fi Järvenpää Risto Säloväärä rsäloväärä@gmäil.com Kainuu Räimo Reinikäinen ändräcon.rr@gmäil.com Lahti Jouni Jude n jouni.juden(ät)outlook.com Lahti Timo Pesonen timo.pesonen(ät)miessäkit.fi Mäntsälä Risto Nuutinen risto.nuutinen@miessäkit.fi Pääkaupunkiseutu Järmo Holttinen järmo.holttinen@miessäkit.fi Pääkaupunkiseutu Sämi Koikkäläinen sämi.koikkäläinen@miessäkit.fi Riihimäki Märkku Älhorinne märkku.älhorinne@miessäkit.fi Rovaniemi Pekkä Häkälä pekkä.häkälä@miessäkit.fi Sastamala Seppo Lääkso seppo.lääkso@miessäkit.fi Somero Voitto Vieräänkivi voitto.vieräänkivi@miessäkit.fi Tampere Pekkä Huttunen pekkä.e.huttunen@miessäkit.fi Turku Olävi Kätto olävi.kätto@tunmky.fi Vaasa Pätrik Märtonen pätrik.märtonen@miessäkit.fi Sivu 20