URHO. uusia väyliä miehille. Miessakit ry - jäsentiedote - kevät 2018

Transkriptio

1 URHO uusia väyliä miehille Miessakit ry - jäsentiedote - kevät 2018

2 MIESSAKIT RY JÄSENTIEDOTE KEVÄT 2018 TÄSSÄ NUMEROSSA Vertaistoimintaa miehille 3 Miestyo n koulutusohjelma ILMESTYMISAIKATAULU Miksi mies ja a va kivaltaiseen suhteeseen 6 Haemme kahta va kivaltatyo ntekija a Kuopioon 7 Masennusoireet vaikuttavat isyyteen 8 ViVe-mentoritoiminnan seuraava haku 11 Kesä 2018 aineistopäivä Syksy 2018 aineistopäivä Joulu 2018 aineistopäivä Isa tyo n ohjaaja koulutus Lahti 13 Kevät 2019 aineistopäivä Uudet miessakkilaiset esitta ytyva t 16 URHO - UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE Päätoimittaja Tomi Timperi Taitto Ismo Pitkänen Tomi Timperi Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B 28, Helsinki urho@miessakit.fi Sivu 2 J Ä S E N T I E D O T E

3 VERTAISTOIMINTAA MIEHILLE Miesten keskina isen vertaistoiminnan kautta kertyva kokemustieto ja siihen pohjaava ela ma nviisaus ovat Miessakit ry:n toiminnan ja kehitystyo n kivijalka. Vertaisuuden hyvinvointia vahvistavien vaikutusten tutkiminen, ymma rta minen ja hyo - dynta minen ovat matalan kynnyksen kansalaistoiminnan ja ammatillisen miestyo n keskeisimpia laatutekijo ita. Yleisimmilla a n miesten keskina inen vertaisuus liittyy vapaa-ajalla tapahtuvaan keskina iseen toimintaan. Ta llaista on erityisesti lapsuus- ja nuoruusvuosina esimerkiksi vain pelkka oleminen. Vapaaajalla rakentuva vertaisuus ei tarvitse la h- to kohtaisesti mita a n muuta selitetta, kuin etta on kiva olla kavereiden kanssa. Vanhemmiten yhteys rakentuu yha useammin yhteisen harrastuksen tai muun selkea sti eritelta va n intressin ympa rille. On mielenkiintoista ja esimerkiksi miestyo n tekemisen kannalta ta rkea ta kin pohtia, mista miesten keskina inen liittymistarve johtuu ja miten se vaikuttaa, mutta arjen tasolla sita ei miesten kesken tarvitse mitenka a n erityisesti analysoida tai perustella. Miehet voivat paremmin, kun heilla on riitta va, useimmiten yhdessa tekemiseen liittyva miesvertaisyhteys ja siksi miehet la hteva t sellaiseen mukaan. Urheilun kautta miehet voivat monesti toteuttaa luontaista toiminnallisuuttaan, edista a fyysista ja psyykkista hyvinvointiaan seka saada luontevia mahdollisuuksia olla toisten miesten kanssa. Myo s monet muut perinteiset miehiset toimintaympa - risto t, kuten vaikkapa metsa stysseurat, tarjoavat tilaisuuksia mielekka a seen toi- mintaan ja ajan viettoon toisten miesten kanssa. Taide-, kulttuuri- ja urheiluharrastukset ovat olennainen osa miehista tapaa huolehtia yhdessa omasta ja toisten hyvinvoinnista. Miesten keskina inen vuorovaikutus luo hyva n kasvualustan myo s monille ela ma n henkisille tarpeille. Luovuuden esille tuominen ja myo s sen kokeminen mahdollistuvat esimerkiksi ba nditoiminnassa. Musiikin tekemisen ja esitta misen avulla monet miehet ovat lo yta neet yleisen miesten keskina isen vertaisuuden lisa ksi mahdollisuuksia tuoda esille itsesta jotakin sellaista, joka muuten ja isi hahmottumatta. Yhdessa soittaminen mahdollistaa henkisten, psyykkisten ja fyysisten rajojen kokeilemista turvallisessa ympa risto ssa. Ta llainen vertaisuus on myo s yksi erinomainen tapa sanoittaa ja kuvata miesten tuntemuksia itsesta ja ela - ma sta. Muilta miehilta saatu hyva ksynta omalle henkisyydelle on omiaan vahvistamaan itseluottamusta ja siten yleista hyvinvointia. *** Miessakit ry ka ynnisti STEÄn tuella uuden kehitta mishankkeen Vertaistoimintaa Miehille Tiedotamme varsinaisista hanketoiminnoista tuonnempana, vaan vertaisuuden merkityksista miehille, parisuhteelle, johtajuudelle ja yhteishyva lle voi lukea laajemmin yhdistyksen nettisivuilta (kirjoita hakukentta a n Miesten keskina inen vertaisuus). Vauhdikasta alkavaa formulakautta! Tomi Timperi, toiminnanjohtaja Sivu 3

4 MIESSAKIT RY MIESTYÖN OSAAMISKESKUS MIESTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutus antaa valmiudet tunnistaa miehille tyypilliset ongelmat, kohdata miesasiakas ja auttaa häntä huomioiden miesten erityispiirteet ja tarpeet. Koulutuspäivien aikana saat sekä teoreettista että käytännön työstä kerättyä tietoa miesten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisestä eri elämäntilanteissa ja -kriiseissä. Koulutus koostuu kahdeksasta la hijaksosta. Na iden lisa ksi koulutukseen kuuluu myo s itsena ista tyo skentelya, jota voit integroida oman tyo si tai tyo yhteiso si kehitta miseen. Koulutuksen lähijaksot (klo ) 1. Miesnäkökulma hyvinvointiin ja sen edistämiseen Sukupuoli seka kokemus miehena olemisesta vaikuttavat osaltaan siihen, miten hyvinvointi muodostuu ja miten sita ylla pideta a n. Koulutusprosessin ka ynnista misen lisa ksi pa iva n aikana syvennyta a n miesten hyvinvointiin ja avun hakemiseen liittyviin kysymyksiin. 2. Kulttuurin ja sukupuolen merkitys miesten kanssa tehtävässä työssä Koulutuspa iva ssa tarkastellaan kulttuurin merkitysta miesten kanssa tehta va ssa tyo ssa. Kulttuurina ko kulmaan syvennyta a n erityisesti maahanmuuttajamiesten kanssa tehdyn tyo n kautta. 3. Isätyö eri elämäntilanteiden tukena Isa tyo ja isyyden huomiointi vaikuttavat myo nteisesti miesten ja perheiden hyvinvointiin. Pa iva n teemoja ovat isyyden vahvistaminen, isa tyo n merkitys eri ela ma ntilanteissa seka isyyteen liittyvien kriisien kanssa tyo skentely. Erityisena na ko kulmana pa iva ssa ovat avioeron ja masennusoireilun vaikutukset isyyteen ja isien hyvinvointiin. Sivu 4 J Ä S E N T I E D O T E

5 4. Väkivaltaa kokeneiden miesten auttaminen Pa iva n aikana syvennyta a n miesten kokemaan va kivaltaan ilmio na seka va kivallan seurauksiin ja avun hakemisen kysymyksiin. Koulutuspa iva ssa ka yda a n myo s la pi va kivaltaa kokeneiden miesten auttamista seka henkilo kohtaisten tapaamisten etta vertaisryhmien keinoin. 5. Työskentely väkivaltaa käyttäneiden miesten kanssa Pa iva n aikana syvennyta a n va kivaltailmio o n seka tutkimustiedon etta ka yta nno sta saatujen kokemusten kautta. Tarkastelun kohteena ovat yleiset syyt va kivallan ka ytto o n ja kuinka va kivaltaongelman kanssa voidaan tyo skennella seka yksilo - etta ryhma tyo n keinoin. 6. Miesten eroauttaminen ja erokriisin mieserityisyys Parisuhteen pa a ttyminen seka sen vaikutukset isyyteen ovat merkitta va riski miehen hyvinvoinnille. Koulutuspa iva ssa keskityta a n miesten erokriisin erityiskysymyksiin seka eroauttamiseen yksilo - ja vertaistoiminnan keinoin. 7. Miesryhmätoiminta hyvinvoinnin edistämisessä Miesten keskina iselle vertaisuudelle perustuvia ryhmia on toteutettu menestyksekka a ksi Miessakit ry:n eri toiminnoissa. Pa iva n aikana syvennyta a n miesryhma toiminnan perusteisiin seka sen ka yta nno n sovelluksiin muun muassa ero, isa - ja va kivaltatyo ssa. 8. Miesten hyvinvoinnin edistäminen osana perustyötä Viimeisen koulutuspa iva n aikana tarkastellaan miesten asiakkuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa seka ta ha n liittyvia haasteita. Pa iva n aikana koulutettavat esitteleva t myo s itsena isen tyo skentelynsa tuloksia ja pohditaan miesna ko kulman integroimista eri yksiko iden perustyo ho n. Kohderyhmä Koulutus soveltuu kaikille miehia tyo ssa a n kohtaaville sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille. Koulutuspaikka Miessakit ry; Ännankatu 16 B 28, Helsinki Kouluttajat Kouluttajina toimivat Miessakit ry:n asiantuntijat. Hinta Koulutuksen hinta on 950,-. Koulutus on mahdollista maksaa myo s 2-4 era ssa. Lisätietoja Peter Peitsalo kehitta mis- ja koulutuspa a llikko peter.peitsalo@miessakit.fi. Ilmoittautuminen Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu sa hko isen lomakkeen kautta -> Sivu 5

6 MIESSAKIT RY VÄKIVALTAA KOKENEET MIEHET MIKSI MIES JÄÄ VÄKIVALTAISEEN SUHTEESEEN Teksti Tommi Sarlin, hankekoordinaattori, Va kivaltaa Kokeneet Miehet Miessakit ry Moni väkivaltaisesta suhteesta irrottautunut mies miettii, miksi antoi elämänkumppanin kaltoinkohdella itseään. Miksi en häipynyt suhteesta, vaikka aavistin jo alussa, että kaikki ei ole kunnossa? Vaikka järki kehotti pakenemaan, miksi tunteet ajoivat takaisin väkivaltaisen kumppanin luo? Na issa kysymyksissa sukupuolella ei suurta va lia : niin mies kuin nainenkin voi huomata olevansa va kivaltaisen suhteen vanki. Huoli lapsista vangitsee suhteeseen Äsiaa pohtiva mies lo yta a helposti ja rkisyita suhteeseen ja a miselle. Pa a llimma isena voi olla huoli lapsista, jotka ja isiva t eron seurauksena osittain kumppanin hoitoon: mita tapahtuisi, kun isa ei olekaan huolehtimassa lasten turvallisuudesta? Miehella voi olla huolta kumppanin hyvinvoinnista, jos ha n pa a tta a la htea suhteesta. Myo s oma arvo parisuhdemarkkinoilla arveluttaa: huoliikohan kukaan minua ena a ta ma n ika isena? Huonoon suhteeseen saatetaan ja a da myo s suhteen hyvien kausien vuoksi. Silloin mies saattaa ajatella, etta suhteessa on riitta va sti hyva a : ha n ei halua rikkoa ydinperhetta kuin a a rimma isessa tilanteessa. Hyva t kaudet houkuttavat ja a ma a n suhteeseen silkasta tottumuksesta: ela ma on saattanut kulkea jo vuosikymmenia tutulla uralla, josta poishyppa a minen tuntuu liian uskaliaalta tai myo ha iselta. Ta ytyy vain kesta a huonot ajat! Sisäinen puolustaja uinuu Va kivaltaisessa suhteessa pysymiseen lo y- tyy paljon ulkoisia syita, mutta mielensisa iset siteet saattavat kuitenkin olla niita kaikkein tiukimpia sidoksia. Mielensisa iset mallit ovat muotoutuneet erityisesti lapsuuden la heisissa ihmissuhteissa. Lapsi on voinut kasvaa esimerkiksi niin va kivaltaisessa ja hylka a va ssa perheessa, etta ha n ei ole koskaan voinut tuntea olevansa turvassa. Lapselle, jota kukaan ei ole koskaan puolustanut, ei ole pa a ssyt kehittyma a n omaa sisa ista puolustajaa, joka suojaisi ha nta loukkauksilta. Sisa ista maailmaa saattaa hallita vain alistajan tai alistetun roolit. Ta llo in myo ska a n kyky suojella itsea ei ole kehittynyt, koska kukaan ei ole sita ha nelle opettanut. Itsen puolustamista voi harjoitella Kun sisa inen puolustaja puuttuu miehen mielesta, ha n on varsin neuvoton va kivaltaisen kumppanin ka yto ksen kanssa. Kuitenkin miksi annoin kaltoinkohdella itsea - ni -kysymys on hyva la hto kohta omalle sisa iselle tyo skentelylle. Lohdullista on, etta aina on mahdollista vahvistaa omaa uinuvaa sisa ista suojelijaa ja harjoitella oman itsen suojelemista. Kun seka oman mielen mallit etta ulkoinen ka ytta ytyminen alkavat muuttua, ollaan hyva lla toipumisen tiella. Teksti on julkaistu alun perin rakkaudenroihu.fi - sivustolla. Sivu 6 J Ä S E N T I E D O T E

7 MIESSAKIT RY LYÖMÄTÖN LINJA HAEMME KAHTA VÄKIVALTATYÖNTEKIJÄÄ KUOPIOON Lyömätön Linja on Miessakit ry:n lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta. Työmuotoina ovat yksilötapaamiset, joita täydennetään tarvittaessa paritapaamisella ja ryhmällä. Haemme Kuopioon perustettavaan uuteen Miessakit ry:n toimipisteeseen kahta VÄ KI- VÄLTÄTYO NTEKIJÄ Ä ma a ra aikaiseen tyo - suhteeseen ajalle Toiminnan rahoittaa sosiaali- ja terveysministerio Veikkauksen tuotoilla. Kuopion toimintaan myo nnetyn ka ynnista misrahoituksen avulla aluetoiminta pyrita a n vakinaistamaan alkaen. Tyo ntekijo iden keskeisia tehta via ovat asiakastyo, toimintamuodon kehitta minen, kouluttaminen ja vaikuttaminen Kuopion seudun va kivaltatyo verkostossa. Lisa ksi toisen tyo ntekija n erityistehta va ksi tulee kehitta a ja ka ynnista a tyo muodon verkkoauttaminen kohtaavan asiakastyo n osalta. Psykoterapiakoulutus ja aiempi kokemus va kivaltatyo sta luetaan eduksi. Miessakit ry:n toimintaperiaatteiden mukaisesti kaikki tyo ntekija mme ovat miehia. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen toimitetaan mennessa sa hko postitse antti.alen@miessakit.fi. Työnkuva tarjoaa mahdollisuuden paneutua väkivaltatyöhön ja oppia laajemmin miestyöstä Miessakkien muiden yksikköjen työntekijöiltä. Työ tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia toimia alan verkostoissa, vaikuttaa ja jättää oma kädenjälkensä väkivaltatyön kehittämiseen. Toiminnassa voi myös hyödyntää ja kasvattaa entisestään omaa asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Omasta asiakastyöstä ja sen vaikutuksista saa myös paljon konkreettista palautetta; työssä todella pääsee näkemään oman vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Pekka Jolkkonen Lisätietoja Äntti Äle n hallinto- ja viestinta pa a llikko antti.alen@miessakit.fi Pekka Jolkkonen vastaava psykoterapeutti pekka.jolkkonen@miessakit.fi lyomaton_linja Sivu 7

8 MASENNUSOIREET VAIKUTTAVAT ISYYTEEN Teksti Henri Hyttinen, hankekoordinaattori, MÄSIhanke Miessakit ry Masennusoireet, diagnosoituja tai ei, laskevat isien toimintakykyä mikä vaikuttaa myös vanhemmuuteen. Usein tilanne on se, etta yksilo lla on kuormitusta liikaa, joka luo stressia koettujen arjen vaatimusten ja omien valmiuksien va lille. Lyhyella aikava lilla stressi voi lisa ta toimintakykya ja ihminen selviytyy haastavistakin tilanteista. Pitkittyessa a n stressi laskee mielialaa ja uskoa omiin valmiuksiin selvita arjesta. Vanhemmuuden osalta usko omaan kasvattajana toimimiseen saattaa laskea ja isa lle voi tulla ajatuksia riitta ma tto myydesta ja myo s tarpeettomuuden tunteita perheen sisa lla. Masennusoireisiin kuuluvat myo s negatiiviset tulkinnat asioista, jotka itsessa a n olisivat osa normaalia ela ma a tai neutraaleja. Ihminen pa a tyy tekema a n negatiivisia pa a - telmia asioista, jotka muutoin kokisi neutraaleina tai positiivisina. Masennuksen kohtaamisessa on syyta tarkastella ilmio ta pienempina osioina. Onko kyseessa ohimeneva tunnetila? Kauanko na in on ollut? Mita ela ma ssa ni / perheen ela ma ssa on muuttunut sina aikana? Mitka asiat koen hankalina? Missa tilanteissa ajattelen olevani allapa in? Hoituuko pakolliset arkiset asiat vai ja a ko jotain tekema t- ta? Mika ela ma ssa ni ei tunnu minun omalta? Onko kyseessa tilanne, josta selvia n itse vai tarvitaanko muuta apua? Usein na ihin kysymyksiin lo ytyva t vastaukset ajan kanssa ja ohimenevista tilanteista ihmiset selvia va t omilla valmiuksillaan. Mika li Sivu 8 omat selviytymiskeinot alkavat tuntua kuitenkin riitta ma tto milta, on hyva hakea apua. Masennus on oireyhtyma, jossa samankaltaiseen lopputulokseen voidaan pa a tya useiden erilaisten vaikuttimien kautta. Vanhemmuudessa aikuiset ta ydenta va t toinen toisiaan ja tuovat kasvatukseen erilaisia toisiaan ta ydenta via elementteja. Masennusoireet voivat vaikuttaa siten, etta toinen vanhemmista alkaa kompensoida toisen toimintakyvyn laskua. Na in toimiessaan vanhemmat pyrkiva t sa ilytta ma a n tasapainon perheessa. Pitkittyessa a n ta - ma nkaltainen tasapainottelu voi ylitta a molempien vanhempien valmiudet ja johtaa kummankin toimintakyvyn laskuun. Tasapainotteluun johtaneiden olosuhteiden lievittyessa ka y usein niin, etta aiemmin hyvin voinut vanhempi va syy. Ilmio ssa on samankaltaisuutta joskin huomattavasti suuremmalla vaikutuksella tilanteeseen, jossa tyo ntekija sairastuu pitka n tyo - rupeaman pa a tteeksi lomansa alkajaisiksi. On hyva muistaa, etta perhe on aina vuorovaikutusten verkosto ja sosiaalinen systeemi, jossa kaikki perheenja senet vaikuttavat toisiin. Vanhemman masennusoireet heijastuvat muihin perheenja seniin ja siten vaikuttavat heida n hyvinvointiinsa. On myo s hyva muistaa, etta omaan historiaan liittyvien kokemusten ohella masennusoireet voivat myo s olla seurausta seka perheen sisa isista etta ulkoisista syista. Na ita voivat olla esimerkiksi perheenja senen sairastuminen, tyo huolet, taloudelliset rasitteet, mitka tahansa tavallisen ela ma n asiat, J Ä S E N T I E D O T E

9 jotka yksilo kokee negatiivisina. Usein miehet ja samalla isa t pita va t asioita sisa lla a n eika puhumiseen olla totuttu. Sisa lla kin pidetyt vaietut tunteet vaikuttavat ja peilautuvat muuhun perheeseen. Puhumattomuus yleensa johtaa veta ytymiseen ja kirea a n mielialaan; on vaikea na ytta a ulospa in toista milta sisa lla tuntuu. Ta rkea a on omien voimavarojen tunnistaminen. Mista mina ammennan arjessa jaksamiseen? On hyva keskustella jonkun kanssa. Äsioista puhuminen tuo perspektiivia omiin kokemuksiin ja tilanne normalisoituu. Samassa tilanteessa olevien isien kesken ka yty keskustelu tekee na kyva ksi ilmio ita, joita perhe-ela ma n ja isyyden eri vaiheissa ka yda a n la pi. Kenella on kotona yo unet va hissa, kenella on kouluun la hteminen hankalaa, kenella murkkuika tuo uusia tuulia kasvatukseen, kenella parisuhde on muuttunut la mpima ksi yhteisasumiseksi tai jopa ero on tullut. Isyys ja suhde lapsiin on rakentavaa na hda voimavarana ela ma n muille osa-alueille. Lasten kanssa vietetty aika lataa isa n akkuja ja tuo vaihtoehtoista sisa lto a miehen ela ma a n kodin ulkopuolella. Masennusoireiden myo ta heikentyneet omat ka sitykset itsesta kasvattajana voi haastaa seuraamalla omien lasten kehitysta. Yleensa la s- na olevana isa na oleminen on riitta nyt, eika uroto ita ole miehelta odottanut lopulta kukaan muu kuin sisa inen a a ni miehen itsensa sisa lla. MUISTA Isa na olet ta rkea. Itselle avunhakeminen on myo s perheesta huolehtimista. Miehille ja isille suunnattuja palveluja on olemassa. Ka yta niita. Sivu 9

10 MIESSAKIT RY MASI-HANKE OHJATTU VERTAISRYHMÄ ISILLE MASENNUSOIREIDEN KOHTAAMISEEN MASI-hanke ylläpitää isien toimintakykyä ja edistää heidän hyvinvointiaan perheissä, joissa jommallakummalla vanhemmista on masennusta tai siihen viittaavaa oireilua. Ryhma a n voivat hakeutua isa t, jotka kokevat toimintakykynsa olevan kovilla ja oman jaksaminensa kortilla. Ryhma a n osallistuminen tukee ela ma nhallinnan sa i- lytta mista ja lisa a hyvinvointia. Tyo skentely ja senta a omaa ela ma ntilannetta, antaa keinoja oman ela ma nhallinnan ylla pita mi- seen seka isyyden haasteisiin osallistujien omista la hto kohdista. Ämmatillisesti ohjattu vertaisryhma mahdollistaa oman tilanteen ka sittelyn ja oman ymma rryksen lisa a ntymisen masennuksen vaikutuksista isyyteen. Toisten kokemusten kuuleminen ja omien tuntemusten sanoittaminen antavat perspektiivia omaan isyyteen. Kenelle Isa t, joita masennusoireet koskevat oman tai la heisen kokemuksen kautta. Aika ja paikka Ryhma kokoontuu ensimma isen kerran 3.4. ja jatkossa tiistaisin klo osoitteessa Miessakit ry, Salhojankatu 42 (2. krs), Tampere. Tapaamiskertoja on yhteensa seitsema n. Muuta Ryhma on luottamuksellinen ja maksuton. Ryhma a n ilmoittautuneet haastatellaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Henri Hyttinen hankekoordinaattori henri.hyttinen@miessakit.fi Lisätietoa toimintamuodot/masi-hanke Sivu 10 J Ä S E N T I E D O T E

11 MIESSAKIT RY VIERAASTA VELJEKSI MENTORITOIMINNAN SEURAAVA HAKU Vieraasta Veljeksi hankkeen mentoritoiminnassa kantaväestöön kuuluvat tai Suomeen kotoutuneet vapaaehtoiset miehet toimivat mentoreina työelämään suuntaaville maahanmuuttajamiehille, aktoreille. Toiminta koostuu pari- ja ryhmätyöskentelystä. Voit hakea aktoriksi, jos koet tarvitsevasi henkilo kohtaista tukea suomalaiseen tyo - ela ma a n tai koulutukseen liittyvissa asioissa. Mentorilta toivotaan tyo kokemusta ja kiinnostusta maahanmuuttajien kanssa tehta - va a n tyo ho n. Mukaan hakevilta toivotaan yliopisto- tai ammatillista tutkintoa. Seuraava mentoritoiminnan haku on MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA EETU-CHATIN KEVÄTKAUSI ALKANUT Tervetuloa keskustelemaan Tukinetin ( EETU-chattiin maanantaisin ( ) klo (pois lukien 2. pääsiäispäivä ja vappuaatto). EETU-chat on Erosta Elossa vertaistukihenkilöiden, eli EETUjen, ylläpitämä liveryhmä, jossa miesten on mahdollista vaihtaa anonyymisti ajatuksia erotilanteestaan sellaisen henkilön kanssa, joka varmasti ymmärtää. Chattiin mahtuu kerrallaan 12 Tukinetiin rekisteröityä osallistujaa. Mentoritoiminta on mahdollisuus se voi auttaa paitsi maahanmuuttajaa tyo llistyma a n, myo s tarjota mentorille uudenlaisen na ko kulman suomalaiseen yhteiskuntaan ja tyo ela ma a n. Ja se voi tarjota molemmille uuden ysta va n. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Heikki Parviainen projektikoordinaattori heikki.parviainen@miessakit.fi Sivu 11

12 SININAUHALIITON STADIN LUONTOÄIJÄT Sininauhaliitto järjestää luonnosta kiinnostuneille, yli 55-vuotiaille miehille ryhmätoimintaa Skatan tilalla. Ryhma jakaa ikamiesten elamantuntoja ja nauttii luonnosta eri vuodenaikoina. Ota ensimmaiseen kokoontumiseen mukaan itsellesi tarkea valokuva, joka kertoo jotain sinusta. Toiminta ohjautuu osallistujien toiveiden mukaan. Aika Parittomien viikkojen tiistaisin klo Paikka Skatan tila, Uutelantie 30, Helsinki. Kokoonnutaan Uutelan kodassa lahella olevassa Skatan tilan paarakennuksessa. Järjestäjät Sininauhaliiton Vihrea Veraja ja Elakeliiton Äijavirtaa-hanke. Tiedustelut Sivu 12 JÄSENTIEDOTE

13 MIESSAKIT RY ISYYDEN TUEKSI JA MASI ISÄTYÖN OHJAAJA KOULUTUS LAHTI Isän ja lapsen välisen suhteen merkityksellisyys on tunnettua lapsen kannalta, mutta myös isille itselle tämä suhde tuottaa merkittävää hyvinvointia. Isien mukanaolo heti lapsen syntymässä mahdollistaa kiinteän suhteen isän ja lapsen välille, mikä vaikuttaa myönteisesti myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen. Isa tyo -koulutuksessa keskityta a n isien/ tulevien isien kanssa tehta va a n tyo ho n seka miesla hto iseen hyvinvointiosaamiseen ammatillisesta na ko kulmasta. Keskeisia teemoja ovat isa tyo seka isyyteen kasvaminen niin odotus- kuin pikkulapsiaikanakin. Tarkastelemme isyytta koko isyyden ela - ma nkaari huomioiden. Uutena elementtina koulutuksessa on mukana MÄSI-hankkeen tuottamia sisa lto ja. Koulutuksesta saatavat hyödyt Koulutus antaa tietoa ja ymma rrysta ta - ma n pa iva n isyydesta seka ta ha n liittyvista keskeisista kysymyksista. Lisa ksi koulutus lisa a valmiuksia kohdata ja tukea isia niin odotus- kuin pikkulapsiaikanakin. Koulutuksen hinta 200,00, Miessakit ry ja senille 150,00. Aika ja paikka Miessakit ry, Äleksanterinkatu 30, Lahti Lisätietoja OHJELMA Torstai Tutustuminen, esittely, pa ivien tavoitteet Isa erityisosaaminen, isyyden historia Lounastauko Oma lapsuuteni perhe - Kotoa saadut isyyden ja a itiyden mallit Pienryhma tyo skentely Kahvi Kokemukset ennen lapsen syntyma a Pa iva n arviointia ja eta tehta va n anto seuraavaa pa iva a varten Pa iva pa a ttyy Perjantai Edellisen pa iva n tehta va Kokemukset lapsen syntyma n ja lkeen Lounastauko Hollolan mallin taustat ja kokemukset Yhteenveto pa ivista ja palautekeskustelu Pa iva pa a ttyy Timo Tikka, isa tyo ntekija, Isyyden Tueksi timo.tikka@miessakit.fi Ilmo Saneri, hanketyo ntekija, MÄSI ilmo.saneri@miessakit.fi Sivu 13

14 MIESSAKIT RY MIESSAKKIOPISTO MIESTEN KIRJALLISUUSSAKIT KEVÄT 2018 Miessakkien Miesten kirjallisuussakkien kevätkaudet ovat käynnistyneet. Kirjallisuussakeissa kirjoista keskustellaan vapaasti, kukin omien ajatustensa ja tuntojensa pohjalta, ajatuksia jakaen. Ryhmästä muodostuu kaveriporukka, jonka kanssa voi pohtia omaa mieheyttään niin klassikkojen kuin uudemmankin kirjallisuuden mieskuvia vasten. HELSINKI Mukaan kutsutaan miehia, jotka haluavat yhdessa seikkailla kirjallisuuden historiassa nykypa iva ssa. Ryhma n fokus on "mieskirjallisuudessa", joka voidaan ka sitta a sangen laaja-alaisesti. Osallistujat voivat ehdottaa ka sitelta via teoksia. Ryhma on maksuton. Teokset pyrita a n myo s valitsemaan niin, etta tarvittava ma a ra kappaleita lo ytyy kirjastoista. Ensimma isen kerran teoksena on Thomas Bernhardin Kolme pienoisromaania. Mika li et ehdi lukea koko kirjaa, lue kolmikosta ainakin Kortinpeluu. Myo hemma t teokset valitaan ryhma n kesken keva a n edetessa. Aika ja paikka Kalliolan Setlementtitalon alakerran ryhma tila osoitteessa Sturenkatu 11. Keva a n tapaamiset: ; ; 6.3. ; 27.3.; ja Mahdollisesti viela 8.5. Klo VIHTI Piiriin voi liittya kuka tahansa miespuolinen henkilo, yla - tai alaika rajaa ei ole eika laajaa perehtyneisyytta kirjallisuuteen edellyteta. Ryhma la isilta toivotaan aktiivista mielta, hurtin huumorin tajua ja kunnioitusta toisten ryhma la isten ehka kuohuttaviakin mielipiteita kohtaan. Joka kerralle valitaan ryhma n ja senten kesken luettavaksi ja ruodittavaksi uusi kirja, joka voi olla yhta hyvin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Ensimma isena ka sitelta va na teoksena on Esko Valtaojan "Kaiken ka sikirja". Erikseen kesa la ksyna on Va ino Linnan "Tuntematon sotilas " tai "Sotaromaani". Ryhma n veta ja na toimii kirjastonhoitaja Erkki Hipponen. Aika ja paikka Vihdin pa a kirjasto, Pisteenkaari 9, Nummela. Kokoontumisia pideta a n kerran kuussa. Jokainen istunto kesta a noin tunnin tai vaikka pidempa a nkin, jos keskusteltavaa riitta a. Kysy lisa tietoja seuraavasta tapaamisesta ryhma n ohjaajalta! Lisätiedot ja ilmoittautuminen Erkki Hipponen / erkki.hipponen@vihti.fi Lisätiedot ja ilmoittautuminen Petri Öhman / pjohman@gmail.com Sivu 14 J Ä S E N T I E D O T E

15 MIESSAKIT RY MIESSAKKIOPISTO MIES TAVATTAVISSA TAMPERE JÄRVENPÄÄ Paikka Sahan koulu (Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry), Puistotie 83, Ja rvenpa a. Aika Keva a n 2018 illat ovat: ma 12.2, ke 28.3, ke 25.4 ja ke 30.5 klo Lisätiedot ja ilmoittautuminen Risto Salovaara / risto.salovaara@miessakit.fi Miessakit ry:n Mies Tavattavissa -ryhmän tarkoituksena on koota miehiä pienryhmään, jossa keskustellaan miehenä olemiseen liittyvistä kysymyksistä ja toinen toistaan peilinä käyttäen haetaan aineksia omaan henkiseen kasvuun. Perinteisesti ongelmiaan ka tkeva suomalainen mies lo yta a ryhma n kautta uutta rohkeutta ja itseluottamusta tulla hyva k- sytyksi ongelmineen ja epa varmuuksineen miehena. Na in myo s tuen ja hoidon hakemisen kynnys madaltuu, ja apua etsita a n ennen kuin mahdollinen kriisi tai sairaus on edennyt selva sti vaikeammaksi hoitaa. Toisaalta ryhma sta saa tukea myo s arjen pienempiin kysymyksiin ja ongelmiin. Ta ma ennaltaehka isee selvitta - ma tto mien asioiden kasaantumista. Ryhma on avoin. Ryhma a n voi siis liittya milloin vain eika mukaan tuleminen edellyta osallistumista koko kaudeksi. Aika ja paikka Joka kuukauden toinen ja nelja s maanantai Tampereen Seudun Vertaiskeskus, Mustanlahdenkatu 19, Tampere. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Pekka Huttunen pekka.e.huttunen@miessakit.fi Tervetuloa mukaan! Sivu 15

16 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT toisena ja rivijasenena. Visa Kuusikallio hankekoordinaattori Vertaistoimintaa Miehille Olen 48-vuotias mies, naimisissa ja kahden aikuisen lapsen isa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen opiskellut ja tyoskennellyt sosiaalialalla monenlaisissa tehtavissa. Koulutuspolkuni on kulkenut lahihoitajasta ylempaan ammattikorkeakoulututkintoon ja perheterapeutiksi (ET). Kolmikymppiseksi asti tyoskentelin teknisella alalla ja myyntialalla. Pitkaaikaisen unelman seurauksen asuimme ja tyoskentelimme vaimoni kanssa Tansaniassa Nyt asun Jarvenpaassa. Harrastan kuntoilua, joogaa ja perhokalastusta. Miessakkien toiminnassa olen ollut mukana 90-luvun lopulta vapaaehsivu 16 STEÄ:n rahoittaman Vertaistoimintaa Miehille -hankeen tavoitteena on loytaa ja aktivoida miehia, jotka kaipaavat elamaansa lisaa ihmisia ja osallisuuden kokemuksia. Kohderyhmana ovat yksinaiset ja perheelliset miehet. Miesten hyvinvointia pyritaan vahvistamaan vertaisuuden kokemusten, osallisuuden ja verkostojen vahvistumisen kautta. Miehia tullaan kutsumaan ryhmiin osallistujiksi ja kanssakulkijoiksi. Osallistumaan, antamaan tukea ja ohjaamaan ryhmia. Yhdysmiesverkostoa ja muita ryhmaaktiiveja tullaan kutsumaan mukaan erityisesti alueellisten toimintojen ja tukipalvelujen toteuttajiksi. Olen itse alkujaan tullut mukaan miesryhman jasenena. Yhdeksankymmentaluvulla tyoskentelin myyntialalla, olin naimisissa ja kahden lapsen isa. Elin ruuhkavuosia ja elama oli hektista. Erilaisten tapahtumien ja kokemusten myota olin alkanut tulla tietoiseksi elamani kipukohdista, jotka usein liittyivat omiin vaikeisiin lapsuudenkokemuksiin. Uinuvat, nimeamattomat tunteet JÄSENTIEDOTE

17 ja toimintamallit hera siva t ajoittain esiin parisuhteessa, isyydessa ja monenlaisissa ela ma n vuorovaikutus- ja valintatilanteissa. Älkoi syntya painetta paremmalle itseymma rrykselle ja vuorovaikutukselle. Muutosten myo ta ysta - vyyssuhteeni olivat muuttuneet ohuemmiksi. Sattumalta lo ysin alkavan miesryhma n ilmoituksen. Kiinnostuin ja la hdin mukaan toimintaan, ilman mita a n erityista ennakkotietoa. Tuo ensimma inen miesryhma kokemus oli monella tavalla hyva. Nykyisella keskiika isen kokemuksella voin tunnistaa siita muutamia na ko kulmia. Ta rkea a oli hyva ksytyksi ja na hdyksi tuleminen omana itsena a n. Kokemus arvostuksesta ja riitta misesta ryhma n ja senena. Jokaisella ryhma la isella oli oma tapansa ilmaista itsea a n. Kokemukset ja tarinat ja iva t mieleen voimavarana. Huumori ja ilo olivat usein la sna tapaamisissa. Sain itse hyva n kokemuksen kuulumisesta joukkoon ja myo s yhden pitka aikaisen ysta va n. Odotan innolla ja mielenkiinnolla hankkeen etenemista ja mukaan la htevien miesten kanssa tehta via juttuja. Hankeen myo ta palataan Miessakkien alkujuurille ja vieda a n hyva a asiaa tulevaisuuteen. Jyri Blomqvist hanketyöntekijä Vertaistoimintaa Miehille Morjesta! Olen 30-vuotias tamperelainen. Vartuin Ita -Tampereella ja nyt asustelen etela isella puolella, Multisillassa. Kaupunginosassa vieha tta a erityisesti luonnon la heisyys. Vietin lapsuuteni kesa t ja yha n vaarini kanssa maalaismaisemissa Hauholla ja Sivu 17

18 opin arvostamaan luontoa. Saatoimme istua tuntikaupalla mato-ongella, kuunnellen laineen liplatusta, sanoja ei tarvittu. Viihdyn viela kin ympa ri vuoden niin la himetsissa kuin hieman kauempanakin, mutta rakastan olla pelikenta lla. Harrastukset ovat seuranneet tyo paikoille virkistystoiminnan kautta ja va lilla voimaantumisen tunteita on koettu asiakkaiden va lisissa tennis- ja sulkapallo-otteluissa. Ennen uraani sosiaalialalla, hain kokemuksia eri aloilta ja olin va ha lla heitta y- tya rakennusalalle. Lukion ja armeijan ja lkeen tieni vei to ihin rakennusteollisuuden pariin eri tehta viin. Muutaman vuoden tyo skentelyn ja lkeen aloitin rakennusinsino o rin opinnot, mutta opiskellessa lo ysin kutsumukseni ja vaihdoin ihmisla heisempa a n sosiaali- ja terveysalaan. Kouluttauduin ensin kuntoutuksen la hihoitajaksi ja pa a sin toimimaan monipuolisesti sosiaalialan kenta lla. Seikkailukasvatuksen, mielen hyvinvoinnin seka voima- ja tasapainoharjoittelun lisa koulutukset ohjasivat tieni palveluasumisen jumpparin roolista ohjaamaan vertaisuuteen perustuvia ryhmia. Entisessa STEÄ -rahoitteisessa tyo ssa ni projektityo ntekija na ohjasin runsaasti. Toiminnan tavoitteita olivat yksilo n tarpeiden ja toiveiden huomiointi, yksina i- syyden va hentyminen, yhteiso llisyyden lisa a minen seka voimavarojen lisa a mi- nen mielekka a n tekemisen kautta. Erityisesti miehille tarkoitetuissa ryhmissa keskeisiksi asioiksi nousivat mieleka s tekeminen, luottamus ja huumori. Va lilla nokipannukahvittelu ukkoryhmissa vena hti tuntien mittaisiksi, kun juttu luisti ja kahvi maistui. Haluan antaa osallistujille kokemuksen, joka lujittaa yhteiso o n kuulumisen tunnetta ja tukee heida n hyvinvointiaan. Vertaisohjaajia ja vapaaehtoisia tukeakseni olen jakanut osaamistani ja rjesta - mieni koulutusten, antamieni yksilo ohjauksien seka mielekka a n ryhma toiminnan kautta. Uusien toimintatapojen kehitta minen yhteistyo ssa projektin koordinaattorin kanssa ja yhdistyksen rooli julkisen palvelun ta ydenta ja na ovat antaneet mielenkiintoisia haasteita ja tehneet la htema tto ma n vaikutuksen. Toiveeni oli jatkossakin pa a sta luomaan asiakkaiden tarpeita vastaavia tukimuotoja. Koen, etta hanketyo ntekija n paikka Miessakit ry:n Vertaistoimintaa Miehille hankkeesta antaa aitiopaikan toteuttaa toivettani. Tyo n ja harrastusten va lia sotken fillarilla tai ajelen vuoden -83 D Kadetilla, jota yrita n pita a kunnossa. Muutaman kerran Raketti on tarjonnut tasaiset kyydit metsa a n myo s ukkoryhmien ja senille. Jos na et liikenteessa vaaleansinisen vanhan herran, niin peukku pystyyn. Otan kyytiin. Sivu 18 J Ä S E N T I E D O T E

19 Henkilöjäsenyys Yhdistyksen ja seneksi voi liittya jokainen ta ysi-ika inen mies, joka haluaa edista a yhdistyksen tavoitteita. Henkilo ja senmaksu on 20 (alennukseen oikeutetuilta 10 ). Henkilo ja senmaksun voivat halutessaan suorittaa alennettuun hintaan opiskelijat, ela kela iset, tyo tto ma t ja alaika isten lasten huoltajat. Miessakit ry:n jäsenenä olet mukana yhdessä muiden kanssa vahvistamassa suomalaisen miehen hyvinvointia. Jäsenet valitsevat joka toinen vuosi yhdistyksemme ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen, valtuuston. Jäsenet saavat kotiinsa lehtemme URHOn, alennuksia järjestämistämme kursseista ja koulutuksista, maksuttoman sisäänpääsyn erilaisiin tilaisuuksiimme sekä ensikäden tietoa yhdistyksemme toimintaan liittyvistä erilaisista asioista. Liity mukaan ja kerro yhdistyksestä myös kavereillesi! Jäseneksi liittyminen Yhdistyksen ja seneksi liittyminen tapahtuu helpoiten ta ytta ma lla ja senkaavake internetsivuillamme. Voit myo s liittya suoraan ottamalla yhteytta Miesakkien toimistoon. Ja senmaksukaavake toimitetaan sinulle ensimma isen URHO-lehden liitteena. Ja senmaksu on voimassa sen kalenterivuoden, jolloin maksu suoritetaan. Lisa tietoja lo ytyy yhdistyksen sa a nno ista. Yhdistyksella mme on ka yto ssa kolme ja senyysluokkaa: henkilo ja senyys, yhteiso ja senyys ja kannatusja senyys. Yhdistyksen ja - senet hyva ksyy hallitus. Yhteisöjäsenyys Yhteiso ja senet hyva ksyta a n samalla menettelylla ja samoilla toimintalinjoihin liittyvilla perusteilla kuin henkilo ja senet. Yhteiso ja senyys vahvistaa avointa yhteistyo - kumppanuutta ja antaa samat oikeudet ja palvelut kuin henkilo ja senyys. Yhteiso ja senmaksu on 100 / 250 / 500 riippuen yrityksen/yhteiso n henkilo sto n ma a ra sta (ks. tarkemmin nettisivuilta). Kannatusjäsenyys Kannatusja senmaksu on tarkoitettu henkilo ille, jotka haluavat tukea Miessakit ry:ta ilman varsi-naiseen ja senyyteen liittyvia oikeuksia ja velvoitteita. Kannatusja senille toimitetaan yhdistyksen toiminnasta sama informaatio (ja sentiedote ym.) kuin varsinaisille ja senille. Kannatusja senmaksu on 20 euroa henkilo ja senilta, ja 100 euroa yrityksilta /yhteiso ilta. Lisätietoja netistä ja toimistosta Miessakit ry, Ännankatu 16 B 28, Helsinki miessakit@miessakit.fi Sivu 19

20 MIESSAKIT RY YHDYSMIESVERKOSTO Miessakit ry ylla pita a valtakunnallista yhdysmiesten verkostoa paikallisen miestoiminnan tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi olla yhteydessa tiedustellakseen tarkemmin yhdistyksen toiminnasta ja muista mahdollisista miehille suunnatuista palveluista. Jos olet halukas ryhtyma a n yhdysmieheksi, olethan yhteydessa toimistoomme! Hartola Markku Palm markku.palm@miessakit.fi Joensuu Onni Voutilainen onni.voutilainen@miessakit.fi Järvenpää Risto Salovaara rsalovaara@gmail.com Kainuu Raimo Reinikainen andracon.rr@gmail.com Lahti Timo Pesonen timo.pesonen(at)miessakit.fi Mäntsälä Risto Nuutinen risto.nuutinen@miessakit.fi Pääkaupunkiseutu Jarmo Holttinen jarmo.holttinen@miessakit.fi Rovaniemi Pekka Hakala pekka.hakala@miessakit.fi Sastamala Seppo Laakso seppo.laakso@miessakit.fi Somero Voitto Vieraankivi voitto.vieraankivi@miessakit.fi Tampere Pekka Huttunen pekka.e.huttunen@miessakit.fi Turku Olavi Katto olavi.katto@tunmky.fi Vaasa Patrik Martonen patrik.martonen@miessakit.fi Lahti Jouni Jude n jouni.juden(at)outlook.com Kuopio Pentti Nokela pena.nokela(at)gmail.com Sivu 20