URHO. uusia väyliä miehille. Miessakit ry - jäsentiedote - syksy 2017

Transkriptio

1 URHO uusia väyliä miehille Miessakit ry - jäsentiedote - syksy

2 MIESSAKIT RY JÄSENTIEDOTE SYKSY 2017 TÄSSÄ NUMEROSSA Herrasmiessakit ry 3 Henkisen va kivallan oravanpyo ra 4 Uudet miessakkilaiset esitta ytyva t 6 ILMESTYMISAIKATAULU Joulu 2017 aineistopäivä Va kivallan kokeminen ahdistaa miehia - tietoisuutta va kivallasta tulisi parantaa 8 Kevät 2018 aineistopäivä Kokemuksia tyo skentelysta Miessakeissa 10 Miesten Viikko - Nuorissa on tulevaisuus; Enta nuorten miesten tulevaisuus? Tampereen Seudun vertaisverkko palkittiin etiikan edista misesta Kesä 2018 aineistopäivä Syksy 2018 aineistopäivä URHO - UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE Päätoimittaja Tomi Timperi Taitto Ismo Pitkänen Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B 28, Helsinki urho@miessakit.fi Sivu 2 J Ä S E N T I E D O T E

3 HERRASMIESSAKIT RY Älun perin herrasmiehet ja -naiset muodostivat herrasva en, johon kuuluminen na - kyi yhteiskunta-asemassa ja pukeutumisessa. Nykypa iva na herrasmieheys na h- da a n ihmisen sisa isena ominaisuutena, jolta pohjalta ha n kanssaka y ja vaikuttaa. Herrasmies on kohtelias, toiset huomioiva ja korrekti. Herrasmies on myo s ja ma kka, kertoo na kemyksista a n ja osaamisestaan, ja osallistuu na in yhteishyva n rakentamiseen. Herrasmies on ihminen; ha nkin voi hermostua ja suuttua. On nykyajan herrasmieheytta olla avoin suuttumuksensa kanssa. Sen sisa lle patoaminen on va kivaltaa itsea kohtaan. Vaan herrasmies palaa suuttumukseensa tyynnyttya a n. Ha n ja lkihoitaa tilanteen tarpeellisissa ma a rin. Herrasmies avaa oven naiselle, vaikka se tasa-arvopoliittisesti saattaa va lilla jotakuta kismitta a kin [...herrasmies voi välillä naljailla ärsykkeilleen, mutta muistaa aina, ettei ärsyke kupli pahuudesta ]. Ja mika olennaisinta, herrasmies ei ka vele pa in punaista joku lapsihan voi na hda. Nykypa iva n herrasmies arvostaa ja sisa ista a vanhoja hyva ksi koettuja tapoja ja rakenteita, mutta ei vieroksu uutta aikaa. Äjan uusiin tuuliin ha n suhtautuu kiinnostuneesti, viisaalla varauksella. Hyva a tekeva ja siksi hyva ksi koettu uusi omaksutaan repertuaariin. * * * VÄ LIPÄLÄ: Oiva esimerkki nykypa iva n herrasmieheydesta etsiytyi tielleni oikeusministerio n asettaman, lapsenhuoltolain uudistamiseen liittyva n seurantatyo ryh- ma n tyo skentelyssa. Prosessin vastuumies ja puheenjohtaja toimi alusta alkaen eri na - kemyksia arvostaen, huomioiden ja kuunnellen. Ka sittelyssa oli osin hyvin vaikeita ihmisyyden ja vanhemmuuden ydinkysymyksia, joista mukana ollut laaja joukko eri tahojen edustajia olivat julkisuudessa olleet kovinkin erimielisia. Prosessin aikana johtajan esimerkin kautta tuntui kuitenkin lo y- tyva n riitta va a tilaa kaikille ja se myo s na - kyy lopputuloksessa. Yhteiskunnallisissa prosesseissa onkin ta rkea lo yta a ratkaisuja, joiden pohjalta voimme menna yhdessa eteenpa in. Toisin sanoen; herrasmiesorganisaatio ei ja tta ydy paitsioon ja keskity kritisoimaan, jos kaikkia sen asettamia tavoitteita ei tismalleen saavutettu. * * * Herrasmieheys voi siis olla yksilo n intuitiivinen ja myo s alati kehittyva arvo, mutta myo s organisaation tai yhteiskunnan arvo. Herrasmies on myo s no yra. Tyo toverini nosti taannoin esille Margaret Thatcherin asiaa oivasti kuvaavan toteamuksen: If you have to tell people you are a lady, you aren't. Herrasmieheys onkin arvo, jota kohti pyrkia tiedostaen oman inhmillisyytensa ; koskaan et ole valmis tai ta ydellinen. Kykenet kuitenkin paljoon hyva a n itsea si ja muita kohtaan vaalimalla herrasmieheytta ; se on yhteishyva n peruskallio. Mina na en yhdistyksemme yhden keskeisista tehta vista olevan herrasmieheyden vaalimisen. Pyrimme olemaan sielultamme Herrasmiessakit ry, eiko vain! Tomi Timperi, toiminnanjohtaja Sivu 3

4 HENKISEN VÄKIVALLAN ORAVANPYÖRÄ Teksti Jussi Pekkola, hanketyo ntekija, Va kivaltaa Kokeneet Miehet Ihmisen alistaminen ei vaadi fyysista voimaa. Henkinen nujertaminen tapahtuu ilmein, elein, sanoin ja na iden va liin upotettujen uhkauksien voimalla. Älistaminen ja manipulaatio toteutuvat tehokkaimmin hyvilla puhelahjoilla, pelisilma lla, kyvylla tunnistaa toisen ihmisen heikkoudet ja va a ristyneella ajatuksella toisten ihmisten merkityksesta omassa ela ma ssa. Henkista va kivaltaa ka ytta va na kee ihmiset omien tunteiden ja tarpeiden jatkajiksi, paikkaajiksi. Va lineiksi oman onnellisuuden saavuttamiseksi. Kun se ei toteudu, saa va kivallan kohde ka rsia. Onnellisuuteni puute on sinun syyta si! Helsingin Sanomien artikkeli kuritusva kivallasta (HS 24.9.) kaivoi esiin va kivallan juuret, jotka usein lo ytyva t va kivallan kokijoiden ja tekijo iden lapsuudesta. Meida n jokaisen lapsena saama huolenpito, tuki ja turva luovat pohjan tavalle, jolla aikuisina kohtelemme la heisia mme. Ela ma n alkumetreilla meille kasvatuksen kautta syo tetty viallinen informaatio siita, miten la heisia tulisi kohdella kantaa pitka lle aikuisuuteen, aina hautaan saakka. Ellemme itse tee asialle jotain. Mika li lapsena saatu kasvatus on perustunut alistamiselle, pelolla ohjaamiselle ja lasta on ka ytetty kasvattajan tarpeiden tyydytta miseen, on lapsi hyva ksytty vain ehdollisesti. Lapsen odottamaa rakkautta ja aikuisen ka ytetta vissa oloa ei ole tapahtunut riitta va sti, vaan ha nen itkiessa ja kiukutellessa kasvattaja onkin ollut vihainen. Lapsi on joutunut kokemaan saman hylka a misen, jonka kasvattaja itsekin on kokenut omassa lapsuudessaan. Toimimattomalla tunteiden sa a telylla ja ihmissuhdetaidoilla varustettu kasvattaja on pa a tynyt alistamaan tai rankaisemaan lasta. Kun lapsen tarpeita huomioidaan vain osittain, va a ristyy lapsen ka sitys vuorovaikutuksesta. Lapsi lannistuu, veta ytyy, ei uskalla liikkua tai liikauttaa mita a n mielessa a n. Haavoittunut vuorovaikutusmalli voi siirtya nuoruuden ja aikuisia n ihmissuhteisiin, ellei korjaavia kokemuksia ja apua ole tarjolla. Kun ihminen na hda a n kokonaisena persoonana, ha nen erityispiirteensa, tarpeensa ja yksilo lliset ominaisuutensa huomioiden, on meilla enemma n liikkumatilaa. Ta - ta liikkumatilaa tarvitaan kaikenlaisten tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Turvallisessa ilmapiirissa mahdollistuu uudenlainen ymma rrys oman ela ma n- historian vaikutuksesta ta ma nhetkisiin tunnekokemuksiin. Na iden oivallusten ja l- keen emotionaalisesti haastavissa ela ma n- tilanteissa on enemma n liikkumatilaa ja vaihtoehtoisia tapoja toimia. Turvallinen, joustavilla rajoilla varustettu kiintymyssuhde luo edellytykset ta ha n. Se antaa pohjan toimiville ihmissuhdetaidoille aikuisena. Samalla se vie pohjaa pois ihmisen alis- Sivu 4 J Ä S E N T I E D O T E

5 tamiselta omien tarpeiden, tunnetilojen ja mielitekojen toteuttamisen va likappaleena. Rakastava ja turvallinen kasvatus va - henta a henkista va kivaltaa, kouluva kivaltaa, tyo paikkava kivaltaa ja parisuhdeva kivaltaa. Ha pea oman ka ytta ytymisen na ytta ytymisesta alistuvana tai alistavana esta a henkisesta va kivallasta puhumisen ja avun saamisen. Se ja tta a tyhja ksi. Ha pea esta a meita saamasta sita, mita oikeasti tarvitsisimme oppiaksemme toimimaan toisin - pita - ma a n puolemme tai olemaan ka ytta ma tta va kivaltaa. Va kivaltaisessa suhteessa ta ytteeksi tulee va kivalta. Riitta va n pitka aika ta llaista oravanpyo ra a vie ihmiselta kyvyn na hda omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Na ko kentta supistuu nuppineulanpa a n kokoiseksi. Ja ljelle ja a ainoastaan va kivaltaa ka ytta va ihminen ja itse va kivalta. Syita tai mahdollisuuksia ela ma n kulun muuttamiseen ei na hda. Seinien sisa puolelle ja a va va kivalta voi muuttua lumipalloefektiksi. Se voi na ytta y- tya sadismina, vaikka todellisuudessa ihminen ei voisi missa a n muualla kuin salassa toisten katseilta ka ytta ytya na in. Toisin kuin monesti aiheen parissa ka yta vissa keskusteluissa tuodaan esiin, vain pieni osa henkisesta va kivallasta on psykopaattisten narsistien toteuttamaa. Mika li keskustelu va kivallasta pida tta ytyy ta ssa suppeassa katsantokannassa, ja a suuri osa va - kivallasta pimentoon. Suuri joukko ihmissuhdeongelmista ja va kivaltaisesta ka ytta ytymisesta ka rsivia ja a vaille kuuntelijaa. He eiva t kohtaa tarjolla olevaa apua. Suuri osa va kivaltaan johtavista tilanteista on seurausta kriiseista, pettymyksista, valheista, va a rin ymma rryksista, va symyksesta ja na iden esiin nostamista alkukantaisista selviytymiskeinoista. Na ma purkautuvat usein henkisena va kivaltana. Va kivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeen tekema n raportin ja asiakastyo n perusteella ta ma on se va kivallan muoto, joka ja tta a usein syvimma t ja ljet. Samalla sita on vaikeinta havaita ja todentaa. Va kivallan kokijat ja tekija t tulee na hda entista moniulotteisemmin. Va kivallassa ei tulisi keskittya vain uhreihin ja syyllisiin. Mika li haluamme va henta a va kivaltaa meida n tulisi keskittya avuntarvitsijoihin. Sivu 5

6 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT Henri Hyttinen, Hankekoordinaattori, Masi-hanke Olen 33-vuotias isa, asun Tampereella 9 kuukautisen tytta reni ja vaimoni kanssa. Olen kotoisin Iitista Kymenlaaksosta. Vuosien saatossa olen asunut myo s Lahdessa ( lahes ). Lukion ja armeijan ja lkeen tyo s- kentelin rakennuksen ja teollisuuden parissa eri tehta vissa apumiehesta tyo njohtajaksi. Rakennus- ja tehdasvuosien saatossa lopulta kuitenkin keksin sen oman mielenkiinnon kohteeni, kun alkoi va a ja a ma tto - ma sti na ytta a silta, etta jalkapalloammattilaisuus/rockta hteys ovat taitojeni ulottumattomissa, ainakin toistaiseksi. Hoitoalalle hakeutuessani olen ollut vakuuttunut ensihoitajaksi hakeutumisen mielekkyydesta, mutta matkalla mieleni muuttui ja suuntauduin mielenterveys- ja pa ihdehoitotyo ho n. Noihin aikoihin myo s tapasin nykyisen vaimoni ja muutin Lahesta Tampereelle. Harrastan kitaran soittoa niin aktiivisesti kuin se nykyisessa ela ma ntilanteessani on mahdollista. Joskus saatan myo s lo yta a itseni la hiseutujen luontoreiteilta tai Lapin vaellusmaisemista. Ennen Miessakkeja tyo skentelin Tampereen kaupungilla Ensiohjaus Ensiossa mielenterveys- ja pa ihdeasiakkaiden kanssa. Tyo ni oli pa ivystyksellista asiakas- ja verkostotyo ta julkisen alan ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Olen tyo skennellyt vuodesta 2010 la htien Tampereella TÄYS:ssa akuuttipsykiatrian turvaosastolla, Ä-klinikkasa a tio n Tampereen kuntoutumiskeskuksessa seka Äutismisa a tio n Ätalan ryhma kodilla. Äjanjaksolle on ollut ominaista laitosmuotoisten palveluiden purkaminen, painopisteen siirtyminen avohoitoon ja na in ollen uusien toimintatapojen kehitta minen. Miessakkien toiminnasta olin aiemman tyo ni kautta tutustunut Erosta Elossa ja Lyo ma to n Linjan - toimintamuotoihin. Äloitin Masi-hankkeen koordinaattorina Masihankkeen tarkoituksena on tukea isien toi- Sivu 6 J Ä S E N T I E D O T E

7 mintakykya tilanteissa, joissa heilla itsella a n tai muilla perheenja senilla on masennusoireita. Masi-hankkeessa yhdistyva t aiempi tyo kokemukseni seka pa ivitta in karttuva kokemukseni isa na olemisesta. Koen isyyden tukemisen ta rkea na osana perheille suunnattuja palveluita ja ta lla saralla mielesta ni ja rjesto toimijan rooli julkista palvelua ta ydenta va na tekija na on oleellinen, silla vaikka perhe ja lapset nykya a n otetaankin hyvin puheeksi, isyys teemana ja a usein paitsioon. Hankkeessa toisena toimijana aloittaa myös pitkäaikainen Isyyden Tueksi työntekijämme Ilmo Saneri. Ismo Pitkänen, toimistosihteeri Olen 28-vuotias alun perin Oulunsalosta kotoisin oleva ja Oulun kautta Helsinkiin opintojen pera ssa muuttanut valtiotieteiden maisteri. Pa a aineenani paneuduin sosiaalipsykologiaan ja siina sivussa opintosuoritusotetta tuli ta ytettya nipulla muita sosiaali- ja yhteiskuntatieteita antropologiasta sukupuolentutkimukseen. Valmistumiseni ja lkeen olen tyo skennellyt kansalaisja rjesto kenta lla seniorityo n puolella ja Kelalla toimeentulotuen ratkaisutyo ssa. Yliopiston akateemisemmasta ja teoreettisemmasta viitekehyksesta on ollut hyvin kiinnostavaa siirtya maanla heisempa a n ka yta nno n tason tyo ho n ja sen toteuttamisen tapoihin. Olen oppinut aiemmista pesteista ni paljon ja ta ta kokemuksen kartoittamista on nyt tuoreena toimistosihteerina tarkoitus jatkaa Miessakkien puolella. On hyvin palkitsevaa olla omalla tyo panoksellaan organisoimassa toimintaa ja pita ma ssa ja rjesto n rattaita pyo rima ssa. Olen jo pitka a n ollut kiinnostunut sukupuolittuneesta tukitoiminnasta ja etenkin miehiin liittyvista yhteiskunnallisista ja yksilo tason ongelmista joita olen pa a ssyt seuraamaan median ohella valitettavan usein myo s la hipiirissa ni. Miessakkien toimistosihteerin pesti tarjoaakin oivan aitiopaikan pa a sta paneutumaan siihen, kuinka eri teemojen kanssa ka yta nno ssa tyo skennella a n ja miten tyo vaikuttaa paitsi yksitta isten asiakkaiden ela miin, myo s laajemmin kulttuurisella tasolla tietoisuutta miehille uniikeista haasteista lisa ten. Vapaa-aikaani ta yta n musiikilla, elokuvilla ja sulkapallokenta lla sa nta ilema lla. Lisa ksi harrastan po yta laatikkoon kirjoittamista ja piirta mista. Jokseenkin huuruisena visiona tarkoituksena olisi joskus koostaa kertyneesta materiaalista maailman (tavalla tai toisella) mullistava sarjakuva-eepos. Kun nyt magnum opukseni punainen lanka viela hahmottuisi. Ehka ela kkeella viimeista a n sitten. Sivu 7

8 VÄKIVALLAN KOKEMINEN AHDISTAA MIEHIÄ TIETOISUUTTA VÄKIVALLASTA TULISI PARANTAA Teksti Miessakit ry:n tiedote Miessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet - hankkeen kyselytutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa miehille monenlaisia haitallisia oireita. Valtaosa miehistä kertoi tunteneensa ahdistusta, järkytystä ja itsevarmuuden heikkenemistä väkivaltakokemusten seurauksena. Liki puolet kertoi tuntevansa masennusta, joka johtui koetusta väkivallasta. Tulokset vastasivat myös hankkeen asiakastyöstä saatua kokemusta. Vaiettu va kivalta Miesten kokema va kivalta seka mahdollisuus avun hakemiseen ja saamiseen - kyselyyn netissa vastanneista miehista valtaosa oli kokenut va kivaltaa entisen ela ma nkumppaninsa taholta. Koettu va kivalta oli luonteeltaan valtaosin seka henkista etta fyysista. Pelka sta a n henkista va kivaltaa oli kokenut 14 % miehista ja vain fyysista va kivaltaa 7 % miehista. Henkinen va kivalta oli miehen huonommuuden osoittamista, va lineellista va kivaltaa ja yleista henkista vahingoittamista. Fyysinen va kivalta oli lyo mista, tavaroilla heitta mista, raapimista ja potkimista. Seka va kivaltaa kokeneet miehet etta ammattilaiset olivat kyselyssa yhta mielta siita, etta miehiin kohdistuvaan va kivaltaa tulisi tehda tunnistettavammaksi. Merkitta va ksi kehitta misehdotukseksi nostettiin viranomaisten ja ammattilaisten osaamisen koulutukseen panostaminen, jotta asiaan osattaisiin suhtautua ennakkoluulottomasti. Miessakeissa toteutettiin verkkokysely miesten va kivaltakokemuksista syksylla Sivu Kyselyyn vastasi yhteensa 235 yksityishenkilo a, sosiaali- ja terveysalalla tyo s- kenteleva a tai muuta alan ammattilaista. Vaiettu va kivalta -raportti lisa a oleellisesti tietoa miesten kokeman va kivallan seurauksista. Va kivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeessa tarjotaan keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhma toimintaa va kivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille. Äpu on luottamuksellista ja maksutonta. Lisa ksi hankkeessa kera ta a n tietoa miesten kokemasta va kivallasta. Hanke toimii vuosina STEÄ:n rahoituksella. Lisätietoja Tommi Sarlin hankekoordinaattori kognitiivinen lyhytterapeutti tommi.sarlin@miessakit.fi Jussi Pekkola hanketyo ntekija psykiatrinen sairaanhoitaja jussi.pekkola@miessakit.fi Vaiettu väkivalta raportti Vaiettu väkivalta Miesten kokema väkivalta sekä mahdollisuus avun hakemiseen ja saamiseen -raportin (kansi ohessa) voit ka yda lukemassa pdf-muodossa Miessakkien nettisivuilta. Voit myo s tilata raportin painetun version postimaksua vastaan osoitteesta miessakit@miessakit.fi - tai tulla noutamaan sen Ännankadun toimistoltamme (aina on kiva na hda!). J Ä S E N T I E D O T E

9 Sivu 9

10 KOKEMUKSIA TYÖSKENTELYSTÄ MIESSAKEISSA Teksti Äkseli Rouvari, Miessakeissa toimistosihteerinä huhtikuun alusta lähtien toiminut Akseli Rouvari on aloittamassa opiskelut ja työskentelee nykyisessä tehtävässään enää elokuun loppuun asti. Hän kertoo tässä blogikirjoituksessa kokemuksistaan, ja henkilökohtaisesta kasvustaan työsuhteen aikana. "Äivan na ina pa ivina tulee ta yteen viisi kuukautta siita, kun aloitin tyo skentelyn Miessakkeissa, toimistosihteerina. Mieleni on herkka ka yma a n la pi muistoja ta ma n kuluneen ajan varrelta nyt, kun olen ka a n- ta ma ssa uutta sivua ela ma ssa ni ja aloittamassa opiskelut aiheesta, josta olen haaveillut jo pitka a n. Vaikka olenkin siis todella innoissani ta sta uudesta askeleesta, on oloni myo s haikea. Opiskelupaikan tuomien ilouutisten myo ta tyo suhteeni ja i aiottua lyhemma ksi, mutta silti se kasvu, jonka olen kokenut na iden kuukausien aikana, tuntuu valtavalta na in taaksepa in katsottaessa. Vaikka sanottavaa riitta isi paljon, lienee paikallaan tiivista a kokemani kolmeen ydinpointtiin, joiden kautta voin luonnehtia ta ta tyo suhdetta ja kaikkea mita se on minulle tarjonnut. Ensimma isena nousee mieleen se, etta vaikka viitta kuukautta ei voi tyo ela ma ssa pita a pitka na aikana, minulle se on tarkoittanut pisinta ja sa a nno llisinta tyo suhdetta ta ha n mennessa. Äiemmista pa tka - ja kesa - to ista poiketen voin todeta oppineeni kantamaan vastuuta aivan uudella tavalla itsena isessa ja sa a nno llisessa tyo ssa. Toinen pointtini liittyy niin ika a n edella mainitsemaani vastuun kantamiseen: koen ehka hienoimmaksi asiaksi tyo tehta vissa ni sen laajan vastuun, minka olen monissa asioissa saanut. Olen ollut mukana ideoimassa, ja itsekin kehitellyt, monia asioita organisaatiossamme. Koen ta ma n luottamuksen osoituksen valmistaneen minua loistavasti tyo ela ma a n, ja oikeastaan myo s tavoitteelliseen yliopisto-opiskeluun. Monet saavuttamani taidot ovat sellaisia, jotka tulevat olemaan minulle ta rkeita tulevaisuudessa. Voin todeta ta ma n tyo n olevan ta ha nastisista tyo suhteistani selva sti la himpa na sita, mita tulen tulevaisuudessa tekema a n eli jotain yhteiskunnallisella alalla. Viimeisena asiana haluan nostaa esiin Miessakkien organisaation ja sen tyo nteki- Sivu 10 J Ä S E N T I E D O T E

11 jat ylipaataan. Olen saanut mahdollisuuden kasvaa tehtaviini sisaan tyosuhteeni aikana ja organisaatio esimiehista lahtien on osoittanut minulle luottamuksensa ja tukensa heti alusta alkaen. Esimiehet ja muut tyontekijat ottivat minut todella hyvin vastaan vertaisenaan, enka muista kertaakaan hetkea, jolloin olisi tarvinnut eparoida avun tai lisatietojen kysymista, tai muuten vaan juttelemaan menemista. Miessakkien organisaation tiimihenki on todella hyva ja uskon oppineeni jotain kaikilta sen tyontekijoilta, heidan persoonistaan ja kaikkien omasta tavasta tehda toita sitoutuneesti. Nain tarkeiden asioiden parissa tyoskenteleminen synnyttaa vahvaa motivaatiota, mika myos nakyy jokaisesta paallepain. Kaiken kaikkiaan voin siis todeta olevani kiitollinen naista kuluneista viidesta kuukaudesta. Ne pitivat sisallaan enemman kuin olisin ikina voinut uskoa etukateen, ja nyt koen olevani valmiimpi ottamaan seuraavan askeleen elamassani kuin koskaan aiemmin. Olen varma myos siita, etta Miessakit tulee pysymaan tavalla tai toiselle myos jatkossa mukana elamassani ja ennen kaikkea sydamessani." HELSINKI MISSIO TARJOAA UUTTA APUA YKSINÄISILLE AIKUISILLE Jopa ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä ajoittain tai jatkuvasti. HelsinkiMissio aloittaa lokakuussa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoituksella ( ) yksinäisyyden vastaisen auttamisohjelman täysiikäisille pääkaupunkiseudun asukkaille. Pari kuukautta kestävä maksuton Näkemys-ohjelma pureutuu ihmisen käsityksiin itsestä ja muista. Se tukee yksinäisiä löytämään itse ratkaisuja yksinäisyyden lievittämiseen itsenäisen työskentelyn ja keskustelutapaamisten avulla. Mukaan ohjelmaan voi hakea: Viestiä ja linkkiämme saa jakaa! Lisätietoa: projektikoordinaattori Jenny Julkunen, puh , projektikoordinaattori Maria Rakkolainen, puh , Sivu 11

12 Sivu 12 JÄSENTIEDOTE

13 MIESTEN VIIKKO NUORISSA ON TULEVAISUUS; ENTÄ NUORTEN MIESTEN TULEVAISUUS? Kolmastoista vuosittainen Miesten Viikko toteutetaan jälleen isänpäivään päättyvällä viikolla marraskuussa. Tyo? Opiskelupaikka? Parisuhde? Kaverit? Perhe? Hyvinvoinnin kysymykset ovat moninaiset. Vaikka valtaosa nuorista miehista voi va hinta a nkin kohtuullisen hyvin, liian moni kohtaa merkitta via haasteita yhteiskuntaan kiinnittymisessa. Yksi keskeisimmista syrja ytymiselle altistavista tekijo ista on tyo - tai opiskelupaikan puuttuminen. Esita mmekin kysymyksen, mita nuoret miehet tarvitsevat, jotta he kykeneva t valitsemaan itselleen hyva n tulevaisuuden? Haaste! Miesten Viikon perinteeseen kuuluu, etta yhteiskuntamme toimijat haastetaan mukaan huomioimaan Miesten Viikko tavalla tai toisella toiminnassaan. Mika li haluatte maininnan omasta tarjonnastanne Miesten Viikon ohjelmaan, ka yka a ta ytta ma ssa tapahtumailmoituslomake sivuilla miestenviikko.fi tai la hetta ka a tietoa asiasta osoitteeseen miestenviikko@miessakit.fi. Ohjelma on katsottavissa elo-syyskuussa tapahtumakalenterissa Miesten Viikon sivustolla. Tervetuloa mukaan tukemaan miehia muuttuvassa yhteiskunnassamme! MIESSAKIT RY:N SYKSYN NETTILUENNOT Miten tukea nuoria miehiä opiskelu-/ työpaikan saamisessa -nettiluento Miessakit / Auta Miestä Mäessä -hanke Sukupuolitietoisella uravalmennuksella voidaan lisätä nuorten miesten uravalintaan ja työnsaantiin liittyviä valmiuksia. Näihin voidaan vaikuttaa myös mentoroinnin avulla. Mentorisuhteen aikana nuori saa mahdollisuuden pohtia omaa tilannettaan ja kuulla pidempään työelämässä olleen miehen uraan ja opiskeluihin liittyviä kokemuksia. Luennoitsijana Miessakit ry:n kehittämispäällikkö Peter Peitsalo Isyyden Tueksi -nettiluento Luennon aiheena isän vanhemmuus (tarkentuu myöhemmin) Luennoitsijana Miessakit ry:n isätyöntekijät Ilmo Saneri ja Timo Tikka, Molemmat luennot ovat nähtävissä Väestöliiton ylläpitämällä Perheaikaa.fi - sivustolla. Sivustolta löytyvät myös Miessakkien aiemmin järjestämät luennot. Sivu 13

14 MIESSAKIT RY ISYYDEN TUEKSI ISÄTYÖN OHJAAJA KOULUTUS, , HELSINKI Isän ja lapsen välisen suhteen merkityksellisyys on tunnettua lapsen kannalta, mutta myös isille itselle tämä suhde tuottaa merkittävää hyvinvointia. Isien mukanaolo heti lapsen syntymässä mahdollistaa kiinteän suhteen isän ja lapsen välille, mikä vaikuttaa myönteisesti myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen. Isa tyo -koulutuksessa keskityta a n isien/ tulevien isien kanssa tehta va a n tyo ho n seka miesla hto iseen hyvinvointiosaamiseen ammatillisesta na ko kulmasta. Keskeisia teemoja ovat isa tyo seka isyyteen kasvaminen niin odotus- kuin pikkulapsiaikanakin. Tarkastelemme isyytta koko isyyden ela - ma nkaari huomioiden. Koulutuksessa ka y- da a n la pi Hollolan mallia ja isa tyo n hyvia ka yta nteita, joita on kokeiltu Pa ija t - Ha - meessa. Koulutuksesta saatavat hyödyt Koulutus antaa tietoa ja ymma rrysta ta - ma n pa iva n isyydesta seka ta ha n liittyvista keskeisista kysymyksista. Lisa ksi koulutus lisa a valmiuksia kohdata ja tukea isia niin odotus- kuin pikku-lapsiaikanakin. Paikka Ännankatu16 B 28, Helsinki Hinta Koulutuksen hinta 200, Miessakit ry ja - senille 150. Sisa lta a kahvit. Ilmottautumiset Timo Tikka, Ilmo Saneri Isa tyo ntekija t, tyo nohjaajat, kouluttajat Isyyden Tueksi Äleksanterinkatu 30, Lahti GSM tai timo.tikka@miessakit.fi ilmo.saneri@miessakit.fi ISÄLUURI ARKISIN KLO Sivu 14 J Ä S E N T I E D O T E

15 ISÄTYÖN OHJAAJA KOULUTUS OHJELMA Torstai Tutustuminen, Esittely, pa ivien tavoitteet Isa erityisosaaminen, isyyden historia Lounastauko Oma lapsuuteni perhe - Kotoa saadut isyyden ja a itiyden mallit Pienryhma tyo skentely Kahvi Kokemukset ennen lapsen syntyma a Pa iva n arviointia Eta tehta va n anto seuraavaa pa iva a varten Pa iva pa a ttyy Perjantai Edellisen pa iva n tehta va Kokemukset lapsen syntyma n ja lkeen Lounastauko Hollolan mallin taustat ja kokemukset Yhteenveto pa ivista Palautekeskustelu Pa iva pa a ttyy MINNE MIEHEN MATKA SEMINAARI Teksti Mies minne matka verkkosivusto Selvitysten mukaan suomalaiset pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt ja koettu hyvinvointi on lisääntynyt. Miksi kuitenkin nuoret miehet ovat yliedustettuina työkyvyttömissä, kun samalla kaksi kolmasosaa TE-palvelujen asiakkaista on naisia? Mitä pojasta-mieheksikasvuprosessissa tapahtuu? Diakonia-ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun järjestämässä Minne miehen matka - seminaarissa tarkastellaan nuorten miesten elämänhallintaa ja urapolkuja niin haasteiden kuin uusien ideoiden kautta. Tapahtuman juontaa toimittaja, MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppänen. Tilaisuuden järjestävät ESR-rahoitteiset Matti miesten matkat työhön- ja Auta miestä mäessä -hankkeet. Aika ja paikka: klo 9-15, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kyläsaarenkuja 2, Helsinki. Tila auditorio 332. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: seminaarit/ Sivu 15

16 MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA TUKIHENKILÖKOULUTUS EROMIEHILLE Tukihenkilökoulutus eromiehille (EETU) Tampere Miehet ja a va t erotilanteessa usein aivan yksin. Itse eron kokenut, tehta va a nsa koulutettu vertaistukihenkilo tukee eromiehen jaksamista, kuuntelee ja neuvoo ka yta nno n asioissa. Tarvittaessa tukihenkilo voi olla mukana vanhemmuuteen liittyvissa sopimusneuvotteluissa. Koulutus sisa lta a kaksi 6 tunnin jaksoa, jotka pideta a n kahtena lauantaina kahden viikon va lein. Koulutus ka sitta a mm. seuraavia elementteja : mies ja ero, erotukeminen, tukihenkilo toiminta ja kriisiauttaminen. Oppimismenetelmina ovat luennot, tilanneharjoitukset, ryhma tyo t, itsena iset tehta va t ja oppimispa iva kirja. Koulutukseen voi osallistua asuinpaikasta riippumatta ja koulutuksen ka yneet toimivat tukihenkilo ina omilla paikkakunnillaan. Hyödyt osallistujalle Koulutuksen ja lkeen henkilo lla on perusvalmiudet toimia ero-miehen vertaistukijana. Ha n ymma rta a ja osaa ka sitella entista paremmin paitsi tuettavan myo s omia tunteitaan (tukihenkilo lla on takanaan oma eroprosessi). Toisen eromiehen auttaminen voi olla itselle eritta in myo nteinen kokemus. Kenelle Omasta eroprosessistaan tasapainotilan saavuttanut mies, joka on aidosti kiinnostunut vapaaehtoisesta auttamistyo sta. Koulutusryhma n koko on eninta a n 8 hen- kilo a. Koulutukseen hakeneet haastatellaan ennen valintaa. Aika ja paikka Lauantai klo ja lauantai klo Kumppanuustalo Ärtteli, Salhojankatu 42, Tampere Hinta Koulutus on osallistujille ilmainen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Kari Vilkko, erotyo vastaava kari.vilkko@miessakit.fi Ilmoittautuminen viimeista a n Haastattelut sopimuksen mukaan. EETU-CHAT JATKUU SYKSYLLÄ Maanantaisin tukinetin sivuilla järjestettävä EETU-chat toiminta jatkuu syksyllä myöhemmin tarkentuvin aikatauluin. EETU-chat on Erosta Elossa vertaistukihenkilöiden, eli EETUjen, ylläpitämä liveryhmä, jossa miesten on mahdollista vaihtaa anonyymisti ajatuksia erotilanteestaan sellaisen henkilön kanssa, joka varmasti ymmärtää. Chattia odotellessa Tukinetin avoin 24/7 Erosta Elossa keskusteluryhmä on hyvä väylä saada vertaistukea. Löydät sen osoitteesta Sivu 16 J Ä S E N T I E D O T E

17 TAMPEREEN SEUDUN VERTAISVERKKO PALKITTIIN ETIIKAN EDISTÄMISESTÄ Teksti TÄYS-verkkosivusto / URHOn toimitus Tampereen Seudun vertaisverkko ry on saanut tämänvuotisen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin etiikan edistämispalkinnon. Palkinto on euroa. Etiikan edistämisrahastosta palkitaan vuosittain toimijoita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tuomista Pirkanmaalla. Tampereen Seudun vertaisverkko ry tarjoaa vertaistukea vaikeassa ela ma ntilanteessa sairauden tai muun syyn takia olevalle ihmiselle. Yhdistys toimii vertaiskeskuksessa, jossa kokoontuu 14 erilaista ja rjesto a tai ryhmittyma a. Vertaiskeskuksen toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Vertaisverkko tekee arvokasta ja eettisesti korkeasti arvostettua vapaaehtoistyo - ta erityisesti sellaisten ryhmien parissa, joiden on vaikea muualta lo yta a pitka ja n- teista ja ela ytyva a apua. Eettisesti merkitta va n tuen yksi piirre on kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Se tuo sisa isen ymma rryksen ja siita avautuvat sanat ja teot, totesi hoitoeettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Pihkala. Vuosittain jaettavasta palkinnosta pa a tta a Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli ta na vuonna yhteensa 12 ja palkinnon saajaksi ehdotettiin 10 eri henkilo a tai yhteiso a. Palkinto luovutettiin yhdistykselle Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa Miessakit ry:n osalta vertaisverkoston kautta toteutettavaa ryhmätoimintaa on jo pitkään ohjannut Tampereen yhdysmiehemme Pekka Huttunen. Suurkiitos Pekalle koko organisaation puolesta! KOULUTUSPÄIVÄ: NAISEN JA MIEHEN VÄKIVALTA Maria Akatemia ry ja Miessakit ry järjestävät yhteistyössä koulutuksen Miesten Viikolla Helsingissä. Kouluttajina toimivat em. yhdistysten lähisuhdeväkivaltatyön ammattilaiset. Väkivalta on yhteiskunnallinen haaste. Sen varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on ihmissuhdealojen ammattilaisten vastuu ja velvollisuus. Lähisuhdeväkivalta-ongelma n käsittely Suomessa on perinteisesti painottunut mies-, nais-, tekijä-, kokijanäkökulmaiseen työskentelyyn. Haluamme tuoda uusia näkökulmia ja keskustelua aiheeseen yhteisen koulutuspäivän merkeissä. Mikä on miehen ja naisen väkivallassa omaa ja erityistä, mikä samaa, mikä erilaista? Lisätiedot ja ilmoittautuminen K E S Ä Sivu 17

18 MIESSAKIT RY MIESSAKIT SOSIAALISESSA MEDIASSA Sivu 18 J Ä S E N T I E D O T E

19 LIITY JÄSENEKSI - JA KAVERIT MUKAAN KANS! Henkilöjäsenyys Yhdistyksen ja seneksi voi liittya jokainen ta ysi-ika inen mies, joka haluaa edista a yhdistyksen tavoitteita. Henkilo ja senmaksu on 20 (alennukseen oikeutetuilta 10 ). Henkilo ja senmaksun voivat halutessaan suorittaa alennettuun hintaan opiskelijat, ela kela iset, tyo tto ma t ja alaika isten lasten huoltajat. Miessakit ry:n jäsenenä olet mukana yhdessä muiden kanssa vahvistamassa suomalaisen miehen hyvinvointia. Jäsenet valitsevat joka toinen vuosi yhdistyksemme ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen, valtuuston. Jäsenet saavat kotiinsa lehtemme URHOn, alennuksia järjestämistämme kursseista ja koulutuksista, maksuttoman sisäänpääsyn erilaisiin tilaisuuksiimme sekä ensikäden tietoa yhdistyksemme toimintaan liittyvistä erilaisista asioista. Liity mukaan ja kerro yhdistyksestä myös kavereillesi! Jäseneksi liittyminen Yhdistyksen ja seneksi liittyminen tapahtuu helpoiten ta ytta ma lla ja senkaavake internetsivuillamme. Voit myo s liittya suoraan ottamalla yhteytta Miesakkien toimistoon. Ja senmaksukaavake toimitetaan sinulle ensimma isen URHO-lehden liitteena. Ja senmaksu on voimassa sen kalenterivuoden, jolloin maksu suoritetaan. Lisa tietoja lo ytyy yhdistyksen sa a nno ista. Yhdistyksella mme on ka yto ssa kolme ja senyysluokkaa: henkilo ja senyys, yhteiso ja senyys ja kannatusja senyys. Yhdistyksen ja - senet hyva ksyy hallitus. Yhteisöjäsenyys Yhteiso ja senet hyva ksyta a n samalla menettelylla ja samoilla toimintalinjoihin liittyvilla perusteilla kuin henkilo ja senet. Yhteiso ja senyys vahvistaa avointa yhteistyo - kumppanuutta ja antaa samat oikeudet ja palvelut kuin henkilo ja senyys. Yhteiso ja senmaksu on 100 / 250 / 500 riippuen yrityksen/yhteiso n henkilo sto n ma a ra sta (ks. tarkemmin nettisivuilta). Kannatusjäsenyys Kannatusja senmaksu on tarkoitettu henkilo ille, jotka haluavat tukea Miessakit ry:ta ilman varsi-naiseen ja senyyteen liittyvia oikeuksia ja velvoitteita. Kannatusja senille toimitetaan yhdistyksen toiminnasta sama informaatio (ja sentiedote ym.) kuin varsinaisille ja senille. Kannatusja senmaksu on 20 euroa henkilo ja senilta, ja 100 euroa yrityksilta /yhteiso ilta. Lisätietoja netistä ja toimistosta Miessakit ry, Ännankatu 16 B 28, Helsinki miessakit@miessakit.fi Sivu 19

20 MIESSAKIT RY YHDYSMIESVERKOSTO Miessakit ry ylla pita a valtakunnallista yhdysmiesten verkostoa paikallisen miestoiminnan tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi olla yhteydessa tiedustellakseen tarkemmin yhdistyksen toiminnasta ja muista mahdollisista miehille suunnatuista palveluista. Jos olet halukas ryhtyma a n yhdysmieheksi, olethan yhteydessa toimistoomme! Hartola Markku Palm markku.palm@miessakit.fi Joensuu Onni Voutilainen onni.voutilainen@miessakit.fi Järvenpää Risto Salovaara rsalovaara@gmail.com Kainuu Raimo Reinikainen andracon.rr@gmail.com Lahti Jouni Jude n jouni.juden(at)outlook.com Lahti Timo Pesonen timo.pesonen(at)miessakit.fi Mäntsälä Risto Nuutinen risto.nuutinen@miessakit.fi Pääkaupunkiseutu Jarmo Holttinen jarmo.holttinen@miessakit.fi Vaasa Patrik Martonen patrik.martonen@miessakit.fi Riihimäki Markku Älhorinne markku.alhorinne@miessakit.fi Rovaniemi Pekka Hakala pekka.hakala@miessakit.fi Sastamala Seppo Laakso seppo.laakso@miessakit.fi Somero Voitto Vieraankivi voitto.vieraankivi@miessakit.fi Tampere Pekka Huttunen pekka.e.huttunen@miessakit.fi Turku Olavi Katto olavi.katto@tunmky.fi Sivu 20