Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin"

Transkriptio

1 Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin Sähköteknisen standardoinnin Workshop /26 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö

2 Sisältö Standardoinnin tarkoitus IEC-ISO-ITU -yhteinen patenttioikeuspolitiikka (Lähde: K. Saarisen esitys SESKOn kevätseminaarissa 2007 Kilpailevatko standardit ja IPR-oikeudet keskenään ) Direktiivien ja säädösten suhde standardeihin Miksi kannattaa osallistua? Kuka saa osallistua? Miten pääsen mukaan? Standardoinnin kehitystrendejä

3 Standardointi Standardointi on vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kaikki asianosaiset pyrkivät sopimaan yhteisistä säännöistä toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi. Turvallisuus Vaihtokelpoisuus Yhteensopivuus Toistettavuus Luotettavuus Suorituskyky Ympäristötietoisuus Kaupan esteiden poistaminen Standardien avulla voidaan auttaa valistuneita ihmisiä valitsemaan turvallisia ja yhteensopivia ratkaisuja ja tuotteita

4 Standardointi Standardoinnille on useita eri syitä Turvallisuus on klassinen alue Ympäristön suojeluun liittyvät vaatimukset Termit ja määritelmät yhteisymmärryksen parantamiseksi esimerkiksi sopimuksia varten Testimenetelmät suorituskyvyn vertailuun Eri järjestelmien yms. fyysiset ja toiminnalliset rajapinnat vaativat standardeja (interoperability, interchangeability) liittimet ja kaapelit, signaalien konversiot kommunikaatioketjussa jne. Kielet ja protokollat Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen (EU Direktiivit) Kaikkea ei kuitenkaan kannata standardisoida

5 Törmäyksiä tapahtuu - pelastetaanko maailma vai ihminen? Ympäristö- ja terveysongelmat Palonestoaineiden lisääntyminen Sähkö- ja paloturvallisuus Kynttiläliekkitesti, paloturvallisuusasiat yms. IEC AV/IT-equipment Safety requirements (pren )

6 Innovaatiot ja standardisointi Useilla, erityisesti teknisillä ja informaatioteknisillä, aloilla on vaikea luoda merkittäviä markkinoita, jos tuotteet eivät ole yleisesti hyväksytyn standardin mukaisia Aikaisemmin standardisoitiin lähinnä Status Quota. Nykyisin yritykset pyrkivät jo kehitystyössään usein tilanteeseen, jossa heidän innovaationsa ovat mukana standardia tehtäessä, tai muodostuvat de facto standardiksi Nopeasti kehittyvillä aloilla standardit laaditaan usein ensi vaiheessa konsortioissa ja forumeissa, ja asioiden kypsyessä siirrytään muodolliseen standardisointiin Konsortio muodostaa usein patenttipoolin ja laatii kollektiivisen lisensiointisopimuksen IPR:ille IEC-ISO-ITU -standardien tai suosituksien sisältäessä IPR-materiaalia, ko. sopimus aina laaditaan

7 IEC-ISO-ITU - yhteinen patenttioikeuspolitiikka Lisätietoja ja patenttirekisteri Sopimus liittyy patenttien ja hyödyllisyysmallioikeuksien ja standardien suhteisiin Sopimus edellyttää, että standardeja tai muita vastaavia dokumentteja laadittaessa pyritään saamaan selville ko. dokumenttien sidokset mahdollisiin patentteihin Teknisen komitean tai vastaavan kokouksessa standardin laadintaa aloitettaessa pyydetään kaikkia osallistujia tuoman esiin mahdolliset patenttikytkökset. Kehotetaan patentinhaltijoita tekemään määrämuotoinen ilmoitus patenteistaan

8 IEC-ISO-ITU - yhteinen patenttioikeuspolitiikka Patentti-ilmoituksen sisältö voi olla kolmenlainen 1. Patentinomistaja lupaa ilmaisen lisensioinnin kaikille halukkaille (lisenssisopimukset kohtuullisin ehdoin) 2. Patentinomistaja lupaa lisensioinnin kaikille kohtuullista ja tasapuolista korvausta ja muita ehtoja vastaan (RAND ehdot, Reasonable And Non-Discriminatory) 3. Patentinomistaja kieltäytyy lisensioinnista (Tällöin ei patentinalaisia asioita voi kirjoittaa standardiin) Patentti olemassa ennen standardia Jos patentti olisi tunnettu, standardi olisi ehkä voitu kirjoittaa toisin, ja kustannuksia olisi säästetty Ei ole lainsäädäntöä, jolla voisi jälkikäteen estää tällaiset väärinkäytökset Standardisointijärjestöt eivät ota vastuuta patenttien tunnistamisesta Tarkkana standardeja laadittaessa Standardointiin osallistumalla voi vaikuttaa eikä IPR-ilmoituksia tarvita Oman tuotteen ylivoimaista ominaisuutta korostavat vaatimukset pyritään standardisoimaan (voi onnistua, jos kilpailija ei osallistu standardointiin) Kehitetään havaitun ongelman ratkaisemiseksi laite tai menetelmä ja pyritään aktiivisesti saamaan ko. ongelmanratkaisu standardoiduksi (etulyöntiasema heti standardin julkaisemisen jälkeen)

9 Standardit pakollisiako? Koska standardisointityö on vapaaehtoista, ovat standarditkin luonteeltaan ei-sitovia suosituksia. Standardien pakollista noudattamista voi vaatia omassa vaikutuspiirissään se, jolla siihen on valta, kuten: tilaaja ostamilleen tuotteille ja palveluille yritysjohto yrityksen valmistamille tuotteille tai tarjoamille palveluille valtion viranomainen esimerkiksi maassa myytäville tuotteille voimassa olevan lainsäädännön nojalla

10 EU-mandaatit standardointityön ohjauseliminä EU-komission toimeksianto (mandaatti) Mandates are the mechanism by which the European Commission (EC) and the EFTA Secretariat request the European Standards Organizations (ESOs) to develop and adopt European standards in support of European policies and legislation Sähköalalle ei niin välttämättömiä

11 EU-mandaatit standardointityön ohjauseliminä CENELECin hyväksymiä mandaatteja ( List of European Mandates) Standardization mandate in the field of Light Emitting Diodes (LEDS) M/519 Waste Electrical and Electronic equipment (Dir. 2012/19/EU WEEE) M/518 Reconfigurable Radio Systems M/512 Low Voltage Directive * Alignment LVD-NLF (New Legal Framework) M/511 Protective textiles and personal protective clothing and equipment M/509 Fans driven by motors with an electric input power between 125 W and 500 kw M/500 Restriction of the use of certain hazardous substances in electrical and electronic equipment (ROHS Recast Dir. 2011/65/EU) M/499 Pumps M/498 Space industry (Phase 3 of the process) M/496 To provide European standards to enable the implementation of the Ecodesign Directive 2009/125/EC and its implementing measures. This mandate aims at ensuring effective standardisation process M/495 Feasibility study in the field of Directive 2006/66/EC (Batteries) M/494 European Smart Grid deployment M/

12 Standardit ja eurooppalainen lainsäädäntö Eurooppalaisilla yhtenäistetyillä EN-standardeilla on erityisasema EU:n lainsäädännössä. EU:n asetukset tulevat sellaisenaan voimaan kaikissa EU-maissa EU:n direktiivit otetaan käyttöön jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä Uuden lähestymistavan direktiivien: LVD-, EMC-, ATEX-, Ecodesigndirektiivien olennaiset (turvallisuus)vaatimukset pitää täyttää. Kun noudatetaan yhtenäistettyä standardia, täytetään ns. uuden menettelyn direktiivien ja niiden perusteella tehdyn kansallisen lainsäädännön vaatimukset tuotteille vapaa liikkuvuus Yhtenäistetyt standardit luetellaan EU:n virallisessa lehdessä. Yhtenäistettyjenkään standardien käyttö ei siis ole pakollista, olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää muutenkin, mutta se on hankalampaa (vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen). Standardi = Vähimmäisvaatimus Standardi Suunnitteluohje

13 Standardit ja kansalliset säädökset vapaaehtoista ja järkevää Suomessa tietyillä sähköasennusstandardeilla on sähköturvallisuuslain nojalla määrätty asema. Sähkölaitteistojen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos ne suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin vaatimuksiin on vahvistettu TUKESin ylläpitää luetteloa (TUKES-ohje S10-11). Virallisen standardointielimen (SFS, SESKO) vahvistamat tekniset eritelmät (standardit), jotka ovat julkisesti saatavilla Standardeista voidaan poiketa, jos kirjallisesti selvitetään, miten olennaiset turvallisuusvaatimukset täytetään

14 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC + 81 SC = 178 ITU Eurooppa CEN > 80 TC yms. ETSI Suomi 46 SK, n. 60 SR IEC = International Electrotechnical Commission CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization

15 Standardointiin osallistuminen vapaaehtoista Osallistumismahdollisuus Standardisoinnin yleisiä periaatteita ovat toiminnan läpinäkyvyys, avoimuus, puolueettomuus, konsensusperustaisuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset oikeudet osallistua standardien laadintaan SESKOn kautta voi liittyä standardointikomiteaan tai seurantaryhmään. SESKOn (IEC:n ja CENELECin) standardien laadinta on kaikille avointa, vapaaehtoista ja konsensuspohjaista työtä Vuotuinen osallistumismaksu 800 tai erityistapauksissa 550 (2014) Vaikutusmahdollisuus Puheenjohtaja, sihteeri, jäsen (SK-komiteat) Aktiivinen osallistuminen (SK-komiteat), seurantamahdollisuus (SR-ryhmät) WG-ryhmän jäsen NWIP-aloitteiden tekeminen Komitean sihteeristön tarjoaminen Paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa

16 Osallistumiseen liittyvät palvelut Jäsenyys SK-komiteassa sekä sen toimialueeseen kuuluvissa seurantaryhmissä (IEC:n, CENELECin ja CENin TC:t) tai jäsenyys itsenäisissä seurantaryhmissä. Käyttöoikeus IEC:n, CENELECin ja SESKOn dokumenttipalvelimiin (IEC- ja CENELEC-ehdotukset ja muut asiakirjat). ISO- ja CEN-ehdotukset SESKOlle kuuluvien komiteoiden osalta. Komitean/seurantaryhmän toimialueen kansalliset ehdotukset ja SFSstandardit Komitean tai seurantaryhmän toimialueen EN-standardit ja muut CLC-julkaisut. IEC:n seurantaryhmien yhdyshenkilöille: IEC-komitean uudet IEC-standardit. Osallistumismahdollisuus IEC- ja CENELEC-komiteoiden kokouksiin ja näiden työryhmien toimintaan. Mahdollisuus hakea matka-avustusta IEC- ja CENELEC-kokouksiin. SESKO-lehden numerot (sähköisesti). SESKOn komitea- ja henkilöluettelo vuosittain. Luettelo edellisenä vuonna vahvistetuista sähköalan SFS-standardeista. SESKOn teknisten asiantuntijoiden neuvonta

17 Standardointiin osallistumisen hyödyt - yritykselle Mitä hyötyä yritykselle on olla mukana standardoinnissa voi olla vaikuttamassa standardien sisältöön, teknologian kehitykseen ja maapallon tulevaisuuteen saa tietoa varhaisessa vaiheessa oman alansa hankkeista voi varautua omassa toiminnassaan standardisointi on osa tuotekehitystä voi luoda yhteistyöverkkoja voi vaihtaa kokemuksia saa tietoja saman alan toimijoiden hankkeista Standardointi on yritykselle strateginen kilpailutekijä. Standardi on työkalu

18 Standardointiin osallistumisen hyödyt - asiantuntijalle Mitä hyötyä asiantuntijalle on olla mukana standardoinnissa standardien sisältöön ja teknologiakehitykseen vaikuttaminen osaamisen ja ammatillisen pätevyyden lisääminen yhteistyöverkkojen luonti ja kokemusten vaihto kollegoiden kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla voi kehittää kulttuurien tuntemusta ja ymmärrystä, kielitaitoa standardointityötä arvostetaan meriitti avaa kanavan kansainvälisen standardoinnin ja teknologian kehityksen vaikutusfoorumeille

19 Laajoja standardisointilinjauksia IEC Standardization Management Board Strategic groups SG 1 Energy efficiency SG 2 Standardization of Ultra High Voltage Technologies (UHV) SEG 1 Smart Cities SEG 2 Smart Grid SG 4 LVDC distribution systems up to 1500 V DC SG 5 Ambient Assisted Living SG 6 Electrotechnology for Mobility

20 Maailma muuttuu standardisointi vastaa haasteisiin Suorituskyvyn mittausmenetelmästandardien määrä ja merkitys lisääntyy sähköturvallisuudesta tinkimättä. Uusiutuvien luonnonvarojen hyväksikäytön myötä standardisointityö lisääntyy uusilla aihealueilla. Uudet energiatehokkaat ratkaisut antavat haastetta myös vanhojen teknologioiden standardisointiin CFL vs. elektroniset kytkimet elektroniikan lisääntyminen vs. EMC- häiriöt (2 khz 150 khz) Tekniset spesifikaatiot ja muut esistandardit yleistyvät. Tuotestandardien lisäksi järjestelmien yhteensopivuus korostuu Standardisointirakenteet ovat olemassa ja toimivat. Työtä tehdään aktiivisesti eri ja ryhmissä. Suomesta osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Standardeihin voi ja pystyy vaikuttamaan, nimenomaan kansainvälisissä työryhmissä. Jokainen voi valita osallistumistasonsa seuraa, valvo tai vaikuta

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Johdatus sähköalan standardointiin

Johdatus sähköalan standardointiin Johdatus sähköalan standardointiin SESKOn aurinkosähköseminaari 2016-09-20 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 20.9.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä Delegaattivalmennus Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt Delegaattivalmennus 3.6.2019 Susanna

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt

Lisätiedot

Standardit ja niihin vaikuttaminen

Standardit ja niihin vaikuttaminen Standardit ja niihin vaikuttaminen Lauri Halme IEC TC 46 ja CLC TC 46X Puheenjohtaja lauri.halme@tkk.fi SFS:n delegaattivalmennus 16.12.2011 Frankfurt am. 14.12.2011 1 Standardointi Yhteisesti sovitut

Lisätiedot

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä Delegaattivalmennus Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.15 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt,

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää?

Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää? Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää? (ja miksi se on erityisen tärkeää ekosuunnittelussa?) Juha Vesa Kehityspäällikkö SESKO 26.5.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT

SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT Vapaaehtoista ja järkevää merkeillä on väliä 17.11.2011 Turku Sinikka Hieta-Wilkman 16.11.2011 1 Standardointi - vapaaehtoista ja järkevää Mistä kaikki sai alkunsa? Miten standardointi

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 23.11.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.05 Standardisointijärjestelmä

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Liikennepolttonesteiden standardisointi Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvä standardisointi

Energiatehokkuuteen liittyvä standardisointi Energiatehokkuuteen liittyvä standardisointi Ekosuunnittelu-foorum 2012-02-09 Juha Vesa Kehityspäällikkö SESKO 9.2.2012 1 Standardisointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma Eurooppa

Lisätiedot

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014 Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka Environmental EU product policies Ecodesign (Dir 2009/125/EC) Energy Labelling (Dir 2010/30/EC) Ecolabel (Regulation

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 23.11.2017 Katri Valli, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä

Standardointijärjestelmä Standardointijärjestelmä Sähköalan standardoinnin tietoisku 2015-09-01/02 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 1.9.2015 1 Sisältö Kesäuutisia Standardoinnin periaatteita Standardointitoiminnan organisointi

Lisätiedot

Miten sähköalan standardointi vastaa ilmastonmuutokseen? Kevätseminaari 2019 Juha Vesa Kehityspäällikkö

Miten sähköalan standardointi vastaa ilmastonmuutokseen? Kevätseminaari 2019 Juha Vesa Kehityspäällikkö Miten sähköalan standardointi vastaa ilmastonmuutokseen? Kevätseminaari 2019 Juha Vesa Kehityspäällikkö 2 Lediseminaareissa kuultua Ledistandardit ovat puutteellisia 3 Mitä tekee sähköala? Sähköala tekee

Lisätiedot

Led it be ledejä koskevat tulevat standardit Valolla miellyttävään tulevaisuuteen,

Led it be ledejä koskevat tulevat standardit Valolla miellyttävään tulevaisuuteen, Led it be ledejä koskevat tulevat standardit Valolla miellyttävään tulevaisuuteen, 2.3.2017 Juha Vesa Kehityspäällikkö SESKO 2.3.2017 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 1.6.2017 Sari Sahlberg, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2011-07-29 1(5) SK 23 PISTO- JA RASIAKYTKIMET S233-11 Plugs, socket-outlets and couplers for industrial purposes. Part 1: General requirements Esikuva: EN 60309-1:1999/FprA2:2011, IEC 23H/263/CDV

Lisätiedot

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila ISO-standardien käsittelyvaiheet Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Juhani Pappila Taustaa Huvivenedirektiivi määrittää olennaiset turvallisuusvaatimukset jotka tuotteiden on täytettävä ennen kuin ne voidaan

Lisätiedot

SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS

SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot Suomen Standardisoimisliitto SFS Päivitetty 15.2.2018 Standardisoinnin periaatteita Standardisointi on kaikille avointa Standardisointi on julkista

Lisätiedot

Ilmastoraportti karua luettavaa mitä tekee sähköala

Ilmastoraportti karua luettavaa mitä tekee sähköala Aleksandar Pasaric, Pexels Ilmastoraportti karua luettavaa mitä tekee sähköala Kevätseminaari 2019 2 Joshua Rawson-Harris, Unsplash Puhujat Kevätseminaarin puhujina on joukko alansa asiantuntijoita, jotka

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 20.11.2018 Elina Huttunen elina.huttunen@sfs.fi Esityksen sisältö Vaikuttaminen Standardisointiprosessi Kommentointi Kansainväliset kokoukset

Lisätiedot

Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä

Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Seminaari 13.5.2014 Sari Sahlberg Lähtötilanne CEN/TC 400 on tuottanut joukon horisontaalisia standardeja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodiseminaari 2011 Lyhenteitä CEN eurooppalainen standardisoinnin keskusjärjestö TC250 CENin tekninen komitea, joka vastaa eurokoodistandardien valmistelusta

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus Markku Oila Tiemerkintäpäivät, Tampere 12.2.2015 Yleistä CE-merkinnästä CE-merkinnän (Conformité Européenne) perimmäinen tarkoitus poistaa kaupallisia esteitä

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(14) FprEN ISO/IEC 13273-1 Energy efficiency and renewable energy sources. Common international terminology. Part 1: Energy efficiency (ISO/IEC 13273-1:2015) ISO/IEC 13273-1:2015 Lausuntoaika päättyy:

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä

Standardointijärjestelmä Standardointijärjestelmä - EMC-standardointi Ari Honkala 2 Tausta Sähkömagneettinen ympäristö Sähkökäyttöisten laitteiden ja järjestelmien aiheuttamat ilmiöt Luonnonilmiöt Ukkonen Staattinen purkaus Jne.

Lisätiedot

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS STANDARDISOINTI JA TIETOLÄHTEET Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS 1 Esitys 19.8.2007 1. Mitä standardisointi on Miksi standardeja laaditaan

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2019 C(2019) 2030 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.3.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täydentämisestä vahvistamalla

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

SESKOn rooli IEC:ssä ja CENELECissä

SESKOn rooli IEC:ssä ja CENELECissä SESKOn rooli IEC:ssä ja CENELECissä SESKO-IEC Workshop 2017 Juha Vesa SESKO 13.9.2017 1 Sisältö Yleistä standardoinnista Standardoinnin organisointi SESKOssa SESKO IEC:n ja CENELECin jäsenenä Standardit,

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi

IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi Tietoturvallisuus, IT:n johtaminen ja palveluiden hallinta. Ohjelmistotuotanto ja tekoäly. Esimerkiksi

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi 08.02.2011 Uutiskirjeen sisältö Tietoturvallisuuden mittaamisen kansainvälinen standardi SFS-ISO/IEC 27004 on julkaistu suomeksi. Standardi auttaa mm. löytämään mittareita, joilla voidaan arvioida hallintajärjestelmän

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin tilannekatsaus

SFS:n IT-standardisoinnin tilannekatsaus SFS:n IT-standardisoinnin tilannekatsaus Terveydenhuollon Atk-päivät 26.5.2010 Hillevi Vuori Suomen Standardisoimisliitto SFS Standardisoinnin keskusjärjestö Laatii standardeja yhteistyössä toimialayhteisöjensä

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy

2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy 2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy Ari Huhta ari.huhta@bmh.fi Manager, Product Management Kiinteät kierrätyspolttoaineet; ISO/TC 300, WG 2, 3 ja 6 & CEN/TC 343 Koneturvallisuus, kuljettimet;

Lisätiedot

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely Sähköteknisen standardoinnin Workshop 2014-03-25/26 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 24.3.2014 1 Sisältö Standardoinnin periaatteita

Lisätiedot

Tuotelainsäädäntö. 2015 / Mika Kapanen

Tuotelainsäädäntö. 2015 / Mika Kapanen Tuotelainsäädäntö 2015 / Mika Kapanen Perusprinsiipit Yritysten toiminnassa lainsäädännön suhteen on kolme perusprinsiippiä : Lainsäädäntö, myös ympäristölait, on yrityksen jokapäiväistä elämää Vastuuta

Lisätiedot

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä 21.12.2011 Uutiskirjeen sisältö Glögitilaisuudessa kerrottiin uusista standardisointialueista ja pohdittiin kuntauudistuksen myötä tulevia tietoteknisiä haasteita. Täysin uudenlaisia työtapoja ja sosiaalisen

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 2008-07-25 1(5) CENELEC SC 9XB Kulkuneuvojen sähkömekaaniset materiaalit S262-08 Railway applications. Rolling stock. Pantographs. Characteristics and tests. Part 1: Pantographs for main line vehicles

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

Uusi sähköturvallisuuslaki

Uusi sähköturvallisuuslaki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 8.5.2017 Hannu Mattila Uusi sähköturvallisuuslaki - talouden toimijoiden vastuut ja velvollisuudet 1 Uusi sähköturvallisuuslaki mitä? Laki 1135/2016 Asetukset

Lisätiedot

SFS/SR315 Tekoäly Tekoälyn standardisointi

SFS/SR315 Tekoäly Tekoälyn standardisointi SFS/SR315 Tekoäly Tekoälyn standardisointi Meri Seistola Toiminnanjohtaja, Mediakasvatuskeskus Metka ry SR 315 Tekoäly - Puheenjohtaja: Jarkko Vesa 1 SC42 Artificial Intelligence ISO/IEC JTC1 SC42 Artificial

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

EU:n verkkolaskudirektiivi ja CEN, sekä niiden vaikutukset Finvoiceen ja verkkolaskutukseen

EU:n verkkolaskudirektiivi ja CEN, sekä niiden vaikutukset Finvoiceen ja verkkolaskutukseen EU:n verkkolaskudirektiivi ja CEN, sekä niiden vaikutukset Finvoiceen ja verkkolaskutukseen CEN työn taustaa 1/3 European Mandates, (Standardization requests) ovat työkalu, jonka avulla Komissio voi pyytää

Lisätiedot

CE-merkintä ja muut EUsäännökset. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennusten energiaseminaari

CE-merkintä ja muut EUsäännökset. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennusten energiaseminaari CE-merkintä ja muut EUsäännökset Suomessa Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset vaatimukset CPR CEmerkintä Tuotehyväksyntälaki

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1 Standardointijärjestelmä EMC-standardointi Eero Sorri 1 Sähkömagneettinen ympäristö Sähkökäyttöisten laitteiden ja järjestelmien aiheuttamat ilmiöt Luonnonilmiöt Jne. ukkonen staattinen purkaus Eero Sorri

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot