Avustustoiminta HAKUOPAS. (vuoden 2016 avustusten hakuun)

Transkriptio

1 Avustustoiminta HAKUOPAS 2015 (vuoden 2016 avustusten hakuun) 1

2 Taitto: RAY Julkaisija: RAY Voimassa alkaen toistaiseksi 2

3 Sisältö 1. Johdanto Yleistä avustusten hakemisesta Hakuajat Avustustoiminnan linjaukset Hakijan avustuskelpoisuus Varallisuus vaikuttaa Tukien yhteensovittaminen Hakemuksen käsittelyvaiheet Hakijan oikeudet ja velvollisuudet Toiminta-avustuksen (A) hakeminen Yleisavustuksen (Ay) hakeminen Kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak) hakeminen Investointiavustuksen (B) hakeminen Avustuksen hakeminen tukiasuntojen hankintaan, peruskorjaamiseen ja rakentamiseen Avustuksen hakeminen toimitilojen peruskorjaamiseen ja hankintaan Avustuksen hakeminen käyttöomaisuuden hankintaan Projektiavustuksen (C) hakeminen Avustusohjelmat

4 1. Johdanto Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suomessa yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan. Vuosittain liiketoiminnan voitosta noin 300 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaa, projekteja ja investointeja. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään vuosittain hakemusten perusteella. Ray arvioi hakemuksessa esitettyjen toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta. Avustusten jakamista ohjaavat RAY:n avustustoiminnan linjaukset, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa tehty sopimus tulostavoitteista sekä eri aihealueita käsittelevät avustetun toiminnan periaatteet ja kriteerit. Avustustoiminnan linjaukset kertovat mille painoalueille avustuksia linjauskaudella suunnataan. Lisäksi RAY julkistaa vuosittain avustus toiminnan linjausten toimeenpanosuunnitelman, jossa linjausten tavoitteita ja seuraavan vuoden avustussuunnitelmaa tarkennetaan. Raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 4 :ssä säädetään avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Avustuksen myöntäminen ei saa esimerkiksi aiheuttaa muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Avustusta ei myöskään ole tarkoitettu valtion tai kuntien lakisääteisten tehtävien tai palvelujen ja elinkeinotoiminnan rahoitta miseen. RAY valmistelee joulukuun loppuun mennessä avustusehdotuksen; lopullisen päätöksen vuoden jaettavista avustuksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö yleensä helmikuun alussa. Tähän oppaaseen on koottu avustusten hakemiseen liittyvät keskeiset ohjeet. Opas päivitetään vuosittain. RAY pidättää oikeuden muutoksiin. Lisätietoja avustuksista ja niiden hakemisesta löydät RAY:n verkkosivuilta ray.fi/avustukset 1 Avustuskelpoisista hakijoista käytetään tässä oppaassa yleisnimitystä järjestö. 4

5 Avustusten vuosikalenteri 2015 Tammikuu Mikäli RAY:n joulukuussa julkaisemassa avustusehdotuksessa esitetty avustus poikkeaa olennaisesti haetusta, RAY pyytää hakijalta tarvittaessa uuden talousarvion sekä tarkennetun toteuttamis- tai toimintasuunnitelman. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista tammi-helmikuussa. Avustuspäätökseen voi hakea oikaisua sosiaali- ja terveysmi nisteriöltä 30 päivän kuluessa. Uudet avustuksensaajat vahvistavat pankkiyhteystietonsa RAY:lle kirjallisesti. Helmikuu RAY maksaa toimintaavustusten 1. erän ja käynnistää maksupyyntöjen mukaisen avustusten maksatuksen. Maaliskuu Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten ja väliraporttien palautus RAY:lle mennessä (raportointitehtävän verkkoasiointiin saaneet järjestöt). Huhtikuu Avustusten haku alkaa 14,.4. Järjestöt antavat selvitykset edellisen vuoden avustusten käytöstä RAY:lle mennessä. Heinäkuu Toukokuu RAY maksaa toimintaavustusten 2. erän. Uusien avustusten hakuaika päättyy Elokuu RAY maksaa toimintaavustusten 3. erän. Kesäkuu Syyskuu Jatkoavustusten hakuaika päättyy Lokakuu Marraskuu RAY maksaa toimintaavustusten 4. erän. Joulukuu RAY julkaisee avustusehdotuksen seuraavalle vuodelle. Järjestöt toimittavat vanhenemassa olevien avustusten maksupyynnöt ja avustusten pidennyshakemukset RAY:lle mennessä. Projektien loppuraportit toimitetaan RAY:lle ennen projektin viimeistä maksuerää. 5

6 2. Yleistä avustusten hakemisesta Raha-automaattiavustuksia voi hakea terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään järjestötoimintaan. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Hakuajat on porrastettu toukokuulle ja syyskuulle. RAY:ltä voi hakea kolmea erityyppistä avustusta: toiminta-avustusta (A), investointiavustusta (B) ja projektiavustusta (C). Toiminta-avustukset (A) jakautuvat yleisavustuksiin ja kohdennettuihin toiminta-avustuksiin. Yleisavustuksella tulee kattaa myös kaikki RAY:n julkaiseman yleiskuluohjeen mukaiset yleiskulut niistä toiminnoista ja hankkeista, joihin RAY on myöntänyt avustusta. Ohjeet yleiskulujen kohdentamisesta ovat saatavilla RAY:n verkkosivuilta. Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) myönnetään järjestön yleisen toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon menoihin. Investointiavustuksia (B) myönnetään erityisryhmien tukiasuntojen hankintaan, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä toimitilojen ja käyttöomaisuuden, kuten ICT-laitteiden ja muiden laitteiden hankintaan. Projektiavustuksia myönnetään kehittämis- ja käynnistämisprojekteihin sekä muihin tarkoitukseltaan ja kestoltaan rajattuihin projekteihin. Avustushakemus tulee jättää täydellisenä hakuajan puitteissa. Jos hakemusta on tarpeen täydentää hakuajan päätyttyä, tulee järjestön ottaa yhteyttä RAY:n avustusvalmistelijaan. Ohjeellinen avustussuunnitelma, jonka RAY on antanut avustuksensaajalle edellisen avustuspäätöksen mukana, ei vielä ole päätös, joten myös ohjeelliseen suunnitelmaan kirjattuja avustuksia tulee hakea vuosittain. Ohjeellinen avustussuunnitelma ei sido RAY:tä tai sosiaali- ja terveysministeriötä. Avustusta haetaan verkossa Avustusta haetaan vuonna 2015 verkossa, Avustuksen verkkoasioinnin löydät osoitteesta Hakemus tulee lähettää RAY:lle liitteineen verkkoasioinnissa hakuajan puitteissa. Uusien projektien, investointihankkeiden ja toimintojen hakemukset tulee lähettää toukokuun loppuun mennessä. Jo käynnissä olevien projektien, investointihankkeiden ja toimintojen jatkohakemukset tulee lähettää syyskuun loppuun mennessä. Avustushakemuksen voi lähettää RAY:lle vain järjestön nimenkirjoitusoikeudellinen, verkkoasiointiin rekisteröitynyt pääkäyttäjä. Tutustu verkkoasioinnin ohjeisiin RAY:n verkkosivuilla Jos järjestö hakee ensimmäistä kertaa raha-automaattiavustusta, tulee järjestön nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön avata verkkoasiointi järjestön käyttöön ilmoittamalla järjestön perustiedot suoraan verkkoasioinnin kautta alkaen. Ilmoituksen liitteenä RAY:lle tulee toimittaa kopio Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriotteesta sekä järjestön säännöt. RAY käsittelee uuden järjestön ilmoituksen sähköisesti, jonka jälkeen järjestö voi toimittaa RAY:lle avustushakemuksensa verkkoasioinnin kautta. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu 6

7 2. YLEISTÄ AVUSTUSTEN HAKEMISESTA Talousarvion laatiminen Avustushakemuksen talousarvio-osiossa hakemuksessa esitetty toiminta muutetaan rahamääräiseksi. Talousarvio toimii avustuksen mitoituksen perustana. Hakemuksen talousarvio toimii myös RAY:n avustusosaston työkaluna avustuksen hyväksyttävää käyttöä tulkittaessa. Avustuslain 11 :n 1 momentin mukaan avustuksella katettaviksi hyväksyttäviksi kuluiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Hakemuksen talousarvio ohjaa tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista, kun kulujen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta arvioidaan. Talousarviosta tulee selkeästi näkyä toiminnan koko meno- ja tulorakenne eli se, mistä rahoitusta saadaan tai haetaan ja mihin sitä käytetään. Kustannukset tulee eritellä riittävän informatiivisesti Hakuajat Toukokuussa haetaan avustusta uusiin projekteihin, investointeihin ja toimintoihin, syyskuussa jatkoavustusta käynnissä oleviin ja projekteihin, investointeihin ja toimintoihin. Uusien projektien ja toimintojen hakemukset toukokuussa Uusia projekteja, investointeja ja toimintoja ovat ne, joihin ei ole vielä myönnetty RAYavustusta. Kaikki uudet hakemukset tulee toimittaa toukokuun loppuun mennessä. Kaikki jatkorahoitukset haetaan syyskuussa Toukokuun ja syyskuun hakemukset täytetään ja lähetetään RAY:n verkkoasioinnissa RAY arvioi, ovatko menot tarpeellisia toiminnallisen suunnitelman toteuttamiseksi, ja onko tuotoissa huomioitu sen kaltainen muu rahoitus, jota kohtuudella voisi odottaa hankittavan. Tarkemmat ohjeet talousarvioiden laatimisesta ja täyttämisestä löytyvät erillisestä hakemuksen täyttöohjeesta. heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 7

8 2.2 Avustustoiminnan linjaukset RAY:n avustustoiminnan linjaukset ohjaavat avustustoimintaa ja avustusten suuntaamista. RAY on määritellyt linjauskauden avustustoiminnalle kuusi tavoitealuetta, joihin tiivistyy RAY:n päämäärä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä järjestötoiminnassa. RAY julkistaa vuosittain helmi maaliskuussa avustuslinjausten seuraavan vuoden toimeenpanosuunnitelman. RAY:n avustustoiminnan linjaukset, toimeenpanosuunnitelman, oppaat ja muut ohjeet löydät RAY:n verkkosivujen aineistopankista ray.fi/avustukset Tavoitealueet esitellään tarkemmin Avustustoiminnan linjaukset julkaisussa ja RAY:n verkkosivuilla Avustukset-osiossa. Tavoitealueet Teemarahoitus YKSINÄISYYS OMAIS- JA LÄHEISTYÖ JÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA PERUSRAHOITUS TERVEYS JA TOIMINTAKYKY YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISTUMIS- MAHDOLLISUUDET HUONO-OSAISUUS VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖJEN JA KUNTIEN YHTEISTYÖ ERITYISRYHMIEN ASUMINEN KRIISIAUTTAMINEN JA ARJEN TURVALLISUUS TYÖELÄMÄOSALLISUUS Avustusohjelmat 8

9 2. YLEISTÄ AVUSTUSTEN HAKEMISESTA 2.3 Hakijan avustuskelpoisuus Raha-automaattiavustuksia voivat hakea oikeuskelpoiset yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt. Avustuskelpoisuus on käytännössä yhdistysrekisteriin rekisteröidyillä yleishyödyllisillä yhdistyksillä ja säätiörekisteriin rekisteröidyillä säätiöillä, joiden tarkoituksena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnan tarkoitus tulee olla kirjattu hakijan sääntöihin. Myös säätiöiden avustuskelpoisuuden tulkintaa ohjaa se tarkoitus, jota varten säätiö on perustettu. Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle Toiminnan on oltava yleishyödyllistä Toiminnan on edistettävä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia Toiminnan on tuettava RAY:n avustuslinjausten tavoitteita Toiminta ei saa kuulua valtion tai kuntien lakisääteisiin tehtäviin Avustuksen myöntäminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa Euroopan talousalueella Muodollisen avustuskelpoisuuden lisäksi RAY edellyttää hakijoilta riittävän laajaa toimintaa ja jäsenpohjaa suhteessa toiminnan tavoitteisiin ja laajuuteen. Rekisteröidyn yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä tai oikeuskelpoista yhteisöä. Tarkat menettelyohjeet rekisteröidyn yhdistyksen perustamisesta löytyvät Patentti- ja rekisteri hallituksen internetsivuilta osoitteesta prh.fi. Raha-automaattiavustusta ei voida myöntää esimerkiksi valtion virastolle, kunnalle, seurakunnalle tai yksityishenkilölle. Avustusta ei myönnetä taloudellista etua tavoitteleville ammatinharjoittajille, yhtiöille ja osuuskunnille. Yleishyödyllisinä toimijoina osuuskunnat ja osakeyhtiöt voivat kuitenkin olla avustuskelpoisia. 9

10 2.4 Varallisuus vaikuttaa Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen. RAY on laatinut yleiset varallisuuskriteerit, joiden mukaan järjestöllä katsotaan olevan merkittävää varallisuutta silloin, kun järjestön nettovarallisuus viimeisimmässä tilinpäätöksessä on suurempi kuin järjestön kuuden kuukauden kuluja vastaava summa. Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: järjestön toimiala vaatii ylijäämän tuottamista tai varallisuuden keräämistä. Esim. järjestöllä on paljon investointeja, jotka ovat toiminnan kannalta järkeviä ja joihin tarvitaan omarahoitusosuutta. järjestön aikaisemmat investoinnit vaativat tulevaisuudessa peruskorjausta, jota varten järjestö kerää varallisuutta. Tässä tapauksessa järjestön tulee laatia RAY:lle viiden vuoden investointisuunnitelma, joka tulee myös hyväksyttää järjestön hallituksessa. varallisuus on väliaikaista, esimerkiksi vanhojen toimitilojen myynnistä saatua varallisuutta, joka on jo sidottu uusien toimitilojen hankkimiseen. varallisuus on tarkoitus käyttää viipymättä ja järkevästi yleishyödylliseen toimintaan. Lisätietoja varallisuuskriteereistä sekä niiden laskentaperusteista löytyy RAY:n verkkosivujen aineistopankista ray.fi/avustukset 2.5 Tukien yhteensovittaminen Jos järjestö hakee julkista avustusta useammasta eri lähteestä, tukiehtoihin kannattaa tutustua tarkoin, sillä avustusten yhteensovittamiseen voi sisältyä rajoituksia. Julkisia avustuksia ovat esimerkiksi valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamat avustukset sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävä tuki. RAY-avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustusten tai julkisen tuen enimmäismäärää. Tämä tarkoittaa, että jos johonkin julkisen rahoittajan myöntämään avustukseen liittyy Suomen kansallisessa lainsäädännössä tai Euroopan yhteisön säädöksessä asetettu enimmäismäärä - esimerkiksi avustuksen enimmäisprosentti - eivät hankkeeseen eri lähteistä myönnetyt julkiset avustukset yhteenlaskettunakaan saa ylittää tuota enimmäismäärää. Jos järjestön olemassa olevalle varallisuudelle ei voida osoittaa perusteltua syytä (esim. yllä mainittuja): merkittävää varallisuutta omaavilta järjestöiltä edellytetään kohdennettujen toiminta-avustusten (Ak) kohdalla 10 %:n omarahoitusosuutta. yleisavustusten korotuksiin tullaan suhtautumaan pidättäytyvästi investointiavustusten kohdalla järjestön varallisuus otetaan huomioon harkinnanvaraisesti: järjestön varallisuus suhteutetaan haetun avustuksen määrään ja järjestön omarahoitusosuutta voidaan harkinnanvaraisesti kasvattaa varallisuudesta johtuen. 10

11 2. YLEISTÄ AVUSTUSTEN HAKEMISESTA 2.6 Hakemuksen käsittelyvaiheet Hakemukset Hakemukset käsitellään RAY:n avustusvalmistelussa. Käsittelyssä hyödynnetään RAY:n seurannan ja valvonnan keräämää tietoa sekä toimintaympäristöstä kerättyä tietoa. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätöksen Mikäli avustusta on tarkoitus myöntää useamman vuoden ajan, sisältyy avustuspäätökseen myös ohjeellinen avustussuunnitelma seuraaville vuosille. Sosiaali- ja terveysministeriö ei vahvista ohjeellista avustussuunnitelmaa eikä se sido avustuksen myöntäjää. Avustussuunnitelmaan kirjattua avustusta tulee hakea kullekin vuodelle erikseen säädettyjen määräaikojen puitteissa. RAY ilmoittaa avustuspäätöksestä hakijoille heti päätöksen jälkeen Ilmoitus sisältää tiedon myönnetystä avustuksesta euromäärineen, perusteluineen ja mahdollisine tarkennuksineen, rajauksineen ja ehtoineen. Muutoksenhaku avustuspäätökseen Raha-automaattiavustukset ovat harkinnanvaraisia avustuksia, joten avustuspäätös perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Avustuspäätöstä koskevasta muutoksenhausta on säädetty avustuslain (1056/2001) 40 :ssä. Huomioithan, että RAY:n joulukuussa julkistama avustusehdotus ei vielä ole päätös. Virheelliseen avustuspäätökseen voi hakea oikai sua sosiaali- ja terveysministeriöltä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ministeriön oikaisupäätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Avustusosaston valmisteleva työryhmä valmistelee avustusehdotuksen RAY:n hallitukselle RAY:n toimitusjohtaja esittelee ehdotuksen RAY:n hallitukselle RAY:n hallitus tekee avustusehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ehdotus tulee nähtäväksi RAY:n verkkosivuille avustukset.ray.fi Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätöksen. Avustukset RAY maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta 11

12 RAY:n avustustenjakoa ohjaavat: Arpajaislaki (1047/2001) Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (1289/2011) Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta (1287/2011) Laki raha-automaattiavustuksista (1056/2001) Laki raha-automaattiavustuksista annetun lain muuttamisesta (366/2013) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista ja tilintarkastajan raportin muodosta (453/2013) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Kielilaki (423/2003) Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Laki julkisista hankinnoista (348/2007) 2.7 Hakijan oikeudet ja velvollisuudet Hakijoilla on oikeus kysyä ja saada neuvoja RAY:n avustusosastolta hakemiseen liittyvissä asioissa. Avustuksen hakijan on puolestaan annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta ja muista avustusharkintaan vaikuttavista seikoista. Hakijalla on oikeus saada tieto avustuspäätöksestä perusteluineen. RAY:n tekemä avustusehdotus ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä avustuspäätös ovat julkisia. Myös RAY:lle toimitetut hakemukset liitteineen tulevat julkisiksi, kun RAY on ne saanut, ellei asiakirjan julkisuudesta tai salassapidosta ole laissa toisin säädetty. Jos järjestö katsoo, että hakemus tai jokin sen liite sisältää liike- tai ammattisalaisuuden, tulee kyseiset asiat merkitä hakemuksesta ja liitteistä luottamuksellisiksi. Salassapito voi tulla kyseeseen, jos hakemuksen liitteenä on jokin sopimus. Hakija voi perua hakemuksensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti RAY:lle. Myös myönnetyn avustuksen voi perua. Avustuksesta luopuminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun useasta eri lähteestä haettu rahoitus ei kokonaisuudessaan toteudu ja investointi- tai kehittämishanke raukeaa varojen puutteeseen. RAY:llä on salassapitosääntöjen estämättä oikeus saada hakijaa koskevia tietoja muilta viranomaisilta sekä oikeus tehdä avustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa sekä seurannassa tarpeellisia tarkastuksia avustuksen saajan talouteen, hallintoon ja toiminnan sisältöön sekä tuloksellisuuteen. Hakija voi käyttää saamaansa avustusta vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, avustettava toiminta voidaan asettaa maksukieltoon ja jo maksetut avustukset periä takaisin. Avustuksen saajan on tehtävä kultakin avustusvuodelta RAY:lle selvitys avustuksen käytöstä avustusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Raportoinnin laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa sekä muissa vuosiselvityksen liitteissä tulee antaamahdollisimman seikkaperäiset tiedot avustusten käytöstä, järjestön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi järjestön on pyynnöstä toimitettava RAY:lle tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys ja väliraportti määräaikaan mennessä sekä projektin loppuraportti projektin päättyessä ja viimeistä maksuerää haettaessa. RAY-avustuksilla tehtäviin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Laissa säädetään niistä menettelytavoista ja toimintavelvoitteista, joita lain soveltamisalaan kuuluvien hankintayksiköiden tulee hankinnoissaan noudattaa. 12

13 3. Toiminta-avustuksen (A) hakeminen Järjestö voi hakea toimintaansa RAY:ltä yleisavustusta (Ay) tai kohdennettua toiminta-avustusta (Ak). Toiminta-avustusta voi hakea järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin (Yleisavustus, Ay) tai jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin (Kohdennettu toiminta-avustus, Ak). Uutta avustusta haetaan toukokuun loppuun mennessä, jatkoavustusta syyskuun loppuun mennessä. Järjestölle voidaan myöntää vain yksi yleisavustus, mutta kohdennettuja toiminta-avustuksia voi olla samanaikaisesti useampia. Toiminta-avustukset, kuten muutkin avustukset, myönnetään vuodeksi kerrallaan. 3.1 Yleisavustuksen (Ay) hakeminen Yleisavustuksia myönnetään toimintansa vakiinnuttaneille sosiaali- ja terveysjärjestöille niiden sääntöjen mukaisesta, yleishyödyllisestä toiminnasta aiheutuviin yleiskuluihin eli hallintokuluihin. Avustusharkinnassa RAY tarkastelee järjestön toimintojen yleiskulujen määrää, kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta. Yleisavustuksen taso suhteutetaan järjestön säännölliseen toimintaan. Yleisavustuksen myöntäminen on tarpeetonta silloin, kun järjestön yleiset kulut voidaan kattaa kohdennetulla toimintaavustuksella (Ak) tai projektiavustuksella (C) RAY:n yleiskuluohjeen mukaisesti. Ak- ja C-avustusten toiminnan toteutuneista kokonaiskuluista yleiskulujen osuus voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 15%. Lisäksi yleisavustuksella voidaan toteuttaa joitakin järjestön perustoiminnan kannalta luontevasti soveltuvia toimintoja (esim. viestintää). Yleisavustuksella voi kattaa myös toiminnasta aiheutuvia vähäisiä käyttöomaisuuden hankintoja kuten toimistokalusteita ja -laitteita. Yleisavustuksella tulee kattaa myös kaikki RAY:n Yleiskuluohjeen mukaiset yleiskulut niistä toiminnoista ja hankkeista, joihin RAY on myöntänyt avustusta. Ohjeet yleiskulujen kohdentamisesta ovat saatavilla RAY:n verkkosivuilta. Yleisavustusta ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Järjestön maksullinen palvelutuotanto ja yleisavustettu kansalaisjärjestötoiminta on eriytettävä kirjanpidossa. Mikäli yleisavustetulla toiminnalla ja palvelutoiminnalla on yhteisiä työntekijöitä, tulee työpanosten kohdistuminen eri toiminnoille osoittaa työajanseurantaa käyttäen. Yleisavustusta ei voi käyttää sellaiseen toimintaan, johon on myönnetty jo jotakin muuta RAYavustusta. Yleisavustusta saavan järjestön tulee kyetä asianmukaiseen taloudenhoidon ja hallinnon järjestämiseen. Yleisavustusta saavan toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta. Tätä arvioidaan järjestön kokonaistoiminnan kautta. Lisäksi yleisavustuksen sisältöjen osalta RAY edellyttää järjestöiltä itsearviointia ja tulosten omaa seurantaa. 13

14 Kohdennetun toimintaavustuksen (Ak) hakeminen Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan tai toiminnanalaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla luonteeltaan samankaltaisia. Selkein ero niiden välillä on toiminnan kesto: projekti on aina kestoltaan määräaikainen ja luonteeltaan kehittämishanke. Kohdennettua toiminta-avustusta myönnetään yleensä jo vakiintuneelle toiminnalle. Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) myönnetään tyypillisesti esimerkiksi vapaaehtoistyöhön ja vertaistukeen, toimintakykyä edistävään toimintaan sekä erilaisten kohtaamispaikkojen ylläpitoon. Vaikka kohdennettu toiminta-avustus voidaan myöntää jatkuvaluonteiseen toimintaan, tarkistetaan sen myöntämisperusteet vuosittain, kuten muidenkin avustusten. RAY arvioi avustusharkinnassa hakijan kykyä pitkäjännitteiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Toiminnan kohderyhmän osallistuminen toiminnan suunnitteluun on tärkeää. Jatkuvaluonteisuus ei tarkoita sitä, että toiminta tulisi säilyttää samanlaisena vuodesta toiseen. Hakijan tulee myös huomioida mahdolliset toimintaympäristön muutokset ja reagoida niihin. Toiminnan sisällön muutostarpeet tulee kertoa jatkohakemuksessa. Jatkohakemuksissa tulee myös huomioida mahdollinen RAY:n seurannan ja valvonnan antama palaute. Avustusta voi käyttää toiminnasta syntyneisiin kuluihin sekä hankintoihin. Toiminta- ja projektiavustuksilla on mahdollista tehdä hankintoja maksimissaan 10 prosentilla avustuksen vuosimäärästä. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat on perusteltava myös toiminnallisesti ja hankintojen tulee olla euromäärältään kohtuullisia. RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset säilyvät hallittavina. Hankinnoissa tulee aina noudattaa hankintalakia (laki julkisista hankinnoista). Hakijan tulee antaa RAY:lle riittävä selvitys hankintojen toteuttamisesta. Hankinta tulee eritellä hakemisen yhteydessä selkeästi ja toteutumista seurataan vuosiselvitysten yhteydessä. Kohdennetun toiminta-avustuksen myöntämiseen vaikuttavat seuraavat asiat: toiminnan tarve tavoitteet toteutus ja sisältö yhteistyö tulokset seuranta ja arviointi talous ja varallisuus Perustele tarve Perustele avustettava toiminta hakemuksessa ja selvitä, miksi juuri tätä toimintaa tarvitaan hakijan toteuttamana. Toiminnasta on aina hyvä tehdä tarvekartoitus tai taustaselvitys, missä edellä mainitut asiat analysoidaan. RAY arvioi perustelujen pohjalta toiminnan sosiaali- ja terveyspoliittista merkitystä ja sitä, miten se edistää hyvinvointia. Toiminnalla voi olla sosiaalinen tilaus, se voi vastata johonkin konkreettiseen tarpeeseen tai olla muuten ajankohtaista. Kiteytä tavoitteet Kiteytä tavoitteissa koko toiminnan idea. Aseta selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, jotka on suhteutettu toteutusaikatauluun ja resursseihin. Vain riittävän konkreettiset tavoitteet ohjaavat käytännön työtä, seurantaa ja arviointia. Hyvä tavoite kuvaa sitä tilannetta tai muutosta, joka toiminnalla halutaan saada aikaan. Suunnittele toteutus ja toiminnan sisältö Kerro, millaisin konkreettisin toimenpitein asetetut tavoitteet saavutetaan. Miten kohderyhmän tarpeet ja kohderyhmän osallistuminen on huomioitu toiminnan suunnittelussa? Aikatauluta toiminta ja varmista, että talousarvio ja toimintasuunnitelma vastaavat toisiaan. Pohdi mille kohderyhmälle järjestönne pitää ja kannattaa viestiä toiminnasta ja sen tuloksista. Suunnittele viestintä kohderyhmän erityispiirteet huomioon ottaen. Ota suunnittelussa huomioon sekä sisäinen että ulkoinen viestintä. Voit tarvittaessa laatia viestinnän toteutuksesta erillisen viestintäsuunnitelman. Myös riskienhallinta on osa toiminnan onnistumisen varmistamista. Tunnista riskit jo suunnitteluvaiheessa. Arvioi samalla riskien todennäköisyys ja seuraukset ja mieti toimenpiteet niiden varalta. 14

15 3. TOIMINTA-AVUSTUKSEN (A) HAKEMINEN Kuvaa yhteistyöverkostot Kuvaa ja perustele hakemuksessa kumppanuusja sidosryhmäverkostot ja eri toimijoiden roolit, työnjako ja vastuut. Varmista yhteistyö kirjallisin sopimuksin. Muista kuitenkin, että yhteistyö ei ole itsetarkoitus. Yhteistyön tarve ja toteutus määrittyvät aina toiminnan tavoitteista käsin. RAY arvioi yhteistyötä ja verkottumista, koska eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan usein edistää tavoitteiden toteutumista, tulosten leviämistä ja juurtumista sekä kustannustehokkuutta. Erittele tulokset Aikaansaannoksia voidaan eritellä ja luokitella monin tavoin. Erottele suunnitelmassa tuotokset tuloksista. Tulokset ovat toiminnan ensisijaisia tavoitteita, esimerkiksi tehokkaampi toimintamalli, käytäntö tai parempi laatu. Tuotoksia ovat esimerkiksi erityyppiset julkaisut ja koulutusmateriaalit. Tuotokset ovat siis välineitä tulosten esittämiseen, dokumentointiin tai levittämiseen. Suunnittele seuranta Seurannalla hankitaan tietoa, jota hyödyntämällä varmistetaan, että toiminta etenee tehokkaasti kohti tavoitteita. Kuvaa seurannan organisointi ja toteutus ja kerro, miten ja kuka seurannan käytännössä toteuttaa ja miten seurantatietoa tullaan hyödyntämään. RAY:n tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksissä kysytään tietoja erityisesti työntekijöiden ja vapaaehtoisten, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Henkilöstön tulee kerätä tietoa kyseisiltä ryhmiltä ja itsearvioida tuloksia. Sidosryhmiltä saatujen tietojen ja itsearvioinnin tulosten perusteella suunnitellaan tulevien vuosien toiminta. myös tyydyttämään asiakkaiden, kansalaisten, sidosryhmien ja rahoittajien tiedontarpeita. Mikäli päädyt itsearvioinnin lisäksi tilaamaan ulkopuolisen arvioinnin, mieti tarkasti mihin haluat sitä hyödyntää. RAY ei vaadi ulkoista arviointia, mutta itsearviointi on kaikelle toiminnalle tarpeellista. Ulkoisia asiantuntijoita voi käyttää analyysin tukena ja heiltä voi tilata itsearvioinnissa käytettäviä kyselyjä tai arviointityökaluja. Etenkin ulkopuolisen arvioinnin tilaaminen tai laajempien asiantuntijatöiden hankinta on merkittävä kuluerä. Arviointi ja muut hankinnat tulee kirjata toiminnalliseen suunnitelmaan ja talousarvioon. RAY on tuottanut järjestöjen käyttöön itsearviointioppaan, joka löytyy ray.fi/avustukset-sivujen aineistopankista. Jos toimintaan myönnetään avustusta Jos toimintaan esitetään avustusta, ja esitetty avustussumma poikkeaa olennaisesti haetusta, RAY pyytää hakijalta tarvittaessa uuden, ehdotettua avustussummaa vastaavan täydennetyn toimintasuunnitelman ja talousarvion. Ohjeellinen avustussuunnitelma, jonka RAY antaa avustuksensaajalle avustuspäätöksen mukana, ei vielä ole päätös, joten myös ohjeelliseen suunnitelmaan kirjattuja avustuksia tulee hakea vuosittain. Ohjeellinen avustussuunnitelma ei sido RAY:ta tai sosiaali-ja terveysministeriötä. Prosessien kuvaaminen edellyttää myös sisäisen työnjaon ja vastuiden kuvaamista. Prosessien toimivuutta arvioitaessa edellytetään, että prosessien tulosmittarit ja tiedonkeruumenetelmät on dokumentoitu. Muista arviointi Arviointi on olennainen osa laadun varmistamista sekä aikaansaannosten ja vaikutusten osoittamista. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa oman työn tueksi, jotta toimintaa osataan suunnata oikein. Tulosten ja vaikutusten arviointia tarvitaan 15

16 4. Investointiavustuksen (B) hakeminen Investointiavustusta voi hakea erityisryhmien tukiasuntojen hankintaan, rakentamiseen tai peruskorjaamiseen sekä toimitilojen ja käyttöomaisuuden, kuten ICT-laitteiden ja muiden laitteiden hankintaan sekä toimitilojen hankintaan ja peruskorjaamiseen. Uutta avustusta haetaan toukokuun loppuun mennessä ja jatkoavustusta haetaan syyskuun loppuun mennessä. RAY:n asumisen avustamisen painopiste on pitkäaikaisasunnottomien ja erityisryhmien tukiasumisessa. Investointiavustukset ovat hankekohtaisia erityisavustuksia ja niillä voidaan kattaa vain osa syntyvistä kuluista. Hakemuksessa on osoitettava, että hakija kykenee vastamaamaan investoinnin vaatimasta omarahoitusosuudesta sekä käyttömenoista. RAY arvioi investointien kohdalla erityisesti hakijan toimintaa ja taloutta sekä hankittavan omaisuuden kokoa ja arvoa suhteessa hakijan toimintaan ja tarpeisiin riittävän pitkällä aikajaksolla. Jos hakijalla on paljon omaa varallisuutta, RAY harkitsee, onko investoinnin avustaminen tarpeellista ja voiko hakija rahoittaa hankkeen kokonaan omilla varoillaan. Julkisen rahoituksen yhteensovittaminen erilaisissa investoinneissa kannattaa selvittää huolella etukäteen ja tutustua eri rahoituslähteiden tukiehtoihin. Rakennusurakoissa sekä tavara- ja palveluhankinnoissa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Kun investointihanke on otettu avustuksen piiriin, on urakkavaiheen hyväk symisen yhteydessä esitettävä selvitys hankkeen kilpailuttamisesta. Investointihakemuksen yhteydessä tulee toimittaa raportti hankkeen etenemisen vaiheista (ohjelmointi-, urakka- ja loppuselvitysvaihe). Investointiavustusta ei voida myöntää tiloihin tai hankintoihin, joita hakija käyttää myytävien palvelujensa tuotantoon kuten palvelu- ja laitosasumiseen tai kuntoutus- ja lomatoimintaan. 4.1 Avustuksen hakeminen tukiasuntojen hankintaan, rakentamiseen ja perus - korjaamiseen Kahdenkymmenen vuoden määräaika RAY:n avustuksella hankitun, rakennetun tai perusparannetun kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai huoneiston tulee olla avustuspäätöksessä määritellyssä käytössä ja avustuksen saajan omistuksessa ja hallinnassa 20 vuotta avustuksen myöntämisestä. Avustuksen palautusehdoista ja takaisinperinnästä on säädetty avustuslaissa erikseen. RAY avustaa tukiasuntojen hankintaa asunnottomille ja erityisryhmille. Erityisryhmillä tarkoitetaan asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia sekä henkilöitä, joilla on puutteelliset asumisvalmiudet kuten: kehitysvammaisia ja vaikeasti vammaisia henkilöitä. mielenterveyskuntoutujia. päihdehuoltopalveluiden käyttäjiä. erityistä tukea tarvitsevia nuoria. henkilöitä, jotka sairauden, vamman tai vian takia tarvitsevat esteettömän asunnon. vapautuvia vankeja. ylivelkaantuneita. 16

17 4. INVESTOINTIAVUSTUKSEN (B) HAKEMINEN Asukasvalinnassa tulee ottaa huomioon sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset perusteet. Asukasvalinnan seuranta ja tilastointi tulee järjestää siten, että sitä voidaan vaikeuksitta valvoa. Investointiavustusta voi hakea tukiasuntojen hankintaan, asuntojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RAY ei tue palvelutalojen hankintaa, rakentamista tai peruskorjaamista. Asuntojen hankinta Avustusten enimmäistaso tukiasuntojen hankinnassa olemassa olevasta kiinteistökannasta erityisryhmille ja pitkäaikaisasunnottomille on 50 % Hankittavan asunnon hintatason tulee olla kohtuullinen paikkakunnan yleiseen vanhojen asuntojen hintatasoon nähden. Hankinnassa käytetään vertailuhintana Ympäristöministeriön julkaisemaa asuntojen hintatietopalvelua asuntojen.hintatiedot.fi. Palvelusta on löydettävissä toteutuneiden asuntokauppojen hinta- ja laatutietoja. Pinta-alatiedon lisäksi palvelussa on ilmoitettu asunnon rakennusvuosi, huoneiden lukumäärä, asunnon kunto, asuinkerros ja tieto esteettömyydestä (esim. hissi talossa). Palvelu listaa viimeisen vuoden aikana tehdyt hakuehdot täyttävät asuntokaupat. Hankittavan asunnon neliöhinnan kohtuullisuutta arvioitaessa käytetään vertailuhintana kaupungin/ kaupunginosan postinumeron vastaavan kokoluokan (pinta-ala, asuntotyyppi, huoneluku) ja kunnoltaan vastaavien asuntojen neliöhintojen keskiarvoa, kalleimman myydyn huoneiston hinta pois lukien. Jos alueelta ei ole esittää riittävää otantaa (vähemmän kuin kolme), käytetään vastaavan lähialueen hintatasoa. Tukiasuntoja hankittaessa on otettava huomioon, että järjestöjen yleishyödyllisessä asumiskäytössä olevien asuntojen lukumäärä ei saa ylittää kymmentä prosenttia koko taloyhtiön asuntokannasta. Huomioi hakemuksessa nämä: Asuntojen tarve tulee perustella hakemuksessa erityisryhmien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tarvetta arvioitaessa tulee huomioida myös kyseiselle kohderyhmälle jo olemassa oleva asuntotarjonta sekä sijainti, myös suhteessa tulevien asukkaiden elinpiiriin. Hankinnan tavoitteet tulee määritellä myös tulevaisuuden näkökulmasta. Asuntojen tulee palvella asukkaita mahdollisimman pitkään. Kohderyhmän tarpeet tulee huomioida jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Uudisrakentaminen ja peruskorjaus Erityisryhmien ja asunnottomien tukiasuntojen uudisrakentamisen avustamista vähennetään linjauskauden kuluessa. RAY ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA selkiyttävät asiaa. Avustusten enimmäistaso uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa on 35 %. Rakennus- ja peruskorjaushankkeissa avustus kohdennetaan hankkeen perustamismenoihin. Perustamismenot on kokonaisuus, johon voi sisältyä kiinteistön tai tilojen hankintamenoja mukaan lukien varainsiirtovero rakentamisesta tai peruskorjauksesta aiheutuvia menoja rakennusaikaisia lainojen korkoja. Erittele perustamismenoissa kaikki hankkeen menot, myös avustamisen piiriin kuulumattomat rakennuskustannukset kuten liiketilat, tontin hankintamenot tai tontin rakennusaikainen vuokra. Peruskorjausta suunniteltaessa kannattaa hankkeesta tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma. Yksittäiset korjaukset voivat erikseen toteutettuina tulla suhteessa kalliimmiksi. RAY hyväksyy perustamismenot rakennustarkastusmenettelyn yhteydessä. 4.2 Avustuksen hakeminen toimitilojen peruskorjaamiseen ja hankintaan Toimitilan hankintaa harkittaessa kannattaa aina ensimmäisenä selvittää tarjolla olevat vuokrattavat kohteet. Vuokraaminen voi osoittautua joustavammaksi vaihtoehdoksi, eikä hyvän toiminnan toteutuminen edellytä tilojen omistamista. Jos kuitenkin päädytte vuokratilojen sijasta omien toimitilojen hankintaan, tulee tilojen tarve 17

18 pystyä perustelemaan hakemuksessa. Tilan tarpeen tulee aina perustua toimintaan, jonka tulee myös olla RAY:lle avustuskelpoista. Esimerkiksi palvelutoiminnan tiloja ei voida hankkia RAY:n avustuksella. Toimitilahankkeiden avustuksen enimmäistaso on 70 prosenttia. Uusien toimitilojen hankinnassa tulee noudattaa kohtuullisuutta hankkeen koon, sijainnin ja kustannusten osalta hankintatavasta riippumatta. RAY soveltaa avustusharkinnassaan valtion toimitilastrategian periaatteita. Toimitilojen tulee sijaita käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta sopivalla paikalla/paikkakunnalla ja niiden tulee palvella käyttäjiään mahdollisimman pitkään. Hankittava kiinteistö tai osakkeet tulee kuvata avustushakemukseen hankintahintoineen sekä mahdollisine korjaustarpeineen ja -hintoineen. Yhteen toimitilaan voidaan myöntää vain yksi investointiavustus. Tästä poikkeuksena on toimitilan vaihtumiseen tai korjaus- ja muutostöihin liittyvät tarpeet, joihin voidaan tapauskohtaisesti myöntää avustusta myös erikseen. Toimitilaa vaihdettaessa avustusharkinnassa otetaan avustustasoa määritellessä huomioon aiemmin avustuksella hankitut tilat. Mikäli aiemmin avustuksella hankittu tila ei ole enää palautusehdon alainen, tullaan se kuitenkin huomioimaan avustusehdotuksessa tasapuolisuuden ja varallisuusharkinnan näkökulmista.. Toimitilahankintojen avustuksia myönnetään valtakunnallisille tai alueellisesti merkittäville toimijoille sekä järjestöjen yhteisille tilahankkeille. Paikallisissa ja alueellisissa toimitilahankkeissa RAY edellyttää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja yhteistä toimintasuunnitelmaa. Yhteistilojen hankinnoissa RAY painottaa keskinäistä ja sidosryhmien kanssa aiemmin tehtyä yhteistyötä ja verkottumista. Avustuksen hakijoilta edellytetään myös toiminnallista yhteistyösopimusta sekä yhteisesti laadittuja tavoitteita toiminnan suuntaamisesta ja seurannasta. Selvitä toimitilahankinnan avustushakemuksessa tilojen nykytilanne ja perustele uusi tilatarve sekä siitä aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. 4.3 Avustuksen hakeminen käyttöomaisuuden hankintaan Investointiavustuksella katettavien käyttöomaisuushankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan. Uusia avustuksia haetaan toukokuun loppuun mennessä ja jatkorahoitusta haetaan syyskuun loppuun mennessä. Myös käyttöomaisuusinvestointien suunnittelu lähtee hankesuunnitelman laadinnasta. Toimintaa tukevien käyttöomaisuushankintojen tulee aina perustua tarpeeseen. Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen lähettämistä RAY:lle. Käyttöomaisuushankintojen avustuksen enimmäisprosentti on 70. Hyvin pienten käyttöomaisuushankintojen kohdalla kannattaa ensisijaisesti harkita kustannusten kattamista muun varsinaisen toiminnan tuotoista. Toimitilojen tai asuntojen hankinnan, rakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä irtaimiston hankintakustannukset tulee sisällyttää kokonaissuunnitelmaan ja -kustannuksiin. Irtaimiston hankintaan ei näissä tapauksissa myönnetä avustusta erikseen. RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset säilyvät hallittavina. Hankinnoissa tulee aina noudattaa hankintalakia. Hankinta tulee eritellä hakemisen yhteydessä selkeästi ja toteutumista seurataan vuosiselvitysten yhteydessä. ICT-hankinnat RAY:n avustuksella toteutettavien ICT-hankintojen tulee: liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen ja olla kustannustasoltaan maltillisia. Hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen tekemistä. Hankinnoissa tulee aina noudattaa hankintalakia. Hankinta tulee eritellä hakemuksen yhteydessä selkeästi. Hankinnan toteutumista seurataan vuosiselvitys- 18

19 4. INVESTOINTIAVUSTUKSEN (B) HAKEMINEN ten yhteydessä. Huomioithan, että satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää talousarvion mukaisesti enintään 10% järjestön vuosittaisesta toiminta-avustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Erillistä investointiavustusta tulee hakea vain suurempia hankintoja varten. ICT-investoinnit ICT-investointiavustus on tarkoitettu erityisesti laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin ICT-hankkeisiin. Myös projektia varten mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen. Jatkuvan käytön kustannukset tulee kattaa esim. toiminnallisella avustuksella. Investointiavustushakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat seikat: hankinnan tavoitteet ja perustelut investointilaskelma resurssisuunnitelma ylläpitosuunnitelma. Avustuksella voidaan kattaa 70% hankkeen kokonaiskuluista. Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, investointiavustukset rajataan palvelun käyttöönottokustannuksiin. Näitä ovat mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. 19

20 5. Projektiavustuksen (C) hakeminen Projektiavustusta (C) voi hakea määräaikaiseen rahoitustarpeeseen. Uusien projektien avustuksia haetaan toukokuussa ja käynnissä olevien projektien jatkorahoitusta syyskuussa. RAY myöntää projektiavustuksia uusien toimintatapojen tai -muotojen luomiseen tähtääviin kehittämisprojekteihin sekä käynnistämisprojekteihin ja muihin määräaikaista rahoitusta tarvitseviin projekteihin. Tyypillisesti RAY:n avustamat projektit kestävät noin kolme vuotta. Uusia projekteja ovat ne, joihin ei ole aiemmin myönnetty RAY:n avustusta. Uusia ovat myös projektit, jotka ovat aiemmin saaneet kielteisen päätöksen ja joille haetaan uudelleen rahoitusta. Jatkoprojekteja ovat ne projektit, jotka ovat jo käynnissä, ja joilla on ohjeellinen avustussuunnitelma seuraavalle vuodelle. Projektiavustusta voi käyttää projektin toiminnasta syntyneisiin kuluihin sekä hankintoihin. Hankintoja voi pääsääntöisesti tehdä vain projektin käynnistymisvuonna. Mikäli hankinnoille tulee myöhemmin perusteltu tarve, tulee asiasta olla etukäteen yhteydessä RAY:n avustusosastoon. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat on perusteltava myös toiminnallisesti ja hankintojen tulee olla euromäärältään kohtuullisia. Hankintojen on perustuttava avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. Projektiavustuksilla on mahdollista tehdä hankintoja maksimissaan 10 prosentilla avustusten koko hankekauden yhteismäärästä. Mikäli projektin toteuttaminen edellyttää projektin kokonaistalouteen suhteutettuna suurehkoja hankintoja, on hankintoihin syytä hakea erillistä investointiavustusta (B). RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset säilyvät hallittavina. Hankinnoissa tulee aina noudattaa hankintalakia. Hankinta tulee eritellä hakemisen yhteydessä selkeästi ja toteutumista seurataan vuosiselvitysten yhteydessä. Projektiavustuksen hakijalta edellytetään riittävää selvitystä projektin toiminnallisesta suunnitelmasta ja taloudenhallinnasta. Huomioi projektia suunnitellessasi seuraavat asiat: Perustele tarve Perustele avustettava toiminta hakemuksessa ja selvitä, miksi juuri tämä projekti pitäisi toteuttaa. Kerro myös miksi juuri projekti olisi tarkoituksenmukaisin tapa saavuttaa asetetut tavoitteet. Projektille on aina hyvä tehdä tarvekartoitus tai taustaselvitys, missä edellä mainitut asiat analysoidaan. Projektilla voi olla myös sosiaalinen tilaus, se voi vastata johonkin konkreettiseen tarpeeseen tai olla muuten ajankohtainen. Kiteytä tavoitteet Tavoitteiden tulee olla saavutettavia. Kiteytä tavoitteissa koko projektin idea. Aseta selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, jotka on suhteutettu projektin toteutusaikatauluun ja resursseihin. Tavoitteet kannattaa myös eritellä esimerkiksi päätavoitteeksi ja sitä tukeviksi alatavoitteiksi. Vain riittävän konkreettiset tavoitteet ohjaavat käytännön projektityötä, seurantaa ja arviointia. Kuvaa tavoitteina projektin tuloksia kohderyhmän näkökulmasta. Hyvä tavoite kuvaa sitä tilannetta tai muutosta, joka projektilla halutaan saada aikaiseksi. Sisältö ja toteutus Kerro millaisin konkreettisin toimenpitein aiotte saavuttaa asettamanne tavoitteet. Miten kohderyhmän tarpeet on huomioitu toiminnan suunnittelussa? Kohderyhmän on aina hyvä osallistua myös itse hankkeen suunnitteluun, jos se vain on mahdollista. Aikatauluta toiminta ja sille talousarvio. Varmista, että talousarvio ja projektisuun- 20

21 5. PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) HAKEMINEN nitelma vastaavat toisiaan. Tee suunnitelma koko projektin keston ajalle. Pohdi mille kohderyhmälle järjestönne pitää ja kannattaa viestiä projektin toiminnasta ja sen tuloksista. Suunnittele viestintä kohderyhmän erityispiirteet huomioon ottaen. Ota suunnittelussa huomioon sekä sisäinen että ulkoinen viestintä. Voit tarvittaessa laatia viestinnän toteutuksesta erillisen viestintäsuunnitelman. Myös riskienhallinta on osa projektin onnistumisen varmistamista. Tunnista riskit jo suunnitteluvaiheessa. Arvioi samalla riskien todennäköisyys ja seuraukset ja mieti toimenpiteet niiden varalta. Projektin luonteesta riippuen riskit voi analysoida useissa eri vaiheissa, esimerkiksi projektin suunnittelu-, käynnistys- ja toteutusvaiheessa ja ennen projektin päättämistä. Kuvaa yhteistyöverkostot Kuvaa ja perustele hakemuksessa kumppanuusja sidosryhmäverkoston toiminta ja eri toimijoiden roolit, työnjako ja vastuut. Varmista yhteistyö kirjallisin sopimuksin. Muista kuitenkin, että yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan sen tarve ja toteutus määrittyvät aina hankkeen tavoitteista käsin. RAY arvioi kehittämisprojektien yhteistyötä ja verkottumista, koska eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan edistää tavoitteiden toteutumista, tulosten leviämistä ja juurtumista sekä kustannustehokkuutta. Erittele tulokset Projektin aikaansaannoksia voidaan eritellä ja luokitella monin tavoin. Ohjeita tähän löytyy lukuisista projektinhallinnan oppaista. Erottele suunnitelmassa tuotokset, kuten erityyppiset julkaisut ja koulutusmateriaalit, tuloksista eli siitä, mitä projektilla ensisijaisesti tavoitellaan, esimerkiksi tehokkaampaa toimintaa, käytäntöjä tai parempaa laatua. Tuotokset ovat välineitä tulosten esittämiseen, dokumentointiin tai levittämiseen. Pohdi jo suunnitteluvaiheessa, miten hyödynnätte tuloksia ja varmistatte, että tulokset saadaan juurrutettua toimivaksi käytännöksi. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen ovat olennainen osa projektia. Käynnistämisprojektien hakemuksissa on erityisen tärkeää kuvata se, miten toimintaa aiotaan jatkaa hankevaiheen jälkeen. Esimerkiksi yhteistyö ja ulkoinen viestintä ovat hyviä keinoja varmistaa hankkeen onnistuminen. Suunnittele seuranta Seurannalla hankitaan tietoa, jota hyödyntämällä varmistetaan, että projekti etenee tehokkaasti kohti tavoitteita. Prosessien kuvaaminen edellyttää myös hankkeen sisäisen työnjaon ja vastuiden kuvaamista. Prosessien toimivuutta arvioitaessa edellytetään, että prosessien tulosmittarit ja tiedonkeruumenetelmät on dokumentoitu. Kuvaa seurannan organisointi ja toteutus hankesuunnitelmassa ja kerro, miten ja kuka seurannan käytännössä toteuttaa ja miten seurantatietoa tullaan hyödyntämään jo projektin kuluessa. Mieti jo suunnitteluvaiheessa, minkälaista aineistoa projektin kokemuksista kannattaa tuottaa ja koota. RAY:lle projektista tulee toimittaa väli- ja loppuraportti. RAY:n raporteissa kysytään tietoja erityisesti työntekijöiden ja vapaaehtoisten, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Projektihenkilöstön tulee kerätä tietoa kyseisiltä ryhmiltä ja itsearvioida tuloksia. Sidosryhmiltä saatujen tietojen ja itse arvioinnin tulosten perusteella suunnitellaan tulevien vuosien toiminta. Muista arviointi Arviointi on olennainen osa hankkeen laadun varmistamista sekä aikaansaannosten ja vaikutusten osoittamista. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa oman työn tueksi, jotta hanketta osataan suunnata oikein. Tulosten ja vaikutusten arviointia tarvitaan myös tyydyttämään asiakkaiden, kansalaisten, sidosryhmien ja rahoittajien tiedontarpeita. Arviointi voi projekteissa suuntautua moniin asioihin. Projektin prosessien arvioinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Arvioinnin kohteena voivat olla myös projektin tulokset tai vaikutukset ympäristöön. Useimmiten arviointi on tarpeellista jo projektin käynnistyessä. Itsearviointi kannattaa käynnistää heti projektin alussa. Mikäli päädyt itsearvioinnin lisäksi tilaamaan ul- 21

22 kopuolisen arvioinnin, mieti tarkasti mihin haluat sitä hyödyntää. RAY ei vaadi ulkoista arviointia, mutta itsearviointi on jokaiselle hankkeelle pakollista. Ulkoisia asiantuntijoita voi käyttää analyysin tukena ja heiltä voi tilata itsearvioinnissa käytettäviä kyselyjä tai arviointityökaluja. Etenkin ulkopuolisen arvioinnin tilaaminen tai laajempien asiantuntijatöiden hankinta on merkittävä kuluerä. Arviointi ja muut hankinnat tulee kirjata hankkeen toiminnalliseen suunnitelmaan ja talousarvioon. Mikäli tilaat ulkopuolisen arvioinnin, joka käynnistyy vasta projektin myöhemmässä vaiheessa, järjestä seurantatiedon hankkiminen projektin alusta lähtien, jotta arvioinnin suorittajilla on riittävästi tietoa työnsä pohjaksi. Ohjeellinen avustussuunnitelma, jonka RAY antaa avustuksensaajalle avustuspäätöksen mukana, ei vielä ole päätös, joten myös ohjeelliseen suunnitelmaan kirjattuja avustuksia tulee hakea vuosittain. Ohjeellinen avustussuunnitelma ei sido RAY:ta tai valtioneuvostoa. Projektin raportointi Projektista tulee toimittaa pyydettäessä väliraportti RAY:n verkkoasioinnissa. Projektin päättyessä ja viimeistä maksuerää haettaessa järjestön tulee toimittaa RAY:lle projektin loppuraportti. RAY on laatinut suositukset loppuraportin sisällöstä. RAY on tuottanut järjestöjen käyttöön itsearviointioppaan, joka löytyy ray.fi/avustukset-sivujen aineistopankista. Jos projekti saa avustusesityksen Jos projektille esitetään avustusta, ja esitetty avustussumma poikkeaa olennaisesti haetusta, RAY pyytää hakijalta tarvittaessa uuden, ehdotettua avustussummaa vastaavan täydennetyn projektisuunnitelman ja talousarvion. 22