Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Sámi ealáhusdoaimma koordineren- ja ovddidanprošeakta LOPPURAPORTTI
|
|
- Teija Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Sámi ealáhusdoaimma koordineren- ja ovddidanprošeakta LOPPURAPORTTI
2 2 Sisältö 1 Hankkeen tausta ja lähtökohdat Hankkeen taustaa Saamelaiskäräjien toteuttamat aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Hankealueen kuvaus Hankeorganisaatio Ajankohta ja kesto, aikataulun toteutuminen Toiminnan kuvaus Tiivistelmä Elinkeinotoiminnan nykytilan kartoitus Saamelaiselinkeinojen kehittämissuunnitelma Uudet hankesuunnitelmat Elinkeinojen kehittäminen saamelaiskulttuurikeskuksessa Saamelaisnuorten innostaminen saamenkäsityön tekemiseen ja oppimiseen Porotalouden tukijärjestelmän uudistamiseen liittyvä projekti Monialainen porotalousyrittäjyys Saamelaismusiikki elinkeinona Järjestetyt seminaarit Seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilasta Saamenkäsityö seminaari Min eallin bohccos Elämämme porosta seminaari Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpaja Lex Boazu -työpaja Yhteydet muihin tahoihin Hankkeen tiedottaminen Tavoitteiden toteutumisen arviointi Talous Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset Hankkeen rahoituslähteet Toteutuksen arviointi Itsekriittinen toteutuksen arviointi Arvio hankkeen julkisuuden ja näkyvyyden toteutumisesta Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset Pysyvä toiminta hankkeen jälkeen Saavutettujen tulosten hyödyntäminen Projektitoiminnan kehittäminen yleisesti Muu aineisto
3 3 1 Hankkeen tausta ja lähtökohdat 1.1 Hankkeen taustaa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, joilla on oma historia, kieli kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Poronhoito, kalastus ja metsästys sekä pienimuotoinen maatalous ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka yhdessä saamelaisen paikallisasutuksen kanssa ovat ylläpitäneet saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseutualueella luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueelta uhkaa pirstoa saamelaisyhteisön perustaa, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella. Saamelaisalueen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke aloitettiin, jotta voitaisiin selvittää saamelaisalueen elinkeinotoiminnan tilaa ja kartoittaa ja koordinoida elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä kuten koulutustarpeita sekä edistää toimijakentän verkostoitumista sekä laatia saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma. Hankkeen tarkoituksena oli osaltaan olla etsimässä ratkaisua saamelaisalueen poismuuton ehkäisemiseen. 1.2 Saamelaiskäräjien toteuttamat aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Saamelaisten elinolojen kehittäminen, toimenpideohjelma vuosille Selvitys mahdollisuuksista perustaa saamelaisen elinkeinoelämän kehittämisen taitokeskus, Peter K. Göranson, 2000 Tutkimussuunnitelma, elinkeinot, Jarno Valkonen, 2003 Saamelaismatkailun kehittäminen, esiselvitys, Päivi Magga, 2004 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006 Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa kaudella ja Hankealueen kuvaus Hanke toteutettiin saamelaisalueella, johon kuuluvat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunta sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunta. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 2007 keräämien tietojen mukaan n saamelaista, joista noin 3600 asuu saamelaisalueella ja 650 ulkomailla. Suomen saamelaisista siis noin 62 % asuu muualla kuin saamelaisalueella. 3
4 4 2 Hankeorganisaatio Yli 45 vuotiaista saamelaisista 57 % asuu saamelaisalueella ja alle 45 vuotiaista vain 29 %. Alle kymmenen vuotiaista lapsista jo yli 73 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjät toimi projektin isäntäorganisaationa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm ja hankepäällikkönä Elen Anne Sara. Hankkeeseen oli nimetty 12-jäseninen ohjausryhmä, jossa saamelaiskäräjien edustajan lisäksi oli edustettuina eri elinkeinot, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inlike Oy, Enontekiön kunta sekä TE-keskus. Ohjausryhmä valvoi hankkeen tarkoituksenmukaista etenemistä ja kustannusten toteutumista rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet: Puheenjohtaja Ristenrauna Magga (Petra Magga), Saamelaiskäräjät Varapuheenjohtaja Maria Sofia Aikio (Esko Aikio), luontaiselinkeinot Juha Magga (Inger Länsman), porotalous Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen (Petteri Laiti), käsityö Veikko Porsanger (Tiina Sanila), matkailu Veikko Feodoroff (Karen Anna Proksi), muu yritystoiminta Outi Jääskö (Keijo Pirttijärvi) Kari Skyttä (Anne Ristioja), TE-keskus maaseutuosasto Berit-Ellen Juuso (Oula-Matti Palojärvi), Enontekiön kunta Lassi Valkeapää (Maritta Mäenpää), SAKK Janne Seurujärvi/Jaana Seipiharju (Jarmo Siivikko), InLike Oy Tuula Viitanen (Jaana Mertala), TE-keskus työvoimaosasto 3 Ajankohta ja kesto, aikataulun toteutuminen Hankkeen toteutusaika oli Hyväksytyssä hankehakemuksessa projektin toteutusaika on , mutta projektipäällikön valintaan kuluneen ajan vuoksi hankkeen toteutuksen aloittaminen viivästyi kuukaudella. Varsinainen toteuttamisaika Toiminnan kuvaus 4.1 Tiivistelmä Hankkeen aikana kartoitettiin saamelaisten elinkeinotoimintaa koskevia oloja sekä valmisteltiin saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma. Yhteistyötä elinkeinonharjoittajien ja muiden saamelaisalueella toimivien tahojen kanssa tehtiin järjestämällä seminaareja ja osallistumalla erilaisiin seminaareihin, neuvotteluihin ja työryhmiin. 4
5 5 Hankkeen aikana myös valmisteltiin uusia suunnitelmia saamelaiselinkeinojen kehittämiseen liittyviin projekteihin. 4.2 Elinkeinotoiminnan nykytilan kartoitus Hankkeen aloitettiin kartoittamalla saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilaa. Aiheesta järjestettiin seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan parissa työskenteleville ja elinkeinotoimintaa rahoittaville tahoille Inarissa Elinkeinojen nykytilasta tehty kartoitus on tämän loppuraportin liitteenä 1. Kartoituksessa on käyty läpi mm. poronhoitoa, kalastusta, metsästystä, keräilyä, matkailua ja käsitöitä sekä koulutusta koskevia kehittämistarpeita. Hankkeen aikana nousi esille elinkeinotoiminnan tilan selvittämistä varten tarve tutkia saamelaisten elinkeinorakennetta. Tutkimusta, jossa selvitettäisiin mm. elinkeinorakennetta, elinkeinojen tulonmuodostusta jne., valmisteltiin. Saamelaiskäräjien hallitus antoi luvan syksyllä 2007 pitämässään kokouksessa käyttää vaaliluettelojen tietoja tutkimukseen, mutta Saamelaiskäräjien hallituksen kahden jäsenen vastustuksesta johtuen tutkimusta ei voitu tehdä. 4.3 Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma Hankkeen tuloksena syntyi loppuvuodesta 2007 Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma, jossa konkreettisiksi tavoitteiksi määriteltiin saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyvät uudet kehittämishankkeet, saamelaiseen elinkeinotoimintaan syntyvät uudet työpaikat ja uudet yritykset, saamelaiselinkeinojen ja -yritysten kannattavuuden paraneminen, saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyvän koulutustarjonnan monipuolistaminen ja uusien elinkeinomahdollisuuksien löytäminen ja niiden harjoittamisedellytysten parantaminen. Tarkoituksena on, että Saamelaiskäräjät tulee toteuttamaan kehittämissuunnitelmaa omassa toiminnassaan ja lisäksi kehittämissuunnitelman toimenpiteet pyritään sisällyttämään myös muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja toimenpideohjelmiin. 4.4 Uudet hankesuunnitelmat Hankkeen yhtenä tavoitteenakin oli uusien hankkeiden käynnistäminen ja hankeideoita on syntynyt Elinkeinojen kehittäminen saamelaiskulttuurikeskuksessa Inariin perustettavan saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän liittyy hyvin oleellisena osana myös elinkeinojen kehittäminen. Saamelaiskulttuurikeskus on käytössä vuonna Kulttuurikeskukseen on yhdeksi toiminnoksi suunniteltu elinkeinojen kehittämiskeskus jonka tavoite on tukea saamelaiselinkeinoja 5
6 6 ja elinkeinonharjoittajia eri tavoin. Elinkeinokeskusta varten tulee suunnitella miten saamelaiselinkeinoja kehitetään saamelaiskulttuurikeskuksessa eli mikä on mahdollinen toimintamalli ja mitä resursseja tarvitaan Saamelaisnuorten innostaminen saamenkäsityön tekemiseen ja oppimiseen Projektin tavoitteena on innostaa saamelaisnuoria saamenkäsityön oppimiseen ja tekemiseen. Nykyisin käsityön tekeminen on vähentynyt varsinkin nuorten keskuudessa, ja vaarana on että perinteinen käsityötaito loppuu kokonaan. Projektin aikana selvitetään rahoitusmahdollisuuksia esim. oppisopimukseen saamenkäsityöalalla jotta perinteiset mallit säilyvät ja siirtyvät vanhemmilta nuorille, järjestetään nuorille matkoja saamelaisten käsityökouluihin, erilaisiin käsityötapahtumiin sekä järjestetään nuorille suunnattuja käsityöpajoja ja kilpailuja sekä kehitetään ja markkinoidaan myös nykyaikaan ja nykyajan ihmisille suunnattuja tuotteita Porotalouden tukijärjestelmän uudistamiseen liittyvä projekti Porotalous on ollut suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo jonkin aikaa, ja tilanne ei ole edelleenkään kovin ratkaisevasti parantunut, vaikka poronlihan tuottajahinta on pikkuhiljaa noussut parin viime vuoden aikana. Porotalouden vaikean tilanteen ratkaisemiseksi poronhoitajat näkevät yhtenä ehkä tärkeimpänä ratkaisuna tukijärjestelmän muuttaminen. Se on ollut esillä myös tuoreimmassa hallitusohjelmassa. Porotalouden tukijärjestelmää uudistettaessa tulee tehdä laaja selvitystyö, jossa selvitetään mahdollisuuksia muuttaa nykyistä tukijärjestelmää sekä millaisia muutoksia tarvitaan saamelaisporonhoidon kannalta ja millaiset mahdollisuudet olisi yhtenäistää tukijärjestelmät Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tämä selvitystyö voidaan toteuttaa hankkeena Monialainen porotalousyrittäjyys Tällä hetkellä saamelaiselinkeinojen harjoittajia pyritään parantamaan kannattavuutta monialayrittäjyydellä. Esim. poronhoidon osalta se tarkoittaa esim. poronlihan ja muiden tuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia, matkailutoimintaa ym. Liitännäiselinkeinojen harjoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää kaikille, riippuen esim. poronhoitotavasta, poronhoitajan asuinpaikasta/sijainnista, tai yksinkertaisesti kaikista ei ole businessmiehiksi ja naisiksi. Hankkeen avulla kartoitetaan poronhoidon parissa työskentelevien halukkuutta ja tarvetta monialaiseen porotalousyrittäjyyteen. Kartoitettavia asioita ovat mm. miten lapset, nuoret ja naiset saadaan yritystoimintaan mukaan, miten saamelaiskulttuuri hyötyy monialayrittäjyydestä ja miten monialainen yrittäjyys vaikuttaa aluetalouteen. 6
7 Saamelaismusiikki elinkeinona Suomen saamelaisalueella ei tällä hetkellä ole tiettävästi yhtään henkilöä/ryhmää, joka elättäisi itsensä kokonaan saamenkielisellä musiikilla. Saamelaismusiikin nykytilaa on kartoitettu ja tarkoituksena olisi käynnistää projekti, jonka tarkoituksena on luoda pysyviä edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa saamelainen musiikki tarjoaa monille uusille artisteille sekä yrittäjille/ohjelmapalveluille elinkeinon. Projektin tavoitteena on nostaa saamelaisen perinteisen ja nykyaikaisen musiikin kaupallista arvoa ja luoda edellytyksiä saamelaismuusikoille ja Saamelaismusiikkikeskukselle toimia yrittäjämäisesti saamelaisalueelta käsin. 4.5 Järjestetyt seminaarit Seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilasta Seminaari järjestettiin Inarissa ja se liittyi saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilan kartoittamiseen. Seminaariin osallistui n. 40 henkilöä. Tiedotus tapahtui YLE Sami radion ja Lapin radion kautta sekä ilmoittamalla Inarilainen -lehdessä. Seminaarin lisäsi eri elinkeinojen toimijoiden keskustelua elinkeinojen tulevaisuudesta, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Tarkoituksena oli järjestää jatkoseminaari aiheesta, mutta tiukan projektiaikataulun vuoksi omaa erillistä seminaaria ei kyetty järjestämään projektiajan puitteissa. Sen tilalta järjestettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Olles Boazu -hankkeen kanssa Lex Boazu -työpaja, jossa kartoitettiin poronhoitajien näkemyksiä kehitystarpeista Saamenkäsityö seminaari Elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke järjesti Inarissa saamenkäsityö seminaarin Seminaari oli avoin kaikille ja käsityöntekijöille ja muille asiasta kiinnostuneille ja siitä tiedotettiin Yle Sámi radiossa ja ilmoitustauluilla. Lisäksi Sámi Duodji ry:n jäsenet, käsityöyrittäjät ja käsityöhön liittyville projekteille lähetettiin kutsut. Päivän aikana kartoitettiin saamenkäsitöihin liittyviä kehittämistarpeita käsityöntekijöiden kokemusten ja näkemysten perusteella. Seminaariin osallistui 21 henkilöä. Osallistujat jaettiin neljään työryhmään keskustelemaan käsityöyrittäjyydestä ja verotusasioista, koulutuksesta, uusista työmenetelmistä ja tekniikasta sekä saamenkäsityön nykytilanteesta ja tuotemerkistä. Lisäksi mietittiin keinoja innostaa nuoria saamenkäsitöiden tekemiseen. Seminaarin tuloksena syntyi hankeidea käsityöyrittäjyydestä sekä ehdotus Suomen hallitukselle saamenkäsityön arvolisäverotuksen alentamisesta. 7
8 Min eallin bohccos Elämämme porosta seminaari Elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke järjesti yhteistyössä Olles Boazu hankkeen kanssa Min eallin bohccos seminaarin Inarissa Seminaarin ensimmäinen päivä painottui poropolitiikkaan. TE-keskus, hanketoimijat ja poromiehet keskustelivat tulevan EU-rahoituskauden haasteista ja mahdollisuuksista. Alustusten ja puheenvuorojen jälkeen työryhmiin jakaantuneet osallistujat pohtivat poronhoidon tukipolitiikkaa, hanke- ja yritystoimintaa sekä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä Suomen uuden hallitusohjelman pohjalta. Pohdintojen perusteella laadittiin saamelasien poronhoidon kehittämisen julkilausuma, joka lähetettiin sähköpostitse Suomen ministereille. Toisena päivänä käsityöntekijät, käsityöyrittäjät ja käsityönopettajat keskustelivat sisnan käsittelemisestä ja jalostamisesta, käsityöyrittäjyydestä sekä sisnan eri käyttö- ja valmistustavoista. Saamelaisalueen koulutuskeskus esitteli uudistunutta saamenkäsityökisällin ja mestarin ammattitutkintoja sekä Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Duodji-hankkeesta. Paikalla oli myös Pohjoisimman Lapin Leader ry esittelemässä sisnayrittämisen rahoitusmahdollisuuksia Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpaja Hanke teki tiivistä yhteistyötä useiden hankkeiden kanssa, kuten esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja Saamelaiskäräjien yhteisen Kohtaamisia-hankkeen kanssa. Nämä hankkeet järjestivät yhteisen Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpajan Työpajaan osallistui 3 saamelaisyrittäjää ja 4 projekti-, elinkeino- ja kulttuurityöntekijää. Osallistujat pohtivat saamelaiskulttuuria matkailun näkökulmasta ja miettivät millä tavoin saamelaiskulttuuria voitaisiin nostaa esille matkailussa ja miten näiden kahden alan yhteistyötä voidaan lisätä. Osallistujamäärä jäi pieneksi, vaikka seminaarista tiedotettiin laajasti. Palautteen perusteella ajankohta seminaarin järjestämiseen oli matkailuyrittäjien kannalta huono ja vastaavia seminaareja toivottiin järjestettävän talviaikaan Lex Boazu -työpaja Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke teki tiivistä yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Kannattava saamelainen poronhoito- Olles Boazu hankkeen kanssa. Yhteistyön tuloksena järjestettiin mm. Lex Boazu työpaja Työpajaan oli kutsuttu poromiehiä ja saamelaisen poronhoidon oikeuksien asiantuntijoita. Työpajassa tuotiin esille ne tärkeimmät aiheet poronhoitoa koskevista säädöksistä, joiden uudistaminen on saamelaiskulttuurin edellytysten kannalta kiireellisintä. Onnekkaan sattuman ansiosta hankkeen Lex Boazu -työpajaan saatiin osallistumaan myös oikeusministeri Tuija Brax, joka paraikaa on valmistelemassa Ilo-sopimuksen 8
9 9 ratifioinnin vaatimia lakiuudistuksia sekä oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen ja erityisavustaja Ari Heikkinen. Työpaja ei ollut avoin seminaari, eikä siitä sen vuoksi tiedotettu. Aihe saamelaisoikeudet ja poronhoidon asema on kuitenkin Inarissa kipeä, ja kun osallistumassa oli ministerikin, työpajaa puitiin maakuntalehdessä pitkään. Lex Boazu työpajan työryhmissä osallistujat listasivat esityksiä saamelaisen poronhoidon yleisten ja erityisten toimintaedellytysten säilyttämisen vaatimista säädösuudistuksista. Esityksiä voivat poronhoidon organisaatiot käyttää lausunnoissaan tulevasta saamelaislainsäädännöstä. Esitykset vastaanotti uudistuksia valmisteleva oikeusministeri, joka piti valmistelutyön aikaisia yhteyksiä kenttään tärkeinä. 4.6 Yhteydet muihin tahoihin Hanke toteutettiin yhteistyössä samaan aikaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toteuttamien Sisnaa poronnahkaa- sekä Kannattava saamelainen poronhoito -hankkeiden kanssa. Hankkeet olivat kaikki saamelaiseen elinkeinotoimintaan kuuluvia joten yhteistyö näiden kanssa oli tärkeää ja kannattavaa. Muita yhteistyötahoja olivat Sami Duodji ry, Suomen Porosaamelaiset ry, elinkeinotoimijat ja muut kehittämisestä vastaavat henkilöt kuten esimerkiksi saamelaisalueen kuntien maaseutusihteerit. Yhteistyötä tehtiin myös Rovaniemen kaupungin ja Saamelaiskäräjien yhteisen Kohtaamisia hankkeen kanssa. Yhteistyö tapahtui pääasiassa yhteisinä palavereina ja toimintojen suunnitteluna, yhteisten seminaarien ja tapahtumien järjestämisenä sekä uusien hankkeiden suunnitteluna. 4.7 Hankkeen tiedottaminen Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanketta esiteltiin erilaisissa elinkeinoihin liittyvissä tapahtumissa ja seminaareissa yrittäjille ja projekteissa mukana olleille henkilöille sekä muulle yleisölle. Hankkeesta tiedotettiin suoraan Sami Duodji ry:n ja Suoma Boazosamit ry:n jäsenille ja saamelaispaliskuntien poroisäntien kautta poromiehille. Hankkeesta ja sen ajankohtaisista asioista kerrottiin Saamelaiskäräjien internetsivuilla, Lapin radiossa ja Yle Sámi radiossa, sekä Inarilaisessa. 9
10 10 5 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Saamelaisen elinkeinotoiminnan kartoitus sekä elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma olivat hankkeen päätavoitteita ja niissä onnistuttiin hankkeen aikana. Elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma viedään saamelaiskäräjille hyväksyttäväksi vuoden 2008 aikana. Elinkeinotoiminnan kartoitus on puutteellinen elinkeinorakennetta koskevan tutkimuksen osalta, sillä tutkimukseen tarvittavia osoitteita ei saatu käyttöön. Koulutustarpeiden selvitys jäi myös kesken, sillä aikaisemmin tehtyjä koulutustarveselvityksiä oli vaikea löytää, ja toisaalta elinkeinoharjoittajat eivät itse osanneet arvioida omia koulutustarpeitaan. Hyvänä asiana ohjausryhmä näki, että esille nousseet koulutustarpeet välitettiin suoraan koulutusta tarjoavalle SAKK:lle. Yhteistyöverkosto toimijoiden välillä vahvistui projektin aikana mm. poronhoidon, käsityön ja eri viranomaistahojen välillä. Yhteistyöverkostot ovat olleet lähinnä eri projektitoimijoiden välisiä verkostoja. Yhteistyöverkoston luomiseen hankkeen kesto oli liian lyhyt joten keskityttiin olemassa olevien verkostojen vahvistamiseen ja uusien pohjustamiseen mm. herättämällä keskustelua eri toimijoiden välillä. Uusia kehittämisprojekteja hankkeen edetessä nousi useita esille, mutta vain muutama saatiin paperille asti. Yhteen uuteen hankkeeseen Saamelaismusiikin tuotteistaminen haettiin rahoitusta haussa. Eräs syy hakemusten realisoitumisen vähyyteen oli EU-ohjelmakauden vaihtumisen aiheuttama epävarmuus toimijoissa. Pysyvien yhteistyöverkostojen luominen ei ole ehkä täysin onnistunut koska menneen ohjelmakauden aikana toteutetut projektit päättyvät viimeistään , jonka jälkeen pysyvästä toiminnasta ei voi olla varma. Toisaalta projektien välinen yhteistyö on samalla lisännyt myös toteuttavien organisaatioiden yhteistyötä, jolloin voidaan olettaa että niiden välinen yhteistyö jatkuu projektien jälkeenkin. Yhteistyöverkostojen luomista ovat vaikeuttaneet saamelaisalueen pitkät välimatkat. Uusien kehittämishankkeita ei ole käynnistynyt vielä hankkeen aikana, mutta hankesuunnitelmia on kirjoitettu, ja pyritään käynnistämään v Ohjelmakauden vaihtuminen on myös jonkin verran vaikuttanut uusien hankkeiden käynnistymisen hidastumiseen, kun rahoitusasiat muuttuivat ja esim. edellytykset hankkeiden rahoitukselle ovat vasta viimeisten kuukausien aikana selkiytyneet. 10
11 11 6 Talous 6.1 Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset 2006 Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut , ,80 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut , ,57 Matkakulut 6 000, ,82 Muut kustannukset, vuokrat 1 200,00 270,42 Muut kustannukset, toimistokulut 2 000, ,09 Muut kulut 1 000, ,52 Kokonaiskustannukset , , Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut , ,55 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut , ,53 Matkakulut 6 500, ,34 Muut kustannukset, vuokrat 0,00 683,92 Muut kustannukset, toimistokulut 4 500, ,07 Muut kulut 3 800, ,35 Kokonaiskustannukset , , Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut , ,35 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut , ,10 Matkakulut , ,16 Muut kustannukset, vuokrat 1 200,00 954,34 Muut kustannukset, toimistokulut 6 500, ,16 Muut kulut 4 800, ,87 Kaikki kustannukset yhteensä , , Hankkeen rahoituslähteet Hankkeelle myönnettiin julkinen rahoitus 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, enintään ,00 euroa. Rahoituksesta puolet oli EU-rahoitusosuutta ja puolet valtion rahoitusosuutta. Muuta rahoitusta ei ollut Määrärahaa jäi käyttämättä ,02 euroa lähinnä siitä syystä, että projektiin suunniteltu elinkeinotutkimus jäi toteuttamatta. 11
12 12 7 Toteutuksen arviointi 7.1 Itsekriittinen toteutuksen arviointi Kokonaisuutena hanke oli onnistunut ja vastasi pääpiirteissään sille asetettuja tavoitteita. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja toteuttamisen piiriin kuuluvat asiat olivat laajoja ja niiden laajempaan toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän henkilöresursseja. Järjestetyt seminaarit ovat onnistuneet herättämään keskustelua niin alojen sisällä kuin eri alojen kesken. Seminaarien ja työpajojen tuloksena on noussut esille elinkeinojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja ehdotuksia. 7.2 Arvio hankkeen julkisuuden ja näkyvyyden toteutumisesta Hanke on alueellisesti näkynyt ja kuulunut mediassa. Etenkin YLE Sami Radio on kertonut hankkeesta lähetyksissään mm. haastattelemalla useasti projektipäällikköä hankkeesta ja kulloinkin ajankohtaisista asioista. Seminaarit ovat saaneet julkisuutta Lapin kansassa, etenkin Lex Boazusta kirjoitettiin useasti Lapin kansassa. 8 Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset 8.1 Pysyvä toiminta hankkeen jälkeen Hankkeen aikana nousi esille tarve saamelaisalueen elinkeinojen koordinoinnille ja ohjaukselle. Eräänä ratkaisuna nähtiin ns. elinkeinokoordinaattorin tehtävän perustaminen. Elinkeinokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi mm. neuvontaohjaustuki ja palveluiden kehittäminen (esim. koulutuspalvelut). Hankkeen aikana neuvoteltiin Lapin TE-keskuksen kanssa saamelaiselinkeinokoordinaattoriasian edistämisestä. Työn voisi mahdollisesti hoitaa ostopalveluna Yritys- Suomi hankkeeseen. Lapin TE-keskus toimii työn tilaajana ja Saamelaiskäräjät tuottajana. Hankkeen päättymisen jälkeen haetaan Työministeriöltä rahoitusta saamelaisasiamiesviran/elinkeinokoordinaattorin perustamisesta. 8.2 Saavutettujen tulosten hyödyntäminen Hankkeessa valmisteltua Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmaa tullaan toteuttamaan Saamelaiskäräjien toiminnassa ja siinä mainittuja toimenpiteitä pyritään sisällyttämään myös muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja toimenpideohjelmiin. 12
13 13 Hankkeen aikana esille nousseisiin kehittämishankkeisiin etsitään yhteistyökumppaneita/toteuttajia ja suunnitelmien pohjalta tehdään rahoitushakemukset. 8.3 Projektitoiminnan kehittäminen yleisesti Saamelaisia asuu neljän valtion alueella ja se tekee saamelaisiin liittyvistä projekteista haastavampia. Projektitoiminnassa yhteistyö naapurimaiden kanssa tulisi olla luonnollista ja siitä aiheutuvat kulut myös tukikelpoisia. Projektitoiminta tulisi muutenkin olla käytännönläheisempää, tai ainakin tulisi olla riittävästi resursseja esim. useamman työntekijän palkkaamiseen kenttätyöskentelyä varten. 9 Muu aineisto Loppuraportin liitteenä ovat hankkeessa valmisteltu saamelaiselinkeinojen nykytilanteen kartoitus (liite 1) ja Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma (liite 2) sekä järjestettyjen seminaarien raportit (liitteenä 3 7). Hankkeen aikana tehdyt uudet hankesuunnitelmat löytyvät Saamelaiskäräjien arkistosta. 13
Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET
1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan
LisätiedotSelvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta
1 Pl 71 99871 INARI 30.1.2006 Viite: Lapin lääninhallituksen päätös L.245A LLH-2004-00846/OP-642 Selvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta 1. Hankkeen taustaa
LisätiedotLapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
Lisätiedot48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
Utsjoen kunta Esityslista 2/2018 1 Elinvoimalautakunta Aika 08.05.2018 klo 14:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
Lisätiedot9.45. lakimiessihteeri
tark. Sun Jomppanen saamen kieliturvasihteeri/ x Aika ke 26. pnä kesäkuuta 2013 klo 9.00 pci Tiina Sanila-Aikio 1 varapuh. joht. x k Paikka puhelinkokous 9.45 Hallitus sivu 1 (8) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA
SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA 2007-2010 Hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksessa 7.9.2006 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa.
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotSaamelainen paikallinen kehittäminen
Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotSairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotPohjoisranta 4 96200 Rovaniemi
SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,
LisätiedotVASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö
VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen
LisätiedotMaaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille
Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotHallitus sivu 1 () pöytäkirjanpitäjä
Hallitus sivu 1 () SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 7/2013 Aika ma 3. pnä kesäkuuta 2013 alkaen klo 8.30 Paikka Sajos, kokoustila Sisti (3. kerros), Inari L P Läsnä/ Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotLisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma
Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
Lisätiedotduodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)
duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotSaamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida
Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla
LisätiedotTOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE
TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotKulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke. Tämä hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke Tämä hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Saamelaismatkailu Saamelaismatkailu ymmärretään tässä yhteydessä matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin
LisätiedotYhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotSaamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä
Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotIII periodi :
1 Saamelainen kulttuuri Kevät 2018 III periodi 8.1. - 9.3.2018: Perusopinnot 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taiteet 5 op - Veli-Pekka Lehtola 9.1.2018 08:15-10:00 Hu 211 10.1.2018 10:15-12:00 Hu
Lisätiedot6 hyväksyminen 48 Maastopyöräilyyn liittyvän kartta-aineiston liittäminen
Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2012 1 Elinkeinolautakunta Aika 13.12.2012 klo 11:00-12:10 Paikka Kunnanvirasto, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 45
LisätiedotLisäpotkua Porosta-Lappi
Lisäpotkua Porosta-Lappi Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1.7.-31.12.2017 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve... 3 2. Hankkeen tavoite... 4 3. Hankkeen keskeinen
LisätiedotInfra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,
LisätiedotHannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus
Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Iitin kyläkoordinaattori -hanke , oikaisuvaatimus
Kunnanhallitus 141 15.08.2016 Kunnanhallitus 148 29.08.2016 Kunnanhallitus 165 19.09.2016 Iitin kyläkoordinaattori -hanke 2017-2019, oikaisuvaatimus 755/00.01.05/2016 Kunnanhallitus 15.08.2016 141 Kyläasiain
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti
ESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti 1.1 31.12.2016 Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakeskus ry (EPTEK) Tomi Tupiini 31.12.2016 1. HANKKEEN TIEDOT Hanke:
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ
YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus
LisätiedotMatkalla uuteen maakuntaan
1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,
LisätiedotKulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA 2004-2007 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 17.12.2004 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA
ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje
Sämitige čuákkim sijđo 1 (16) SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi vu 22. peeivi juovlâmáánu tme 9 Saje Solju, Sajos, Aanaar Mieldi/ Näkkäläjärvi Klemetti saavâjođetteijee meddâl Sanila-Aikio Tiina I värisaavâjođetteijee
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotTYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
LisätiedotThe Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)
1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,
LisätiedotMaija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia
MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Eija Tabell-Jokelainen Yleisiä periaatteita Taustalla kansallinen lainsäädäntö, EU:n rakennerahastoohjelma,
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotSISNAA PORONNAHKAA. Loppuraportti. Kehittämishanke numero 26230 (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621. Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1
SISNAA PORONNAHKAA Loppuraportti Kehittämishanke numero 26230 (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621 Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 Toimintalinja Maaseutu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotSÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT
1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan
Lisätiedotsivu 1 (7. puheenjohtaja 1 varapuh. joht. II jäsen. pöytäkirj anpitäj ä hallintopäällikkö asiantuntija 5 :ssä
SÄMEDIGGI SAAMELAISKÄPJÄT Hallitus PÖYTÄKIRJA 2/2013 sivu 1 (7 SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 2/2013 Aika Paikka to 7. päivänä helmikuuta 2013 klo 14.00 16.00 puhelinkokous L P Läsnäl Klemetti Näkkäläj
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotSaamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen
LisätiedotClick to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset
6/16/2017 Click to edit Master title Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset 1.6.2017 KYSYMYS 1: Edustamani taho? Vastauksia kaikkiaan 46, joista yrittäjiä 20 Huomattavan paljon
LisätiedotAsia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA (Lappi-sopimus)
ESITYS 1 (10) 29.8.217 Dnro:370/D.a.5/2017 Lapin liitto mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Viite: Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, 32 Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA
SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA 2004-2006 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 15.2.2003 1 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa.
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotOsaamista työvoimapoolista
Osaamista työvoimapoolista Hankesuunnitelman tiivistelmä Eeva Maijala 11.10.2018 Sisältö 1. Perustiedot 2. Hankkeen tarve 3. Tavoitteet 4. Uutuus- ja lisäarvo 5. Kohderyhmä 6. Toimenpiteet 7. Tulokset
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
Lisätiedotma hallintopäällikkö
Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (16) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 4/2014 Aika ma 22. päivänä joulukuuta klo 9 Paikka Solju, Sajos, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Sanila-Aikio Tiina
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotSaamelaiskäräjien ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen, saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu
LUONNOS Saamelaiskäräjien ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen, saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu Aika: 25.1.2019, klo 9.00-12.00 Paikka: Läsnä: Etäkokous Saamelaiskäräjien
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
Lisätiedot