Sosiaalialan kehittämishanke päättyy

Transkriptio

1 T I E D O T E 1 / 2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen Kaakkois-Suomen päätösseminaari Haminassa klo Tule tutustumaan tuloksiin ja kuulemaan Kuntaliiton, STM:n ja alueen kuntien näkemyksiä siitä, mitä saatiin aikaan ja mitä jatkossa pitäisi kehittää. Tarkempi ohjelma luettavissa osoitteessa > ajankohtaista > tapahtumakalenteri Sosiaalialan kehittämishanke päättyy Sosiaalialan kehittämishanke päättyy vuoden 2007 lopussa. Neljän vuoden aikana Kaakkois-Suomen kunnat saivat sosiaalialan kehittämishankkeisiinsa yhteensä 5.9 milj. valtionavustusta. Kunnat käyttivät niihin lähes 2 milj. omarahoitusta sekä runsaasti henkilöstönsä työpanosta. Yhteensä 36 hankkeessa kehitettiin varhaiskasvatusta, lastensuojelua, vammais-, päihde- ja vanhustyötä sekä sosiaalialan tietoteknologiaa. Kaikki alueen kunnat ovat olleet mukana tässä työssä. Hankkeisiin osallistumista tärkeämpää on se, mitä niiden avulla on saatu aikaan: uutta osaamista, kehittyneempiä työtapoja ja entistä tehokkaampia palveluprosesseja. Palvelutuotannon tehokkuutta tärkeämpää on palvelujen vaikuttavuus: se, että asiakas saa tarvitsemansa avun. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä kuntien, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille! Työ jatkuu. Lappeenrannassa Tarja Myllärinen Toimitusjohtaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sisältö: Varhaiskasvatus 2 Lastensuojelu 2 Aikuissosiaalityö 3 Sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelma alkaa Mielenterveys ja päihdetyö 4 Vammaistyö 5 Vanhustyö 6 Tietoteknologia 7 Sosiaaliasiamiestoiminta Lue lisää uudesta kehittämisohjelmasta osoitteessa: > hankkeet > ohjelmat > sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelma 7 Palvelujen vaikuttavuus on nousemassa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi uudessa, käynnistymässä olevassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa vuosiksi Tavoitteena on palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen sekä alueellisten hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen. Tavoitteiden saavuttamista tullaan mittaaman niin valtakunnallisella, alueellisella kuin kuntatasollakin. Stakes ja Kansanterveyslaitos valmistelevat indikaattoreita tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi. Uuden ohjelman valmistelussa on korostettu sosiaalihuollon palvelujen vaikuttavuutta ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta kuvaavien mittareiden kehittämisen tärkeyttä. Uusi ohjelmakausi merkitsee sosiaalija terveysministeriön hankevaltionavustusten puolittumista edelliseen kauteen verrattuna. Myös alueellisen kehittämistoiminnan suunnittelu tulee tapahtumaan entistä laajemmalla alueella ja useamman toimijan yhteistyönä. Kaakkois-Suomi kuuluu Etelä-Suomen aluejohtoryhmän alueeseen yhdessä pääkaupunkiseudun, Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Alueellisen kehittämistoiminnan suunnittelu tehdään yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajien kanssa. Kaakkoissuomalainen yhdessä tekemisen tapa on entistä tärkeämpää!

2 SOCOM TIEDOTE Sivu 2 Varhaiskasvatuksen kehittämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on yksi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen keskeisistä kehittämisalueista. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin tehtävänä on turvata ja edistää varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kehittymistä ja välittymistä alueella. Suunnitelmallista varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustoimintaa edistetään ja toteutetaan yhteistyössä mm. kuntien ja alueen oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Käytännössä työ on verkosto- jen luomista ja koordinointia varhaiskasvatuksen osaamisen vahvistamiseksi. Työn avulla pyritään vaikuttamaan varhaiskasvatusmyönteisten päätösten syntymiseen Kaakkois-Suomessa. Varhaiskasvatuksen kehittämistä toteutetaan kaakkoissuomalaisella mallilla. Kehittämistyötä tehdään seudullisesti, maakunnallisesti ja maakuntarajat ylittäen. Varhaiskasvatuksen kehittämistyötä kootaan varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön yhteisen sateenvarjon alle. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori järjestää Puolimatkan seminaarin Imatran Kulttuurikeskuksen Karelia-salissa keskiviikkona juhlistamaan tähän asti tehtyä kehittämistyötä. Seminaarissa julkaistaan Ruorin väliraportti Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival ja kehittämistyön olemuksesta osana perustyötä kertoo erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakesin Jyväskylän alueyksiköstä. Tervetuloa! Osana varhaiskasvatuksen kehittämistä järjestetään tapahtumia ja kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Varhaiskasvattajien osaamista on lisätty varhaisessa puuttumisessa ja huolen puheeksiottamisessa. Yhteistyössä Stakesin kanssa on käynnistetty Kaakkois- Suomen ensimmäinen Kasvatuskumppanuuskouluttaja -koulutus. Se tuottaa alueelle omia kouluttajia, jotka voivat parityöskentelynä kouluttaa uusia kasvatuskumppanuusosaajia. Koulutukset rakentuvat ratkaisukeskeiselle, dialogiselle ja kokemuksellisille menetelmille. Koulutusten aikana tehdään rooliharjoituksia, joiden tavoitteena on auttaa kasvattajia pohtimaan ja tiedostamaan oman toimintansa lähtökohtia ja vaikutuksia. Varhaiskasvatuksen ammattilaisia kootaan osaksi kaakkoissuomalaista asiantuntijaverkostoa. Pohjois-Kymenlaakson kuntien alueella toimiva varhaiskasvatuksen Paapu lapsen parhaaksi hanke on syksyn 2007 aikana toteuttanut alueen perhepäivähoitajien osaamiskartoituksen. Talvella 2008 valmistuu seutukunnallinen perhepäivähoidon kehittämissuunnitelma. Varhaiskasvatuksen nettisivut ovat uudistuneet! Tervetuloa tutustumaan osoitteeseen > Kehittämisalueet > Varhaiskasvatus Lastensuojelu Kaakkois-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa syyskuussa Sen tarkoituksena on luoda pysyvä, suunnitelmallinen lastensuojelun kehittämistoiminnan rakenne ja yhteistyökäytännöt. Kehittämisyksikkötoiminnan tavoitteena on (1) lastensuojelun palvelurakenteen jäsentäminen (2) asiakasprosessien ja työmenetelmien kehittäminen, (3) erityisosaamisen lisääminen, (4) sijaishuollon kehittämisyhteistyö, (5) konsultointi- ja yhteistyökäytäntöjen sekä (6) lastensuojelun oppimisympäristöjen luominen. Työ perustuu kuntien toimintayksiköissä tapahtuvaan verkostomaiseen yhteistyöhön. Työtä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa. Talvikaudella kehittämissuunnittelijat koordinoivat uuden lastensuojelulain edellyttämien lastensuojelusuunnitelmien tekemistä ja seudullisten lastensuojelun asiantuntijaryhmien muodostamista. Suunnitelmat tehdään ja asiantuntijaryhmät kootaan seudullisesti. Lisäksi kehittämisyksikkö kokoaa verkostopankkiin tiedot läheisneuvonpidon koollekutsujista, verkostokonsulteista, huolen puheeksioton kouluttajista ja huolen kartoittajista. Tietoa verkostopankista saa jatkossa Socomin sivulta.

3 1 / 2007 Sivu 3 Kaakkois-Suomessa on toteutettu viime vuosina useita lastensuojelun kehittämishankkeita. Tällä hetkellä käynnissä ovat Kouvolan seudun lastensuojelun hanke, Länsi-Saimaan seudun Yhdessä Enemmän hanke sekä Etelä- Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää jälkihuoltoa nuorten tarpeista lähteväksi ja selkeyttää kuntien jälkihuoltotyötä. Jälkihuollon hankkeen aikana työstetty jälkihuoltotyön prosessikuvaus on otettu koekäyttöön ja se on julkaistu myös valtakunnallisessa Lastensuojelun käsikirjassa. Jälkihuoltotyötä tehdään näkyväksi mm. www-sivujen ja esitteen avulla. Aikuissosiaalityö Hankkeessa on järjestetty nuorten vertaistukiryhmiä ja koottu yhteen jälkihuollon työmenetelmiä. Nuorten kanssa työskenteleville sosiaali-, terveys-, koulu - ja nuorisotoimen henkilöstölle sekä kuntien perhehoitajille on järjestetty nuoren kannustamiseen liittyvää Life Coach koulutusta. Se antaa valmiudet toimia Life Coachina asiakastyössä. Työntekijöille on järjestetty myös läheisneuvonpidon koulutusta. Nuorten itsenäistymisvalmiuksien tukemiseksi on valmistumassa strukturoitu työskentelymalli, joka tukee suunnitelmallista jälkihuoltotyötä. Malli pyritään liittämään osaksi asiakastietojärjestelmää. Lisätietoja: > kehittämisalueet > lastensuojelu. Jälkihuoltotyön prosessikuvaus on julkaistu osana Lastensuojelun käsikirjaa osoitteessa kasikirja.fi Voit tutustua jälkihuollon Internet -sivuihin osoitteessa: Aikuissosiaalityön areenat -hankkeen keskeisenä haasteena on eri ammattiryhmien välisen tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen hankkeeseen osallistuvissa kaupungeissa. Työprosessien mallinnusten jälkeen kunnissa on tarkistettu työntekijöiden tehtäväkuvia, harjoiteltu työskentelyä työpareittain ja moniammatillisissa tiimeissä. Työn organisoinnin kehittämisessä kunnat etenevät omaa tahtiaan. Joiltakin osin uudet toimintatavat on jo todettu niin hyviksi, että ne ovat vakiintuneet osaksi arkikäytäntöä. Työn uudelleen organisoinnin vaikutuksia on voitu arvioida sosiaalitoimistoissa toteutetun laajan henkilöstötutkimuksen avulla. Sen mukaan ammattiryhmien erityisosaamiseen perustuvan työnjaon, henkilöstön kokonaishyvinvoinnin ja organisaation toimivuuden välillä on selvä lineaarinen yhteys. Aikuissosiaalityön menetelmällisessä kehittämisessä on paneuduttu sekä aikuissosiaalityön työvälineiden että sisällöllisen menetelmäosaamisen vahvistamiseen. Yksilöllisistä, satunnaisiin tapahtumakirjauksiin perustuvista dokumentaatiokäytännöistä ollaan siirtymässä seudullisesti yhtenevien palvelusuunnitelmien ja tilannearvioiden käyttöön. Tätä työvaihetta on viety eteenpäin yhteistyössä alueellisen tietoteknologiahankkeen, Kaason kanssa. Kehittämistyön tuloksena luodaan yhteinen, asiakastietojärjestelmään sisältyvä dokumentaatiovälineistö. Se luo perustan aikuissosiaalityön suunnitelmalliselle työotteelle ja lähtökohdan oman työn vaikuttavuuden arvioinnille. Aikuissosiaalityön sisällöllisen erityisosaamisen tueksi valmistuu syksyn aikana sähköinen menetelmäpakki. Aikuissosiaalityön seudullista yhteistyötä on vahvistettu perustamalla moniammatillisia yhteistyöverkostoja ja työryhmiä sosiaalitoimen ja työvoiman palvelukeskusten työntekijöille. Yhteistyön ja yhdessä oppimisen ansiosta keskinäinen tuki, luottamus ja ammatillinen osaaminen sekä hyvät toimintakäytännöt ovat lisääntyneet ja levinneet yli kunta- ja ammattiryhmärajojen. AIKUISSOSIAALITYÖ - JOKIN SIINÄ KIEHTOO, sillä Hankekuntien aikuissosiaalityön henkilöstöstä 76 % on sitä mieltä, että oma työ antaa runsaasti tyydytystä 82 % voi käyttää työssään paljon osaamistaan 63 % pitää sosiaalitoimea kehittymään pyrkivänä organisaationa 64 % suosittelisi nykyistä työtään ystävälleen 97 % 77 %...vaikka samanaikaisesti pitää sosiaalitoimen palkkatasoa alhaisena luonnehti omasta työstään maksettavaa palkkaa työn vaatimustasoon nähden alhaiseksi 72 % pitää henkilöstöetuja huonoina

4 SOCOM TIEDOTE Sivu 4 Mielenterveys ja päihdetyö Neurologiset löydökset päihteidenkäyttäjillä ja käytännön kokemuksia eläkeperusteista Kouluttaja: Mikkelin keskussairaalan kuntoutusosaston ylilääkäri, Lappeenrannan Työvoiman palvelukeskus (ELMAselvitykset), neurologian erikoislääkäri Martti Solismaa Aika: Torstai klo Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta mieluiten sähköpostilla osoitteeseen: johanna.soljansaari@lappee nranta.fi tai puhelimitse numeroon Päihdepalvelujen seudullisessa kehittämishankkeessa (PPS hanke) on kehitetty päihdepalveluja ja -osaamista vastaamaan päihdepalvelujen laatusuosituksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa että päihdehuollon perus- ja erityispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Hankkeessa on kuvattu päihdeasiakkaan hoitopolku, johon kootaan asiakkaan ja työntekijän käyttöön hoitoa ja kuntoutumista tukevaa tietoa ja työmenetelmiä. Lappeenrannan Päihdehuollon kuntoutumisyksikköön on perustettu päihdepsykiatrinen tutkimus- ja hoito-osasto ja lisätty päihdepsykiatrista osaamista sekä kehitetty tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta osana seudullisia päihdehuollon erityispalveluita. Hankkeen aikana esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta on suunniteltu koulutussarja. Seudullisen koulutussarjan ensimmäinen osa toteutettiin kevään 2007 aikana ja loput syksyllä Hankkeessa on järjestetty kuntakohtaisia mini-interventiokoulutuksia sekä kouluttajakoulutusta. Syksyn 2007 aika toteutetaan mini-interventiokoulutuksia, joissa kouluttajina ovat paikalliset miniinterventiokouluttajat. Päihdeongelmaisten asumispalveluissa on kokeiltu vaikeasti asutettaville päihdeongelmaisille tarkoitettua 1:8 (1 ohjaaja 8 asukasta kohti) mallin mukaista tukiasumispalvelua ja tehty Ikääntyneiden päihdeongelmaisten palvelukotiselvitys Etelä-Karjalassa, joka on luettavissa Socomin internetsivuilta: > julkaisut Päihdeasiakkaan hoitopolku

5 1 / 2007 Sivu 5 Vammaistyö Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa syyskuussa Se on syntynyt vastaamaan vammaispalveluja säätelevien lakien yhdistämisestä ja kuntien palvelurakennemuutoksista nouseviin kehittämistarpeisiin. Vammaistyön kehittämisyksikkö jatkaa Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeessa aloitettua vammaispalvelujen palvelurakenteen ja toimintojen kehittämistä Kaakkois-Suomen alueella. Kehittämisyksikön tehtävänä on pysyvän rakenteen luominen vammaistyön kehittämiselle Kaakkois-Suomessa. Yksikkö koordinoi vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon kehittämistyötä. Vammaistyön kehittämisyksikön toiminnan tavoitteena on: Vammaisten hyvän elämän sekä yksilöllisten palvelujen ja tukitoimien toteutuminen Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Sosiaalisten vaikutusten arviointi Vammaispoliittinen vaikuttaminen. Yksikkö toimii verkostomaisesti koordinoiden vammaistyön tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa koko Kaakkois-Suomen alueella. Toimintaan osallistuvat Kaakkois-Suomen kunnat, alueen oppilaitokset, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, yksityinen ja kolmas sektori sekä asiakkaat vammais- ja omaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen kautta. Vammaistyön kehittämisyksikkö toimii lisäksi kiinteässä yhteistyössä muiden alueella toimivien sosiaalialan kehittämisyksiköiden kanssa. Hankkeen aikana luodaan Kaakkois- Suomeen pysyvä rakenne vammaistyön kehittämiselle. Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikköä edeltänyt Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke päättyi lokakuussa Siinä luotiin yhtenäisiä palvelukäytäntöjä, parannettiin vammaispalvelujen laatua, kehitettiin palveluohjausta, ja vammaispalvelujen yhteisiä periaatteita. Projektissa toimivat kaikki Kouvolan seudun seitsemän kuntaa sekä Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry, Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä, Parik-säätiö, Socom, Suomen CPliitto, Suomen Kuurosokeat ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Kuulonhuoltoliitto ry ja Kuurojen liitto. Hankkeen aikana luotiin pohja vammaistyön kehittämisyksikön järjestöyhteistyölle ja saatiin kokemuksia asiakasnäkökulman huomioonottamisesta kehittämistyössä. Projektin aikana tehty vammaispalvelujen käsikirja löytyy Socomin sivuilta: > kehittämisalueet > vammaistyö > tietopankki

6 SOCOM TIEDOTE Sivu 6 Vanhustyö Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille hanke järjestää yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon kampuksen kanssa Muistelutyön menetelmät - muistorasiakoulutuksen Koulutukseen voi ilmoittautua Humakin avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille hanke julkaisi Socomin julkaisusarjassa Katsomosta estradille Ikäihmiset kulttuurin tuottajina artikkelijulkaisun, johon on koottu sosiokulttuurisia työmenetelmiä käsitteleviä artikkeleita. Julkaisun hinta on 4 + postituskulut. Tilaukset: tuija.kiljunen@socom.fi tai puhelimitse Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön toiminnan tavoitteena on vanhustyön ja vanhuspalvelujen rakenteen ja sisällön kehittäminen sekä tiedon tuotanto ja välitys. Kehittämisyksikkö organisoi kuntien yhteistoimintaa sekä kokoaa ja koordinoi kunnissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Lisäsi yksikkö toimii Kaakkois-Suomen kuntien vanhustyön tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan koordinoijana ja tekee yhteistyötä alueen kaikkien kuntien ja muiden palveluidentuottajien sekä alueen oppilaitosten kanssa. Palvelutori on kuuden eteläkarjalaisen kunnan yhteistyöhanke, joka keskittyy palvelurakenteisiin. Siinä on kehitetty uusia ratkaisuja vanhusten kotona asumista tukeviin palveluihin ja palvelujärjestelmiin mm. ottamalla käyttöön palveluseteli, yhtenäistämällä ja vahvistamalla omaishoidon käytäntöjä sekä uudistamalla palvelurakennetta niin, että kotona asuminen mahdollistuu myös haja-asutusalueella. SeniorHaavi hanke kokoaa Etelä- Suomen aluetta koskevan asiakaslähtöisen, ikäihmisille ja heidän omaisilleen sekä ammattilaisille tarkoitetun palveluja verkottumisportaalin yhteistyössä kuntien, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. SeniorHaavi -hanke on osa InnoELLI Senior -ohjelmaa. Hanketta on tarkoitus jatkaa tekemällä sähköisen asioinnin ja palveluneuvonnan seudullinen toimintamalli tukemaan uusia palvelurakenteita. Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille hanke on yksi Socomin sosiokulttuuristen työmenetelmien kehittämishankkeista. Siinä tutkitaan taiteen ja kulttuurisen osallistumisen merkitys- tä hyvän seniori-iän osatekijänä sekä ikääntyneiden syrjäytymisen ehkäisijänä. Yhteistyötä tehdään kaupunkien sosiaali -, terveys- ja kulttuuritoimen, eläkeläisja muiden järjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Paikallisia toimintaympäristöjä ovat Senioreiden Kulttuurikahvilat, joissa järjestetään pienryhmätoimintaa ja taidetapahtumia. KUTSU kohtaamisia taiteen äärellä hankkeessa kehitetään uusia, taidetta välineenä käyttäviä toimintamalleja ikääntyneiden maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimintamalleja integroidaan sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan ammatilliseen koulutukseen sekä työkäytäntöihin järjestämällä eri alojen opiskelijoille ja työntekijöille teemaseminaareja monikulttuurisen työn osaamisen lisäämiseksi. Hanke on osa InnoELLI Senior ohjelmaa. Tärkeä osa Socomin vanhustyön kehittämistä on hyvinvointiteknologian kokeilun ja käytön edistäminen. Teknologiaavusteisia asumissovelluksia senioreille - hanke on kolmen teknillisen korkeakoulun tutkimusyksikön ja Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteinen hanke, jota toteutetaan Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kuusankoskella. Hankkeessa tuotetaan malleja turvallisuuteen, kunnon ylläpitämiseen ja aktiviteetin edistämiseen liittyvästä tekniikasta. TAAS-Socom -hanke on osa InnoELLI Senior- hankekokonaisuutta. Ohjelman avulla kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi laadultaan ja kustannuksiltaan tehokkaasti. Lisätietoja InnoELLI Senior -ohjelmasta saa osoitteesta: vasemmalla Muistorasiaa tekemässä Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille hankkeessa oikealla Ikäihmiset testaamassa palveluportaalia Senior Haavi hankkeessa

7 1 / 2007 Sivu 7 Tietoteknologia Omakohtaisia kokemuksia Esteettä Eteenpäin seminaarissa. Seminaarin luentolyhennelmät ovat luettavissa Socomin sivuilla. Sosiokulttuuristen työmenetelmien kehittämishankkeet Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille ja KUTSU kohtaamisia taiteen äärellä järjestävät yhteisen päätösseminaarin Kotkassa Seminaarin pääluennoitsija on draamapedagogi, Euroopan muistelutyö-verkoston koordinaattori Pam Schweitzer. Kaakkois-Suomen kunnat käynnistivät sosiaalitoimen yhteisen tietoteknologiahankkeen jo vuonna 2003 esiselvityksellä. Kaaso -hanketta toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kaaso II jatkaa hanketta vuoden 2008 loppuun asti. Kaasossa on mukana seitsemän kuntaa; Kotka, Imatra, Joutseno, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta ja Pyhtää. Kaaso-hankkeen kokonaistavoitteena on saada aikaan pysyvä parannus tietoteknologian hyötykäytössä Kaakkois- Suomen kuntien sosiaalitoimessa ja päivähoidossa. Kaasossa kehitetään ja yhdenmukaistetaan sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen tilastointia ja dokumentointia. Tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa Kaakkois-Suomen alueelta niin hallinnon, kehittämisen kuin tutkimuksen tarpeisiin. Sosiaaliasiamiestoiminta Socom tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Sosiaaliasiamiehen toimitilat ovat Kouvolassa, mutta jokainen asiakas voi saada palveluja omassa kotikunnassaan. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, Kaason ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämiseen, yhteisen tietotarpeen määrittelyyn sekä tietoteknologian kehittämisrakenteiden luomiseen. Hankkeen aikana mallinnettiin ja yhdenmukaistettiin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työprosesseja. Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen kartoitettiin sähköisellä kyselyllä ja tulosten perusteella laadittiin koulutussuunnitelma ja järjestettiin alan henkilöstölle atkperuskoulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 450 työntekijää hankkeeseen osallistuneista kunnista. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön merkitystä on korostettu myös Kaaso - kuntien yhteisen sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmän käyttöönotolla. Hankkeen toisen vaiheen päätavoitteena on lisätä seudullista ja alueellista yhteneväisyyttä kehittämällä tietojärjestelmiä, työkäytäntöjä sekä dokumentointia. Hankkeessa keskitytään aikuisten sosiaalipalveluiden työprosessien ja dokumentoinnin kehittämiseen sekä toimitaan aikuissosiaalityön valtakunnallisena dokumentaatiomääritysten pilottina. Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknistä osaamista lisätään edelleen koulutuksien ja verkkooppimateriaalien avulla. Koulutus tavoittaa yhteensä noin 200 henkilöä. Hankkeessa tehdään varhaiskasvatuksen alueellinen tieto- ja viestintätekniikkastrategia informaatioteknologian hyötykäyttön ja osaamisen lisäämiseksi. Lisätietoja: > kehittämisalueet > hyvinvointiteknologia > KAASO 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista sekä 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisätietoja: > kehittämisalueet > sosiaaliasiamiestoiminta Lisätietoa: minna.taipale@socom.fi Yhteinen Kaaso II-hankkeen aloitus & käyttöönottoprojektin lopetus seminaari Aika: Tiistai klo Lisätietoja: ajankohtaista Sosiaaliasiamies Sirkku Bilaletdin p. (05) tai sirkku.bilaletdin@socom.fi Salpausselänkatu 40 A Kouvola Puhelinaika ma 12-15, ti,ke,to 9-11

8 Löydät meidät myös netistä: Socomin tiedottaminen uudistuu! Toimitusjohtaja Tarja Myllärinen p Kehitysjohtaja Anita Sipilä p Taloussihteeri Tuija Kiljunen p Socomin ulkoasu on vaihtunut. Se näkyy myös uusimmassa Socomin tiedotteessa. Tiedotteen laajempi versio on luettavissa osoitteessa > julkaisut. Jatkossa keskitymme yhä enemmän sähköiseen tiedottamiseen. Kehittämisyksiköt sekä erilliset hankkeet tiedottavat omasta toiminnastaan sidosryhmilleen www-sivuilla Socom.fi > kehittämisalueet. Kaikkien hanketyöhön osallistuvien käytössä on myös Socomin sähköinen toimintaympäristö Moodle, joka tarjoaa mm. monipuoliset viestintä ja opiskelumahdollisuudet. Ympäristöä on käytetty onnistuneesti esimerkiksi Kaaso -hankeen ATK-koulutuksissa. Lisäksi hankkeisiin liittyvistä asioista tiedotetaan työryhmien jäsenille sähköpostitse. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Socomin sähköisessä tiedotteessa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Muista silloin tällöin käydä myös Socomin nettisivuilla: sieltä voit tehdä mielenkiintoisia löytöjä omaan työhösi liittyvistä asioista! Voit tilata Socomin sähköisen tiedotteen lähettämällä postia osoitteeseen: Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Varhaiskasvatus Vanhustyö Aikuissosiaalityö Mielenterveys- ja päihdetyö Kehittämispäällikkö Johanna Auranen p Tiina Kirvesniemi p Projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen p Lastensuojelu Paula Ylönen p Eija Vikman p Sanna Romppanen p Pia Auvinen p Marko Raitanen p Projektipäällikkö Taija Pakarinen p Projektiassistentti Asta Kainulainen p Projektipäällikkö Maarit Hiltunen-Toura p Projektipäällikkö Pia Ylipää p Projektikoordinaattori Mona Taipale p Projektikoordinaattori Minna Taipale p Helena Kotro p Tietoteknologia Tuula Kontio p Tuula Sirén p Kai Kortelainen p Seutukehittäjä Erja Hallahuhta p Vammaistyö Anna-Maija Orkamaa p Niina Parkkunen p Socom Laserkatu 6, LAPPEENRANTA tel , fax Salpausselänkatu 40 A, KOUVOLA tel , fax