SVT VI : 92. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
|
|
- Reijo Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SVT VI : kieli nimeke rinnakkaisn swe rinnakkaisn fre julkaisija sarja fin yimeke huom svt aihealue tietovuosi alue finswefre Kuolemansyyt vuonna Dödsorsaker år Causes de décès en Finlande en Helsinki : [Tilastollinen päätoimista], 0 Suomen virallinen tilasto : Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population Suomi - Finland
2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VI VÄESTÖTILASTOA KUOLEMANSYYT VUONNA VI BEFOLKNINGSSTATISTIK DÖDSORSAKER ÅR CAUSES DE DÉCÈS EN FINLANDE EN HELSINKI 0
3 Helsinki 0 Valtioneuvoston kirjapaino
4 Alkusanat, Kuolleisuustilastoa varten toimitettavista tiedoista annetun asetuksen tultua voimaan vuoden alusta julkaistaan kuolemansyitä koskeva osa väestönmuutoksista erillisenä Tämä selostus kuolemansyistä maassamme vuonna on laadittu pääasiassa samoja periaatteita noudattaen kuin vastaava vuosien ja tilasto Aineiston lääkinnällisen tarkistuksen on toimittanut tohtori R Hämäläinen Tilaston valmistamista ovat johtaneet allekirjoittanut T unkelo ja apulaisaktuaari Olavi Ranta Tekstin on kirjoittanut apulaisaktuaari M J ärv in e n Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, kesäkuussa 0 Förord Sedan förordningen om uppgifter för dödlighetsstatistik trätt i kraft vid ingången av år, publiceras den del av befolkningsrörelsen, som behandlar dödsorsakerna separat Föreliggande berättelse angående dödsorsakerna i riket år ansluter sig i allt väsentligt till motsvarande redogörelse för åren och Den medicinska granskningen av materialet har utförts av doktor R Hämäläinen Uppgörandet av statistiken har övervakats av undertecknad T unk el o och biträdande aktuarien Olavi Ranta Texten har skrivits av biträdande aktuarien M J är v in en Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, i juni 0 Martti Kovero J T Hanho A Tunkelo
5 SISÄLLYS Teksti Siv Kuolemantapausten luku Kuolintodistukset ja -ilmoitukset sekä niiden perusta Ilmoitettujen kuolemansyiden luotettavuus ja tarkkuus Otaksuttava ja tuntematon kuolemansyy 0 Kuolemansyyt A Sukupuolen mukaan B Läänittäin, kaupungeissa ja maaseudulla C Kuukausittain D Iän mukaan Pienten lasten kuolemansyyt Ammatissa toimineiden kuolemansyyt ja elinaika Tauluja Kuolemansyyt ttäin sukupuolen mukaan; kuolinilmoituksiin perustuvat kuolemansyyt Kuolemansyyt kuukausittain Kuolemansyyt iän ja sukupuolen mukaan Ensimmäisellä ikävuodella kuolleiden kuolemansyyt ttäin ja kuukausittain avioisuuden mukaan Ensimmäisellä ikävuodella kuolleiden kuolemansyyt elinajan ja sukupuolen mukaan Kuolemansyyt ammatin mukaan Ammatissa toimineiden elinaika TABLE DES Texte Pages Nombre total des décès Les raisons sur lesquelles se basent les certificats de décès ou les déclarations de décès La certitude et l'exactitude des causes de décès déclarées Cause de décès présumée et inconnue 0 Causes de décès A 'Suivant le sexe B Par département, dans les villes et dans les communes rurales C Par mois D Par âge Décès au-dessous d'un an par cause de décès Causes de décès et l'âge des personnes actives INNEHALL Text Sid a antalet dödsfall Dödsattesterna och dödsanmälningarna samt grunderna för deras uppgörande De uppgivna dödsorsakernas tillförlitlighet och nogrannhet Sannolik och obekant dödsorsak 0 Dödsorsakerna H A Efter kön B Länsvis samt i städerna och på landsbygden C Månadsvis D Efter ålder Dödsorsaker bland spädbarn Dödsorsaker efter yrke och livsgden bland yrkesutövare Tabeller Dödsorsaker svis efter kön; dödsorsaker, som angivits genom dödsanmälan Dödsorsaker månadsvis Dödsorsaker efter ålder och kön Dödsorsaker för döda under år svis och månadsvis enligt legitimitet Dödsorsaker för döda under år efter ålder och kön G, Dödsorsakerna efter yrke Yrkesutövarnas livsgd MATIÈRES Tableaux Pages Causes de décès par département, suivant le sexe; causes de décès se basant sur les déclarations de décès Causes de décès par mois Causes de décès par âge et par sexe Enfants, au-dessous de an, classés par cause de décès, par département et par mois suivant la légitimité Enfants au-dessous de an, classés par cause de décès, par âge et par sexe Causes de décès suivant la profession Vie de personnes actives
6 Kuolemantapausten luku a antalet dödsfall Kuolemantapausten kokonaisluku v oli Tähän lukuun eivät kuitenkaan sisälly tuomioistuimien kuolleiksi julistamat, joita kysymyksessä olevana vuonna ilmoitettiin olleen ja joita ei seuraavassa esityksessä oteta huomioon Kuolleista oli miespuolisia ja naispuolisia 0 Kaupunkien asukkaista kuoli ja maaseudun asukkaista henkeä Edellisenä vuonna oli kuolleiden lukumäärä vähän pienempi eli 0 Kuolleisuus keskiväkiluvun 000 henkeä kohden (myös kuolleiksi julistetut mukaanluettuina) on vuodesta lähtien ollut seuraava: Det totala antalet dödsfall år var I detta antal ingå likväl icke de av domkapitlen dödförklarade, vilka under ifrågavarande år utgjorde och vilka icke beaktas i nedanstående framställning Av de avlidna voro av mankön och 0(i av kvinnkön Medan de avlidna stadsborna voro, dogo på landsbygden personer Under föregående år var antalet döda något mindre eller 0 Dödligheten på 000 personer av medelfolkmängden har från och med år (om även de dödförklarade beaktas) gestaltat sig sålunda: Décès pour 000 personnes de la population moyenne 0 Miespuoliset Mankön Sexe masculin 0 Naispuoliset Kvinnkön Sexe féminin 0 Molemmat sukupuolet Bägge könen Les deux sexes Kaupungit Städer V Ufot l Maaseutu Landsbygd Campagne 0 0 Vuoden, samoin kuin edellisenkin vuoden kuolleisuus, on kuolleisuuden yleiseen kehitykseen katsoen ollut täysin normaalinen Dödligheten år var, i likhet med föregående års mortalitet, alldeles normal med beaktande av mortalitetens allmänna utveckling Kuolintodistukset ja -ilmoitukset sekä niiden perusta Kuolemantapauksesta annetaan joko lääkärin laatima kuolintodistus tai, jos sellaista ei ole saatavissa, papiston tai siviilirekisteriviranomaisten laatima kuolinilmoitus Kuolinilmoituksiin on tässä luettu myös ne luvultaan vähäiset tapaukset, joista ei ole saatu kuolintodistusta eikä kuolinilmoitusta; näitä koskevat tiedot perustuvat yksinomaan rekisteriviranomaisten kuolemantapauksista tekemiin neljännesvuosi-ilmoituksiin Kuolintodistusten ja -ilmoitusten lukumäärä eri lääneissä v ilmenee seuraavasta taulusta Siinä esitetään kuolemantapaukset myös kuolinpaikan mukaan ryhmiteltyinä Dödsattesterna och dödsanmälningarna samt grunderna för deras uppgörande Körande dödsfallen lämnas antingen av läkare utfärdad dödsattest eller, om sådan icke kan erhållas, av prästerskapet eller civilregistermyndigheterna uppgjord dödsanmälan Till dödsanmälningarna ha i det följande också de fåtaliga fall hänförts, rörande vilka varken dödsattest eller dödsanmälan erhållits; uppgifterna beträffande dessa fall grunda sig enbart på de av registreringsmyndigheterna uppgjorda kvartalsrapporterna rörande dödsfall Dödsattesternas och dödsanmälningarnas fördelning svis år framgår av följande tabell, som även visar dödsfallen fördelade efter dödsort
7 Certificats ou déclarations de décès et lieu de mort, par département Kuolleet Döda Décès Lääni Län Départements S", b S Yhteensä Summa s IBE i s" tifll îll «S El Uudenmaan Nylands Turun-PorinÅbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsb Campagne Kuolintodistusten osuus ilmoitetuista kuolemantapauksista oli %, oltuaan % v ja % v Kolmessa ssä, nimittäin Uudenmaan, Hämeen ja Kuopion, se oli yli % Ahvenanmaalla taas kuolintodistusten osuus oli ainoastaan % ja Oulun ssä % Kuolintodistusten osuuden suuruuden määräävät ensi sijassa kuolintodistusten hankkimismahdollisuudet, s o terveydenhoidolliset olot ja asutuksen tiheys Jossakin määrin siihen vaikuttaa myös siirtolaisuus Ulkomailla sattuneista kuolemantapauksista saadaan näet melkein poikkeuksetta vain kuolinilmoitukset Taulun perusteella voidaan todeta, että ulkomailla sattuneet kuolemantapaukset alentavat kuolintodistusten osuutta mainittavasti vain Ahvenanmaalla ja Vaasan ssä, joista siirtolaisuus on ollut suurin Kuolintodistukset on yleensä laadittu joko sairaala- tai lääkärinhoidon perusteella, kuolinilmoitusten perustuessa pääasiallisesti omaisten kertomukseen kuoleman aiheuttaneen taudin kulusta ja oireista Selvää eroavaisuutta tässä suhteessa ei kuitenkaan ole kuolintodistusten ja -ilmoitusten välillä Varsin huomattava osa kuolintodistuksista on laadittu omaisten kertomuksen perusteella, ja toisaalta ei kuolintodistusta ole voitu saada edes kaikista niistä tapauksista, joissa on turvauduttu lääkärin apuun, joten osa tosin pieni kuolinilmoituksista on laadittu sairaalatai lääkärinhoidon perusteella !! 0! 00 : Î Dödsattest utfärdades för % av dödsfallen; âr var motsvarande siffra 0 % och år % I tre, nämligen Nylands, Tavastehus och Kuopio översteg den %, medan på Åland dödsattesternas andel endast var % och i Uleåborgs % Storleken av dödsattesternas andel bestämmes i första hand av möjligheterna att anskaffa dödsattest, d v s de sanitära förhållandena ooh bosättningens täthet I någon mån inverkar även emigrationen Beträffande dödsfall, som inträffat i utlandet, erhållas nästan uteslutande endast dodsanmälningar Med ledning av tabellen kan konstateras att de i utlandet inträffade dödsfallen minska dödsattesternas andel i nämnvärd grad endast på Åland och i Vasa, som utmärkas av stor emigration Dödsattesterna ha i allmänhet uppgjorts på grundvalen av sju/khus- eller läkarvård, dödsanmälningarna åter i huvudsak med ledning av de anhörigas skildringar av den till döden ledande sjukdomens förlopp och symptom Någon (klar grans finnes likväl icke i detta hänseende mellan dödsattester och dödsanmälningar En mycket väsentlig del av dödsattesterna har uppgjorts med ledning av de anhörigas berättelser och å andra sidan har dödsattest icke kunnat erhållas i alla do fall, då läkarhjälp anlitats, varför en visserligen liten del av dödsanmälninigarna gjorts på grundvalen av sjukhus- eller läkarvård
8 Taulusta n:o käy ttäin selville, mihin kuolintodistukset ja -ilmoitukset perustuvat Taulua tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ryhmittely on suoritettu ensi sijassa kuolemansyiden luotettavuutta silmälläpitäen Sen vuoksi ryhmä,,sairaalahoito " käsittää paitsi sairaaloissa kuolleet, myös välittömästi ennen kuolemaa sairaalahoitoa saaneet Ryhmä,,lääkärinhoito" käsittää yleensä kaikki tapaukset, joissa lääkäri on todennut kuoleman aiheuttaneen taudin riippumatta siitä, onko asianomainen saanut lääkärinhoitoa vai ei Ryhmä,,ruumiinavaus" käsittää etupäässä sellaiset tapaukset, joissa ei ole turvauduttu ennakkohoitoon; pieni osa tästä ryhmästä on kuitenkin sairaala- tai lääkärinhoitoa saaneita Tabell n:o visar grunderna för dödsattesterna och dödsanimälningarna svis Vid en granskning av tabellen bör ihågkommas att grupperingen i främsta hand skett med hänsyn till dödsorsakernas tillförlitlighet Därför omfattar gruppen sjukhusvård" utom döda på sjukhus även personer, som omedelbart före sin död erhållit sjukhusvård Gruppen,,läkarvård" omfattar överhuvud alla de fall, då en läkare fastställt den sjukdom som lett till döden, vare sig sjukdomen föranlett läkarvård eller icke Gruppen,,obduktion" omfattar främst sådana fall, som icke tidigare blivit föremål för vård; en mindre del av gruppen utgöres dock av fall, som erhållit sjukhus- eller läkarvård Les raisons sur lesquelles se basent les certificats de décès ou les déclarations de décès Lääni Län Départements s? i-s» * S" S" L-l ^ ' «W g- : s? " S Yhteensä Summa I * S P Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Tout le pays Ml 0 0! ^! i ; j '! : Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsb 0 0 Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Tout le pays 0 ll ; 0 I! 0! I! I i 000 Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsb ~ looo
9 Sairaalahoitoa saaneiden osuus kaikista kuolleista on jatkuvasti kasvanut; v se oli %, v % ja v 0 % Sairaalahoito on ollut yleisintä Uudenmaan ssä, mikä onkin ymmärrettävää Helsingin tarjoamien sairaalahoitomahdollisuuksien vuoksi Suhteellisesti vähäisintä se on edelleenkin ollut Vaasan ssä Kaupungeissa sairaalahoito on tietenkin ollut paljon tavallisempaa kuin maaseudulla, jotavastoin ryhmä S Les Andelen av de fall, som erhållit sjukhusvård, har fortgående ökats: år steg den till %, år till % och år till 0 % Allmännast har sjukhusvården varit i Nylands, vilket är lättförståeligt med tanke på de möjligheter till sjukhusvård Helsingfors erbjuder Proportionsvis minst allmän har den fortfarande varit i Vasa I städerna har sjukhusvård naturligtvis varit allmännare än på raisons sur lesquelles se basent les certificats de N:o Kuolemansyy l ) Dödsorsak l ) Cause de décès gag Ê * B, sr Zip? à» ; PI gif i n ni , IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII A BC XVIII Vitiä primae conformationis Morbi neonatorum Morbi senectutis Morbi infectionis Typhus abdominalis Paratyphus Scarlatina Pertussis Diphteria Influenza Gastroenteritis acuta Erysipelas Angina septica Septicaemia Pyaemia Poliomyelitis anterior acuta Encephalitis epidemica seu lethargica Meningitis cerebrospinalis epidemica Tuberculosis pulmonum, laryngis Pleuritis tuberculosa Alii morbi tuberculosis Syphilis congenita seu acquisita Lymphogranuloma ingvinale Alii morbi infectionis Morbi systematis haematopoëtici et sangvinis et diatheses haemorrhagicae Morbi mitritionis et secretionis internae Morbi systematis nervosi Morbi mentis Morbi organorum sensoriorum Morbi organorum circulationis Morbi organorum respirationis Morbi organorum digestionis Morbi organorum uropoëticorum Morbi organorum genitalium Morbi gravidarum et puerperarum Morbi ossium et articulorum Morbi systematis cutanei et subcutanei Tumöres Intoxicationes chronicae Mors violenta, non naturalis Casus mortiferi Suicidium Homicidium ausa mortis ignota, non indicata, male definita Yhteensä Summa \ 0 ) Kuolemansyiden suomenkieliset nimitykset ovat taululiitteessä n:o l ) Dödsorsakernas benämningar på svenska återfinnas i tabellbilaga n:o
10 ,,lääkärinhoito" on jonkin verran suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa Viimeksimainitun ryhmän osuus kaikista kuolemantapauksista on viime vuosina pysynyt melkein muuttumatta V se oli %, v % ja v 0 % Kuolemansyyn määräämisen perusteet kuolemansyyn mukaan on esitetty taulussa n:o landsbygden, varemot gruppen»läkarvård" har varit större på landsbygden än i städerna Den sistnämnda gruppens andel i samtliga dödsfall har under de senaste åren varit nästan konstant År utgjorde den %, år ; % och år 0 % Grunderna för bestämmandet av dödsorsaken framställas i tabell n:o enligt dödsorsak décès ou les déclarations de décès, suivant la cause de décès "&gfb (B * Yhteensä Summa tfl 0' p Î O " -» f» oo «i 0 :) 0! 0 0 i ti! i 0! ' » :; looo looo i 0 G looo looo looo 0 0 looo looo looo ! o looo 000 0
11 0 Taulusta käy selville, että enimmän on turvauduttu sairaala- tai lääkärinhoitoon sukupuolielinten tauteja, vertamuodostavien elinten, veren ja "verenvuototauteja sekä erikoisesti eräitä tartuntatauteja sairastettaessa Melkein ylitä yleisesti ovat p o hoitoa pakottaneet käyttämään kasvaimet, etupäässä syöpä, sekä raskaustilan ja synnytystaudit Paljon vähemmän on sairaala- tai lääkärinhoitoa sitävastoin käytetty m m vanhuudentaudeissa, kehitysvirheissä ja vastasyntyneiden taudeissa Vanhuudentautien suhteen tämä on luonnollista, mutta vastasyntyneiden tautien suhteen paljastuu tässä seikka, joka varmasti on omiaan lisäämään pienten lasten kuolleisuutta Ilmoitettujen kuolemansyiden luotettavuus ja tarkkuus Otaksuttava ja tuntematon kuolemansyy Kuolemansyytilaston luotettavuus riippuu ratkaisevasti siitä, missä määrin ilmoitetut kuolemansyyt perustuvat lääkärien havaintoihin ja lausuntoihin Luotettavimmat ovat ne tapaukset, joissa lääkäri on itse todennut kuolemansyyn joko ennen kuolemaa tapahtuneen hoidon ja tutkimuksen tai kuoleman jälkeen ruumiinavauksen perusteella Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus, joka useimmissa tapauksissa merkitsee, että hän on vain nähnyt ruumiin, on rinnastettava lähinnä omaisten tai muiden kertomukseen perustuviin tapauksiin; poikkeuksina ovat tapaturman aiheuttamat kuolemantapaukset V ilmoitetuista kuolemantapauksista oli noin / eli % sellaisia, joissa lääkäri oli todennut kuolemansyyn (kuolintodistusten ja -ilmoitusten perustana: ruumiinavaus, sairaalahoito tai lääkärinhoito) Näitä tapauksia oli p o vuonna suhteellisesti jonkin verran enemmän kuin vuosina ja Kuolintodistukset ja -ilmoitukset joutuvat ensinnä piiri- tai kaupunginlääkärin, sitten Tilastollisen päätoimiston asiantuntija-lääikärin tarkastettaviksi Piiri- ja kaupunginlääkärien velvollisuus on merkitä sellaiset kuolemansyyt, joita he eivät voi pitää luotettavina, otaksuttaviksi Otaksuttaviksi ilmoitettiin v kuolemansyytä eli % kaikista Nämä tapaukset käyvät selville taulusta n:o Otaksuttaviksi ei ole suinkaan merkitty vain kertomukseen perustuvia kuolemansyitä, vaan saattaa myös lääkärin tutkima tapaus jäädä otaksuttavaksi, niinkuin se voi jäädä kokonaan tuntemattomaksikin Tuntemattomaksi jäi kuolemansyy tapauksessa; näitä tapauksia oli % kaikista Sekä otaksuttavien että tuntemattomien kuolemansyiden luku on edellisestä vuo- «desta hiukan vähentvnvt Av tabellen framgår att anlitandet av sjukhuseller läkarvård varit vanligast ifråga om könssjukdomar, vid blodbildande organens, blodets och blödningssjukdomar samt i synnerhet vid vissa enskilda infektionssjukdomar Vidare har dylik vård varit mycket anlitad vid svulster, framför allt kräfta, samt vid havandeskaps- och förlossningssjukdomar Mycket mindre vanlig har sjukhus- eller läkarvård däremot varit bl a vid ålderdomssjukdomar samt vid bildningsfel och sjukdomar hos nyfödda I fråga om ålderdomssjukdomar är detta naturligt, men i fråga om sjukdomar hos nyfödda blottas ett sakförhållande, som säkert bidrar till att öka spädbarnsdödligheten De uppgivna dödsorsakernas tillförlitlighet och nogrannhet Sannolik och obekant dödsorsak Dödsorsaksstatistikens tillförlitlighet beror i avgörande grad av i vilken utsträckning de uppgivna dödsorsakerna grunda sig på läkares iakttagelser och utlåtanden Mest tillförlitliga äro de fall, då en läkare själv konstaterat dödsorsaken antingen genom att han vårdat och undersökt patienten före dödsfallet eller på grund av efter dödsfallet verkställd obduktion Av läkare verkställd undersökning av den döda, som vanligen endast innebär att han sett liket, bör närmast jämställas med de fall som stöda sig ipå berättelser av anhöriga eller andra; undantag utgöra dödsfall till följd av olyckshändelse Av de dödsfall, vilka anmälts år, voro c:a / eller % sådana som konstaterats av läkare (dödsattesten eller dödsanmälningen grundar sig på obduktion, sjukhusvård eller läkarvård) Dessa fall voro proportionsvis något talrikare än åren och Dödsattesterna och dödsanmälningarna granskas först av provinsial- eller stadsläkare och därefter av Statistiska centralbyråns medicinska expert På provinsial- och stadsläkarna ankommer att anteckna sådana dödsorsaker, vilka de icke kunna anse vara tillförlitliga, såsom endast sannolika År anmäldes sannolika fall, d v s % av samtliga Dessa fall framgå av tabell n:o Icke endast på grund av berättelser bestämda dödsorsaker, utan även av läkare undersökta fall kunna vara endast sannolika, liksom de kunna förbli helt och hållet obekanta Dödsorsaken förblev obekant i fall; dessa fall utgjorde % av samtliga Såväl antalet fall av sannolik dödsorsak som av obekant dödsorsak har något minskats sedan föregående år
12 Kuolemansyyt Yksityiskohtaiset tiedot v kuolleiden kuolemansyistä on esitetty taululiitteissä Yleiskatsauksena esitetään seuraavassa taulussa kuolleet kuolemansyyryhmittäin prosentteina kaikista kuolleista ja keskiväkiluvun henkeä kohden Taulu sisältää vastaavat tiedot myös niiltä aikaisemmilta vuosilta, joilta vertauskelpoista aineistoa on olemassa, nimittäin vuosilta ja Vain kolme vuotta käsittävä vertailu ei vielä riitä antamaan käsitystä kuolleisuuden yleisestä kehityksestä Tämänkin tilaston perusteella voi kuitenkin todeta huomattavaa lainmukaisuutta siinä suhteessa, että kuolleisuus eri kuolemansyyryhmissä ja yleensä kuolleisuussuhteet ovat k o vuosina hyvin vähän muuttuneet Dödsorsakerna Detaljerade uppgifter om dödsorsakerna år givas i tabellbilagan Nedanstående tabell ger ien översikt av de döda inom olika dödsorsaksgrupper i procent av samtliga döda oeh i proportion till personer av medelfolkmängden I tabellen ha även medtagits siffror för de tidigare år, för vilka jämförbart material förefinnes, nämligen och En jämförelse, som sträcker sig över endast tre år, kan icke ännu ge någon uppfattning om dödlighetens allmänna utveckling Men redan på grundvalen av detta material kan man likväl konstatera en anmärkningsvärd lagbundenhet i så måtto att dödligheten inom olika dödsorsaksgrupper och dödlighetsförhållandena överhuvud ha undergått mycket små förändringar under ifrågavarande år Décès par groupes de cause de décès N-o Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès Kuolleita keskiväkiluvun henkeä kohden Döda på Personer av medelfolkmängden Décès pour personnes de la population moyenne % kuolleista I % av döda Pour 00 décès M sp Bk L d s M sp B k L d s M sp B k L d s i! S m \ S f I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII Vitia primae conformationis Morbi neonatorum Morbi senectutis Morbi infectionis Morbi systematis haematopoëtici et sangvinis et diatheses haemorrhagicae Morbi nutritionis et secretionis intemae Morbi systematis nervosi Morbi mentis Morbi organorum sensoriorum Morbi organorum circulationis Morbi organorum respirationis Morbi organorum digestionis Morbi organorum uropoëticorum Morbi organorum genitalium Morbi grayidarum et puerperarum Morbi ossium et articulorum Morbi systematis cutanei et subcutanei Tumöres Intoxicationes chronicae Mors violenta, non naturalis Causa mortis ignota, non indicata, male definita Yhteensä Summa Oo 0!? i 0 0J I 0 0 0= oi i 0 0! I! 0J 0i j J 0 i o ! 0 i M loooi 00o looo Tartuntataudit olivat edelleenkin suurimpana ryhmänä aiheuttaen v 00 kuolemantapausta eli lähemmä V kaikista Kuolemantapaukset ovat tässä ryhmässä vähän lisääntyneet Infektionssjukdomarna bildade liksom tidigare den största gruppen, i det de år medförde 00 dödsfall eller nära Vi av samtliga Antalet dödsfall inom denna grupp har något ökats,
13 etupäässä influenssan vaikutuksesta, jota esiintyi keväällä runsaammin kuin edellisenä vuonna, joskaan ei ylitä paljon kuin v ( Influenssa, joka on hyvin suuresti riippuvainen ilmastollisista seikoista ja jonka esiintymisessä on huomattavissa suurimmat vaihtelut, aiheutti v, v ja v kuolemantapausta Muiden tartuntatautien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat yleensä vähentyneet vuodesta Niinpä tulirokkokuolleisuus väheni tapauksesta 0 tapaukseen, kurkkumätä tapauksesta tapaukseen, ruusu 0 tapauksesta tapaukseen ja lavantauti ja paratyyfus tapauksesta tapaukseen Keuhkotautikuolleisuus pysyi melkein samana v kuin v Keuhkotautiin kuoli henkilöä (v ) Muu tuberkuloosikuolleisuus väheni 0 tapauksesta 0 tapaukseen Sen sijaan esimerkiksi kuolleisuus lapsihalvaukseen lisääntyi tapauksesta tapaukseen Verenkiertoelinten 'taudit muodostavat nykyisin melkein kaikkialla sivistysmaailmassa suurimman ja tärkeimmän ryhmän, pyrkien yleensä lisääntymään Meillä ne olivat toisella sijalla aiheuttaen kuolemantapausta v, v ja kuolemantapausta v Niiden aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyivät v jonkin verran Tähän ryhmään kuuluvien kuolemansyiden välillä on hyvin vaikea tehdä erotusta, joten niihin kuolleiden lukumäärässä ilmenevät muutokset voivat aiheutua kuolemansyyn erilaisesta määrittelemisestä Vanhuudentaudit ilmoitettiin kuolemansyyksi tapauksessa v ja 0 tapauksessa v, vuoden vastaavan luvun ollessa Tämä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmassa tilastossa vuotuisesti Vähenemisen on katsottava johtuneen yksinomaan tilaston uudistamisesta Myöskin vuodesta vuoteen tapahtunut väheneminen voi ainakin osaksi johtua tilaston paranemisesta Kasvaimiin kuoli v 0, v 0 ja v henkeä Näistä aiheutti syöpä vastaavasti, 0 ja kuolemantapausta, joten sarkooman ja muiden kasvaimien merkitys oli melko vähäinen Kuolleisuus kasvaimiin on siis p o kolmena vuotena lisääntynyt ; keskiväkiluvun henkeä kohden se nousi vuodesta vuoteen 0 :stä reen Kasvaimien entistä runsaampi esiintyminen onkin yleismaailmallinen ilmiö främst på grund av influensan, som år förekom talrikare än föregående år ehuru dock icke i samma utsträckning som år Influensan är i avgörande grad beroende av klimatologiska orsaker och dess förekomst är därför underkastad de största förändringar; den medförde år, år och år dödsfall övriga infektionssjukdomar medförde i allmänhet färre dödsfall än år Sålunda minskades dödligheten i scliarlakansfeber från fall till 0 fall, i difteri från till fall, i ros från 0 till fall samt i tyfus och paratyfus från till fall Lungsotsdödligheten var år ungefär lika stor som år I lungsot avledo personer (år ) Antalet dödsfall i annan tuberkulos nedgick från 0 till 0 Däremot ökades t ex dödligheten i barnförlamning från fall till fall Cirkulationsorganens sjukdomar bilda nuförtiden, i nästan alla kulturder den viktigaste och största dödsorsaksgruppen, som dessutom visar benägenhet att växa Hos oss intaga de andra platsen i det de år föranledde, år och år dödsfall Dödsfallen i dessa sjukdomar ökades i någon mån år Då det är mycket svårt att särskilja dödsorsakerna inom denna grupp, kunna förändringarna i antalet döda av olika dödsorsaker bero på att dödsorsaken fastställts på olika sätt Ålderdomssjukdomar anmäldes som dödsorsak i fall år och i 0 fall år, medan motsvarande antal år var I den gamla statistiken voro årssiffrorna betydligt högre Minskningen måste anses bero uteslutande ipå reformeringen av statistiken Ookså minskningen från år till år kan åtminstone delvis bero på att statistiken förbättrats I svulster dogo år 0, år 0 och år personer Av dessa voro resp, 0 och dödsfall en följd av kräfta, varför sarkom och övriga svulster voro av relativt liten betydelse Dödligheten i svulster har under dessa tre år ökats; i förhållande till en medelfolkmängd av personer steg den f råa 0 år till år Den allt allmännare förekomsten av svulster är f ö ett internationellt fenomen
14 Huomattavan paljon kuolemantapauksia ovat aiheuttaneet myös hermoston ja aistimien taudit sekä hengityselinten taudit Edellisessä ryhmässä on tärkein aivoverenvuoto, joka aiheutti kuolemantapausta etupäässä keski-ikäisten ja sitä vanhempien keskuudessa Kuolleisuudesta hengityselinten tauteihin keuhkokuume aiheutti noin % Katarraaliseen ja lohkokeuhkokuumeeseen kuolleiden lukumäärä oli yhteensä 0 Käsitellyt kuusi ryhmää ovat aiheuttaneet */s koko kuolleisuudesta Jäljellä olevista ovat suurimmat ryhmät väkivaltainen kuolema ja vastasyntyneiden taudit Näistä edellinen ryhmä eroaa luonteeltaan muista 'kuolemansyistä, jälkimäisestä taas on selvitys pienten lasten kuolleisuuden yhteydessä Kaikilla muilla ryhmillä on ollut verraten vähäinen vaikutus kuolleisuuteen, vaikkakaan ne eivät suinkaan ole vailla mielenkiintoa ja merkitystä Sisältyyhän niihin sellaiset tärkeät ryhmät kuin ruoansulatuselinten taudit, virtsaelinten taudit, aineenvaihdunnan ja sisäerityksen taudit sekä ras- Jcaustilan ja synny tystaudit Ryhmä väkivaltainen ikuotema on jaettu kolmeen alaryhmään, nim tapaturmat, itsemurhat sekä murhat ja tapot Vahvistetun (kuolemansyynimistön mukaan ei kuolemansyytilastossa tule tapaturmien sosiaalinen puoli näkyviin niin laajalti kuin aikaisemmassa tilastossa Niinpä esim tilastosta ei käy selville, mikä kulloinkin on aiheuttanut ruhje- ja murtumavammat Tapaturmaisesti kuoli v ja v henkeä, mutta v vähemmän, Tämä johtuu siitä, että hukkuneiden luku vuodesta vuoteen aleni :stä :een Keskiväkiluvun henkeä kohden oli tapaturmaisesti kuolleita v ja v 0 Kuolemansyynä tässä ryhmässä esiintyy useimmiten joko ruhje- ja murtumavammat tai hukkuminen Yksityiskohtaisemmat tiedot tapaturmista käyvät selville taululiitteistä Itsemurhat ovat k o vuosina hiukan lisääntyneet V itsemurhien luku oli 0, v 0 ja v Keskiväkiluvun henkeä iohden tuli vuosina ja ÏC ja v itsemurhaa Itsemurhat ttäin sukupuolen mukaan käyvät selville taululiitteestä n:o, kuukausittain taululiitteestä n:o Kun taululiitteestä n:o, joka sisältää kuolemansyyt iän mukaan, ei käy selville itsemurhan suoritustapa, esitetään se seuraavassa taulussa Ett anmärkningsvärt stort antal dödsfall har även förorsakats av nervsystemets och sinnesorganens sjukdomar samt andningsorganens sjukdomar Inom 'den förra gruppen var hjärnblödning viktigast och medförde dödsfall, främst bland personer i medelåldern och äldre Av dödligheten i andningsorganens sjukdomar härrörde sig c:a % av lunginflammation Antalet i katarral och kruppös lunginflammation avlidna var sammanlagt 0 Ovan behandlade sex grupper ha medfört V av hela dödligheten Av de återstående äro grupperna våldsam död och sjukdomar hos nyfödda störst Den förra gruppen skiljer sig till sin natur från övriga dödsorsaker, för den senare åter redogöres i samband med spädbarnsdödligheten Alla de övriga grupperna ha haft en relativt liten inverkan på dödligheten, men icke heller de sakna intresse ooh betydelse Bland dem finnes så viktiga grupper som matsmältningsorganens sjukdomar, urinorganens sjukdomar, ämnesomsättnings- och den inre sekretionens sjukdomar samt havandeskapsoch förlossningssjukdomar Gruippen våldsam död är indelad i tre undergrupper, nämligen olycksfall, självmord samt mord och dråp Enligt den stadfästa dödsorsaiksnomenklaturen blir ieke olyöksfallens sociala sida belyst i samma utsträckning som i den tidigare statistiken Sålunda framgår t ex icke av statistiken vad som i de olika fallen föranlett kross- och brottskador Genom olycksfall avledo år och år personer men år något färre eller Detta beror på att antalet drunknade från år nedgick till år På en medelfolkmängd av personer kommo år och år 0 genom olycksfall avlidna Inom denna grupp äro de vanligaste dödsorsakerna kross- och brottskador samt drunkning Detaljerade uppgifter om olycksfallen återfinnas i tabellbilagan Antalet självmord har under de i fråga varande åren obetydligt ökats År var antalet självmord 0, år 0 och år På en medelfolkmängd av personer kommo åren och och år självmord Självmorden svis och efter kön framgå av tabellbilagan n:o, fördelningen på olika månader av tabellbilagan n:o Då ur tabellbilagan n:o, som visar dödsorsakerna efter ålder, ej framgår sättet på vilket självmordet utförts, belyses denna omständighet i följande tabell
15 Mode de suicide par âge S-o Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès! v år ans 0 v âr ans v år ans OB' Yhteensä Summa Tttal ni M 00 Submersio o 0 0 Strangulatio 0 0 Contusio Laceratio Vulnus contusum Fractura 0 Vulnus punctum, incisum, scissum 0 Vulnus sclopetarium 0 Veneficium 0 Alii modi suicidii Yhteensä Summa! ' Mainittakoon vielä, että murhien ja tappojen kautta kuolleiden luku vuodesta väheni :stä : ään eli keskiväkiluvun henkeä kohden :stä :een Nämnas må ännu att antalet genom mord och dråp avlidna sedan år nedgått från till eller på en medelfolkmängd av personer från till A Kuolemansyyt sukupuolen mukaan Eri sukupuolten kuolleisuuteen vaikuttavat useat kuolemansyyt hyvin eri tavalla, vaikkakin jätettäisiin huomioonottamatta ne kuolemansyyt, jotka fysioloogisista syistä voivat tulla kysymykseen ainoastaan toisen sukupuolen suhteen Tämä käy selville jo absoluuttisista luvuista, jotka on esitetty taululiitteessä n:o Vielä selvemmin se ilmenee suhteessa väkilukuun, taulusta n:o Kuten siitä voidaan huomata on miespuolisten kuolevaisuus useimmissa kuolemansyyryhmissä suurempi kuin naispuolisten Niin on asianlaita esim vastasyntyneiden taudeissa, tartuntataudeissa, verenkiertoelinten, hengityselinten, ruoansulatuselinten ja sukupuolielinten taudeissa Suhteellisesti suurempana naisten kuolevaisuus ilmenee vanhuudentaudeissa ja hermoston ja aistimien taudeissa, joista viimeksimainituista tärkein, aivoverenvuoto, on ensi sijassa juuri vanhojen ihmisten tauti Ryhmässä vertamuodostavien elinten, veren ja verenvuototaudit naisten suhteellisesti suuremman kuolleisuuden aiheuttaa miltei yksinomaan verinäivetystauti, ryhmässä aineenvaihdunnan ja sisäerityksen taudit lähinnä sokeritauti ja kilpirauhasmyrkytys, ryhmässä luuston ja nivelten taudit pitkällinen niveltulehdus Kasvaimien ryhmän aiheuttama kuolleisuus on ollut jokseenkin yhtä suuri molempien sukupuolten keskuudessa, jotavastoin yksityisiin, tähän ryhmään kuuluviin kuolemansyihin katsoen voi todeta suuria eroavaisuuksia miesten ja naisten välillä Niinpä esim syöpä huulessa, kurkunpäässä, keuh- A Dödsorsakerna efter kön Många dödsorsaker påverka i mycket olika grad de olika könens dödlighet, även om de dödsorsaker, som av fysiologiska skäl kunna komma i fråga endast för det ena könet, lämnas utan beaktande Förhållandet framgår redan av de absoluta, siffror, som anföras i tabellbilaga n:o Ännu tydligare framgår detta i relation till folkmängden av tabell n:o Tabellen visar att mankönets dödlighet är högre än kvinnkönets inom de flesta dödsorsaksgrupper Så är fallet t ex beträffande sjukdomar hos nyfödda, infektionssjukdomar samt cirkulationsorganens, andningsorganens, matsmältningsorganens och 'könsorganens sjukdomat Kvinnornas dödlighet är åter proportionsvis, större i ålderdoimssjukdomar samt nervsystemets, och sinnesorganens sjukdomar; den viktigaste av de sistnämnda, hjärnblödning, är i främsta rummet en sjukdom hos äldre personer Kvinnornas proportionsvis större dödlighet beror inom gruppen blodbildande organens, blodets och blödningssjukdomar främst på perniciös anemi, inom gruppen ämnesomsättnings- och den inre sekretionens, sjukdomar närmast på sockersjuka oeh strumatförgiftning, inom gruppen bensystemets och ledgångarnas sjukdomar på kronisk ledgångsinflainmation Dödligheten var inom gruppen svulster något så när lika stor för båda könen, medan enskilda dödsorsaker inom denna grupp uppvisa, mycket olika frekvens för män och kvinnor Sålunda förekom t ex kräfta i läppen, i strup-
16 koissa ja virtsaelimissä oli paljon yleisempi kuolemansyy miesten keskuudessa kuin naisten, syöpä rintarauhasessa taas esiintyi melkein yksinomaan naisissa Mainittakoon vielä, että miehiä oli ehdoton enemmistö ryhmään väkivaltainen ja luonnoton kuolema" kuuluvista kuolemantapauksista B Kuolemansyyt ttäin, kaupungeissa ja maaseudulla Liitetaulusta n:o käyvät selville kuolemansyyt eri lääneissä, erikseen kaupungeissa ja maaseudulla Taulussa n:o esitetään tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamat kuolemantapaukset ttäin keskiväikiluvun henkeä kohden huvudet, i lungorna och i urinorganen proportionsvis mycket oftare som dödsorsak bland män, kräfta i bröstkörteln åter nästan uteslutande hos kvinnor Nämnas må ännu att mankönet i hög grad dominerade dödligheten inom gruppen,,våldsam och onaturlig död'* B Dödsorsakerna svis samt i städerna och på landsbygden Tabellbilaga n:o visar dödsorsakerna i olika, samt särskilt i städerna och på landsbygden I tabell n:o återges antalet dödsfall, som föranletts av de viktigaste dödsorsakerna, på en medelfolkmängd av personer i olika Décès pour personnes de la population moyenne par département Lääni Län Departements II Morbi infectionis c F S es il c > ïï o o S S s ^ is o VI g o VII VIII Tumöres Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin St Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Tout le Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsbygd Communes rurales » »! ! 0 Tarkasteltaessa kuolemansyiden maantieteellistä jakaantumista on otettava huomioon väestön erilainen ikärakenne, varsinkin mitä kaupunkien ja maaseudun väliseen erilaisuuteen tulee, sekä maaseutulaisten vähäisemmät mahdollisuudet lääkärinhoidon saantiin, minkä vuoksi m m kuolemansyyn määrittely ei aina ole tarkka Tämä vaikuttaa etenkin siihen suureen eroon, mikä vanhuuden tauteihin kuolleisuudessa ilmenee kaupunkien ja maaseudun välillä Tuberkuloosikuolleisuus on ollut suurin Lapin, Oulun ja Vaasan lääneissä Myös kuolleisuus muihin tartuntatauteihin on Vid en granskning av dödsorsakernas geografiska fördelning böra skilj aktigheterna i befolkningens åldersstruktur beaktas, särskilt i fråga om olikheter mellan städer och landsbygd, varjämte måste ihågkommas att landsborna ha mindre möjligheter att erhålla läkarvård, vilket bl a leder till att dödsorsaken icke alltid kan bestämmas exakt Härigenom har bl a den stora differensen uppstått mellan dödligheten i ålderdomssjukdomar i städerna och på landsbygden Tuberkulosdödligheten har varit störst i Lapplands, Uleåborgs och Vasa Också övriga infektions- *) 0000, 00 0 ) I, IV, V, IXXIV, XVIXVIII
17 maan pohjoisimmissa osissa ollut paljon suurempi kuin muualla Vähäisin on tuberkuloosikuolleisuus ollut Ahvenanmaalla sekä Viipurin ja Mikkelin lääneissä Mikkelin ssä on sitävastoin kuolleisuus hermoston ja aistimien sekä verenkiertoelinten tauteihin ollut jatkuvasti suurin Viimeksimainittuihin tauteihin kuolleita oli vähimmän Lapin ja Oulun lääneissä Näissä lääneissä on myös syöpä ollut kuolemansyynä harvinaisin Kuolleisuus yleensä on ollut suhteellisesti suurin Mikkelin ja Kuopion lääneissä ja vähäisin Ahvenanmaalla ja Uudenmaan ssä sjukdomar ha krävt sin största tribut i landets nordligaste delar Minst har tuberkulosdödligheten varit på Åland samt i Viborgs och S:t Michels Däremot uppvisar S:t Michels genomgående den största dödligheten i nervsystemets och sinnesorganens sjukdomar samt i cirkulationsorganens sjukdomar Sistnämnda dödsorsaksgrupp har åter varit minst vanlig i Lapplands och Uleåborgs Likaså har kräftan varit minst spridd i dessa Den totala mortaliteten har varit störst i S:t Michels och Kuopio, minst åter på Åland och i Nylands C Kuolemansyyt kuukausittain Taulu n:o valaisee vuodenaikojen vaikutusta kuolleisuuteen Siinä esitetään tärkeimpien kuolemansyiden suhteellinen jakautuminen kuukausittain Taulu on laadittu taululiitteessa n:o esitettyjen absoluuttisten lukujen perusteella C Dödsorsakerna månadsvis Tabell n:o belyser årstidernas inverkan på dödligheten Däri framställes den relativa fördelningen av de viktigaste dödsorsakerna under olika månader Tabellen har uppgjorts på grundvalen av de absoluta siffrorna i tabellbilaga n:o Décès par mois, suivant la cause de décès, en proportion pour N:o Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa II III VI VII VIII XV Morbi senectutis Morbi infectionis Influenza Tuberculosis pulmonum, laryngis Pleuritis tuberculosa Alii morbi tuberculosis Morbi systematis nervosi Morbi mentis Morbi organorum sensoriorum Morbi organorum circulationis Morbi organorum respirationis Tumöres Carcinoma Alii morbi Yhteensä Summa 0 0j 0! Sekä v että kahtena edellisenä vuonna «siintyy kuolleisuus yleensä suurimpana talvella ja keväällä ja vähäisimpänä loppukesällä ja alkusyksystä Selvimpänä tällainen vuodenaikojen vaikutus kuolleisuuteen esiintyy hengityselinten taudeissa ja tartuntataudeissa, erikoisesti influens- Såväl år som under de två närmast föregående åren har dödligheten överhuvud varit störst under vintern och våren samt minst under sensommaren och början av hösten Tydligast kommer årstidernas inverkan till synes i fråga om andningsorganens sjukdomar och infektionssjukx ) I, 00000, 00, 000, IV, V, IXXIV, XVIXVIII
18 sassa Varsinkin keväällä ovat nimenomaan influenssan ja tuberkuloosin aiheuttamat kuolemantapaukset yleisiä domar, särskilt influensa I synnerhet under våren ha dödsfallen till följd av influensa och tuberkulos varit vanliga D Kuolemansyyt iän mukaan Kuolemansyyt iän mukaan on esitetty taululiitteessä n:o Taulussa n:o esitetään tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamat kuolemantapaukset määrätyissä ikäryhmissä prosentteina kaikista samassa iässä kuolleista ja eri kuolemansyistä määrätyssä iässä kuolleet prosentteina saman kuolemansyyn kaikkiaan aiheuttamista kuolemantapauksista Tämä taulu ei anna yhtä selvää kuvaa kuin antaisi määrätyssä iässä kuolleiden vertaaminen samanikäiseen väestöön Tätä vertaamista ei voida kuitenkaan isuorittaa, koska väkilukutiedot ikäryhmittäin puuttuvat Tauluun otetut kuolemansyyt ovat aiheuttaneet yli % (koko kuolleisuudesta vuoden ikäisten lasten keskuudessa ovat tartuntataudit ensi sijassa n s kulkutaudit aiheuttaneet yli puolet, ikäryhmässä ' vuotta keuhkotuberkuloosi yksin melkein puolet kuolemantapauksista Ikäryhmässä 0 vuotta keuhkotuberkuloosi on aiheuttanut vielä yli / kuolemantapauksista, mutta ikäryhmässä vuotta enää vajaan i/ Viimeksi mainitussa ikäryhmässä on syövän aiheuttamien kuolemantapausten luku suurempi kuin keuhkotuberkuloosin, ja suurimpana tekijänä ovat jo verenkiertoelinten taudit, jotka tässä ikäryhmässä ovat aiheuttaneet / kuolemantapauksista 0 vuotta vanhempien kuolleisuudesta on V aiheutunut verenkiertoelinten taudeista, vanhuudentaudeista, hermoston ja aistimien taudeista sekä kasvaimista Vanhuudentauteihin kuolleista oli % yli CO-vuotiaita Samoin oli 0 vuotta täyttäneitä verenkiertoelintentauteihin kuolleista yli 0 %, kasvaimiin ja hermoston ja aistimien tauteihin kuolleista yli 0 % Keuhkotuberkuloosiin kuolleista oli lähes / parhaassa iässä olevia, - vuotiaita, muuhun tuberkuloosiin kuolleista noin 0 % alle -vuotiaita Muihin tartuntatauteihin kuolleista oli yli 0< %, hengityselinten tauteihin kuolleista / joko vuotta nuorempia tai 0 vuotta täyttäneitä Vuosiin ja verrattaessa voi todeta, ettei kuolemansyiden ryhmittyminen iän mukaan ole juuri lainkaan muuttunut D Dödsorsakerna efter ålder Dödsorsakerna efter ålder framställas i tabellbilaga n:o Av tabell n:o framgå för olika åldersgrupper de av viktigaste dödsorsaker framkallade dödsfallen i procent av hela antalet avlidna i samma ålder samt för olika dödsorsaker de i en viss ålder avlidna i procent av samtliga dödsfall till följd av samma dödsorsak Denna tabell ger icke en lika klar överblick som skulle erhållas om de i viss ålder avlidna skulle jämföras med folkmängden i samma ålder En dylik jämförelse kan dock ej företagas, då uppgifter om folkmängdens åldersfördelning saknas De i tabellen medtagna dödsorsakerna ha framkallat över % av dödligheten Biland barnen i åldern år ha infektionssjukdomarna främst de s k epidemierna framkallat över hälften, inom åldersgruppen år åter enbart lungtuberkulosen nästan hälften av alla dödsfall Inom åldersgruppen 0 år har lungtuberkulosens andel ännu varit över /, men inom åldersgruppen år endast en knapp sjättedel Inom sistnämnda åldersgrupp var antalet dödsfall i kräfta större än i lungtuberkulos och den viktigaste faktorn utgjorde cirkulationsorganens sjukdomar, som inom denna åldersgrupp framkallat / av dödsfallen Biand årsklasserna från 0 år uppåt ha V av dödsfallen förorsakats av cirkulationsorganens sjukdomar, ålderdomssjukdomar, nervsystemets och sinnesorganens sjukdomar samt svulster Av de i ålderdomssjukdomar avlidna voro " % 0 år fyllda Likaså hade över 0% av de i cirkulationsorganens sjukdomar avlidna samt över 0 % av de i svulster samt i nervsystemets och sinnesorganens sjukdomar avlidna fyllt 0 år Av de i lungtuberkulos avlidna voro nära / i sin bästa ålder, år, av de i annan tuberkulos avlidna c:a 0% under år Av de i övriga infektionssjukdomar avlidna voro över 0 % och av de i andningsorganens sjukdomar avlidna / antingen yngre än år eller 0 år fyllda Vid en jämförelse med åren och kan konstateras att dödsorsakernas fördelning efter ålder knappast alls förändrats 0,-0
19 Décès par âge et par cause de décès, en % Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès 0 v år ans Allamainitun ikäisistä kuolleet tär- Döda vid nedannämnda åldrar för- Les différents groupes d'âge suivant år ans v år ans 0 v år ans keimpiin kuolemansyinm, ", delade enligt viktigaste dödsorsaker, i % les principales causes de décès, en % v-år ans 0 v år ans Yhteensä Summa 0 v år ans xanteimpiiri Kuoiemans ^înin Kuoiieista aiiamamutin îkaisia, /o Döda enligt viktigaste dödsorsaker vid nedannämnda åldrar, i /o Les principales causes de deces smiant les différents groupes dune, en % - v år ans v år ans 0 v år ans v år ans 0 v år ans Yhteensä Summa» II *) VI VII VIII XVII ) Morbi senectutis Tuberculosis pulmonum, laryngis Pleuritis tuberculosa Alii morbi tuberculosis Alii morbi infectionis Morbi systematis nervosi Morbi mentis Morbi organorum sensoriorum Morbi organorum circulationis Morbi organorum respirationis Carcinoma Alii tumöres Mors violenta, non naturalis Alii morbi 0 Oo looo Yhteensä Summa \ 00 o Oo Oo looo Pienten lasten kuolemansyyt Ensimmäisellä ikävuodellaan kuoli v 0 lasta, vuoden vastaavan luvun ollessa 0 Syntyneisyyden lisääntyessä on pienten lasten kuolleisuus siis absoluuttisesti lisääntynyt, mutta silti on se suhteellisesti elävänä syntyneisiin verrattuna vähentynyt o/^gtä o/ oo :een Pienten lasten kuolleisuus 000 elävänä syntynyttä kohden on vuodesta lähtien vaihdellut seuraavasti : Dödsorsaker bland spädbarn Under sitt första levnadsår avledo år 0 barn, medan motsvarande antal år var 0 På grund av den ökade nativiteten har spädbarnsdödligheten sålunda absolut taget stigit, men likväl minskats i proportion till antalet levande födda från 0/00 till o/ oa Spädbarnsdödligheten per 000 levande födda har sedan år förlöpt på följande sätt: Décès au-dessous d'un an en o/ oo des naissances vivantes Miespuoliset Mankön Sexe masculin 0 Naispuoliset Kvinnkön Sexe féminin Molemmat sukupuolet Bägge ikonen Les deux sexes Aviolapsia Äkta Légitimes 0 Aviottomia Oäkta Illégitimes 00 Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsbygd Campagne Maaseudulla on pienten lasten kuolleisuus ollut suurempi kuin kaupungeissa, samoin aviottomien lasten keskuudessa suurempi kuin aviolasten Viime vuosina nämä eroavaisuudet ovat kuitenkin melkoisesti tasaantuneet, jopa niin, että v aviottomien lasten kuolleisuus oli vähäisempi kuin aviolasten 000 0, ) I, IV, V, IXXIV, XVI, XVIII a Spädbarnsdödligheten har varit större på landsbygden än i städerna och likaså större bland oäkta barn än bland inom äktenskapet födda Under de senaste åren ha likväl differenserna avsevärt utjämnats, så att år dödligheten rentav varit mindre bland de utom äktenskapet födda barnen än bland de övriga Pienten lasten kuolleisuus eri lääneissä vuosina Spädbarnsdödligheten i olika liar åren - on ollut seuraava: varit följande: N:o , a ) XVIII Décès au-dessous d'un an en /oo des naissances vivantes Lääni Län Départements Uudenmaan Nylands 0 Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels 0 Kuopion Kuopio 0 Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs T T i j } Lapin Lapplands J aa Décès au-dessous d'un an en o/ oo des naissances vivantes Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès Vitia primae conformationis Morbi neonatorum Gastroenteritis acuta Morbi tuberculosis Alii morbi infectionis Eclampsia infantum Pneumonia Atrophia infantum Infanticidium Alii morbi Causa mortis ignota, non indicata, maie definita Yhteensä Summa i) 0000, 0, 000 a ) IV, V, 000, 000, VII, 0,, 00, 00, 00 00, XXVI, 00 0, 00 0 fil 0
20 0 Vaikkakin pienten lasten kuolleisuus näin huomattavasti vaihtelee eri puolilla maata, ei kuolemansyissä ilmene merkittävää eroavaisuutta eri lääneissä, joten tästä ei ole mitään yhdistelmää laadittu Yksityiskohtaiset tiedot ttäin ja kuukausittain on esitetty taululiitteessä n:o Taulussa n:o esitetään tärkeimpien kuolemansyiden kuolleisuusluvut, s o kuolleiden lukumäärä ver#attuna 000 elävänä syntyneeseen Pienten lasten kuolleisuudesta aiheuttivat vastasyntyneiden taudit ja kêhitysvirheet yli 0 %, tartuntataudit noin %, keuhkokuume % ja pikkulasten kouristukset % Tartuntataudeista oli tärkein äkillinen maha- ja suolitulehdus, joka yksin aiheutti % pienten lasten kuolleisuudesta Tuberkuloosilla on suhteellisen vähäinen merkitys; se on aiheuttanut vastaavasti vain %, josta suurin osa tulee aivokalvo- ja aivotuberkuloosin osalle Väkivaltaisen kuoleman kautta kuoli pikkulasta; näistä tapauksista oli lapsenmurliia Eri tautien osuus pikkulasten kuolleisuuteen ei vuosiin ja verrattuna ole juuri lainkaan muuttunut Taulussa n:o 0 on esitetty tärkeimpien pienten lasten kuolemansyiden aiheuttamat kuolemantapaukset kuukausittain vuorokautta ja elävänä syntynyttä kohden Trots att spädbarnsdödligheten är i så hög grad varierande i oliika delar av landet, förakonimo icke mera anmärknings värda skiljaktigheter i fråga om dödsorsakerna i olika, varför någon sammanställning häröver icke uppgjorts Detaljerade uppgifter svis och månadsvis återfinnas i tabellbilaga n:o I tabell n:o anföras mortalitetssif f ror för de viktigaste dödsorsakerna, d v s antalet döda i förhållande till 000 levande födda över 0 % av spädbarnsdödligheten förorsakades av sjukdomar hos nyfödda och bi'ldningsfel, c:a % av infektionssjukdomar, % av lunginflaimmajtion och % av kramper hos småbarn Viktigast av infektionssjukdomarna var akut anagoch taiiminflammatkra, som ensam förorsakade % av spädbarnsdödligheten Tuberkulosen var av relativt liten betydelse; den förorsakade endast % av dödsfallen, varvid största delen av fallen utgjordes av tuberkulos i hjärnhinnan och hjärnan Genom våldsam död avledo spädbarn, varav fall utgjordes av barnamord De olika sjukdomarnas andel i spädbarnsdödligheten ha knappast alls förändrats i jämförelse med åren och I tabell n:o 0 anföres månadsvis antalet dödsfall, som förorsakats av de viktigaste dödsorsakerna bland spädbarnen, per dygn och per nyfödda 0 Décès au-dessous d'un an par h et par naissances vivantes, par mois Kuolemansyy Dödsorsak Cause de décès CD, Sf»'S " g «K O» < S S , 0 00 ) XVIII Vitia primae conformationis Morbi neonatorum Gastroenteritis acuta, Morbi tuberculosis Alii morbi infectionis Eclampsia infantum Pneumonia Atrophia infantum Alii morbi Causa mortis ignota, non indicata, maie definita ll Yhteensä Summa i! o e 0i!jl!) 0000, 0, 00 0 ) IV, V, 00 0, 00 0, VII, 0,, 00 00, 00 00, XXVII
Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
Tilastollisia tiedonantoja 3
Tilastollisia tiedonantoja 3 041 245 260 440 598 650 650 651 785 kieli nimeke julkaisija sarja fin huom. svt aihealue tietovuosi alue seuraaja fin Väestösuhteet Suomessa vuonna 1905 Helsinki : [Tilastollinen
SVT VI : 68. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 68 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1928
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
SVTVI:81. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVTVI:81 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1934
SVT VI : 60. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 60 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1922
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
SVT VI : 83. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 83 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1935
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
SVT VI : 70. nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue. kieli
SVT VI : 70 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1929
Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
SVTVI:91. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVTVI:91 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1938
Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
SVT VI : 76 : 2. 041 kieli
SVT VI : : 0 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre osan tiedot fin osan tiedot swe osan tiedot fre 0 julk. 0 sarja huom. 0 muu nimeket. 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov. alue finsvvefre Suomen
SVT VI : 63. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 63 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1924
SVT VI : 65. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 65 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1926
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
SVT VI : 86. nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre
SVT VI : 86 04 245 246 246 248 248 248 260 440 500 598 650 650 65 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
SVT VI : 77. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 77 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1932
SVT VI : 73. nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue. kieli
SVT VI : 73 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1930
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
SVT VI : 93. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 93 04 245 246 246 260 440 500 598 650 650 65 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 939
Till riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK VÄESTÖTILASTOA VÄESTÖNMUUTOKSET VUOSINA TEKSTI VI BEFOLKNINGSSTATISTIK
SVT VI : 04 45 4 4 48 48 48 0 440 500 5 50 50 5 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
Angående särskilda anordningar beträffande postbefordringen ä jernvägarne i landet.
ÉitinUt. 1900. Från Poststyrelsen i Finland. N:o XI. 1 8. Angående särskilda anordningar beträffande postbefordringen ä jernvägarne i landet. Från och med den 14 innevarande Oktober tillsvidare komma löljande
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
SVT VI : 74. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue
SVT VI : 74 041 245 246 246 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finswefre Väestösuhteet vuonna 1931
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti
Tilastollisia tiedonantoja 6
Tilastollisia tiedonantoja 6 041 245 260 440 598 650 650 651 785 kieli nimeke julkaisija sarja fin huom. svt aihealue tietovuosi alue seuraaja fin Väestösuhteet Suomessa vuonna 1906 Helsinki : [Tilastollinen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy
SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot
Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen
Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
Språkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
Merimiestilasto 2016 Statistik över sjömän
Merimiestilasto 2016 Statistik över sjömän Trafin tilastojulkaisuja Trafis statistiska publikationer Trafi Statistics 14/2017 Merimiestilasto 2016 Statistik över sjömän Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti
PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
Merimiestilasto 2017 Statistik över sjömän
Merimiestilasto 2017 Statistik över sjömän Trafin tilastojulkaisuja Trafis statistiska publikationer Trafi Statistics 14/2018 Merimiestilasto 2017 Statistik över sjömän Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
www.rosknroll.fi 0201 558 334
www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle
Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
XIV Korsholmsstafetten
XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
tilastotiedotus statistisk rapport ISSN
# tilastotiedotus statistisk rapport ISSN 0355-2365 Tilastokeskus 978 Statistikcentralen Tiedustelut-Förfrdgningar Päiväys-Datum N:o-Nr Pekka Myrskylä 5.4.978 VÄ 978:6 Hannele Sauli Ossi Honkanen 90-6022
Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015
Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i
Merimiestilasto 2014 Statistik över sjömän
Merimiestilasto 2014 Statistik över sjömän Trafin tilastojulkaisuja Trafis statistiska publikationer Trafis Statistics 1/2015 Merimiestilasto 2014 Statistik över sjömän Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
Merimiestilasto 2015 Statistik över sjömän
Merimiestilasto 2015 Statistik över sjömän Trafin tilastojulkaisuja Trafis statistiska publikationer Trafis Statistics 7/2016 Merimiestilasto 2015 Statistik över sjömän Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
I SEURAKUNTIEN VÄKILUKU
I SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Hiippakunnat, rovastikunnat ja seurakunnat Vuonna evankelis-luterilaisessa kirkossa oli 465 seurakuntaa. Edellisenä vuonna seurakuntia oli 466. Kirkollista hallintoa varten maa
Hälytystilasto Larmstatistik 2016
Hälytystilasto Larmstatistik 2016 Pelastustoimi hälytykset Räddningsverkets larm 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 keskiarvo 2012-15 2016 % vertailu % keskiarvost 2015 a vuoteen Onnettomuustyyppi (ensisijainen)