Utin lentoaseman ympäristöluvan nro 129/05/1 melua koskeva selvitys ja melunhallintasuunnitelmat

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2010/1 Dnro ESAVI/316/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Utin lentoaseman ympäristöluvan nro 129/05/1 melua koskeva selvitys ja melunhallintasuunnitelmat HAKIJAT Finavia Oyj PL VANTAA Utin Jääkärirykmentti PL UTTI ASIAN VIREILLETULO Selvitys on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 12 b) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. LENTOASEMAN YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellä nro 129/05/1 myöntänyt Ilmailulaitokselle (nyk. Finavia Oyj) ja Utin Jääkärirykmentille ympäristöluvan Utin lentoaseman toimintaan. Päätös on lainvoimainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Ilmailulaitokselle annetut meluntorjuntaa koskevat lupamääräykset 4 ja 5 kuuluvat seuraavasti: "4. Ilmailulaitoksen on vähennettävä siviililentotoiminnan aiheuttamasta melusta johtuvia häiriöitä toiminnallisin menettelyin. Käytössä olevat menettelyt on kuvattava melunhallintasuunnitelmassa, jonka päivitystarve on arvioitava kerran vuodessa. Suunnitelma on ensimmäisen kerran toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan, Valkealan ja Anjalankosken ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 6 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Muutosten jälkeen suunnitelma on toimitettava vuosiraportoinnin yhteydessä." 5. Ilmailulaitoksen on päivitettävä siviililentotoiminnan osalta hakemusasiakirjoissa oleva meluselvitys todellista tilannetta vastaavaksi. Selvityksessä on otettava huomioon lentomäärä kaikilla siviililentoaluksilla sekä melunhallintasuunnitelman toimintaa ohjaava vaikutus. Selvityksen tulosten on oltava vertailtavissa ja yhdistettävissä Utin Jääkärirykmentin vastaavan meluselvityksen tulosten kanssa. Ilmailulaitoksen on sovittava Jääkärirykmentin kanssa siitä, kumpi toiminnanharjoittajista vastaa selvitysten tulosten yhteensovittamisesta ja kokonaismelutason selvittämisestä. Selvitys ja edellä 4. kohdassa tarkoitettu ajan tasalla oleva melunhallintasuunnitelma on toimitettava mennessä ympäristölupavirastolle. Ympäristölupavirasto voi selvityksen ja suunnitelman perusteella täsmentää tämän luvan määräyksiä tai täydentää lupaa." Utin Jääkärirykmentille annetut meluntorjuntaa koskevat lupamääräykset 2 ja 3 kuuluvat seuraavasti: "2. Utin Jääkärirykmentin on vähennettävä sotilaslentotoiminnan aiheuttamasta melusta johtuvia häiriöitä toiminnallisin menettelyin. Käytössä olevat menettelyt on kuvattava melunhallintasuunnitelmassa, jonka päivitystarve on arvioitava kerran vuodessa. Suunnitelma on ensimmäisen kerran toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan, Valkealan ja Anjalankosken ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 6 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Muutosten jälkeen suunnitelma on toimitettava vuosiraportoinnin yhteydessä." 3. Utin Jääkärirykmentin on päivitettävä sotilaslentotoiminnan osalta hakemusasiakirjoissa oleva meluselvitys todellista tilannetta vastaavaksi. Selvityksessä on otettava huomioon ainakin uusien helikoptereiden todellinen melutaso, lentomäärä kaikilla sotilasilma-aluksilla sekä melunhallintasuunnitelman toimintaa ohjaava vaikutus. Sotilaslentotoiminnasta aiheutuvalla melulla tarkoitetaan sitä melua, joka muodostuu muusta kuin puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974), sen 2 :n 1 3 sekä 6 ja 6 a kohdan tarkoittamasta ennalta arvaamattomasta toiminnasta. Tulokset on esitettävä koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän ja todellisten toimintapäivien liikennemäärien mukaisesti laskettuna.

3 Selvityksen tulosten on oltava vertailtavissa ja yhdistettävissä Ilmailulaitoksen vastaavan meluselvityksen tulosten kanssa. Utin Jääkärirykmentin on sovittava Ilmailulaitoksen kanssa siitä, kumpi toiminnanharjoittajista vastaa selvitysten tulosten yhteensovittamisesta ja kokonaismelutason selvittämisestä. Selvitys ja edellä 2. kohdassa tarkoitettu ajan tasalla oleva melunhallintasuunnitelma on toimitettava mennessä ympäristölupavirastolle. Ympäristölupavirasto voi selvityksen ja suunnitelman perusteella täsmentää tämän luvan määräyksiä tai täydentää lupaa." Lisäksi luvan saajien on toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään MELUSELVITYS Meluselvityksessä (Utin lentoasema, helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj, ) on selvitetty Utin lentoaseman lentoliikenteen tuottaman melun leviämistä ennustetilanteessa Selvitystyö on tehty Finavia Oyj:n konsernihallinnon ympäristöyksikössä. Ilmailulaitos on laatinut edellisen lentokonemeluselvityksen Utin lentoaseman lentoliikenteestä vuonna 2003 (Utin varuskunnan kehittäminen - Helikoptereiden sekä lentokoneiden melun leviäminen vuonna 2008, Ilmailulaitos A9/2003, ). Lentoaseman lentoliikenne ja ennuste on muuttunut vuoden 2003 selvityksessä tarkastelluista tilanteista. NH90- kuljetushelikoptereiden toimitus Utin Jääkärirykmentille on viivästynyt, joten meluselvitys perustuu edelleen ennustetilanteeseen, jolloin kuljetushelikopterit ovat täysimääräisessä käytössä. Nykytietämyksen mukaan kuljetushelikopterit ovat täysimääräisesti käytössä vuonna Helikoptereiden lentoonlähtöjen toteutunut lukumäärä keskimäärin vuorokaudessa Utissa vuosina ja ennuste vuodelle 2014: HH-harjoitushelikopterit (H500) HS-kuljetushelikopterit (MI-8) NH-kuljetushelikopterit (NH90) Yhteensä Mikäli toiminta keskittyisi vain viidelle arkipäivälle helikoptereiden lentomäärät olisivat yhteensä noin 12 lentoa vuorokaudessa, joista NH- helikoptereiden lentoja on noin 7 ja HH-helikoptereiden lentoja noin 5 vuorokaudessa. Siviili- ja sotilasliikenteen lentokoneiden operaatiomäärät* vuorokaudessa jaoteltuna vuorokauden aikojen mukaan vuonna 2014:

4 4 Siviililiikenne Lentokonetyppi klo 7 19 klo klo 22 7 Yht. 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet T 1-moott. potkuriturbiinikoneet P 2-mäntämoott.potkurikoneet T 2-moott. potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet Yhteensä Sotilasliikenne Lentokonetyppi klo 7 19 klo klo 22 7 Yht. 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet DENpaino notettu DENpainotettu 1T 1-moott. Potkuriturbiinikoneet T 2-moott. Potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet HN F-18, Hornet HW Hawk Yhteensä *Operaatiolla tarkoitetaan yhtä lentoonlähtöä tai yhtä laskeutumista (Lukuarvo 0.0 tarkoittaa määrää, joka on pienempi kuin 0.05) Selvityksessä tarkastellaan lentoaseman lähialueella (CTR-alue) tapahtuvaa lentotoimintaa. Siinä ei huomioida helikoptereiden harjoitusalueilla aiheuttamaa melua, koska lentotapahtumien suhteellisen vähäisen määrän ja vaihtelevan sijoittumisen vuoksi vuoden keskiäänitasot jäävät pieniksi. Melun leviämisen laskenta Helikoptereiden lentotoiminta on monimuotoisempaa kuin lentokoneiden. Käytettävissä olevia melun laskentamalleja ei ole suunniteltu satunnaisen helikoptereilla tapahtuvan lentoharjoittelun laskentaan. Toiminnan kuvaaminen laskentamalleja varten ja sen aiheuttaman melun arvioiminen mallien avulla on vaikeampaa ja epäluotettavampaa kuin lentokoneiden toiminnan ja vaikutusten arvioiminen. Osa lähtötiedoista, kuten lentoreitit kenttäalueella on laskentaa varten arvioitu kaavamaisesti. Selvityksen melulaskennat on tehty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen (FAA) kehittämällä INM 7.0b-ohjelmistolla. Laskentaohjelmisto sisältää sekä kiinteäsiipisten ilma-alusten että helikoptereiden laskentamenetelmät ja sillä voidaan tehdä myös helikoptereiden ja lentokoneiden melun yhteistarkasteluja.

5 Laskenta on tehty kiitotietasolla olevalle akustisesti pehmeälle pinnalle. Laskentamallissa ei ole otettu huomioon laskenta-alueen maanpinnan erilaisia ominaisuuksia kuten maan pinnan korkeustasojen vaihteluita. Lentoaseman länsipuolella olevan asuinalueen, Ranta-Utin korkeustaso on noin metriä alempana kuin kiitotien taso. Vastaavasti itäpuolella oleva Hammassyrjänmäki on noin 15 metriä kiitotietasoa ylempänä. Siten Ranta- Utin alueella laskettu melutaso on hienoinen yliarvio ja Hammassyrjänmäellä vastaavasti aliarvio. Melulaskelmissa ei ole otettu huomioon helikoptereiden tai lentokoneiden mahdollisten huoltokoekäyttöjen aiheuttamaa melua. NH-90- helikoptereiden melulähtötiedot, joita ei ollut käytetyssä laskentaohjelmassa, määritettiin erikseen Utin lentoasemalla yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tulokset Melukartoilla esitetty melusuure on ns. päivä-ilta-yömelutaso, josta käytetään lyhennettä L den (DEN - Day-Evening-Night). L den on vuorokauden ajalla painotettu melun A-painotettu keskiäänitaso, jossa ilta-ajan klo melutapahtumia on painotettu +5 db ja yöajan klo melutapahtumia on painotettu +10 db. Käytännössä painotus +5 db merkitsee ko. ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja painotus +10 db ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 10. L den on vuonna 2002 julkaistun EU:n ympäristömeludirektiiviin (2002/49/EY) mukainen meluindikaattori. Direktiivin mukaan indikaattorimelutasot tulee määrittää kaikkien vuoden päivien keskiäänitasona. Meluselvityksen tulokset perustuvat siten pääosin koko vuoden päiville jaettuun liikennemäärään. Selvityksessä on laskettu vuosikeskiarvona melun alueellista leviämistä esittävät melualueet L den 50, 55 ja 60 db viiden desibelin välein lentoaseman eri operointimuodoille ennustetilanteessa Tuloksissa on myös valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) meluohjearvioihin verrannolliset melualueet L day (klo 07 22) 50, 55, 60 db:n ja L night (klo 22-07) 50 ja 55 db ennustetilanteen 2014 kokonaisliikenteellä sisältäen helikopterit ja lentokoneet. Pitkän aikavälin melun alueellista leviämistä esittävät melukäyrät L den 50, 55 ja 60 db on laskettu helikopteritoiminnalle, sotilasilmailun lentokoneliikenteelle, siviili-ilmailun lentokoneliikenteelle ja helikopteri-, sotilas- ja siviili-ilmailulle yhteensä. Siviililiikenteen operaatiomääriä on täydennetty lennonjohdon aukiolon ulkopuolisten operaatioiden osalta Utin Laskuvarjokerholta ja lennonjohdolta saatujen tietojen perusteella. Kerhotoiminnan laajuus on noin laskuvarjohyppyä vuosittain. Hyppytoiminta keskittyy ilta-aikaan (ma to klo 16 ja pe klo jälkeen) ja viikonloppuihin. Lentoaseman yhteistoimintasopimuksessa on määritelty mm. sallitut lentokorkeudet. 5

6 Selvityksessä on esitetty myös L den 50, 55 ja 60 db melualueet kaikesta lentotoiminnasta ja helikoptereiden lentotoiminnasta, joissa kaikki operoinnit on laskettu viidelle arkivuorokaudelle viikossa ( arkipäivien L den ). Melutaso on tällöin 1,5 db suurempi kuin koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikenteen aiheuttama melu L den7vrk. Yhteenlaskettu helikoptereiden ja kiinteäsiipisten ilma-alusten koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikenteen aiheuttama melualue L den > 55 db ulottuu lentoaseman länsipuolella valtatien 6 länsipuolelle. Melualue L den > 50 db ulottuu Ranta-Utin asuinalueelle lentoaseman länsipuolella, sekä lounaan ja luoteen suunnassa sijaitseville asuinalueille. Alueella on vuoden 2006 asukasmääräaineiston mukaan laskettuna 19 asukasta. Yli 50 db:n melun piirissä asuu 233 asukasta. Kun liikenne jaetaan viidelle arkipäivälle, arkipäivien L den yli 55 db:n alueella asuu 67 asukasta ja yli 50 db:n alueella 372 asukasta. Helikopteritoiminnan aiheuttama L den > 55 db alue ulottuu pohjoispuolella enimmillään valtatien 6 tuntumaan. Itäpuolella L den > 55 db ulottuu kiitotien suuntaisella jatkeella noin 1,2 kilometrin etäisyyteen kiitotien kynnyksestä ja länsipuolella lähelle Ranta-Utin asuinaluetta. Ranta-Utin helikopterimelu johtuu pääsääntöisesti kiitotien suuntaisesti tehtävistä laskukierros- ja mittarilentoharjoituksista. Muutoin melualueen muotoon vaikuttaa voimakkaasti se, kuinka kenttäalueella tapahtuvat koulutuslennot on melulaskelmissa kuvattu. Matkalennot ja lennot harjoitusalueelle eivät erotu selvästi melualueen muodossa, sillä lennot jakaantuvat neljään eri suuntaan ja poistuvat nopeasti lentokenttäalueelta. Keskiäänitasojen L Aeq lisäksi selvityksessä tarkasteltiin harjoitus- ja kuljetushelikopterien aiheuttamia hetkellisiä äänitasoja L Smax. NH90- kuljetushelikopterin lentoonlähdön aiheuttama enimmäismelutaso L ASmax > 85 db voi ulottua suoraan reitin alapuolella noin 1,5 km etäisyyteen lentoonlähtöpaikasta. Vastaavasti laskeutumisen enimmäismelutaso L ASmax > 85 db voi ulottua suoraan reitin alapuolella noin 3 km etäisyydellä laskeutumispaikasta. Yli 80 db hetkellinen äänitaso voi esiintyä suoraan lentoreitin alla kaikkialla, missä kuljetushelikopteri lentää tyypillisellä matkalentokorkeudella ja -nopeudella. 6 Sotilaslentokoneliikenteen osalta kiinteäsiipisten ilma-alusten melualue L den > 55 db rajoittuu sivusuunnassa kiitotien tuntumaan. Kiitotien suunnassa, länsipuolella melualue ulottuu valtatien 6 kohdalle. Yöaikaisten operaatioiden määrä on niin vähäinen, että yöaikaisen toiminnan aiheuttama melualue L night > 55 db jää lentokenttäalueelle. Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Tällöin melualueen muodon ratkaisee se, miten toiminta on sijoiteltu kenttäalueelle laskennassa. Laskennassa reitti on sijoitettu osin lentoasema-alueen ulkopuolelle melualueen laajuuden aliarvioimisen välttämiseksi. Kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla tapahtuva toiminta laajentaa melualuetta kiitotien suunnassa.

7 7 Torjuntahävittäjä F-18 Hornetin operaatioita on oletettu olevan vuositasolla 80 ja harjoitussuihkukone Hawkilla vastaavasti 50 operaatiota. Nämä ajoittuvat vain muutamalle päivälle vuoden aikana. Torjuntahävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden operoinnilla ei ole koko lentotoiminnan melualueiden laajuuteen kovin suurta vaikutusta, mutta niiden aiheuttama melu on kuitenkin lasketuista osameluista helikoptereiden jälkeen toiseksi merkittävin. Johtopäätökset Helikopteritoiminnan määrä Utin lentoasemalla tulee kasvamaan nykyisestä. Vuosittaiset lentotuntitavoitteet ovat vuodesta 2014 alkaen noin kaksi kertaa suuremmat kuin vuonna Vuosina 2008 ja 2009 harjoitushelikopterilla (H500) tehtiin keskimäärin 3,3 lentoa vuorokaudessa ja kuljetushelikoptereilla MI-8 ja NH90 1,4 lentoa vuorokaudessa. Vuonna 2014 harjoitushelikopterilla on arvioitu tehtävän vuosikeskiarvona 3,6 lentoa/vrk ja kuljetushelikopterilla (NH90) 5,0 lentoa/vrk, yhteensä noin 8,6 lentoa/ vrk. Aiempaan meluselvitykseen nähden NH90-helikoterin melulähtötiedot ovat tarkentuneet, käytetty laskentasovellus on vaihtunut ja helikoptereiden operaatiomäärien ennusteet ovat pienentyneet. Näistä lähtökohdista huolimatta melualueet ja melualueilla asuvien määrät ovat suuruusluokaltaan samansuuruisia kuin aiemmassa meluselvityksessä. Kaiken lentotoiminnan aiheuttamassa melualueessa havaittavin muutos aiempaan meluselvitykseen on L den > 55 db melualueen laajentuminen noin yhdellä kilometrillä kiitotie 25 laskeutumislinjan suunnassa (itäpuolella). Tämä johtuu osittain melualueiden esittämistavasta; nyt puolustusvoimien torjuntahävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden aiheuttama melu on laskettu yhteen muun sotilasilmailun lentokoneiden kanssa EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukaisesti. Lentokentästä etäämmällä olevilla neljällä harjoitusalueella tapahtuva toiminta on hyvin vaihtelevaa. Eri harjoitusalueille on arvioitu tehtävän NH90- helikopterilla keskimäärin noin yksi lento vuorokaudessa ja vähemmän kuin yksi lento harjoitushelikopterilla(hh). Pitkän ajan keskiäänitasot harjoitusalueilla ovat pieniä, eikä melua sen vuoksi ole kuvattu melualueina. Sotilas- ja siviili-ilma-alusten aiheuttamat, L den tunnusluvuilla kuvatut melualueet ovat suhteellisen suppeita ja ulottuvat laajimmillaan idässä noin kahden kilometrin etäisyyteen kiitotiestä. Melualueen laajuuden kannalta merkittävin ilma-alusryhmä on NH90-kuljetushelikopterit. Koulutushelikopterien osuus melusta on vähäinen. Ilmavoimien hävittäjä- tai harjoitussuihkukoneliikenne tulee jatkossa noudattelemaan vuosien operaatiomääriä. Liikenne ajoittuu vain muutamalle päivälle vuoden aikana. Operaatiomääriltään vähäinen liikenne kohottaa kuitenkin koko vuoden ajalle laskettuja sotilasilmailun lentokoneille laskettuja melutasoja erityisesti kiitoteiden jatkeiden suunnassa.

8 Melutasot L den 50 db ja 55 db ylittävällä alueella asuu varsin pieni määrä asukkaita verrattuna lentoasemiin, joilla on kaupallista liiketoimintaa tai torjuntahävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden säännöllistä toimintaa. Utin lentotoiminnan aiheuttama L den yli 55 db piirissä oleva asukasmäärä on pienempi kuin vuonna 2003 laaditussa selvityksessä oli laskettu. 8 MELUNHALLINTASUUNNITELMAT Finavia Oyj:n siviililentoliikenteen ja Utin Jääkärirykmentin sotilaslentoliikenteen melunhallintasuunnitelmissa on kuvattu käytössä olevia menetelmiä ja käytäntöjä lentomelusta aiheutuvan haitan vähentämisessä. Finavia Oyj:n siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelma Utin lentoasema sijoittuu varsin harvaan asutulle alueelle. Lähimmät yksittäiset asuintalot sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä kiitotiestä, jotka pääsääntöisesti ovat varuskunnan työsuhdeasuntoja. Suoraan kiitoteiden laskeutumislinjalla ei kiitotien välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Kiitotien länsipuolella sijaitseva Ranta-Utin asuinalue on noin 800 metrin etäisyydellä kiitotiestä luoteeseen. Taajama sijaitsee suurimmaksi osaksi kokonaisliikenteen aiheuttaman yli 55 db:n melualueen ulkopuolella, mutta kuuluu kuitenkin L den > 50 db alueelle. Utin taajama sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kiitotiestä etelään, joka osittain kuuluu L den > 50 db alueeseen. Siviili-ilmailun aiheuttama L den > 50 db melualue jää lentokenttäalueelle, eikä siten ole merkittävä kokonaismelualueiden kannalta. Siviili-ilmailun melu kohdistuu kiitoteiden jatkeiden suuntiin. Kiitotien 07 jatkeella ei ole taajamaluontoista asutusta. Kiitotien 25 jatkeen pohjoispuolella olevan Ranta-Utin alueella ja Utin taajamassa siviili-ilmailun lentokoneita on ajoittain havaittavissa. Ilma-alusten nousut ja laskut pyritään lentoturvallisuussyistä tekemään vastatuuleen. Tästä syystä vallitseva tuulen suunta määrää kulloinkin ensisijaisesti käytettävän kiitotien. Utin lentoasemalla liikennöivät pääasiassa vähämeluisat potkurikoneet ja pienet suihkukoneet. Suurin osan siviili-ilmailun operaatioista on laskuvarjokerhojen toimintaa. Siviililentotoiminta keskittyy kesäkauteen heinäelokuulle Utin lentoasemalla on kiitotie 07/25, jonka suunta on 069 /249. Kiitotie on pituudeltaan 2000 metriä. ILS-järjestelmä, Instrument Landing System on Utissa käytössä kiitotielle 25 (laskeutumiset idästä). ILS- järjestelmän avulla suoritetaan lähestymisiä normaaleissa tilanteissa ja rajoitetun näkyvyyden olosuhteissa. VOR-lähestymismenetelmät ovat käytössä molemmille kiitoteille (07/25).

9 9 Siviili-ilmailun lentoliikenteen reitteihin kentän läheisyydessä ja kiitotien suunnan valintaan vaikuttavat ulkoiset olosuhteet kuten tuulen voimakkuus ja suunta, pilven alaraja, näkyvyys, kiitotieolosuhteet ja käytössä olevat lähestymismenetelmät sekä liikennetilanne. Melun vuoksi kiitotiesuuntaa 25 pyritään käyttämään laskeutumisiin ja kiitotiesuuntaa 07 lentoonlähtöihin tuuli- ja muiden sääolosuhteiden niin salliessa. Lentoaseman itäpuolella on asutusta vähemmän kuin länsipuolella. Vuonna 2009 laskeutumisiin käytettiin kiitotietä % ja kiitotietä %. Vastaavat käyttöosuudet lentoonlähtöihin olivat 46 % kiitotieltä 25 ja 54 % kiitotieltä 07. Yleisilmailun koneet lentävät pääsääntöisesti näkölentosäännöillä. Näkölentosääntöjen mukaan lähialueelle ja sieltä pois lennetään ilmoittautumispaikkojen kautta. Ilmoittautumispaikkojen sijainnit on valittu tiheimmin asuttuja alueita välttäen, maantieteellinen havaittavuus huomioiden. Utin lentoasemalla ei ole siviili-ilmailun lentokoulutusta, joten laskukierroslentäminen on hyvin vähäistä. Utin lentoasemalla toimii Utin Laskuvarjokerho. Laskuvarjohyppykoneiden nousukorkeus riippuu hyppykoneen koosta ja ominaisuuksista sekä suunnitelluista hyppykuvioista ja oppilaiden tasosta. Laskuvarjohyppylentojen melun kiusallisuus johtuu pitkäkestoisesta, mutta pienestä äänitasosta. Laskuvarjohyppylentojen korkeudennostovaihe ohjataan lentoasemaalueen pohjoispuolelle. Utin Jääkärirykmentin helikopteritoiminnan lentomelunhallintasuunnitelma Helikopteritoiminnassa on käytössä useita menetelmiä, joilla hallitaan lentomelusta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Menetelmiä sovelletaan aina, kun se vain sotilasilmailun erityispiirteiden sekä lentokoulutuksen näkökohtien salliessa on mahdollista. Maavoimien helikopteritoiminnassa on meneillään muutoskausi, jonka aikana vanhasta kuljetushelikopterityypistä luovutaan ja uusi helikopterijärjestelmä otetaan käyttöön. Utin Jääkärirykmentti on ottanut uusia NH90- kuljetushelikoptereita vastaan syksystä 2006 alkaen neljän helikopterin vuosivauhtia kokonaismäärän ollessa 20 kpl vuoteen 2012 mennessä. Utin Jääkärirykmentin painopiste lentomelunhallinnassa on ollut menettelyissä ja sotilaallisiin harjoituksiin liittyvissä lentomeluilmoitusten käsittelyssä. Vuonna 2009 tehdyn meluselvityksen tulokset ovat hyvin samansuuntaiset vuonna 2003 tehdyn meluselvityksen kanssa. Tämän vuoksi lentomelun hallinnassa noudatetaan samoja ohjeita ja toimintatapoja kuin aiemminkin. Lentomelua hallitaan Utin lentoaseman helikopteritoiminnassa seuraavasti: 1. Korostetaan ohjaajien koulutuksessa meluhaittojen huomioon ottamista kaikessa lentotoiminnassa. 2. Lennetään Utin lentokentän lähialueella Utin lentopaikan erityismääräyskokoelman (UTLEM) mukaan minimilentokorkeudessa 150

10 metriä maanpinnasta olosuhteiden salliessa, ellei tehtävänannossa ole toisin määrätty. 3. Mittarilähestymismenetelmää käytettäessä lähestytään pääsääntöisestä idästä, jossa asutus on vähäistä. 4. Utin lähialueen neljästä harjoittelualueesta käytetään lentoharjoitteluun pääasiassa eteläisiä alueita, joissa asutus on vähäistä. 5. Vältetään harjoitus- ja lähialueiden eläintilojen läheisyydessä lentämistä. Ylläpidetään erillistä eläintilakarttaa lentotehtävien valmistelussa. 6. Kohdennetaan lisääntyvä yölentotoiminta valaisemattomille ja asumattomille alueille. Yölentoja lennetään vuosittain syyskuusta helmikuuhun pääasiassa maanantaista torstaihin klo Reitit suunnitellaan etukäteen. 7. Suunnitellaan veden päällä tapahtuva matalalentotoiminta ajallisesti ja paikallisesti varioiden siten, ettei melukuormitus kohdennu jatkuvasti samalle alueelle. Laskut ja nousut voidaan toteuttaa Haukkajärven aluetta välttäen. Peruskoulutukseen liittyvät välttämättömät vesistöharjoitukset pidetään edelleen Haukkajärvellä. 8. Tiedotetaan lähialueen väestöä tulevasta lentotoiminnasta ja sen erityispiirteistä lentoaseman ympäristöluvan mukaisesti. 9. Ylläpidetään lentomeluilmoitusten seurantajärjestelmää ja otetaan ilmoitukset huomioon lentotoiminnassa aina, kun se on mahdollista. Puolustusvoimien helikopterilentotoiminnassa varaudutaan toimimaan vaativissa erikoisolosuhteissa. Siksi meluhaittoja ei aina voida välttää eikä tavanomaisia toimintatapoja kaikilta osin noudattaa. 10 ASIAN KÄSITTELY Aluehallintovirasto on pyytänyt selvityksestä lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupunginhallitukselta, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelta. Asiasta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on annettu tieto meluselvityksen liitekartassa 10 olevan L den 55 db:n meluvyöhykkeen sisäpuolelle jäävien kiinteistöjen omistajille. Lausunnot ja muistutukset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Meluselvityksen kartoista liitteessä 10 "Kaikki lentotoiminta yhteensä vuonna 2014, arkivuorokausiliikenne, 5 vrk" esitetty melualue kuvaa esitetyistä liitekartoista parhaiten Utin lentokentän lentotoiminnan aiheuttamaa meluhaittaa. Keskeisin melun lähde on sotilasilmailu, siviili-ilmailun melualueen L den > 50 db jäädessä selvityksen perusteella lentokenttäalueelle. Utin lentotoiminnan meluntorjunnan osalta keskeisiä ovat sotilasilmailun toteuttamiseen kohdistetut toimet. Utin Jääkärirykmentin esittämissä melun-

11 hallintatoimissa on huomioitu keskeisiä seikkoja, joilla voidaan vähentää lähialueen asukkaiden ja loma-asukkaiden melualtistusta. Lentäjien koulutuksessa on painotettava meluhaittojen vähentämistä ja annettujen ohjeiden noudattamista. Keskeisiä melunhallintatoimia ovat myös toimet, joilla vähennetään yöaikaisia melutapahtumia. Jo yksittäinen yöllinen lentotapahtuma voi herättää asukkaat ja toistuvasti tapahtuessa siitä voi aiheutua jopa terveyshaittaa melulle altistuville unen määrän ja laadun huonontuessa. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon asukkaiden kokonaismelualtistus. Lentotoiminnan melualueelle osin jäävän Ranta-Utin asukkaat altistuvat myös valtatie 6 melulle. Veden päällä tapahtuva matalalentotoiminta ei saa kohdentua jatkuvasti samalle alueelle esim. Haukkajärvelle. Toisaalta on huomioitava se, että Utin lentokentän lähistöllä sijaitsevilla järvillä, myös muilla kuin Haukkajärvellä, on erittäin runsaasti Etelä-Valkealan rantayleiskaavan mukaista loma-asutusta. Loma-asutukselle on valtioneuvoston päätöksessä (993/92) asetettu alhaisemmat meluohjearvot kuin pysyvälle asutukselle. Toistuva helikopteriharjoittelu tietyllä järvialueella aiheuttaa selvästi haittaa rannan loma-asutukselle. Hävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden toimintaa koskevia melutietoja olisi tarpeen selvittää esitettyä tarkemmin, koska hävittäjien harjoitustoiminta on Utissa toistuvaa. Hävittäjien lentojen aiheuttamat melutasot ovat niin voimakkaita, että todellisten harjoituspäivien L den -tasot ja myös hävittäjälentokoneiden hetkelliset melutasot tulisi esittää tarkemmin meluselvityksessä ja melualueet tulisi kuvata meluselvityksessä omassa liitekartassaan. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Yöaikaisia operaatioita pitäisi suunnitelmallisesti välttää ja mikäli klo 22 jälkeen tapahtuvia yölentoja täytyy tehdä, tulisi niistä tiedottaa mahdollisesti häiriintyville asukkaille etukäteen. Asukkailta tulevat meluvalitukset ja niiden aiheuttamat toimenpiteet tulisi saattaa myös ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon esim. vuosiraportoinnin yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pimeälentojen lentoreittejä tulisi ohjata melunhallintasuunnitelmissa esitetyillä tavoilla vähemmän asutuille alueille ja myös lentojen suoritusajankohtaa tulisi rajoittaa mahdollisuuksien mukaan. Yöaikaan lento-aseman lähistöllä sekä lentoreiteillä sijaitsevilla asuinkiinteistöillä on tarvetta alhaisempaan melutasoon levon, virkistäytymisen ja unen vuoksi. Melu häiritsee unta ja hiljaiset yöt ovat tärkeitä terveydelle. Univaikutusten suhteen vaihteleva melu on tasaista melua haitallisempaa. Pimeälennot, kuten muukin lentotoiminta, tulisi suorittaa klo välisenä aikana. Muuhun aikaan suunnitelluista lennoista tulisi mahdollisuuksien mukaan tiedottaa häiriintyvillä alueilla asuvia etukäteen. Lentotoiminnan aiheuttamien meluvalitusten kirjaamiseen ja niihin reagoimiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lentomeluilmoitusten raportointi tulisi 11

12 liittää vuosiraportointiin. Meluvalitusten huomioiminen lentoreittien, lentokorkeuksien ja lentoharjoitusten suunnittelussa lisää vuorovaikutusta lentotoiminnan ja lähistöllä asuvien välillä sekä samalla vähentää koetun melun aiheuttamaa haittaa. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa. AA Hakijoiden kuuleminen Muistuttajan kotitalo sijaitsee lentokentän läheisyydessä noin 120 metrin päässä kiitotien päästä. Matalalla lentäessään helikopterit säikyttävät ihmisiä ja eläimiä. Muistuttaja esittää kolmen lähikiinteistön ylle matalalentokieltoa ja laskuvarjokerhon hyppykoneiden korkeudenottokäyttäytymiseen muutosta siten, että melu alla oleville olisi lyhytaikaista. Hyppylentoihin tulisi määrätä toiminta-ajat. Kello on yö ja silloin nukutaan. Finavia Oyj Ilmavoimat ja Utin Jääkärirykmentti tekevät yölennoista ja hävittäjien harjoituksista vallitsevan käytännön mukaisesti tiedotteet, jotka julkaistaan Kouvolan Sanomissa ja paikallislehdessä. Yksittäisistä hävittäjäkoneiden käynneistä ei tiedoteta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyyn hävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden harjoituspäivien L den - tasojen ja hetkellisten melutasojen kuvaamiseen Finavia toteaa, että hävittäjä- ja harjoitussuihkukoneliikenne tulee noudattelemaan vuosien tasoa, jolloin liikennettä ajoittuu vain muutamalle päivälle vuoden aikana. Näiden koneiden harjoituspäivien melutasojen kuvaamiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, koska operointi koneilla on vaihtelevaa ja tehtäväkohtaisesti sovellettavissa lentoonlähtö- ja laskeutumismenetelmissä ja reiteissä on vaihtelua. Muualla tehdyissä selvityksissä hetkellisissä äänitasoissa on noin +/-15 db:n (L Amax ) suuruisia vaihteluita lentoaseman lähialueilla. Melun kuvaaminen vain jollekin oletetulle reitille teoreettisella maksimisuureella voi olla harhaanjohtavaa. Yli 85 db:n (L Amax ) suuruisia melutapahtumia voi esiintyä vielä noin 20 kilometrin etäisyyteen asti. Hetkelliselle äänitasolle (L Amax ) ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Muistutukseen helikopterien matalalentojen lentokiellon asettamisesta ja laskuvarjokerhon hyppylentojen toiminta-aikojen asettamisesta Finavia Oyj toteaa, että lentokorkeuden nostovaihe ohjataan lentoasema-alueen pohjoispuolelle, jossa on asutusta harvassa. Hyppytoiminta tapahtuu lentoaseman muun toiminnan ulkopuolella ja on hyvin vähäistä. Näin ollen sille ei ole Finavia Oyj:n käsityksen mukaan tarvetta asettaa rajoituksia. 12

13 13 Utin Jääkärirykmentti Utin Jääkärirykmentti toivoo, että ympäröivä yhteiskunta ymmärtää sotilasilmailun olevan oleellinen osa puolustusvoimille annettua lakisääteistä tehtävää. Utin Jääkärirykmentti toteuttaa tätä tehtävää kouluttamalla puolustusvoimien helikopteriohjaajat ja erikoisjoukot Utissa sekä ylläpitää jatkuvaa valmiutta tukea muita viranomaisia helikopteritoiminnalla. Nykyiset Utin lentoaseman ympäristölupapäätöksen määräykset ja helikopteritoiminnassa sovellettava melunhallintasuunnitelma ovat riittäviä meluhaittojen torjumiselle käytännön lentotoiminnassa. Uudet lupamääräykset eivät ole tarpeen. Melunhallinnan parantamisen tulee jatkossakin perustua nykyisen melunhallintasuunnitelman kehittämiseen ja ympäristöstä tulevan palautteen huomioimiseen aina kun se on mahdollista. Pimeälentoharjoittelu toteutetaan nykyisin suurimmaksi osaksi ennen klo 22 tapahtuvilla lennoilla. Klo 22 jälkeen toteutetaan lennot, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia. Poikkeukselliseen aikaan tapahtuvista ja merkittävästi lentotoimintaa lisäävistä harjoituksista tiedotetaan jo nykyisellään lentoaseman vaikutusalueella. Pimeälentoreittejä suunnataan asumattomille alueille ja hajautetaan useaan suuntaan, jotta lentomeluhaitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Lentotoiminnan ympäristöhaittoja arvioitaessa ei tule ympäristönsuojeluasetuksen 4 b :n mukaan ottaa huomioon puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvaa haittaa. Utin Jääkärirykmentti kehittää lentotoiminnan melusta aiheutuvien yhteydenottojen kirjaamismenettelyä ja liittää jatkossa tilastot yhteydenotoista ympäristöviranomaisille lähetettäviin vuosiraportteihin. Helikopteriohjaajien koulutuksessa tuodaan esiin helikopterin melupäästöön liittyvät erityispiirteet ja melulle arkojen kohteiden välttämisen periaatteet ja melunhallinnan tärkeys. Koulutuksen eri vaiheissa käytännön toteutus vaihtelee, alussa päähuomio on helikopterin turvallisessa ohjaamisessa, muun lentoliikenteen huomioimisessa ja suunnistustaitojen kehittymisessä. Melun ja sen vaikutusten huomioiminen kehittyy muun taitotason mukana. Ilmavoimien hävittäjäkalusto käyttää Utin lentoasemaa vaihtelevasti. Vuosittaiset operaatiomäärät ovat pienehköjä. Sotilasilmailun luonteeseen kuuluu siviili-ilmailua suurempi vaihtelu lentotehtävissä ja lentomenetelmissä. Edellä kuvatuilla lähtötiedoilla on erittäin haastavaa laatia luotettavaa ja käytännön tilanteita oikein kuvaavaa lentoharjoituspäivien L den melutasokuvausta. Tärkeämpää on keskittyä vähentämään hävittäjäkaluston toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja tiedottamisen avulla. Tehdyssä me-

14 luselvityksessä on kuvattu ilmavoimien lentokaluston melun leviämistä samoilla periaatteilla kuin muissakin ilmavoimien käyttämien lentoasemien meluselvityksissä. Muistutukseen Utin Jääkärirykmentti toteaa, että Utissa on harjoitettu sotilasilmailua jo vuodesta 1918 lähtien. Muistutuksessa mainitut kiinteistöt sijaitsevat aivan kiitotien 07 kynnyksen läheisyydessä, missä mahdollisuuksia lentomelun vähentämiseen ei juuri ole. Helikopterit tekevät lentoonlähdöt ja lähestymiset pääsääntöisesti vastatuuleen, joten mainittujen kiinteistöjen läheisyydessä lentämistä ei voida välttää tietyillä tuulen suunnilla. Jatkossa Utin Jääkärirykmentti pyrkii lentotoiminnassaan kuitenkin huomioimaan kyseiset kiinteistöt ja välttämään matalalla lentämistä suoraan kyseisten kiinteistöjen yli. Tehty meluselvitys tarkentaa merkittävästi sotilasilmailun meluvaikutusten arviointia lentoaseman lähialueella. Selvityksen perusteella saadut melualueet tulee ottaa huomioon lentoaseman lähialueiden maankäytön suunnittelussa. Lisäksi tulee huomioida, että sotilasilmailun meluvaikutukset eivät rajoitu vain määritetyille melualueille, vaan melutapahtumia havaitaan myös tulevaisuudessa laajemmalla Utin lentoaseman vaikutusalueella. Melun haitallisten vaikutusten rajoittamisen tulee jatkossakin perustua melunhallintasuunnitelmaan ja nykyisten ympäristölupamääräysten noudattamiseen. Näiden lisäksi ei tarvita uusia sotilasilmailun meluun kohdistuvia lupamääräyksiä tai melualueisiin ja melusuureisiin perustuvia rajoituksia. Puolustusministeriö Meluselvitys ja melunhallintasuunnitelma ovat perusteellisia ja asianmukaisia. Puolustusministeriö ei näe niistä annettujen lausuntojen ja vastineiden perusteella tarvetta sotilasilmailulle kohdistuville lupamääräyksille. Mahdollisissa uusissa lupamääräyksissä tulee soveltaa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 4 b :ää. Puolustusminiteriö pitää perusteltuna myös liitteenä olevassa Pääesikunnan lausunnossa sekä Utin Jääkärirykmentin antamassa vastauksessa esitettyjä kannanottoja. Liitteenä olleessa Pääesikunnan lausunnossa todetaan, että meluselvitys on tehty asianmukaisesti ja siinä huomioidaan sotilasilmailun L den - melutasot samoin perustein kuin muillakin sotilasilmailun käyttämillä lentoasemilla. Ilmavoimien hävittäjäkalusto käyttää Uttia keskimäärin vain muutamana päivänä vuodessa. Sen vuoksi melusta aiheutuvien haittojen tulee perustua ensisijaisesti tiedottamiseen. Yksittäisten toimintapäivien keskiäänitasojen ja L max maksimiäänenpainetasojen määrittämiseen sisältyy paljon virhelähteitä, joten niitä ei tulisi vaatia. Sotilasilmailulle ei ole meluselvityksen perusteella tarpeen antaa melua koskevia lisämääräyksiä. Lähellä Utin lentoaseman kiitotietä sijaitsee asuinkiinteistöjä. Pääesikunnan arvion mukaan tästä johtuen lupa-asiaa ratkaistaessa ympäristönsuojeluasetuksen 4b :n soveltaminen on aiheellista. 14

15 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Kouvolassa sijaitsevan Utin lentoaseman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 129/05/1 lupamääräysten 4 ja 5 (nykyistä Finavia Oyj koskevat määräykset) ja lupamääräysten 2 ja 3 (Utin Jääkärirykmentin toimintaa koskevat määräykset) mukaiset helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvityksen sekä siviili- ja sotilaslentotoimintaa koskevat melunhallintasuunnitelmat. Aluehallintovirasto hyväksyy esitetyn meluselvityksen ja melunhallintasuunnitelmat määräyksissä tarkoitetuiksi selvityksiksi ja suunnitelmiksi. Aluehallintovirasto täydentää lentoaseman toimintaa koskevaa ympäristölupaa (nro 129/05/1) lisäämällä Finavia Oyj:n toimintaa koskevat määräykset 5 a ja 5 b ja muuttamalla ympäristöluvan (nro 129/05/1) vuosiraportointia koskevia määräyksiä 13 (Finavia Oyj) ja 11 (Utin Jääkärirykmentti) sekä lisäämällä "Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen" -kohtaan uuden kohdan seuraavasti: Finavia Oyj:tä koskevat määräykset: Lisätyt määräykset 5 a. Laskuvarjokerhojen lentotoiminta on sallittu maanantaista sunnuntaihin klo välisenä aikana. Lentotoiminta on kielletty pitkäperjantaina, 1. ja 2. pääsiäispäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. 5 b. Kiitotien 07 läheisyydessä olevat asuinkiinteistöt (kiinteistötunnukset , ja ) on otettava huomioon lennonjohtamisessa ja lentotoiminnan ohjeistuksessa. Matalalentoja (lentokorkeus alle 500 jalkaa eli noin 160 metriä) ja lentokoneiden korkeudennostolentoja on vältettävä välittömästi em. kiinteistöjen yläpuolella. Muutettu määräys 13. Finavia Oyj:n on laadittava vuosittain raportti, joka sisältää tiedot liukkaudentorjunta- ja siviili-ilma-alusten jäänestokemikaalien käyttömääristä, matkustajamääristä, operaatiomääristä lentokonetyypeittäin ja vuorokaudenajoittain, melusta tehtyjen ilmoitusten määristä, syistä ja ilmoitusten johdosta suoritetuista toimenpiteistä, yhteenvedon tarkkailutiedoista, jätehuollon järjestämistä koskevat tiedot sekä ympäristövahinko- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit. Raportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua ja raportointia koskeva päivitetty suunnitelma on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka voi tehdä suunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset.

16 16 Utin Jääkärirykmenttiä koskevat määräykset Muutettu määräys 11. Utin Jääkärirykmentin on laadittava vuosiraportti, jossa on tiedot jäänestokemikaalien käyttömääristä, pidetyistä paloharjoituksista, harjoituksen osallistujatahoista sekä käytettyjen harjoituspolttoaineiden ja sammutteiden määristä, operaatiomääristä lentokonetyypeittäin ja vuorokaudenajoittain, melusta tehtyjen ilmoitusten määristä, syistä ja ilmoitusten johdosta suoritetuista toimenpiteistä, jätehuollon järjestämistä koskevat tiedot sekä lupamääräyksen 10. tarkoittamien onnettomuus- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit. Raportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua ja raportointia koskeva päivitetty suunnitelma on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka voi tehdä suunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. _ Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle esitettävään ympäristöluvan tarkistamishakemukseen tulee liittää sekä siviililentoliikennettä että sotilaslentoliikennettä koskien ainakin seuraavat tiedot: - arvio meluselvityksen ajantasaisuudesta. Arvion tulee perustua vuosina toteutuneisiin ja meluselvityksen (Utin lentoasema, Helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj) ennusteen operaatiomääriin ja -tapoihin, todellisiin toimintapäiviin, vuorokautisiin lentoaikoihin (päivä-ilta-yö), käytettyyn ilma-aluskalustoon sekä lentoaseman kokonaisliikenteen 50 db:n ja 55 db:n melualueella(l den7vrk ) olevien asuin- ja loma-asuinkiinteistöjen määriin - siviililentoliikennettä koskeva päivitetty melunhallintasuunnitelma - sotilaslentoliikennettä koskeva päivitetty melunhallintasuunnitelma - Finavia Oyj:lle ja Utin Jääkärirykmentille tehtyjen melua koskevien ilmoitusten määrät vuosina Utin Jääkärirykmentin on sovittava Finavia Oyj:n kanssa siitä, kumpi toiminnanharjoittajista vastaa ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteensovittamisesta ja yhteisten tietojen selvittämisestä. _

17 17 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitettujen lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisten selvitysten perusteella. Selvitysten käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Kyseessä on Itä-Suomen ympäristölupaviraston Utin lentoaseman toiminnalle antaman päätöksen nro 129/05/1 lupamääräysten 4 ja 5 (Finavia Oyj:tä koskevat määräykset) ja lupamääräysten 2 ja 3 (Utin Jääkärirykmenttiä koskevat määräykset) mukaisista selvityksistä annettava päätös. Tuolloin toiminnan ympäristövaikutuksia arvioitaessa on huomioitu sotilasilmailun erityisluonne ympäristönsuojelulain 4 b :n mukaisesti. Tässä päätöksessä on muutettu ja annettu täydentävät Finavia Oyj:n ja Utin Jääkärirykmentin toimintaa koskevat määräykset siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat lentoaseman toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen perusteita. Lentoaseman meluvaikutuksia arvioitaessa on myös huomioitu sotilasilmailun erityisluonne ympäristönsuojelulain 4 b :n mukaisesti. Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohtien sekä 2 kohdan a ja b alakohtien mukaisten lakisääteisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvia meluhaittoja ei ole otettu huomioon tässä päätöksessä. Maavoimien helikopteritoiminta on keskitetty Utin lentoasemalle ja helikopteritoiminnan tehokas koulutus edellyttää muun muassa pimeälentotoimintaa. Melun aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä suunnittelemalla harjoitustoimintaa ja tiedottamalla siitä. Melunhallintasuunnitelmat tulee ottaa huomioon lentoaseman toiminnassa siten kuin Finavia Oyj:tä koskevassa lupamääräyksessä 5 ja Utin Jääkärirykmenttiä koskevassa määräyksessä 2 on määrätty. Määräyksiä ei ole tältä osin tarpeen täydentää. Lentoaseman lentomelualueet määräytyvät puolustusvoimien toiminnasta. Melualueet on määritetty siten, että ne vastaisivat vuoden 2014 toiminnan tasoa. Tällä hetkellä puolustusvoimien helikopteritoiminta on kehittymässä, kun uudet NH90-kuljetushelikopterit ovat tulossa palveluskäyttöön täydessä mittakaavassa. Jos Utin lentoasemalla operoidaan ilmavoimien torjuntahävittäjillä (F18 Hornet) tai harjoitussuihkukoneilla, lentomelualue voi laajentua erityisesti kiitoteiden jatkeiden suuntaisesti. Koneiden operointi asemalla on kuitenkin satunnaista eikä ilmavoimien tarkoitus ole lisätä toistuvia operaatiota lentoasemalle. Toisaalta yksittäisten torjuntahävittäjien operoinnit voivat muuttaa laskennallisia melualueita, vaikka tämä ei kokonaisuutena arvioiden operaatiomäärät huomioon ottaen aiheuta merkittävää häiriötä. Toiminnasta ei nykytilanteessa eikä myöskään ennustetussa tilanteessa aiheudu sellaisia meluvaikutuksia, että toiminnan melualueiden perusteella olisi rajoitettava toimintaa. Lentotoiminnan tasosta on mahdollisuus saada tarkempaa selvitystä ja melualueesta voidaan määrätä tar-

18 kemmin, kun lupamääräyksien tarkistamiseksi on tehtävä hakemus voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti mennessä. Toiminnan tason määrittäminen melualueena ei siten tässä tapauksessa ole tarpeellista meluhaittojen lisääntymisen ehkäisemiseksi. Toimittaessa aiemmin määrätyn ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti lentoaseman toiminnan voidaan katsoa täyttävän edelleen luvan myöntämisedellytykset. Lupamääräysten perustelut Finavia Oyj:tä koskevien määräysten perustelut Muutettu määräys 13. Määräystä on muutettu lisäämällä vuosittain ympäristöviranomaisille raportoitaviin tietoihin lentoasemalle tehtyjen yleisöilmoitusten ja tarkempien operaatiomäärien ja -aikojen tiedot. Määräystä on muutettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat tiedot käyttöönsä ympäristöluvan valvontaa varten. (YSL 5, 46 ) Määräys 5a. Määräyksellä on annettu laskuvarjokerhoille toiminta-ajat ja rajoitettu toimintaa juhlapyhinä. Kerhojen toiminta keskittyy nykyisellään iltoihin ja viikonloppuihin ja kesäaikaan eli heinä-elokuuhun. Muistutuksessa on tuotu esiin laskuvarjokerhon hyppykoneiden häiritsevä pitkäkestoinen toiminta ilta- ja yöaikaan. Toiminta-ajan rajaaminen on tarpeen, koska lentoaseman kiitotien välittömässä läheisyydessä on asuntoja noin metrin etäisyydellä. (YSL 4 5, 43, NaapL 17 ) Määräys 5b. Muistutuksessa on vaadittu laskuvarjohyppykoneiden korkeudenottovaiheen käyttäytymiseen muutosta ja matalalentokieltoa rakennusten yllä siten, että melu rakennusten yllä jäisi lyhytaikaiseksi. Lentojen korkeudennostovaihe ohjataan lennonjohdon ollessa toiminnassa lentokentän pohjoispuolelle. Laskuvarjokerhon toiminta keskittyy kuitenkin iltaan ja viikonloppuihin, jolloin lentoasemalla ei ole saatavissa lennonjohtopalveluja. Toiminta painottuu kesäaikaan heinä-elokuulle ja on suhteellisen aktiivista ( hyppyä/vuosi). Toiminta aiheuttaa nykyisellään kiitotien 07 välittömässä läheisyydessä asuville viihtyisyyshaittaa. Asukkaat altistuvat lentomelun lisäksi myös valtatie 6:n liikennemelulle. Sekä helikoptereiden että siviili-ilmailun lentotoiminta tulee lisääntymään nykyisestä tilanteesta lähivuosina. Määräys on annettu lentomelusta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. (YSL 4, 43, NaapL 17 ) 18 Utin Jääkärirykmenttiä koskevan määräyksen perustelu Muutettu määräys 11.

19 Määräystä on muutettu lisäämällä vuosittain ympäristöviranomaisille raportoitaviin tietoihin Utin Jääkärirykmentille tehtyjen yleisöilmoitusten ja operaatiomäärien ja -aikojen tiedot. Määräystä on muutettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat tiedot käyttöönsä ympäristöluvan valvontaa varten. (YSL 5, 46 ) 19 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN KANNANOTTOIHIN Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa on esitetty, että hävittäjälentokoneiden hetkelliset melutasot ja todellisten toimintapäivien L den -tasot tulisi esittää tarkemmin ja kuvata erillisillä kartoilla. Hävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden aiheuttama melu on voimakasta ja vaikuttaa meluselvityksessä esitettyjen sotilasliikennettä kuvaavien melualueiden laajuuteen. Toiminta on kuitenkin suhteellisen vähäistä tällä hetkellä ja hävittäjien harjoituksista alueella tiedotetaan. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen selvittää lisää hävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden melua. Jos harjoituslentotoiminta Utissa lisääntyy, selvitystarve on arvioitava uudelleen. Lausunnossa on myös esitetty, että toistuva helikopteriharjoittelu tietyllä järvialueella aiheuttaa selvästi haittaa rannan loma-asutukselle. Meluselvityksen mukaan lentoaseman melualue 50 db L den ulottuisi Haukkajärven kaakkoisosiin. Lentomelun 45 db:n melualuetta ei ole määritetty, koska helikopterilentomelun epätasaisuudesta ja reittien moninaisuudesta ja epävarmuuksista johtuen melualueiden kuvaaminen kauempana kentästä on vaikeaa. Muistutuksessa on esitetty matalalentokieltoa lentoaseman alueella ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksen lausunnossa esitetään, että veden päällä tapahtuva matalalentotoiminta ei saa kohdistua samoille alueille jatkuvasti. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty yölentojen välttämistä. Laskuvarjokerhojen toiminta-ajasta ja matalalennoista on annettu määräykset. Pimeälentoharjoittelu toteutetaan jo nykyisinkin suurimmaksi osaksi ennen klo 22 tapahtuvilla lennoilla. Klo 22 jälkeen toteutetaan lennot, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia. Poikkeukselliseen aikaan tapahtuvista ja merkittävästi lentotoimintaa lisäävistä harjoituksista tiedotetaan jo nykyisellään lentoaseman vaikutusalueella. Lentoreittejä suunnataan asumattomille alueille ja hajautetaan useaan suuntaan, jotta lentomeluhaitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Lupamääräyksiä asetettaessa on tarkasteltu lähinnä lentoaseman lähialueella aiheutuvia haittoja ja lentotoiminnan toteuttaminen muualla kuin kentän läheisyydessä ei kuulu lupaharkintaan. Utin Jääkärirykmentin esittämät toimenpiteet meluhaittojen ehkäisemiseksi ovat riittävät. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla.

20 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 5, 28, 31, 35 38, 41 43, 46, 52 55, 96 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4 b, 5, 18 19, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on Maksu laskutetaan myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 87 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Finavia Oyj, PL 50, VANTAA Utin Jääkärirykmentti, PL 5, UTTI Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmavoimien esikunta, PL 30, Tikkakoski AA