raportti liikuntajärjestöjen tiliselvityksistä

Transkriptio

1 KIHU raportti liikuntajärjestöjen tiliselvityksistä Janita Frantsi ja Jarmo Mäkinen 2013 R A U T P O H J A N K A T U 6, J Y V Ä S K Y L Ä

2 1 SISÄLTÖ Raportissa mukana olevat järjestöt... 2 Omat tulot...5 Tulot toiminnanaloittain... 6 Tulot järjestöryhmittäin... 7 Hyväksytyt toimintamenot Henkilöstö Kustannukset Alkusanat Tämä käyttöraportti julkaistaan verkossa postuumisti, koska siihen ja siinä oleviin tietoihin on viitattu VLN:n julkaisussa 2013:8. Raportissa olevien kuvien ja taulukoiden pohjalla on vuoden 2012 toimialaraportti, jossa analysointivuodet olivat 2001, 2005 ja 2009 (VLN julkaisusarja 2012:6). Näille pohjille on tuotu vuoden 2012 tiliselvityksistä kootut tiedot. Kuviot ovat päivitetty vuoteen 2012 omien tulojen, hyväksyttävien toimintamenojen, henkilöstön ja kustannusten osalta. Raportissa oleva teksti on vielä hiomatonta eikä myöskään tapahtuneita muutoksia ole siinä nostettu selkeästi esille ja lähempään analyysiin. Kuvioiden numerointi ei kulje nousevassa järjestyksessä vaan vanhaa toimialaraporttia mukaillen. Rahatiedot ovat indeksikorjattuja.

3 2 RAPORTISSA MUKANA OLEVAT JÄRJESTÖT Ensimmäinen OK = Tiedot kopioitu Excel-taulukoihin Toinen OK = Tiedot siirretty tietokantoihin LAJILIITOT: AKK: ts, tp, hlöstö OK + OK o ei muita avustuksia eli OK SAL: ts, tp, hlöstö OK + OK o muut avustukset mukana liitelomakkeessa, HUOM. muutos lopussa ( ) SGL: ts, tp, hlöstö OK + OK o ei muita avustuksia selvityksessä, liitelomakkeen taulukossa valtion erityisavustuksia, OK:n valtionapuja eli OK? SHL: ts (monta), tp OK + OK o Hiihtoliitto OK + OK o Finnjumping OK + OK o Mäki-YH yksikkö OK + OK o Ski Sport Finland OK + OK o Hiihto yhteisö OK + OK SJL: ts, tp OK + OK o muut avustukset mukana liitelomakkeessa eli OK o Jääkiekkosäätiön tuki ei viimeisellä sivulla julkisissa avustuksissa SKL: ts, tp, hlöstö OK + OK o liitelomakkeessa enemmän avustusta kuin selvityksessä o osa OKM-tuesta löytyy liitelomakkeesta sellaisenaan, OK:n tukia ei liitelomakkeessa omalla rivillään SLeL: ts OK + OK o liitelomakkeessa enemmän avustusta kuin selvityksessä o osa löytyy liitelomakkeesta sellaisenaan, osa ei SPL: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä ei muita avustuksia, liitelomakkeessa valtion erityisavustusta ja OK:n valtionapua eli OK? PPL: ts, tp, hlöstö OK + OK o ei muita avustuksia eli OK SSBL: ts, tp OK + OK o selvityksessä ei muita avustuksia, liitelomakkeessa valtion erityisavustusta ja OK:n valtionapua eli OK? SSL: ts, tp, hlöstö OK + OK o liitelomakkeessa enemmän avustusta kuin selvityksessä o NS-tuki löytyy liitelomakkeesta, OKM-tuki ei ainakaan sellaisenaan, OK-tukia ei lomakkeessa omalla rivillään SUIL: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä enemmän avustusta kuin liitelomakkeessa o Uinnin Tuki ry:n ja NS:n tuki liitelomakkeessa, muut eivät täsmää SUL: ts, tp, hlöstö, tk OK + OK o liitelomakkeessa enemmän avustusta kuin selvityksessä

4 3 o OK:n tuki löytyy (+liitteessä extraa), PARA:n tuki ei ainakaan sellaisenaan Svoli: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä enemmän tukia kuin liitteessä o OKM:n ja OK:n tuet löytyvät liitteestä, Kaarina Karin Säätiön eivät o NS:n tuet ainoastaan viimeisellä sivulla julkisessa avustuksessa MUUT: TUL: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä enemmän avustusta kuin liitelomakkeessa o toinen OKM-tuista liitelomakkeessa, toinen ei SLU: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä ei muita avustuksia, liitelomakkeessa valtion erityisavustus eli OK? TOIMIALAT: KUNTO: ts, tp, hlöstö OK + OK o muut avustukset mukana liitelomakkeessa eli OK NS: ts, tp OK + OK o selvityksessä enemmän avustusta kuin liitelomakkeessa o voi olla, että selvityksen OKM-tuet löytyvät liitteestä, STM-tuet eivät toisella sivulla liitelomakkeessa, mutta ovat neljännellä sivulla julkisessa avustuksessa o SLU-tuet pitäisi olla kohdassa Muut julkiset avustukset ja tuet, mutta eivät ole o liitelomakkeen toinen ja neljäs sivu eivät täsmää OK: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä ei muita avustuksia, liitelomakkeessa valtion erityisavustusta eli OK VAU: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä enemmän avustusta kuin liitelomakkeessa o selvityksen avustuksia ei liitelomakkeessa o liitteen toinen ja neljäs sivu eivät täsmää: neljännellä sivulla enemmän avustuksia (myös selvityksen avustukset) PARA: ts, tp, hallitus OK + OK o selvityksessä ei muita avustuksia, liitelomakkeessa valtion erityisavustusta eli OK? SLU-ALUEET: ESLU: ts, tp, hlöstö, tk OK + OK o selvityksen avustukset löytyvät liitelomakkeesta eli OK o Avustus liitteen toisella sivulla valtion erityisavustus, neljännellä sivulla kohdassa Muut julkiset avustukset ja tuet HLU: ts, tp, hlöstö OK + OK

5 4 o liitelomakkeessa enemmän avustusta o selvityksen avustukset löytyvät liitelomakkeesta eli OK? KL: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksessä enemmän avustusta kuin liitelomakkeessa o OKM:n, ESR:n ja Kainuun Maakunnan avustukset löytyvät liitelomakkeesta, KKI-ohjelman avustus ei o Liitteen neljännellä sivulla muuta julkista avustusta ja tukea paljon (ei toisella sivulla) -> KKI-tuki sisällytetty siihen? LapLi: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksen OKM/KKI-tuki ei liitelomakkeessa toisella sivulla, mutta on neljännellä sivulla LiikU: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksen avustusten määrä täsmää liitelomakkeen avustusten määrän kanssa, mutta jako valtion erityisavustuksiin ja muihin yleisavustuksiin ei ole selvä o liitelomakkeen toisen ja neljännen sivun välillä muutaman kymmenen sentin heittoja PLU: ts, tp OK + OK o selvityksen muita avustuksia ei liitelomakkeessa, vaan liitelomakkeessa eri avustukset o liitelomakkeen toinen ja neljäs sivu täsmäävät Pokali: ts, tp, hlöstö OK + OK o selvityksen avustuksia ei liitelomakkeessa toisella sivulla (liitelomakkeessa ei muita avustuksia) o selvityksen avustukset kuitenkin merkitty liitelomakkeen neljännelle sivulle

6 5 OMAT TULOT Kuviossa 13 mukana ovat kaikki muut selvitykseen kuuluvat liikuntajärjestöt paitsi Suomen Ratsastajainliitto, jolta toistaiseksi puuttuvat vuoden 2012 tiedot. Kuviossa on eritelty eri tulolajien vuosittaiset suhteelliset osuudet. Suurin osa urheilujärjestöjen tuloista tulee edelleen varainhankinnan tuotoista ja selkeimmät muutostrendit vuosien 2001 ja 2012 välillä ovat varainhankinnan tuottojen vähentyminen ja osanottomaksujen lisääntyminen. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kuvio 13 Kaikkien mukana olevien järjestöjen omien tulojen suhteelliset osuudet tulolajeittain Muut tuotot Osanottomaksut Pääsylipputuotot Varainhankinnan tuotot 0% Verrattaessa vuoden 2012 tuloksia vuoteen 2009 liikunnan harrastamisesta perittyjen osanottomaksujen suhteellinen osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. Varainhankinnan tuottojen osuuden lasku näyttäisi pysähtyneen, sillä samalla aikavälillä niiden osuus on pysynyt suurin piirtein samana. Huomioitavaa on myös laskusuunnassa olleiden muiden tulojen osuuden nousu 13 prosentista 17 prosenttiin.

7 6 TULOT TOIMINNANALOITTAIN Kuvio 14 esittää, miten tulolajit jakautuvat toiminnonaloittain vuonna 2012 kaikkien selvityksessä mukana olevien liikuntajärjestöjen osalta poislukien Suomen Ratsastajainliitto. Yli puolet toimialojen tuotoista tulee varainhankinnan tuotoista kaikilla muilla paitsi aikuisten liikunnan toimialalla, jolla osanottomaksut ovat suurin tulolaji. Huomattavan suuri on myös osanottomaksujen osuus lasten ja nuorten liikunnassa, jossa ne kattavat noin kolmanneksen tuloista. Huippu-urheilussa saatavien pääsylipputulojen suhteellinen osuus on laskenut muutamia k u vio 14. Tu lolajien jakautuminen t oimialoittain vuonna 2012 S U M M A / J Ä R J E S T Ö S U M M A / H U I P P U S U M M A / A I K U I S E T S U M M A / N U O R I S O 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö Muut tuotot Osanottomaksut Pääsylipputuotot Varainhankinnan tuotot prosenttiyksiköitä aikaisemmista tarkasteluvuosista. Järjestön hallinnon muut tuotot (25 %) ovat selkeästi muita toimialoja suuremmat. Vuoden 2009 kuvioon verrattuna suurimmat muutokset ovat tapahtuneet aikuisten liikunnan toiminnanalalla. Muiden tuottojen osuus on noussut yhdeksällä ja osanottomaksujen tuottojen osuus laskenut kuudella prosenttiyksiköllä. Lisäksi varainhankinnan tuottojen osuudessa lasten ja nuorten liikunnassa on tapahtunut kuuden prosenttiyksikön nousu, mikä voi pidemmällä aikavälillä jatkuessaan alentaa osanottomaksuja ja vaikuttaa näin ollen positiivisesti lasten ja nuorten harrastamiseen.

8 IMILJOONAA EUROA 7 TULOT JÄRJESTÖRYHMITTÄIN Kuvioissa 15a-15d esitetään liikuntaorganisaatioiden järjestöryhmittäin ja tulolajeittain eritellyt tulot. Selvityksessä mukana olevien lajiliittojen (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto) tulot ovat kokonaisuudessaan vuodesta 2001 vuoteen 2012 nousseet 40 prosentilla eli keskimäärin 3,6 prosentilla vuodessa. Selkeästi suurimpana, reilusti yli puolet tulojen kokonaismäärästä kattavana, tulonlähteenä ovat koko tutkittavalla ajanjaksolla olleet varainhankinnan tuotot, vaikkakin niiden suhteellinen osuus on pienentynyt. Toisena suurena tulonlähteenä lajiliitoille ovat olleet osanottomaksut, jotka vuonna 2012 kattoivat 18 prosenttia lajiliittojen tuloista. K u v i o 1 5 a. L a j i l i i t t o j e n o m a t t u l o t t u l o l a j e i t t a i n Lajiliitot - Varainhankinnan tuotot Lajiliitot - Pääsylipputuotot Lajiliitot - Osanottomaksut Lajiliitot - Muut tuotot Yhtenä tulojen kasvun aiheuttajana voidaan kuviosta huomata myös muut tuotot, jotka ovat kasvaneet vuosien 2009 ja 2012 välillä vajaalla viidellä miljoonalla eli seitsemällä prosenttiyksiköllä muiden tulolajien prosenttiosuuksien ollessa laskusuuntaisia.

9 MILJOONAA EUROA 8 K u v i o 1 5 b. T o i m i a l a o r g a n i s a a t i o i d e n o m a t t u l o t t u l o l a j e i t t a i n 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Toimialat - Varainhankinnan tuotot Toimialat - Pääsylipputuotot Toimialat - Osanottomaksut Toimialat - Muut tuotot Kuten toimialaorganisaatioiden omia tuloja kuvaavasta kuviosta nähdään, aiempina tutkimusjaksoon kuuluvina vuosina vähentyneet tulot ovat nyt vuosien 2009 ja 2012 välillä lisääntyneet noin yhdellä miljoonalla eurolla eli 28 prosentilla, vaikka organisaatioiden määrä on vähentynyt erityisliikuntajärjestöjen yhdistyttyä Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:ksi. Määrällisesti kaikki tulolajit ovat kasvaneet vuodesta 2009 lukuun ottamatta pääsylipputuloja, jotka eivät ole tuottaneet toimiala-organisaatioille ollenkaan tuottoja kahtena viimeisenä vuonna. Suurimmat tulot nämä organisaatiot saavat varain-hankinnasta, jonka tuotot kattoivat vuonna prosenttia kaikista tuotoista. Tällä järjestöryhmällä osanottomaksut (17 % kaikista tuloista) ovat pääsylipputulojen jälkeen pienin tulolaji. (C) SLU:n tulot ovat jatkaneet laskuaan vuodesta Ne ovat laskeneet voimakkaasti, yli 50 prosentilla, vuoden 2005 tulopiikistä ja ovat nyt 22 prosenttia vuoden 2001 tasoakin alhaisemmat. Lasku on jopa kiihtynyt vuosien 2009 ja 2012 välillä, sillä silloin tulot laskivat keskimäärin 14 prosentilla vuodessa, kun taas vuodesta 2005 vuoteen 2009 lasku tapahtui keskimäärin kuudella prosentilla vuodessa. Vuonna 2012 suurimmat tuotot tulivat muista tuotoista, jotka ovat muinakin tarkasteluvuosina olleet suurimmat. Vastaavasti osanottomaksut, jotka tosin ovat ainoana tulolajina nousseet vuoden 2009 ja 2012 välillä, ovat SLU:lla olleet tuotoista pienimmät.

10 MILJOONAA EUROA MILJOONAA EUROA 9 K u v i o 1 5 c. S L U : n o m a t t u l o t t u l o l a j e i t t a i n Suomen Liikunta ja Urheilu SLU - Varainhankinnan tuotot Suomen Liikunta ja Urheilu SLU - Pääsylipputuotot Suomen Liikunta ja Urheilu SLU - Osanottomaksut 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Suomen Liikunta ja Urheilu SLU - Muut tuotot (D) Alueiden osalta koko tutkimusajanjaksolla on tapahtunut nousua kaikissa muissa tulolajeissa paitsi varainhankinnan tuotoissa ja pääsylipputuloissa, joita ei tosin ole vuoden 2001 jälkeen ollut ollenkaan. Kokonaisuudessaan selvityksessä mukana olevien alueorganisaatioiden tulot ovat nousseet 29 prosenttia koko tutkittavalla ajanjaksolla, vaikka vuoden 2009 piikistä vuoteen 2012 on tapahtunut laskua 40 prosentin verran. Vuoden 2009 tuloksiin verrattuna laskua on tapahtunut kaikissa tulolajeissa, mutta eniten ovat laskeneet osanottomaksujen tuotot. Varainhankinnan tuotot ovat pysyneet kaikista mukana olevista järjestöryhmistä pienimpinä K u v i o 1 5 d. A l u e i d e n o m a t t u l o t t u l o l a j e i t t a i n 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Alueet - Varainhankinnan tuotot Alueet - Pääsylipputuotot Alueet - Osanottomaksut Alueet - Muut tuotot (E) Suomen Työväen Urheiluliiton kokonaistulot ovat vuodesta 2001 vuoteen 2012 laskeneet 22 prosenttia eli keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa, mutta aiemmin laskusuuntaiset tulot ovat

11 MILJOONAA EUROA 10 vuosien 2009 ja 2012 välillä kääntyneet nousuun. Vuonna 2012 muut tulot kattoivat suurimman osan, lähes 60 prosenttia, kaikista TUL:n omista tuloista ja niiden osuus on noussut vuodesta 2009 yli kymmenen prosenttiyksikköä. Toiseksi suurimpana ryhmänä ovat varainhankinnan tuotot, jotka kattoivat vuonna 2012 neljäsosan tulojen kokonaismäärästä. K u v i o 1 5 e. T U L : n o m a t t u l o t t u l o l a j e i t t a i n Suomen Työväen Urheiluliitto - Varainhankinnan tuotot Suomen Työväen Urheiluliitto - Pääsylipputuotot Suomen Työväen Urheiluliitto - Osanottomaksut 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Suomen Työväen Urheiluliitto - Muut tuotot

12 MILJOONAA EUROA 11 HYVÄKSYTYT TOIMINTAMENOT Kuviossa 24b on esitetty kaikkien selvityksessä mukana olevien liikuntajärjestöjen (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto) henkilöstö ja hyväksytyt toimintamenot. Menot ovat vastaavasti jatkaneet nousuaan edelleen vuodesta 2009 vuoteen 2012, vaikka kasvu onkin selkeästi hidastunut kyseisellä aikavälillä. Vuosien 2001 ja 2009 välillä toimintamenot nousivat vuodessa keskimäärin yhdeksällä prosentilla vuodessa, kun taas vuosien 2009 ja 2012 välillä nousu oli vain keskimäärin kahden prosentin luokkaa. K u v i o 2 4 b. K a i k k i e n m u k a n a o l e v i e n l i i k u n t a j ä r j e s t ö j e n h y v ä k s y t y t t o i m i n t a m e n o t Hyväksyttävät toimintamenot Summa / Järjestö Summa / Huippu Summa / Aikuiset Summa / Nuoriso Suhteellisia osuuksia tarkasteltaessa nähdään, että lasten ja nuorten urheiluun kohdistetut hyväksyttävät toimintamenot ovat laskeneet vuodesta 2009 viidellä prosenttiyksiköllä erityisesti huippu-urheilun noustessa kolmella prosenttiyksiköllä.

13 MILJOONAA EUROA 12 Kuvio 24c. Kaikkien mukana olevien järjestöjen hyväksyttävien toimintamenojen suhteelliset osuudet Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hyväksyttävät toimintamenot Kuviossa 21b näkyvät lajiliittojen (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto) hyväksyttävät toimintamenot toimialoittain ryhmiteltynä. Myös hyväksyttävät toimintamenot ovat jatkaneet tasaista kasvuaan vuoteen Vuodesta 2009 ne ovat nousseet yhdeksällä prosentilla vuoteen Eniten ovat kasvaneet aikuisten liikunnan toimialan hyväksytyt toimintamenot, vaikkakin toimialan osuus on edelleen pienin. Vuonna 2012 ne olivat 17 prosenttia korkeammat kuin vuonna K u v i o 2 1 b. L a j i l i i t t o j e n h y v ä k s y t t ä v ä t t o i m i n t a m e n o t t o i m i a l o i t t a i n Lajiliitot Summa / Järjestö Summa / Huippu Summa / Aikuiset Summa / Nuoriso

14 13 Toimialoittain tarkasteltuna myöskään lajiliittojen hyväksyttävien toiminta-menojen osalta eivät valtion tulosohjauspainopisteet toteudu. Allaolevasta alue-kuvasta 21c nähdään että trendit hyväksyttävien toimintamenojen suhteellisten osuuksien kohdalla ovat samat kuin henkilöstöllä; järjestön ja aikuisten liikunnan toimialat ovat hienoisessa kasvussa huippu-urheilun ja lasten ja nuorten liikunnan toimialojen laskiessa. Suurin osa toimintamenoista kuuluu poikkeuksetta huippu-urheilun toimialalle, vaikkakin sen prosenttiosuus on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä. Lasten ja nuorten liikunta on vasta kolmanneksi suurin toimiala hyväksyttäviä toimintamenoja tarkasteltaessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Kuvio 21c. Lajiliittojen hyväksyttävien toimintamenojen suhteelliset osuudet Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 0 % Lajiliitot

15 MILJOONAA EUROA 14 K u v i o 2 2 b. T o i m i a l a j ä r j e s t ö j e n h y v ä k s y t t ä v ä t t o i m i n t a m e n o t t o i m i a l o i t t a i n Hyväksyttävät toimintamenot Summa / Järjestö Summa / Huippu Summa / Aikuiset Summa / Nuoriso Toimialaorganisaatioiden hyväksyttävät toimintamenot (kuvio 22b) ovat sen sijaan jatkaneet kasvuaan edelleen vuoteen Merkittävimpiä muutoksia toimialakohtaisessa toimintamenojen jakautumisessa ovat huippu-urheiluun kohdistettujen hyväksyttävien toimintamenojen 64 prosentin kasvu ja lasten ja nuorten toimialaan kohdistettujen toimintamenojen 16 prosentin lasku vuodesta Vuonna 2012 huippu-urheilun osuus kaikista hyväksyttävistä toimintamenoista oli 44 prosenttia lasten ja nuorten toimialan tullessa toisena 26 prosentin osuudellaan.

16 MILJOONAA EUROA 15 Kuvio 22c. Toimialajärjestöjen hyväksyttävien toimintamenojen suhteelliset osuudet Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hyväksyttävät toimintamenot Alueorganisaatioiden hyväksyttävien toimintamenojen osalta tilanne on samanlainen kuin henkilöstömäärissä; toimintamenot ovat reippaan nousun jälkeen laskeneet vuodesta 2009 vuoteen 2012 noin 37 prosenttia. Eniten ovat laskeneet lasten ja nuorten toimialan toimintamenot (-57 %) aikuisten ja järjestön toimialan laskun ollessa noin kymmenen prosentin luokkaa. Kuitenkin vuodesta 2001 hyväksyttävät toimintamenot ovat nousseet lähes 77 prosentilla. K u v i o 2 3 b. S L U - a l u e i d e n h y v äk s y t t ä v ä t t o i m i n t a m e n o t t o i m i a l o i t t a i n Hyväksyttävät toimintamenot Summa / Järjestö Summa / Huippu Summa / Aikuiset Summa / Nuoriso

17 16 Kuvio 23c. SLU-aluejärjestöjen hyväksyttävien toimintamenojen suhteelliset osuudet Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hyväksyttävät toimintamenot Lasten ja nuorten liikunta on hyväksyttävien toimintamenojen mukaan tarkasteltuna ollut aluejärjestöillä suurin toimiala kaikkina muina vuosina paitsi vuonna Vuonna 2012 sen osuus oli laskenut 57 prosentista 39 prosenttiin pysyen kuitenkin suurimpana. Sekä aikuisten että järjestön hallinnon toimialojen osuudet olivat vastaavasti nousseet vuodesta 2009.

18 17 HENKILÖSTÖ Kuvio 24a sisältää kokonaisuudessaan kaikkien selvityksessä mukana olevien liikuntajärjestöjen (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto) henkilöstömäärät toimialoittain. Vuoden 2001 tiedot on jätetty vertailusta pois, sillä siltä vuodelta puuttuvat Suomen Voimisteluliitto Svolin ja Suomen Jääkiekkoliiton henkilöstömäärät. Kokonaisuudessaan liikuntajärjestöissä työskenteli 569 henkilöä, mikä on reilun prosentin vähemmän kuin vuonna Toimialoista eniten painottuu järjestö, vaikka se onkin laskenut kolme prosenttiyksikköä vuodesta Toiseksi suurimpana toimialana on lasten ja nuorten liikunta, joka puolestaan on noussut kahdella prosenttiyksiköllä. Myös huippu-urheiluun suunnattu henkilöstömäärä on hivenen noussut. K u v i o 2 4 a. K a i k k i e n m u k a n a o l e v i e n l i i k u n t a j ä r j e s t ö j e n h e n k i l ö s t ö Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 177,5 207,95 187,8 95,5 113,45 120,5 98,9 100,6 95,2 145,3 153,85 165,

19 18 K u v i o 2 1 a. L a j i l i i t t o j e n h e n k i l ö s t ö n m ä ä r ä Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 72,5 71,95 86, ,45 56,9 53,6 103,5 62,7 80, , L A J I L I I T O T Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä suurissa lajiliitoissa on kasvanut hieman yli 40 hengellä vuodesta 2009 vuoteen Tämä noin 14 prosentin kasvu on selveästi suurempi kuin kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2009, vaikka tarkasteluaikaväli onkin vuoden lyhyempi. Yleisenä trendinä voidaan suhteellisista osuuksista huomata huippu-urheilun ja aikuisliikunnan toimialan henkilöstömäärien kasvu, kun taas vastaavasti määrät ovat lasten ja nuorten sekä järjestön toimialalla laskeneet. Tarkasteluajanjaksolla valtion tulosohjauksen painopisteenä oleva lasten ja nuorten liikunta ei henkilöstömäärissä erotu edelleenkään edukseen muiden toimialojen joukosta. Henkilöstön määrä lasten ja nuorten liikuntaan kohdennettuna on laskenut vuoteen 2009 asti ja pysynyt sen jälkeen samalla tasolla (20 %). Kokonaisuudessaan vuodesta 2001 vuoteen 2012 se on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Näin ollen valtion tulosohjauksen painopiste ei liikuntajärjestöjen kentällä toteudu. Edelleen suurimpana toimialana henkilöstömääriä katsoen on huippu-urheilu (36 %), vaikkakin sen osuus on vuodesta 2009 laskenut kolme prosenttiyksikköä. Toiseksi suurimpana toimialana pitää paikkansa järjestösektori (25 %), jonka osuus on kääntynyt nousuun aiempiin tutkimusjakson vuosiin verrattuna. Määrällisesti suurin kasvu henkilöstössä on tapahtunut juuri järjestön toimialalla. Aikuisliikunta (19 %) on pysynyt pienimpänä toimialana.

20 19 K u v i o 2 2 a. T o i m i a l a o r g a n i s a a t i o i d e n h e n k i l ö s t ö t o i m i a l o i t t a i n Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 17,5 8, , , , , H E N K I L Ö S T Ö N L U K U M Ä Ä R Ä Vuonna 2012 toimialaorganisaatioissa työskenteli 73 henkilöä, joista suurin osa, 39 prosenttia, työskenteli lasten ja nuorten toimialalla. Toiseksi suurimpana toimialana oli järjestö (32 %), jonka jälkeen vasta huippu-urheilu (23 %). Vuodesta 2009 vuoteen 2012 lasten ja nuorten ja järjestön hallinnon toimialoilla organisaatioiden henkilöstömäärät ovat nousseet, kun taas aikuisten liikunnan ja huippu-urheilun toimialoilla ne ovat laskeneet. Merkittävin muutos kyseisellä aikavälillä on tapahtunut aikuisten liikunnan toimialalla, johon osoitettu henkilöstö on vähentynyt lähes 80 prosentilla. Yhtenä selittävänä tekijänä tähän laskuun on toimialaorganisaatioiden määrän vähentyminen, sillä erityisliikuntajärjestöjen yhdistyttyä Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:ksi henkilöstö väheni kymmenellä työntekijällä. SLU-aluejärjestöjen voimakas henkilöstön määrän nousu vuodesta 2001 vuoteen 2009 on kääntynyt laskuun vuoden 2012 määriin verrattuna (kuvio 23). Vuonna 2012 järjestöissä työskenteli 88 henkilöä, mikä tarkoittaa 19 prosentin laskua vuodesta Toimialojen henkilöstö on vähentynyt lukuun ottamatta aikuisten liikunnan toimialaa, jonka henkilöstömäärä nousi neljällä prosentilla vuodesta 2009 vuoteen Eniten laskua on tapahtunut järjestön toimialalla (-41 %).

21 20 K u v i o 2 3 a. S L U - a l u e j ä r j e s t ö j e n h e n k i l ö s t ö t o i m i a l o i t t a i n Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö 49, , , ,5 24, Aluejärjestöillä henkilöstö on jakautunut melko tasan kolmen toimialan kesken, sillä huippuurheiluun ei alueorganisaatioissa ole osoitettu ollenkaan henkilöstöä. Lasten ja nuorten toimiala (39 %) on painottunut henkilöstömäärissä eniten.

22 MILJOONAA EUROA 21 KUSTANNUKSET Kuvio 19 esittää kaikkien mukana olevien liikuntajärjestöjen kustannusten kehitystä (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto). Ne muodostuvat varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja satunnaisten erien kuluista. Kuviosta nähdään selkeästi, että kustannukset ovat nousseet tasaisesti vuoteen 2009 asti, minkä jälkeen kasvu on hidastunut. Vuodesta 2001 vuoteen 2009 kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin kolmella prosentilla vuodessa, kun taas vuodesta 2009 vuoteen 2012 kasvu on ollut vuodessa keskimäärin vain alle prosentin. Kuvio 19. Mukana olevien liikuntajärjestöjen kustannukset 140 Varainhankinnan kulut Satunnaisten erien kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut Suurin kustannuslaji ovat varsinaisen toiminnan kulut, joiden osuus on pysytellyt koko tutkimusajanjaksolla noin 90 prosentissa. Vuodesta 2009 eniten nousivat sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut, jotka tosin ovat vuodesta 2001 vuoteen 2012 laskeneet 25 prosentilla, ja satunnaisten erien kulut, jotka ovat kolmessa vuodessa lähes kolminkertaistuneet. Vaikutus ei kuitenkaan kustannusten kokonaisuudessa ole suuri, sillä parhaimmillaankin niiden kulut kattavat vain alle prosentin kaikista kustannuksista.

23 22 Kuvio 20 kertoo vuoden 2012 kustannuserittelyn järjestöryhmittäin. Kuviossa on esitetty erikseen varsinaisen toiminnan kustannuksista matka- ja majoituskulut, palkat ja palkkiot sekä ulkopuoliset palvelut. Näiden lisäksi kuviosta voidaan nähdä varainhankinnan kulujen osuus. Muihin kustannuksiin tässä kuviossa lukeutuvat varsinaisen toiminnan puolelta loput henkilöstökulut, vuokra- ja vastikekulut, materiaalikulut, urheilija- ja valmentajakulut, muut toimintakulut ja keskinäiset avustukset sekä näiden lisäksi sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja satunnaisten erien kulut. K u vio 20. K u stannukset järjestöryhmittäin ja k u stannuslajeittain (n u merot miljoonaa e u r oa) Palkat ja palkkiot Matka- ja majoituskulut Ulkopuoliset palvelut Varainhankinnan kulut Muut T U L 1,06 0,49 0,08 0,05 1,06 SLU 1,62 0,33 0,98 0,64 1,72 A L U E E T 3,53 0,45 0,76 0,08 2,47 T O I M I A L A T 4,61 1,95 2,17 0,41 10,10 L A J I L I I T O T 19,85 20,30 10,07 7,49 25,23 Lajiliittojen osalta kustannukset jakautuvat melko samalla lailla kuin vuoden 2009 kuviossa. Kustannuslajeista suurimpana ovat muut kustannukset, joiden jälkeen suurin osa jakautuu tasaisesti matka- ja majoituskustannuksille ja palkoille ja palkkioille. Toimialajärjestöissä muut kustannukset kattavat yli puolet kustannuksista, mikä on enemmän kuin millään muulla järjestöryhmällä. Verrattuna vuoteen 2009 huomattava muutos on tapahtunut varainhankinnan kustannuksissa, jotka ovat laskeneet 24 prosentista kahteen prosenttiin. Vuonna 2012 SLU-aluejärjestöillä miltei puolet kustannuksista tuli palkoista ja palkkioista, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Myös muut kustannukset ovat kasvaneet 11 prosenttiyksiköllä. Muut kustannuslajit puolestaan ovat laskeneet aikavälillä SLU:n kustannuksissa suurimmat muutokset aiempaan kuvioon verrattuna ovat matka- ja

24 23 majoituskulujen lasku kymmenellä prosenttiyksiköllä ja muiden kulujen nousu 12 prosenttiyksiköllä. Muut kulut ovatkin nousseet suurimmaksi kustannuslajiksi vuoden 2009 palkkojen ja palkkioiden sijaan. Eniten muutoksia vuoteen 2009 verrattuna on tapahtunut SLU-alueorganisaatioilla ja puolestaan vähiten lajiliitoilla. Kustannuslajeittain eriteltynä on huomattava se, että neljällä viidestä järjestöryhmästä erityisesti muut kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. K A I K K I Y H T E E N S Ä 20,89 11,29 26,85 23,42 S U O M E N V O I M I S T E L U L I I T T O S V O L I 1,17 0,87 1,40 1,03 S U O M E N U R H E I L U L I I T T O 2,32 1,23 2,93 0,97 S U O M E N U I M A L I I T T O 0,24 0,04 0,81 0,90 S U O M E N S U U N N I S T U S L I I T T O 0,10 0,46 0,69 1,16 S U O M E N S A L I B A N D Y L I I T T O 1,31 1,23 1,42 1,57 S U O M E N P E S Ä P A L L O L I I T T O 0,31 1,03 0,23 0,21 S U O M E N P A L L O L I I T T O 6,59 2,23 4,65 4,41 S U O M E N L E N T O P A L L O L I I T T O 1,69 0,64 1,37 0,98 S U O M E N K O R I P A L L O L I I T T O 1,03 0,12 1,05 1,83 S U O M E N J Ä Ä K I E K K O L I I T T O 4,81 2,61 5,38 4,03 S U O M E N G O L F L I I T T O 0,82 0,11 1,18 2,94 S U O M E N A M P U M A U R H E I L U L I I T T O 0,21 0,31 0,92 0,65 H I I H T O Y H T E I S Ö 0,24-4,53 1,23 AKK-MOTORSPORT 0,03 0,40 0,29 1,51 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Summa / Nuoriso Summa / Aikuiset Summa / Huippu Summa / Järjestö Kuvio 9 kuvaa lajiliittojen (pois lukien Suomen Ratsastajainliitto) varsinaisten kustannusten osuuksia toimialoittain vuonna Varsinaisiin kustannuksiin luetaan varsinaisen toiminnan puolelta henkilöstökulut, vuokra- ja vastikekulut, ulkopuoliset palvelut, matka- ja majoituskulut,

25 24 materiaalikulut, urheilija- ja valmentajatuet, muut toimintakulut ja keskinäiset avustukset. Näiden lisäksi myös varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja satunnaisten erien kulut on laskettu mukaan. Kuten jo aiemmasta vuoden 2009 tiedot sisältävästä kuviosta oli nähtävissä, eri toimialojen painotukset vaihtelevat runsaasti lajiliittojen kesken. Suurilta osin lajiliittojen painotukset ovat pysyneet samoina verrattuna niiden painotuksiin vuonna 2009 ja näiltä osin kuvio noudattelee samoja linjoja kuin aiempi vastaava, mutta joitakin suurehkoja muutoksia on myös tapahtunut.