SAN ANDREASIN SIIRROS
|
|
- Oskari Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suvi Heinonen SAN ANDREASIN SIIRROS ABSTRAKTI San Andreasin siirros on oikeakätinen sivuttaissiirros, jota pitkin tapahtuu suurin osa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen liikkestä. Siirros syntyi noin 25 miljoonaa vuotta sitten. San Andreas on Pohjois ja Etelä Kalifornian alueella lukkiutunut, mutta näiden segmenttien väliin jää hitaasti ja tasaisesti ryömivä osuus. Tomografiatutkimuksissa San Andreasin siirros on selvästi havaittavissa seismisten aaltojen nopeuksien kasvuna. Parkfieldin alueelle on rakennettu maailman tihein mittalaiteverkko havaitsemaan siirroksella tapahtuvia maanjäristyksiä ja fysikaalisia prosesseja.
2 1 JOHDANTO Kaliforniassa sijaitseva San Andreasin siirros (kuvat 1 ja 2) on yksi maalman tunnetuimmista ja tutkituimmista siirroksista jo pelkästään sijaintinsakin vuoksi. San Andreas on oikeakätinen sivuttaissiirros, jota pitkin tapahtuu valtaosa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan tektonisten laattojen liikkeestä. Se kulkee koko Kalifornian halki vaikuttaen siten yli 35 miljoonan ihmisen elämään. Aivan siirroksen tuntumassa on San Franciscon ja Los Angelesin kaltaisia suurkaupunkeja, joten suuren maanjäristyksen tapahtuessa tuhot voivat olla valtavia. Parkfieldin alueella San Andreasin siiroksen keskivaiheille pystytettyjen mittalaitteiden avulla on saatu valtavasti tietoa siiroksen rakenteesta ja toiminnasta. SAFOD hankkeen (San Andreas Observatory in Depth) myötä tullaan saamaan ensikäden tietoa siirostason kivistä ja fluidesta sekä siiroksella tapahtuvista prosesseista. Tämä tulee myös tuomaan oman lisänsä maanjäristysten ennustamiseen ja niihin varautumiseen. SAN ANDREASIN SIIRROKSEN SYNTY Yli 30 miljoonaa vuotta sitten itäisellä Tyynellä valtamerellä oli aktiivinen leviämiskeskus. Leviämiskeskuksen itäpuolelle muodostuneen merellisen kuoren aluetta kutsutaan Farallonin laataksi. Farallonin laatta liikkui itään Pohjois Amerikan laattaa kohti ja alkoi laattojen kohdatessa subduktoitua Pohjois Amerikan laatan alle. Subduktio aiheutti Kalliovuorten kasvun, Sierra Nevadan graniittien synnyn ja Coloradon ylätasangon nousun. Myös Tyynen valtameren leviämisselänne liikkui itään, ja noin 25 miljoonaa vuotta sitten vyöhykkeen etuosa oli saavuttanut Pohjois Amerikan laatan. Tämän törmäyksen seurauksena Farallonin laatta jakautui Cocos ja Juan de Fucan laattoihin. Keskiselänteen kadottua Pohjois Amerikan alle laattojen keskinäinen liike muuttui itäänpäin suuntautuneesta subduktiosta luoteissuuntaiseksi transformisiirrokseksi (Hough, 2004). Kuvassa 1 on esitetty nykyiset laattarajat Kalifornian alueella. Yksinkertaistetusti San Andreasin siirros voidaan kuvitella syväksi vertikaaliseksi halkeamaksi maankuoressa. Kallioperä liikkuu eri puolilla tätä halkeamaa vastakkaisiin suuntiin. Todellisuudessa San Andreas on kuitenkin pikemminkin siirrosvyöhyke, jossa tektonisten laattojen liike jakautuu useille lähes samansuuntaisille siirrossegmenteille. San Andreasin siirrosvyöhyke puolestaan on osa Kalifornian siirrossysteemiä, johon kuuluu useita erityyppisiä siirroksia. Kaliforniassa risteilevistä siirroksista San Andreas on kaikkein pisin ja merkittävin, koska sitä pitkin tapahtuu valtaosa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välisestä liikkeestä (Collier, 1999).
3 2 Kuva 1: Tektoniset laatat Kalifornian aluella. (alkuperäinen kuva: SIIRROKSEN SEGMENTIT Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välinen liike näkyy eri osissa San Andreasin siirrosta eri tavoin. Siirros on lukkiutunut satojen kilometrien matkalta Pohjois ja Etelä Kaliforniassa. Lukkiutuneiden segmenttien väliin jää tasaisesti ryömivä osa, jonka ympäristössä tapahtuu jatkuvasti pieniä maanjäristyksiä. San Andreasin maantieteellinen sijainti ja segmentit on esitetty kuvassa 2. Lukkiutunut osa siirroksesta voi pysyä hiljaisena satoja vuosia, kunnes tektonisten laattojen liikkeen aiheuttama jännitys viimein purkautuu maanjäristyksenä. Maanjäristyksen aiheuttama äkillinen siirtymä tapahtuu vain yhdellä jaksolla siirrosta kerrallaan, ei koko siirroksella (Hough, 2004). Pohjois Kalifornian alueella San Andreasin siirros voidaan ajatella suhteellisen suorana rajana Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välissä. Los Angelesin pohjoispuolella siirros tekee noin 35 asteen kulman, joka tunnetaan nimellä Big Bend. Transverse Rangesin vuoret ovat muodostuneet Big Bendin yhteyteen mannerlaattojen keskinäisen liikkeen aiheuttaman suuren kompression seurauksena. Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen liike näkyy Kalifornian alueella myös Basin and Rangen ekstensiona. Kalifornian eteläosissa risteilee San Andreasin lisäksi useita muita merkittäviä siirroksia, kuten San Gabrielin, Sierra Madren, Mission Creekin ja San Jacinton siirrokset (Collier, 1999).
4 3 San Andreasin päättyy pohjoisessa Mendocinon kolmoispisteeseen Pohjois Kaliforniaan (kuva 1). Mendocinon kolmoispisteessä kohtaavat kolme mannerlaattaa: Juan de Fucan, Tyynenmeren ja Pohjois Amerikan laatat. (Collier, 1999). San Andreasin siirroksen olemassaolo on havaittu ensimmäistä kertaa San Franciscon niemellä. jossa se on erityisen selkeästi havaittavissa lineaarisina järvinä, painannelampina, selänteinä ja maanjäristysten aiheuttamina siirtyminä. San Andreasin siirros kulkee tällä alueella hyvin lähellä monia suuria kaupunkeja kuten San Franciscoa, San Mateota, Palo Altoa, Sunnyvalea ja San Joseta. Vuonna 1906 tapahtuneen kuuluisan San Franciscon maanjäristyksen jälkeen San Andreaksella ei ole tapahtunut merkittäviä maanjäristyksiä pohjois Kalifornian alueella (Hough, 2004). Kuva 2. San Andreasin siirroksen kulku Kalifroniassa. Karttaan on merkitty punaisella lukkiutunut osa siirrosta ja sinisellä tasaisesti ryömivä osa siirrosta. Kuvien 3, 4, ja 5 tutkimukset on tehty violetin laatikon alueella. (Alkuperäinen kuva: San Andreasin keskivaiheilla San Franciscon ja Los Angelesin välissä sijaitsee Parkfieldin pikkukaupunki (kuva 2). Tämän pikkukaupungin mukaan nimetty 40 kilometriä pitkä osuus San Andreasin siirrosta sijoittuu tasaisesti ryömivän ja lukkiutuneen segmentin väliin. Parkfieldin alueella Tyynenmeren ja Pohjois Amerikan laattojen liike tuottaa toistuvasti noin magnitudiltaan noin 6.0 suuruisia maanjäristyksiä. Vuoden 1857 jälkeen näitä ns. karakteristisia maanjäristyksiä on tapahtunut ainakin kuusi. Järistysten säännöllisyyden vuoksi Parkfieldiin on rakennettu geofysikaalisten mittalaitteiden verkko, jonka avulla havaitaan mm. ennen järistystä tapahtuvaa jännityksen kasautumista ympäröivässä maankuoressa sekä maanjäristysten ja liukumien esiintymistä siirroksella. Mittauslaitteiston avulla on myös tarkoitus tarkkailla suuria maanjäristystä edeltäviä ilmiöitä (Bakun et al., 2005).
5 4 Vuonna 1985 USGS teki ennusteen, jonka mukaan vuoteen 1993 mennessä San Andreasin siirroksella tulee tapahtumaan magnitudiltaan noin 6.0 suuruinen maanjäristys lähellä Parkfieldiä. Ennustus ei kuitenkaan toteutunut, mutta tapauksen havainnointia varten pystytetty mittalaitteisto jäi paikoilleen. Syyskuussa 2004 odotettu magnitudin 6.0 suuruinen maanjäristys viimein tapahtui. Maanjäristysten ennustamisen kannalta tämä järistys oli pettymys, sillä järistystä ei edeltänyt huomattavia muutoksia magneettikentässä, tellurisessa sähkökentässä, näennäisessä resistivisyydessä eikä creephavainnoissa. Vuorokautta ennen järistystä havaittiin kyllä pieniä muutoksia jännityksessä, mutta ne ovat liian vähäisiä käytettäviksi maanjäristyksen luotettavaan ennustamiseen (Bakun et al., 2005). SAN ANDREASIN LUJUUS Siirrosten kokonaislujuutta kuvataan kitkakertoimen avulla. Kitkakertoimen arvo vaihtelee välillä 0 1. Tasaisesti liukuvan, heikon siirroksen kitkakerroin on alle 0.3, vahvan yli 0.8. Siirroksen lujuuden mittaaminen suoraan paikan päällä on hyvin vaikeaa, joten se määritellään epäsuorin keinoin esimerkiksi tutkimalla maanjäristyksen aiheuttamia repeämiä suuren siirroksen läheisillä pienemmillä siirroksilla (Hough, 2004). Siirroksella tapahtuva maanjäristys vapauttaa energiaa useissa muodoissa. Suurin osa energiasta kuluu laattojen liikkeeseen, osa säteilee seismisinä aaltoina ja osa vapautuu lämpönä. Teoreettisten laskelmien mukaan maanjäristyksen yhteydessä vapautuvan lämmön määrä riippuu repeämäyvöhykkeen leveydestä. Mitä kapeampi siirros on, sitä enemmän lämpöä vapautuu. Mikäli hyvin kapeat siirrokset olisivat myös vahvoja, aiheuttaisi maanjäristyksessä syntyvä lämpö kivien sulamista. Toisaalta syvällä kuoressa oleva paine aiheuttaa aineen tiivistymisen, jolloin heikko siirros ei ole mahdollinen. (Hough, 2004). Monissa siirroksissa on geologisten todisteiden mukaan vettä sekä syvällä kuoressa, että lähellä pintaa. Veden läsnäolo pienentää kitkakerrointa mahdollistaen heikkojen siirrosten olemassaolon myös syvällä maankuoressa. Toisaalta siirrokset ovat monin paikoin lukkiutuneita, joten veden on oltava eristyneissä osissa siirrosta. Siirroksen lujuuden määrittämisprosessi on teoreettisesti hyvin monimutkainen ja vaatii suuria laskennallisia ponnistuksia. Tästä johtuen tutkijat ovat saaneet täysin vastakkaisia tuloksia saman siirroksen kitkakertoimelle ja siten myös siirroslujuudelle (Hough, 2004). Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella kivine kitkakerroin on yleensä väliltä Huokospaine on kiven halkeamissa ja huokosissa olevien fluidien, etupäässä veden paine. Kitkakertoimen vaihteluvälin seurauksena vain äärimmäisen suuret jännitykset aiheuttavat siirrosliikuntoja suurissa syvyyksissä mikäli kiven huokospaineen oletetaan olevan likimain hydrostaattinen. Syvistä kairarei'istä ympäri maailman saadun tutkimusaineiston perusteella syvällä maankuoressa esiintyy hyvin suuria leikkausjännityksen arvoja. Tulokset ovat yhteensopivia laboratoriomittausten kanssa. Jos San Andreasin siirros oletetaan vahvaksi,
6 5 vaaditaan suuri kitkan vastustus liukumiselle aina km syvyyteen asti, jossa suurimmat järistykset syntyvät (Zoback, 2000). Mikäli San Andreasin siirroksella todella olisi laboratoriomittausten osoittama kitkallinen lujuus (kitkakerroin ), olisivat siirroksen pitkän aikavälin liikunnot tuottaneet huomattavan paljon kitkalämpöä. Vaadittavaa lämpövuota ei kuitenkaan ole havaittu, joten siirroslujuuden on oltava huomattavan paljon luultua pienempi. Siirroslujuuden pienempi arvo voi tarkoittaa, ettei laboratoriomittauksissa havaita kaikkia siirroksella tapahtuvia prosesseja, San Andreasin kivet ovat koostumukseltaan erilaisia verrattuna paljastuneelta siirrososuudelta löydettäviin kiviin tai siirrosliukuma tapahtuu fluidien avustuksella (Zoback, 2000) luvun lopussa havaittiin, että lähellä San Andreasta maksimaalinen ensisijainen horisontaalijännitys on lähes kohtisuorassa siirrosta vastaan. Yhdessä lämpövuohavaintojen perusteella tästä pääteltiin, että San Andreas on täysin heikko siirros muuten vahvassa kuoressa. Toisaalta monet tutkijat ovat geodynaamisen mallin pohjalta päätyneet lopputulokseen, että Maan hauras kuorikerros on yleisesti heikko. Kuoren heikkouden seurauksena sekä laattojen sisäiset, että niiden väliset siirrokset olisivat lujuudeltaan pieniä. Eri tutkimusryhmät pitävät siis San Andreasta joko heikkona siirroksena vahvassa kuoressa, heikkona siirroksena heikossa kuoressa tai vahvana siirroksena yhtä vahvassa kuoressa. Syvistä kairarei'istä tehdyt mittaukset sulkevat pois keskimmäisen vaihtoehdon ainakin laattojen jäykille sisäosille. Jäljelle jäävistä kahdesta vaihtoehdoista toinen voidaan sulkea pois vasta, kun saadaan mittauksia jännitystasoista ja fysikaalisista olosuhteista, joissa maanjäristykset siirroksella tapahtuvat (Zoback, 2000). SAN ANDREASIN RAKENNE Suurin osa San Andreasin maanjäristyksistä tapahtuu kilometrin syvyisellä osalla kuorta. Tämän seismogeenisen kerroksen alapuolinen rakenne siirroksesta ei ole täysin selvillä. On mahdollista, että siirros leikkaa koko kuoren ja yläkuoren tapaan alakuoren deformaatio on keskittynyt kapealle vyöhykkeelle siirroksen maanpäällisen kulun alle. Toisaalta kuoren alaosien ja vaipan deformaatio voi olla jakautunut laajalle alueelle (Zhu, 2000).
7 6 Kuva 3. San Andreasin siirroksen (SAF) rakenne Zhun (2000) mukaan. Paksut viivat kuvaavat kuoren ja ylävaipan välisiä rajapintoja (interferenssejä). Pienillä punaisilla risteillä on merkitty alueella tapahtuneita maanjäristyksiä vuosina Vihreät viivat ovat kuoren heijastajia. Viivoitettu ylävaipan alue on seismisissä tomografiatutkimuksissa havaittava Transverse Rangen korkean seismisen nopeuden anomalia. Kaavakuvan yläpuolelle on piirretty havaittu (yhtenäinen viiva), Mohon topografian avulla laskettu (harmaa viiva) sekä Airyn isostasiamallia käyttämällä laskettu Bouguer anomalia. LAB Los Angelesin allas, ECSZ Itä Kalifornian hiertovyöhyke, SMF Sierra Madren siirros, VCT Vicentin työntösiirros. Zhu (2000) on tutkimuksissaan päätynyt tulokseen, että San Andreasin siirros ulottuu vaippaan saakka. Siirros näkyy alempien kuoren rakenteiden muutoksina ja Mohon korkeuden äkillisenä muutoksena (6 8 km) suoraan siirroksen alapuolella. Kuvassa 3 Mohon epäjatkuvuuskohta näkyy selvästi. Zhun tutkimalla segmentillä maanjäristyksiä tapahtuu ylimmässä 15 kilometrissä kuorta, mikä viittaa hauraaseen deformaatioon yläkuoressa. Lisäksi alakuoren siirrosvyöhykkeen deformaatio tapahtuu Zhun mukaan pienellä vyöhykkeellä ja se on yhteydessä yläkuoressa tapahtuvaan deformaatioon. Myös geodeettinen data sekä useat heijastus ja taittumisluotaustutkimukset tukevat tulkintaa koko kuoren lävistävästä siirroksesta.
8 7 Kuva 4. Ylemmissä kuvissa on esitetty P aallon nopeuden vaihtelu ja alemmissa kuvissa on v p /v s suhteen vaihtelu 2.4 kilometrin syvyydeltä Parkfieldin alueelta (kuva 2) käyttäen kolmea eri alkumallia Roekerin et al. (2006) mukaan. Maanjäristykset (valkoiset pallot) on valittu 300 metrin etäisyydeltä tutkimusprofiilia (keltainen viiva). Samanarvokäyrien väli P aaltojen nopeudelle on 0.2 km/s (ohuet viivat) ja 1.0 km/s (paksut viivat). Käyrävälii v p /v s suhteelle on ohuille ja paksuille viivoille. Seismisiä asemia on merkitty keltaisilla kolmioilla ja tutkimuksen tekoon käytetyt räjäytykset keltaisilla laatikoilla. Valkoinen timantti kuvaa SAFOD hankkeen kairareikäpaikkaa ja keltainen viiva seismistä profiilia. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty Roekerin, Thurberin, Robertsin ja Powellin (2006) tutkimustuloksia San Andreasin siirrokselta. He käyttivät tutkimuksessaan FD tekniikkaa kolmelle eri alkumallille. San Andreasin siirros näkyy seismisessä tomografiatutkimuksessa P aaltojen nopeuden muutoksena. San Andreasin siirroksen rakennetta hallitsee huomattava nopeuskontrasti erityisesti 1 ja 7 kilometrin syvyydessä (ks. kuva 5). Noin 3 7 kilometrin syvyydessä seismiset nopeudet molemmin puolin siirrosta ovat alle 6 km/s, siirroksen kohdalla nopeus on noin 7 km/s. Kuvassa 4 näkyy selvästi siiroksen alaosan vertikaalisen epäjatkuvuuskohta. Siirrosvyöhyke erottuu ympäristöstään korkeampana v p /v s suhteen arvona, mikä saattaa johtua siirrosvyöhykkeellä olevista fluideista. v p /v s suhde saa anomalisen korkeita arvoja myös siirroksen koillispuolella. Kuvassa 3 on horisontaalinen leikkaus Parkfieldin alueelta noin 2.4 km syvyydeltä. Seismiset nopeudet eri puolilla San Andreasin siirrosta eroavat
9 8 toisistaan selkeästi. Myös horisontaalileikkauksessa havaitaan korkea v p /v s suhde lähellä siirrosta. Kuva 5. Ylemmässä kuvassa on P aaltojen nopeuden, alemmassa P ja S aaltojen suhteen variaatio Roekerin et al. (2006) tomografiatutkimuksen perusteella. Tutkimusprofiili (keltainen viiva kuvassa 4) sijaitsee lähellä SAFODin kairareikää ja se on kohtisuorassa San Andreasin siirrosta vastaan.. P aaltojen nopeuden ahuet samanarvokäyrät on piirretty 0.2 km/s välein, paksut 1.0 km/s. Vastaavasti alemassa kuvassa ohuiden viivojen intervalli on ja paksujen Maanjäristykset on merkitty valkoisilla palloilla, keltaiset kolmiot ovat pinta asemia ja keltaiset neliöt kairareiässä olevia sensoreita.
10 9 Yksi merkittävimmistä tutkimushankkeista San Andreasin siirrokseen liittyen on SAFOD (San Andreas Fault Observatory at Depth). Hankkeen tarkoitus on saada syväporareiän avulla suoraa tietoa fysikaalisista olosuhteista, joissa maanjäristykset tapahtuvat. San Andreasin siirrosvyöhykkeelle porataan 3.2 kilometriä syvä reikä lähelle 1966 tapahtuneen Parkfieldin maanjäristyksen hyposentriä. Tarkoituksena on ottaa näytteitä siirrosmateriaaleista (kivet ja fluidit), mitata erilaisia siirrosvyöhykkeen ominaisuuksia ja tarkkailla ryömivää ja seismisesti aktiivista siirrosta. ( Tulevaisuudessa SAFOD tulee tarjoamaan valtavasti uutta tietoa maanjäristysmekanismista ja tektonisten laattojen välisistä siirroksista. MAANJÄRISTYKSET KALIFORNIASSA Viimeisten 30 vuoden aikana kerätty tieto maanjäristyksistä ja laattojen liikenopeudesta San Andreasin siirroksella on mahdollistanut maanjäristysten todennäköisyyden ennustamisen pitkällä aikavälillä. Kuitenkin ymmärrys siirrosten fysiikasta on edelleen hyvin vajavainen. Vieläkään ei pystytä lyhyen aikavälin maanjäristysennustuksiin eikä myöskään tiedetä, lisääkö yhdellä siirroksella tapahtunut järistys maanjäristys todennäköisyyttä toisella siirroksella. (Zoback, 2000) Maanjäristysten ennustaminen perustuu historiallisiin tilastoihin järistysten esiintymisestä sekä jossain määrin myös GPS mittauksilla saatuihin laattojen keskenäisiin liikenopeuksiin. San Franciscon alueella tapahtuu magnitudiltaan 7.0 tai suurempi maanjäristys noin 60 prosentin todennäköisyydellä seuraavien 30 vuoden kuluessa. Los Angeles kokee vastaavan kokoisen järistyksen 60 prosentin todennäköisyydellä jo viiden vuoden kuluessa. San Andreasin siirroksen lähialueet erottuvat suuren seismisen riskin alueina Kalifornian seismisen hasardin kartasta (kuva 6). Seismistä hasardia laskettaessa otetaan huomioon paitsi maanjäristystodennäköisyys, myös paikallinen geologia ja rakennusten kunto. Kiinteällä, kovalla kallioperällä maanjäristys aiheuttaa vähemmän tuhoa, kuin esimerkiksi hiekka tai mutamailla. Vastaavasti huono kuntoiset rakennukset sortuvat todennäköisemmin, kuin maanjäristyksiä kestämään suunnitellut.(collier, 1999).
11 10 Kuva 6: Kiihtyvyyden huippuarvo (%g), joka ylittyy 10% todennäköisyydellä 50 vuoden kuluessa. Maahan kiinnittyneen pienen kappaleen edestakaisen liikkeen kiihtyvyys esitetään prosentteina Maan painovoimakiihtyvyydestä, %g. Kiihtyvyyden huippuarvoa käytetään usein seismisen hasardin kartoissa, sillä se on verrannollinen aiheutuneisiin tuhoihin. (Kuva:earthquake.usgs.gov/research/hazmaps/products_data/2002/2002April03/CNU/CNUpga500v4.pdf)
12 LÄHTEET Bakun, W.H, Aagaard, B., Dost, B., Ellsworth, W.L, Hardebeck, J.L., Harris, A., Ji, C., Johnston, J.S., Langbein, J., Lienkaemper, J.J., Michael, A.J., Murray, J.R., Nadeau, R.M., Reasenberg, P.A., Reichle, M.S., Roeloffs, E.A., Shakal, A., Simpson, R.W., Waldhauser, F., Implications for prediction and hazard assessment for the 2004 Parkfield earthquake. Nature vol 473, Collier, Michael, A land In Motion, California s San Andreas Fault. University of California Press. 116s. Hough, Susan Elizabeth, Finding fault in California. Mountain Press Publishing Company. 263s. Roeker, S., Thurber, C., Roberts, K., Powell, L., Refining the image of the San Andreas Fault near Parkfield, California using a finite difference travel time computation technique. Tectonophysics 426, Zhu, L., Crustal structure across the San Andreas Fault, southern California from teleseismic converted waves. Earth and Planetary Science Letters 179, Zoback, M.D., Strength of the San Andreas. Nature vol 405, earthquake.usgs.gov/research/hazmaps/products_data/2002/2002april03/cnu/cnupga5 00v4.pdf
Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotTuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje
Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotSumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa
Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa P. Heikkinen 1, L. J. Pesonen 2, A. Korja 1, H. Virtanen 3 ja A. Beckmann 2 1 Seismologian laitos, Helsingin yliopisto, PL 68, 00014 Helsingin yliopisto 2 Geofysiikan
LisätiedotTeräsrakenteiden maanjäristysmitoitus
Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotHistorialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla
Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotRistiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotJuankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMenetelmät. Tilastolliset Deterministiset. Alustava tieto Monitoroinnin suunnittelu --> riskianalyysi
3 parametriä Aika Paikka Suuruus Menetelmät Tilastolliset Deterministiset Tektoniikka [kulunut aika; lapse time] Fysikaalinen malli [monitorointi] Aikaskaalat Pitkä aikaväli [tilastot] Alustava tieto Monitoroinnin
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotRekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OX2 OY Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä Nordex N131 x 6 x HH150m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3.2015 P21610 1 (11) 3.3.2015 Rekolanvuoren tuulivoimahanke,
LisätiedotJGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt. Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU.
Maanjäristyksistä http://tremor.nmt.edu/how.html 2003-09 JGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt 1 Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU. Jännitys (stress) => muuntuma
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011
1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotRistiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ristiniityn
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotRuovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotHämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010
1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotKenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotTervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotTampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha
LisätiedotRaahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi. Toukokuu FT Samuel Vaneeckhout Osuuskunta Aura
Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi Toukokuu 0 FT Samuel Vaneecout Osuuskunta Aura Muinaisjäännösselvityksen suoritus Alue Raahen Pyhtilänkangas. Suunnittelualue sijaitsee Raahen kaupunginosien
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotKiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotMYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS
VANTAAN KAUPUNKI MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS ARVIO RAIDELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA RUNKOMELUSTA 310222 2/9 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Runkomelu... 3 2.1. Yleistä runkomelusta... 3 2.2.
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotAkaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotPälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009
1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
LisätiedotKenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11
Sivu 0 / 11 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS D C E C A C 4 pistettä TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E B A E B D 5 pistettä TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS D A D B D D Kilpailu pidetään aikaisintaan
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotKuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky
1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
Lisätiedotsubduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa
Miksi maapallolla tärisee? ANNAKAISA KORJA tektoniikan dos. FT, PEKKA HEIKKINEN, Seismologian laitoksen johtaja, FT, ja KATI KARKKULAINEN, tutkimusapulainen, Luk; Helsingin yliopiston seismologian laitos
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotMAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Sepänmaa Tilaaja: Jorma Hakola 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännös...
LisätiedotKeski-Suomen fysiikkakilpailu
Keski-Suomen fysiikkakilpailu 28.1.2016 Kilpailussa on kolme kirjallista tehtävää ja yksi kokeellinen tehtävä. Kokeellisen tehtävän ohjeistus on laatikossa mittausvälineiden kanssa. Jokainen tehtävä tulee
LisätiedotParhalahden tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Parhalahden tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäalueanalyysi
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotKenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste
(6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
Lisätiedot