Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (8) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Uudenmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Helsingin kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite PL 1515 (käyntiosoite Kasarmikatu 21) Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi ISONIEMI PEKKA Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pekka.isoniemi@hel.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi 6Aika: Urakan hallintajärjestelmä Alkamispäivämäärä Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Helsingin kaupunki BIC NDEAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Toimistopäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Päättymispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)

2 2 (8) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen tavoitteet Helsingin, Tampereen ja Vantaan katujen ja puistojen alueelliset ylläpitourakat ovat arvoltaan 100 M vuodessa. Haluamme tilaajana saada alueurakoista reaaliaikaisen tiedon eri tuotteiden (talvihoito, puhtaanpito, kasvillisuuden hoito, rakenteet, varusteet ja kalusteet) vaatimusten mukaisuudesta tilannekuvan sekä kuukausittain päiväkohtaiset tiedot. Tavoitteena on vahvistaa tilaajan asemaa parantamalla urakan johtamista, valvontaa ja toimijoiden välistä viestintää. Urakan hallintajärjestelmä on ohjaus- ja työväline tilaajalle ylläpidon urakoiden johtamiseen, valvontaan ja dokumentointiin. Pyrkimyksenä on tietotekniikan keinoin antaa sekä tilaajan että palvelun tuottajien henkilöille reaaliaikainen ja realistinen kuva urakan tilanteesta ja suoritetun työn laadusta, sekä antaa mahdollisuus tarkastella laatutietoa halutusta urakka- tai tuotekokonaisuudesta. Järjestelmässä syntyvä laatutieto ja reaaliaikainen tilannetieto ovat myös haluttua tietoa tuottajille, päättäjille, asukkaille, viranomaisille, asiakaspalveluun, vahingonkorvaus-käsittelyyn ja hyödynnettävissä alueiden suunnittelussa ja omaisuudenhallinnassa. Järjestelmän tuottama reaaliaikainen tieto avataan avoimen rajapinnan kautta ja se on vapaasti yritysten ja kehittäjien hyödynnettävissä. Päämääränä on saada valmiiksi järjestelmä, joka palvelee myös työn maksajaa eli asukasta. Asukkaan osallisuutta kehitetään ja annetaan yhä paremmat mahdollisuudet osallistua urakka-alueen teknisten puutteiden korjaamiseen ja asioihin jotka koetaan tärkeinä. Toimenpiteet Urakan hallintajärjestelmää on pilotoitu v Pilotissa on esitetty aurauksen tilannekuva muutamien urakoitsijoiden konekaluston telemetriatietoja hyödyntämällä, pääurakoitsijan työmaapäiväkirjasovelluksen tietoja, valvontatiedon esittäminen, olosuhdetietojen yhdistäminen työsuoritetietoihin sekä talvihoidon laatuarvo. Piloteista saatujen kokemusten pohjalta on päätelty hankkeen toteutuskelpoisuus. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään sovelluskokonaisuuden kehitystyö. Koko järjestelmän kehitystyön toteutetaan 2 vuoden projektina , jonka aikana sovelluskehittäjä rakentaa yhteistyössä tilaajan ja hanketta ohjaavan konsultin järjestelmästä kaupallisen tuotteen. Toteutussuunnitelman mukaisesti sovelluskehitys tapahtuu ylläpidon tuotekorttien mukaisesti moduuleittain, alkaen alueurakoiden katujen talvihoidosta, jonka osuus on keskeisin. Seuraavat toteutettavat osat olisivat kasvillisuuden hoito ja puhtaanapito ja kolmannessa vaiheessa rakenteet, varusteet ja kalusteet. Samaan aikaan Lassoon kehitetään toiminnallisuutta automaattisilla mittalaitteilla saatavien säätilan ja kelitietojen hyödyntämisessä sekä asiakaspalauteprosessin osalta. Hankkeessa on mukana kolme 6Aika-kaupunkia: Helsinki, Vantaa ja Tampere. Palveluntuottajista mukaan tulee Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran lisäksi hankkeeseen osallistuvien kaupunkien alueilla toimivia yksityisiä, yhtiömuotoisia urakoitsijoita. Tämä edellyttää jatkossa käynnistettävien urakoiden hankinta-asiakirjoihin lisättäväksi kehittämisosio. Hankkeeseen on kiinnitetty koordinaattori valmistelemaan toteutuksen käynnistämistä ja ohjaamaan toteutusta. Sovelluskehittäjä valitaan myöhemmin yhdessä osallistuvien kaupunkien kesken. Kehitystyö on aikataulutettu kahdelle vuodelle , minkä jälkeen hankkeeseen osallistuvat kaupungit alustavasti sitoutuvat kahdeksi vuodeksi Lasson jatkokehitykseen yhteistyössä sovelluskehittäjän kanssa tilajaa palvelevan, kilpailukykyisen kaupallisen tuotteen aikaansaamiseksi. Jatkokehitysvaiheessa kaupungit tarjoavat asiantuntijoita työpajoihin ja tuotetta kehitettäisiin yhteistyössä kaikkien halukkaiden toimijoiden kanssa. Tulokset Hankkeessa syntyy edistyksellinen urakoiden reaaliaikainen ja interaktiivinen tietojen hallintajärjestelmä ylläpidon toiminta-alueelle. Kehitystyön tulos on konkreettinen tietojärjestelmä, joka kokoaa ylläpidon laatu- ja toimintatietoa muista järjestelmistä avoimien rajapintojen kautta. Järjestelmän ydinajatus on, että se luo uuden näkökulman ylläpidon

3 3 (8) tietoihin yhdistelemällä eri järjestelmistä tulevia tietoja. Esimerkkinä voidaan mainita talvihoidon kelitietojen ja urakoitsijan toimenpideaikatietojen vertailu järjestelmässä, jolloin saadaan uutena tietona selville mm. se, onko urakoitsija täyttänyt urakan laatuvaatimukset tältä osin. Lisäksi järjestelmän avulla tilaaja voi nähdä reaaliaikaisesti urakka-alueella tehtävät ylläpitotoimet, asiakaspalautteet jne. Esimerkiksi alueurakoiden käyttäjätyytyväisyyden arvioinnissa käytössä olevat asukaspaneelit ja vapaaehtoistoiminnassa eri käyttäjäryhmät sekä asiakaspalautejärjestelmät voivat antaa työnohjaukseen hyödynnettävissä olevaa tietoa. Tilaajan tietojärjestelmä Lasso edellyttää tuottajaa modifioimaan työmaapäiväkirja-sovellustaan siten, että se pystyy välittämään tilaajan tarvitsemat, hankinta-asiakirjoissa määritetyt kelpoisuuden mittaukset ja arvioinnit tuotantoosittain. Tavoitteena on luoda Suomeen uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä mahdollisuuksia kansainvälisteen vientitoimintaan. Urakan hallintajärjestelmä Lasso on valmistuessaan edistyksellinen työväline alueurakan tilaajalle mm. tarkasteltaessa katujen lumenpoistoa katuluokituksen mukaisesti asetettuihin toimenpideaikoihin nähden. Reaaliaikainen tilaajan ja tuottajan interaktiivinen tietojärjestelmä tulee vääjäämättä nostamaan Infra-alan tuottavuutta ja sen avulla pystytään parantamaan hankinta-asiakirjoja ja samalla se vahvistaa tilaajan asemaa Lassolla on laajentumispotentiaalia, sillä periaatteessa urakan kelpoisuuden osoittamisen mukaan modifioituna urakan hallintajärjestelmä Lasso soveltuu kaikkeen urakointiin, missä tilaajaa pystyy asettamaan vaatimuksen. Lasso liittyy läheisesti valtakunnalliseen Älykäs kaupunki ja Älyliikenne -teemaan. Kehitettävät tietojärjestelmät antavat mahdollisuuden kohdentaa ylläpidon toimenpiteitä oikea-aikaisesti sijaintitietoon perustuen. Esimerkkejä tulevaisuuden avoimista datoista ja mahdollisuuksista, joiden hyödyntämistä Lassossa voidaan harkita ovat mm. useiden automerkkien avaamat CAN-väylät sekä roska-astioiden anturitietosysteemit. Kaupunkiliikenteen linja-autoista ja palvelun-tuottajien kuorma- sekä pakettiautoista on saatavissa niiden CAN -väylästä mm. kitkatietoa, joka piirtyy karttakäyttöliittymään. Lisäksi mm. roska-astiat lähettävät tietoa tyhjennystarpeesta, joiden antamaa tietoa voidaan hyödyntää reittisuunnittelussa. Avoimeen dataan perustuvat tietotekniset järjestelmät antavat yksittäisille koodareille mahdollisuuden kehittää innovatiivisia ratkaisuja eri kohderyhmille. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä ICT mangement of maintenace contract 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Infra-alalla kuntien ylläpitotoiminnassa on lähes poikkeuksetta siirytty tilaaja - tuottaja organisaatiomalliin ja yhä useammin palveluntuottaja on yhtiömuotoinen toimija. Perinteisessä tavassa kunta on vastannut yksin kaikesta katujen ja puistojen ylläpitotoiminnasta. Nykyisin ylläpidon tilaajalla ei ole resursseja valvoa yhä laajempia kokonaisuuksia käsittäviä ylläpidon alueurakoita. Henkilöresurseja lähinnä vähennetään, jolloin ainoaksi ratkaisuksi esim. valvontaa ovat tietojärjestelmät. Haetaan ratkaisua ylläpidon alueurakoiden hallintaan, tilaajan aseman vahvistamiseen ja asukkaiden osallistamiseen.

4 4 (8) Loput tavoitteet on kuvattu tiivistelmässä. Pilottiprojekti on tehty, millä on osoitettu hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Hanketta on valmisteltu siten että mukana on kaksi muuta 6Aika kaupunkia, Vantaa ja Tampere. Lisäksi hankkeeseen on valittu koordinaattori ja hankkeeseen osallistuu Helsingin kaupungin tietotekniikkaosasto sekä käynnistettävän kehityshankkeen toteuttamissuunnitelma on tehty. Samassa yhteydessä on mukana olevien kaupunkien tietojärjestelmät kartoitettu. Pilotin tulokset ovat täysimääräisesti tässä haettavalla rahoituksella käynnistettävän kehityshankkeen käytössä. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tavoitteena on luoda tilaajalle ohjaus- ja työväline urakoiden johtamiseen. Samalla syntyy useita eri mahdollisuksia reaaliaikaisesta viestinnästä vaikkapa asiakaskapalautteiden hyödyntämiseen. Tiivistelmästä löytyy laajemmin hankkeen tavoitteistoa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Vastaavaa järjestelmää ei ole olemassa ja järjestelmälle on olemassa selkeä tarve. Urakan hallinta muutetaan paperimuotoisesta tietojen käsittelystä tietojärjestelmäpohjaiseksi perusten avoimeen dataan. Samalla luodaan uutta laatutietoa urakoista. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Kohderyhmiä ovat ylläpidon tilaajat sekä muut viranhaltijat ja toimihenkilöt sekä urakoitsijat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Muita kohderyhmiä ovat kuntalaiset, päättäjät ja kunnan alueella liikkujat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Sovelluskehittäjän valinta ja sovelluskehityksen hankinta. Kunnat tarjoavat asiantuntijoistaan työpajoihin, seminaareihin ja ohjaus- sekä johtoryhmätoimintaan. Sovelluskehityksen ohjauspalvelun toimija on valittu. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Lyhyelläkin aikavälillä osallistuvat kunnan alkavat saada reaalisaikaista tietoa alueurakoiden tilanteesta ja töiden etenemisestä sekä tilannekuvaa talvihoidosta, hiekoitussepelin nostosta, puhtaanapidosta sekä nurmikoiden hoidosta. Pitkän aikavälin (2 vuotta) tavoitteena on toimiva urakan hallintajärjestelmä, mihin on mahdollista kytkeä rajattomasti avointen rajapintojen omaavia tietoläheteitä. Tästä tarkemmin tiivistelmässä ja liitteissä. Sovelluskehittäjän valinnassa on asetettu tavoitteeksi toimiva, kaupallinen tuote. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Jatkokehitykseen sitoutetaan osallistuvat kaupungit sekä mukaan haluavat muut kaupungit. Jatkokehityksen jälkeen sovelluskehittäjällä tulee olla tavoitteena vientitoiminnan käynnistäminen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Kertakorvaus (lump sum)

5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus 5 (8) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 0 2 Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 4 Matkakustannukset 0 5 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 6 Muut kustannukset 0 7 Välilliset kustannukset 0 Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,8 2 Kuntien rahoitus ,3 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Omarahoitukseen Vantaan kaupungin ja Tampereen kaupungin suostumus. Helsingin kaupunki sitoutuu maksamaan 60 % ja Tampereen sekä Vantaan kaupungit kumpikin 20% hankkeen omarahoitusosuudesta. Muuta rahoitusta ei ole. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Ei ole. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei ole. 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Uusimaa, Pirkanmaa Seutukunnat Helsingin, Tampereen Kunnat Helsinki, Tampere, Vantaa ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite PL 1515 (käyntiosoite Kasarmikatu 21) Postinumero Postitoimipaikka Helsingin kaupunki

6 6 (8) 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus tietojärjestelmähankkeiden toteuttamisesta. Lisäksi hankeryhmään osallistuu Helsingin kaupunginkanslian tietotekniikkaosasto sekä osallistuvien kaupunkien ylläpidon asiantuntijoita Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Aikataulun pitävyys Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Aikataulu riippuu joiltakin osin tiedon tuottajien yhteistyöstä, riskiä pinennetään ottamalla yhteistyötahoja mukaan hankkeen pienryhmiin ja työpajoihin Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Pekka Isoniemi, ylläpitotoimiston toimistopäällikkö, Helsinki, Kari Vuorinen, rakennusviraston tietohallintopäällikkö, Helsinki Jari Kähkölä, rakentamispalvelu Staran tietohallintopäällikkö, Helsinki Ari Andersin, projektipäällikkö, kaupunginkanslia, Helsinki Henry Westlin, kaupungininsinööri, Vantaa Jyrki Vättö, kunnossapitopäällikkö, Vantaa Milko Tietäväinen, rakenuttajapäällikkö, Tampere Mika Kulmala, liikenneinsinööri, Tampere Kalervo Mattila, projektipäällikkö, Ramboll CM Oy, Tampere Sovelluskehittäjän projektipäällikkö 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Uudet tuella aikaansaadut pk-yritykset joista naisten perustamia Pk-yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Pk-yritykset, joissa merkittävä tuella aikaansaatu liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 1 Uudet tuella aikaansaadut työpaikat 8 joihin työllistyvät naiset 4 Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Kehitettävä tietojärjestelmä on sukupuolineutraali Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Kehitettävä tietojärjestelmä on sukupuolineutraali Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Tietojärjestelmä on sukupuolineutraali

7 13.2 Kestävä kehitys 7 (8) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Polttoaineen kulutuksen vähentäminen reittioptimoinnilla ja toimenpiteiden kohdentamisella, liukkaudentorjuntamateriaalien käytön optimointi Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 (hiekoitussepeli ja suola) Säätilan kehittyminen siten, että kulkupintojen jäätyminen ja sulaminen lisääntyvät, mistä automaattiset säätilan ja kelitiedon mittausjärjestelmät antavat tarkkaa sijaintitietoa, Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien mikä mahdollistaa toimenpiteiden vähentäminen 10 kohdentamisen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon Kasvillisuuden hoidon toimenpiteiden suunnittelu monimuotoisuus 5 ja kohdentaminen paranevat. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma Pinta- ja pohjavesiin vaikutetaan suolauksen (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 vähentämisellä Natura ohjelman kohteet ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Materiaalien käytön optimointi tietojärjestelmän Materiaalit ja jätteet 10 avulla Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei vaikutusta Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen ei vaikutusta parantaa merkittavästi, yleisten alueiden ppalvelut kehittyvät ja uudistus mahdollistaa Aineettomien tuotteiden ja palvelujen palvelunmuotoilun, parantaa Infra-alan kehittäminen 10 tuottavuutta Parantaa kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia, urakotsijan konelogistiikka sekä Liikkuminen ja logistiikka 10 materiaalivirtojen logistiikkaa merkittävästi Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 5 Liikkumismahdollisuudet paranevat Tasa-arvon edistäminen 10 Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö 5 Ympäristöosaaminen 10 Hankekuvaus Lasson esittely Liikkumismahdollisuudet paranevat, edistää liikuntarajoitteisten tasa-arvoa ei vaikutusta Tärkeiden ja kulttuurihistoriallisten alueiden imagon paraneminen paremman ylläpidon myötä Tilaajan ympäristöosaaminen kasvaa, edistää ympäristöraportointia Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.

8 Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 8 (8) EKLUND MIRJA EU-suunnittelija (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

9 Hakijan taustalomake 1 (5) Hakijan nimi Helsingin kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite PL 1515 (käyntiosoite Kasarmikatu 21) Hakijan yhteyshenkilö ISONIEMI PEKKA De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka Helsingin kaupunki Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pekka.isoniemi@hel.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? ý Kyllä Ei 2.1 Osallistuviin yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä koskevat tiedot Tukitoimenpiteen nimi Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista ý Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Tukitoimenpiteen markkinahinta Yrityksen maksuosuus Käytetäänkö kertakorvauksen määrittelyssä tukikelpoisuusasetuksen (358/2014) 9 :n mukaista 24 %:n prosenttimääräistä osuutta? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Tulostettu :16:48

10 2 (5) ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk 1Yhteensä Ei palkkakustannuksia 2 Ostopalvelut Kustannus Sovelluskehitys ja sovelluskehityksen ohjauspalvelut Yhteensä Hanke käynnistyy syksyllä 2015, jolloin kustannukset eivät nouse euroa suuremmiksi. Suurin työ tehdään tehdään sovelluksen testausta ja virheiden korjauksia. 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kustannus 3 Yhteensä ei 4 Matkakustannukset Kustannus 4 Yhteensä ei Tulostettu :16:48

11 5 Kone- ja laitehankinnat 3 (5) Kustannus 5 Yhteensä ei 6 Muut kustannukset Kustannus 6 Yhteensä ei 7 Välilliset kustannukset Kustannus 7 Yhteensä ei 1-7 Hankkeen kustannukset 1-7 Yhteensä Tulot Tulot 8 Yhteensä Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Tulostettu :16:48

12 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 4 (5) Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Tampere Vantaa Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Tulostettu :16:48

13 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 5 (5) Rahoitus 3.2 Yhteensä Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä Tulostettu :16:48