Työllistämisen mahdollistaminen, aktivointi ja edunvalvonta julkishallinnossa

Transkriptio

1 Mikkelin kaupungin elinkeino- ja työllisyysohjelma Työllisyysosion kärkitavoitteet v Yleistä Työvoima-, elinkeino- ja yrityspalveluilla on jatkossa entistä suurempi merkitys Mikkelin kaupungille. Tämä edellyttää kokonaisuuden haltuunottoa, toimintaohjelman rakentamista ja resursointia sekä nopealla (käynnistyvä kokeiluvaihe) että pitemmällä aikavälillä (maakuntamallissa). Mikkelin elinvoiman ja tulopohjan vahvistaminen edellyttää nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja yhteistyötä kaupungin elinkeino-, koulutus ja työvoimapolitiikassa. Mikkelin kaupungin työllisyysohjelma on itsenäinen ohjelma, joka kytkeytyy vahvasti erilliseen elinkeinojen hyvinvointiohjelmaan. Ohjelmaan kuuluu päivittyvä kustannuslaskelma vuosittain kaupungin talousarvioon sekä listaus hankkeista ja niiden vastuista. Seuraavat toiminta-alueet liittyvät kaupungin strategiaan työttömyyttä ehkäisevinä ja alueen elinvoimaisuutta tukevina toimenpiteinä. osaavan työvoiman varmistaminen ja koulutusyhteistyö työttömyyden negatiivisten seurausten ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet Toimijat: kaupunki alueen oppilaitokset alueen työllistävät järjestöt yritykset Te-toimisto ja Ely-keskus sekä Kela Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy muut vuosittain esiin tulevat työllisyyttä edistävät yhteisöt Toimintakausi ja tiedottaminen Työllisyysohjelman toimintakausi on valtuustokausi. Sitä tarkistetaan vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyssä. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupungilla on kattava ja selkeä tiedottaminen. Työllistämiseen liittyvää tiedottamista kootaan erikseen Miksei Oy:n ja oppilaitosten sivuille. Prosessin omistajuus ja valmistelufoorumi Omistajuus on konsernipalvelujen hallintopalveluissa. Omistajat ovat virassa olevat hallintojohtaja ja palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö vuosina Prosessia ohjaa kaupunginjohtaja ja työllisyystoimikunta. Ohjelman vaikutusten seuranta 1. työllistämisen aktivointiaste 2. työmarkkinatuen kuntaosuus 3. avoimille työmarkkinoille työllistyminen asetetuista kohderyhmistä Kaupunginhallitus Liite Työllistämisen mahdollistaminen, aktivointi ja edunvalvonta julkishallinnossa

2 Julkishallinnon supistuminen on vallitseva trendi. Supistumisen taustalla on julkishallinnon tehostamis- ja säästötoimet. Mikkelillä on mahdollisuus tarjota kokonaisedullisen sijoittumisratkaisun mm. organisaatioille, jotka hakevat keskittymissäästöjä. Aktiivinen osallistuminen tiedossa oleviin sijoittumishankkeisiin ja jo olemassa olevien julkisten työpaikkojen turvaamistoimet ovat tapoja, joilla Mikkeli voi turvata asemansa julkishallinnon työpaikkojen säilyttämisessä. Työllistämisen aktivointi lähtee myös alueen yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön lisäämisestä. Investoinnit työllisyydenhoidossa Kaupungin omia investointeja tulee käyttää tehokkaasti mm. pienentämällä korjausvelkaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Tavoite Kaupungin investointien kilpailutuksissa ja niiden toteuttamisessa huomioidaan työllisyysvaikutukset. Työllisyyttä lisääviä hankkeita ovat esimerkiksi yritystonttien esivalmistelutyöt, 1 milj. e katurakentaminen, 2,5 milj. e uima- ja venerannat (liittyy mm. Visit Saimaa hankkeeseen), e matkailua tukevat virkistys- ja liikunta-alueet mm. lohijokien perkaus (suunnitelma ja arvio) koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen peruskorjausten aikaistaminen (suunnitelma ja arvio) sisääntuloteiden ja valtatien varren maisemallinen perkaus, joka tukee mm. uusia viitostiehankkeita Hankinnat Tutkimusten mukaan valtaosa yrityksistä on kiinnostunut julkisista hankinnoista, joiden kokoluokka on alle euroa. Tästä johtuen kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomioita kaikkien pienhankintojen kilpailutukseen, suurten hankintojen pilkkomiseen pienempiin kokonaisuuksiin, sekä hankintatoiminnan sähköistämiseen siten että paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin paranevat. Yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla hankintojen valmisteluvaiheessa parannetaan mahdollisuuksia lisätä julkisten hankintojen työllisyysvaikutuksia Mikkelin seudulla. Kaupungin työvoimavaltaisten hankintojen kilpailutuksissa otetaan huomioon alueen työllisyyden hoidon näkökulmat. Hankinnat pilkotaan tarvittaessa pienempiin osiin siten, kun se lainsäädännöllisesti on mahdollista. Kaupungin hankintapalvelut ilmoittaa kaksi kertaa vuodessa tilanteen. Vastuuhenkilö hankintapäällikkö. Työvoimapolitiikan edistäminen Työttömyyden radikaali vähentäminen edellyttää kaupungin toimien lisäksi aikaisempaa voimakkaampaa ja avoimempaa yhteistyötä koko elinkeinosektorin kanssa. Yrityskenttää on tuettava ottamaan oma yhteiskunnallinen vastuunsa koko talousalueen kannalta tärkeässä työttömyyden vähentämisessä. Kaupungin rooli työvoimapolitiikan järjestäjänä tulee vahvistumaan. Työvoima- ja yrityspalvelut asemoidaan maakuntien toimesta uudella tavalla vuonna Mikkelin kaupunki valmistautuu tähän yhdessä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkien sekä Kangasniemen kunnan kanssa toteuttamalla

3 yhteisen ESR hankkeen , jonka tavoitteena on asiakastyön kehittämisen ohella löytää kunnille ominainen rooli ja hyviä toimintamalleja uudessa rakenteessa. Elinvoiman kasvattaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden negatiivisten seurausten hillitseminen ja kuntalaisten osallisuuden tunteen lisääminen ovat asioita, joita tullaan edistämään. Nyt esille nostetut toimenpiteet ovat jatkoa sille kehitykselle, jota Mikkelin kaupungissa on toteutettu jo viimeiset 15 vuotta. Esitykset perustuvat niihin kokemuksiin, joita työllistämisen toimeenpanossa on tähän saakka todettu. Työllistäminen palkkatuella Kaupunki palkkaa palkkatuella sitä henkilöstöä, joka siihen on oikeutettu. Mikkelin kaupungin työllistämismäärärahat on tähän saakka varattu työllistämiseen, jota toteutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain pohjalta. Palkkatuen osuus palkkauskustannuksista on vaihdellut 30-40% välillä kokonaismenoista. Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa edelleen negatiivisena ilmiönä kuntien elinvoimaan ja kunnilla tulee olemaan merkittävä rooli myös jatkossa työllisyyden edistämisessä. Tästä huolimatta TE-toimiston palkkatukimäärärahat ovat kokonaisuudessaan vähentyneet sekä niiden osoittaminen kunnille sekä järjestöille on pienentynyt. Kaupungin työllistämismäärärahaa ei ole viime vuosina nostettu, vaikka pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut. Ohjelman palkkatukitoiminnan toteuttaminen edellyttää, että työllistämiseen varatut määrärahat pystytään käyttämään asetettujen tavoitteiden mukaisesti myös silloin, kun TE-toimiston myöntämä palkkatuki ei ole käytettävissä. Kaupungilla on palkkatuella palkattuja ollut n. 80 henkilöä/vuosi (htv 42). Palkataan palkkatuella vähintään n. 80 henkilöä. Lisäksi palkataan tarvittaessa n. 10 henkilöä ilman TE-toimiston palkkatukea kaupungin omalla palkkatukimäärärahalla. Osa määrärahasta käytetään oppilaitoksista valmistuviin. Kustannus e on esitetty vuoden 2017 talousarvioraamiin ( e v. 2016). Kaksi kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut/palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö. Velvoitetyöllistettävät Kaupungin palkkatuesta on velvoitetyöllistämiseen kohdistuva osa koko ajan kasvanut. Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan lakisääteistä kunnan velvollisuutta palkata työiän loppupuolella olevia työttömiä niin, etteivät he joudu työmarkkinatuelle ennen vanhuuseläkettä. Velvoitetyöllistettäviä on ollut vuositasolla n. 15. Kustannusvaikutus, seuranta ja vastuutaho Kustannukset katetaan työllistetyt kohdalta. Seuranta kaksi kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut/palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö

4 Työllisyyspalvelujen yritysyhteistyö Yrityskontaktointia on tehty kaupungin työllisyyspalveluiden ja siellä hallinnoitujen ESR hankkeiden toimesta. Yrityskontakteja on vuositasolla n. 150, työntekijäehdokkaiden esittelyjä n. 150 ja yritysten ja niiden verkostojen yhteistapaamisia n. 10. Vuosittain järjestetään yrityksille viikon rekrytointitapahtuma (RekryOn). Tiedottaminen hoidetaan www-sivujen sekä erilaisten tiedotteiden kautta. Yritysyhteistyötä toteutetaan työllisyyspalveluiden, Miksei Oy:n ja Toimintakeskus ry:n kesken ja siihen kuuluvien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on aktiivinen ja kokonaisvaltainen yhteistoimintatapa mm. yrityksiin kontaktoinnissa. Kustannus esitetty vuoden 2017 talousarvioraamiin (vuoden 2016 taso). Kaksi kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut/palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö. Typ-Reitti Typ-lain mukaisesti kaupungissa toimii työllisyyden hoidon monialainen yhteispalvelu (Reitti) yhteistyössä TE-toimiston ja Kelan kanssa. TYP-Reitti on seudullinen (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala). Toimintaa ohjaa seudullinen johtoryhmä. Kaupungin asiakasmäärä on n. 800 ja resurssi 4,5 työntekijää. Kaupungin osalta tavoite asiakasmäärän vähentämiseksi on noin 80 henkilöllä vuosittain erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. TYP-Reitin toimintaa organisoi TYP-Reitti, ESSOTENn sosiaalityö ja kaupungin hallintopalvelujen työllisyyspalvelut. Kustannukset ovat ESSOTElla, yhden htv panoksen maksavat TYP-kunnat. Kaupungin kustannusosuus typ-toimintaan n euroa katetaan esitetystä v talousarvioraamista. Neljännesvuosittain. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö sekä Typpalvelukoordinaattori. Oppisopimus Kaupunki hoitaa työllisyyden hoitoa myös oppisopimuksilla. Koulutus tukee myös nuorten ammattitutkintoja. Oppisopimus tukee pitkäaikaisempana sijaistarvetta ja lyhyitä palkkatukipalvelussuhteita. Oppisopimuskoulutus ei tarvitse palkkatukea, jos sitä saadaan, se on ylimääräinen tulo. Oppisopimusta kohdistetaan ensisijaisesti niin ammatteihin, joissa rekrytointipula on uhkana. Kaupungin oppisopimuksesta on tehty prosessikuvaus. Opiskelijoita kaupungilla on ollut 16 hlöä/vuosi. Oppisopimuskoulutus on työllistämistoimena yksi vaikuttavimmista. Sen avulla katkaistaan työttömyyskehitys, mutta pystytään räätälöidysti myös kouluttamaan uuteen ammattiin tai järjestämään

5 koulutettavalle perustutkinto. Hyvin toteutetulla oppisopimuksella on mahdollista vaikuttaa myös kaupungin omiin tuleviin henkilöstötarpeisiin. Vuoden 2017 aikana valmistellaan kumppanuussopimus Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän kanssa. Kumppanuussopimuksen perusteella opiskelijoita suunnataan vuosittain 8-9 henkilöä hoitotehtäviin vuonna Kaupunki kouluttaa vuosittain oppisopimuksella n. 14 henkilöä kaupungin palvelutuotantotehtäviin, ESSOTEn sekä kolmannen sektorin erilaisiin tehtäviin. Osa oppisopimusmäärärahasta kohdistetaan alueen yrityksiin tarpeen mukaan. Toimintatapa valmistellaan hallintopalveluissa. Kaupunki hoitaa nykyiset seudullisen sosiaali- ja terveystoimen oppisopimussuhteet, jotka jatkuvat ESSOTEssa vuonna Opiskelijat ovat palvelussuhteessa kaupunkiin. Kaupunki maksaa palkkakustannukset ja saa koulutuskorvaukset. Työnjohto ja oppisopimusohjaus on ESSOTEssa. Uusien oppisopimusten sopiminen Essoteen neuvotellaan tapauskohtaisesti koulutettavan työllistymissuunnitelman ja Essotessa olevan työvoimatarpeen pohjalta. Kustannus on esitetty vuoden 2017 talousarvioraamiin (vuoden 2016 taso). Kaksi kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut palvelupäällikkö ja oppisopimuksen työnsuunnittelija Kesätyö Kaupunki palkkaa n. 340 kesätyöntekijää vuosittain. Kesätyön fokus on kaupungin nuorten ammatinvalintaan, syrjäytymiseen ehkäisyyn ja oppilaitosyhteistyöhön. Kesätyöntekijät toteuttavat kaupungin palvelutuotantoa. Kaupunki palkkaa 380 kesätyöntekijää erilaisiin kaupungin palvelutuotantoa tukeviin tehtäviin. Kesätyöntekijöiden palkkauksessa otetaan huomioon kaupungin palvelutuotantoa tukevat urakkasopimukset. Tästä kiintiöstä suunnataan 23 kuukauden työpanos yrityksiin, joilla on pitempi aikainen resurssitarve ja vakituinen työsuhde valmisteilla. Tämän lisäpanoksen lisäksi käytetään muita työllisyystoimenpiteitä yhteistyössä Te-toimiston kanssa, jotta työsuhde kestää vähintään 6 kuukautta. Kiintiöstä osoitetaan kaupungin asuntomessuille ja sen tarvitsemiin tehtäviin tuki- ja palvelutoimintaan työpanos. Kustannus e on esitetty vuoden 2017 talousarvioraamiin ( e v. 2016, e v. 2015). 2016). Seuranta Talousarvio vuosittain. Vastuuhenkilöt hallintopalvelut, työllisyyspalvelut, kehityspäällikkö, palvelupäällikkö ja työnsuunnittelijat.

6 Kehittämiskumppanuussopimus Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välillä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä on tehty kehityskumppanuussopimus. Yhdistyksen toiminta on osittain myös yritystoimintaa. Yhdistyksen toiminta tukee kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteita mm. sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja pitkäaikaistyöttömien toimintojen järjestämisessä. Kumppanuussopimukseen kuuluvat Etelä-Savon Liikunta ry., Mikkelin Työttömät ry., Mikkelin Seudun Invalidit ry. ja Karjalatietokantasäätiö. Kumppanuussopimukseen kuuluu vakinaista henkilökuntaa 24 vuonna Kehittämiskumppanuussopimuksen tavoitteita vahvistetaan. Käynnistetään selvitykset säätiö- tai yhtiörakenteesta. Kumppanuuteen kuuluvien yhdistysten ohjaus- ja tilatarpeet katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Kustannus e esitetty vuoden 2017 talousarvioraamiin ( e v. 2016). Seuranta toteutetaan 3 kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut. Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea maksetaan työttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa. Kunnat maksavat prosenttiosuuksia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille työttömille jotka ovat saaneet , tai yli 1000 päivää työmarkkinatukea. Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun työtön on TE-viranomaisen päätöksellä työllistymistä edistävässä toimenpiteessä. Kustannusarvio vuositasolla n. 3,8-4,0 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioraami kattaa tästä 3,0 milj. euroa. Tehdään kuukausittain ja esitellään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus on kuntien työllisyydenhoidon yksi toimintamuoto. Työelämään ohjaavan valmennuksen toteuttaminen vaikeutuu, jos siihen ei sisällytetä työelämän toimintatapoja. Sosiaalinen kuntoutus mahdollistaa matalamman kynnyksen ohjattua toimintaa. Toiminta tukee asiakasohjausta työmarkkinoille ja muuhun toimintaan. Kaupungin omat työpajat keskittyvät pääasiassa sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Taitolan työpaja tekee sitä yhteistyössä Ohjaamo/Olkkarin kanssa. Työpaja Tarina toimii Ristiinassa keskittyen aikuisiin asiakkaisiin. Toteutetaan järjestettyä sosiaalista kuntoutusta Muuntamo hankkeen kautta. Projektin tuloksena määritellään resurssitarpeet jatkossa. Tilaajana tulevaisuudessa ESSOTE.

7 Kustannukset sisältyvät vuoden 2017 osalta kehittämiskumppanuuteen varattuun kokonaisuuteen. Sosiaalista kuntoutusta kehitetään erillisen hankkeen (Muuntamo) avulla, jota hallinnoi Mikkelin Toimintakeskus ry. Jatkossa sosiaalisen kuntoutuksen hankinta ja toteuttaminen on Essoten vastuulla. Kustannus sisältyy vuoden 2017 talousarvioraamiin (vuoden 2016 taso). Tarkistetaan sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden toimesta ohjausryhmätoiminnan yhteydessä. Vastuutaho kaupunki ja ESSOTE, Mikkelin toimintakeskus ry. Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset toteutetaan osana Essoten palvelua. Terveystarkastus on TYP-laissa määritellyt kartoitusjakson osa. Määrä on vuositasolla n Työttömien terveystarkastuksia toteutetaan vähintään se määrä, mitä TYPissä toteutettavat kartoitusjaksot vaativat. Kustannus sisältyy vuoden 2017 talousarvioraamiin (vuoden 2016 taso). Seuranta toteutetaan 3 kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut. Työttömien työkyvynarviointi TYP-toiminnan yhteydessä osa työvoimasta todetaan työkyvyn aleneman johdosta nykyiseen työelämään kykenemättömäksi. Tästä käynnistyy eläkkeellehakeutumisprosessi johon kuuluvat asiantuntijalääkäreiden lausunnot, työkyvyn osoittaminen käytännössä (esim. työkokeilu) ja tästä kokonaisuudesta sekä asiakkaan terveyshistoriasta koottu hakemus. Toimintaan on varattu erillinen määräraha hallintopalveluihin. Vuositasolla eläkeselvittelyprosesseja tehdään n. 60, joista myönteisiä päätöksiä oli 11. Eläköitymisselvittely kestää 1-3 vuotta. Eläköitymishakemuksiin liittyvät tutkimukset hankitaan ostopalveluina. Tehostetaan määrärahan käyttöä. Kustannus sisältyy vuoden 2017 talousarvioraamiin (vuoden 2016 taso). Seuranta toteutetaan 3 kertaa vuodessa. Vastuutaho hallintopalvelut, työllisyyspalvelut, Essote (TYP).