Kaupunginhallitus Liite 1 96

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite 1 96 Mikkelin kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelma, työllisyysohjelman seuranta 2017 Työllisyysohjelman toteutumista ja tilastointia Tiedotus Kaupungilla on kattava ja selkeä tiedottaminen. Työllistämiseen liittyvää tiedottamista kootaan erikseen Miksein ja oppilaitosten sivuille. osittain. Työllisyyden hoitoon liittyy ykkösasiana yrittäjyys. Joten tiedotusta tulee kehittää myös Mikkelin kaupungin www-sivuilla. Kaupungin nettisivuilta pääsee näihin tietoihin käsiksi etusivun palveluvalikosta palveluopas/elinkeinot sekä etusivua rullaamalla palvelut/yrittäjät. Hyvinhän se ei silloin toimi, jos ei helposti löydy. Sivujen logiikkaa voisi kyllä parantaa nykyisestä. Miksei käy läpi sivustopolut kaupungin viestinnän kanssa. Monella kaupungilla on jo etusivulla suora linkki yritystoimintaan. Esim. Seinäjoen kaupungin etusivu on erittäin yksinkertainen ja selkeä. Se on myös asiakasystävällinen. Seinäjoki Sosiaali ja terveys Varhaiskasvatus ja koulutus Kulttuuri ja liikunta Asuminen ja ympäristö Työ ja yrittäminen Seinäjoen kaupunki Sähköinen asiointi Investoinnit Kaupungin investointien kilpailutuksissa ja niiden toteuttamisessa huomioidaan työllisyysvaikutukset. Työllisyyttä lisääviä hankkeita ovat esimerkiksi yritystonttien esivalmistelutyöt, 1 milj. e katurakentaminen, 2,5 milj. e uima- ja venerannat (liittyy mm. Visit Saimaa hankkeeseen), e matkailua tukevat virkistys- ja liikunta-alueet mm. lohijokien perkaus (suunnitelma ja arvio) koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen peruskorjausten aikaistaminen (suunnitelma ja arvio) sisääntuloteiden ja valtatien varren maisemallinen perkaus, joka tukee mm. uusia viitostiehankkeet Kokonaistilastointia ei ole vielä saatavissa. Sisääntuloteiden maisemallista perkausta on tehty valtatie 13 osalta (Ristiina), Otavantien osalta sekä Anttolantien osalta. Toimintaa on tehty mm. työllisyyspalveluista työllisyyshankkeena. Hankinnat Kaupungin työvoimavaltaisten hankintojen kilpailutuksissa otetaan huomioon alueen työllisyyden hoidon näkökulmat. Hankinnat pilkotaan tarvittaessa pienempiin osiin siten, kun se lainsäädännöllisesti on mahdollista.

2 Kokonaistilastoa ei ole vielä saatavissa. Kilpailutuksissa on otettu huomioon työllisyysnäkökulmat sopimuksen mukaisesti. Palkkatukityöllistäminen ja velvoitetyöllistettävät Palkataan palkkatuella vähintään n. 80 henkilöä vuosittain. Lisäksi palkataan tarvittaessa n. 10 henkilöä ilman TE-toimiston palkkatukea kaupungin omalla palkkatukimäärärahalla. Osa määrärahasta käytetään oppilaitoksista valmistuviin. Kaupungin palkkatuesta on velvoitetyöllistämiseen kohdistuva osa koko ajan kasvanut. Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan lakisääteistä kunnan velvollisuutta palkata työiän loppupuolella olevia työttömiä niin, etteivät he joudu työmarkkinatuelle ennen vanhuuseläkettä. Velvoitetyöllistettäviä on ollut aikaisemmin vuositasolla n henkilöä oli palkkatuella, 3 ilman palkkatukea ja velvoitetyöllistettyjä palkkatuella oli 56 henkilöä. Vuonna 2016 oli palkkatuella palkattuna 46 henkilöä ja velvoitetyöllistettyjä 54 henkilöä. Velvoitetyöllistettyjen kasvuprosentti on n. 50 %. Velvoite- ja palkkatuella työllistettyjen palkkauskustannukset katetaan työllistettyjen kustannuspaikalta työllistetyt. Palkkatukityöllistämiseen vaikuttaa valtion määrärahat ja mitä niistä suunnataan Etelä-Savon alueelle ja Mikkelin kaupunkiin. Palkkatukityöllistäminen on useampana vuonna ollut vuositasolla alkuvuosipainotteista. Työllisyyspalvelujen yritysyhteistyö Yrityskontaktointia on tehty kaupungin työllisyyspalveluiden ja siellä hallinnoitujen ESR hankkeiden toimesta. Yrityskontakteja on vuositasolla n. 150, työntekijäehdokkaiden esittelyjä n. 150 ja yritysten ja niiden verkostojen yhteistapaamisia n. 10. Vuosittain järjestetään yrityksille viikon rekrytointitapahtuma (RekryOn). Tiedottaminen hoidetaan www-sivujen sekä erilaisten tiedotteiden kautta. Kuntakokeilumalli toimi hyvin. Jatkuva yrityskontaktointi (käynnit yrityksissä). Saadut toimeksiannot/ehdokashaut toimivat. Yrittäjätapaamiset/-tapahtumat/te lat toteutettiin ja tiedottaminen/markkinointi yrityksiin eri kanavien kautta on onnistunut. RekryOn toteutettiin keväällä Yritysrajapinnassa toimijoiden kanssa yhteistyö toteutui Miksei Oy, Mikke ry, Te-palvelut, Ely-keskus, yrittäjäjärjestöt ja eri toimijoiden hankkeet /2017 Toimeksiannot työnantajilta Työpaikat/työtehtävät Hakijaesittelyt Työllistynyt Työnantajakäynnit/yrityskäynnit Vuoden 2017 luvuissa näkyy työllisyyspalveluiden resurssien merkittävä väheneminen hankkeiden päätyttyä ja vakinaisen henkilökunnan siirryttyä uusiin hankkeisiin. Sijaisia ei ole palkattu. Vuoden 2017 aikana yritystoimintaa on tehty yhden henkilön resurssilla.

3 TYP-Reitti ja aikuissosiaalipalvelut (ESSOTE) Typ-lain mukaisesti kaupungissa toimii työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP Reitti) yhteistyössä alueen kuntien (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala), Essoten. TE-toimiston ja Kelan kanssa. TYP-Reitin toimintaa ohjaa ja organisoi TYP Reitin johtoryhmä, TYP Reitin palvelukoordinaattori, ESSOTEn aikuissosiaalityö ja kaupungin hallintopalvelujen työllisyyspalvelut. TYP Reitin asiakkaat ovat pidempään työttömänä olleita henkilöitä, joiden työllistymisen edistäminen ei onnistu pelkästään TE-toimiston palveluilla ja tuella. TYP Reitin asiakasmäärä Mikkelissä on n. 500 asiakasta, työntekijäresurssit Essotelta 6,5 koko Typ-alueelle. Kaupungin osalta tavoite asiakasmäärän vähentämiseksi on noin 80 henkilöllä vuosittain erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. TYPissä on aloittanut 97 uutta asiakasta. Asiakkuuksia on päättynyt 128, joista n. 48 % ei tarvitse TYP:n arvion mukaan monialaisia palveluja, n. 21 % on siirtynyt eläkkeelle tai pitkäaikaisen sairauden hoitoon ja n. 10 % on työllistynyt tai aloittanut koulutuksen. Työllistämistoimenpiteissä ( TYP Reitin järjestämä kuntouttava työtoiminta, TE-hallinnon työkokeilu tai palkkatukityö) on ollut n. 200 asiakasta, joka on osaltaan vähentänyt työmarkkinatuen maksuosuutta. Oppisopimus Kaupunki hoitaa työllisyyttä myös oppisopimuksilla. Koulutus tukee myös nuorten ammattitutkintoja. Oppisopimus korvaa pitkäaikaisempana sijaistarvetta ja lyhyitä palkkatukipalvelussuhteita. Oppisopimuskoulutus ei aina tarvitse palkkatukea. Oppisopimusta kohdistetaan ensisijaisesti ammatteihin, joissa on esim. rekrytointipulaa. Kaupungin oppisopimuksesta on tehty prosessikuvaus. Paikkamäärä vaihtelee hlön välillä vuosittain. Oppisopimusopiskelijoiden teoriapäivät ovat palkallisia ja Esedu maksaa koulutuskorvausta työnantajalle. Oppisopimus aloitetaan n. 3 kuukauden työkokeilulla, jonka perusteella tehdään arviointi oppisopimuksen mahdollisesta jatkosta. Oppisopimusopiskelijoita kaupungilla oli 14 hlöä. Tammikuussa 2018 vapautuu 8 paikkaa ja 3 paikkaa keväällä Essoten kanssa on sovittu, että siellä aloittaa 3 oppisopimuslaista. Kaupunki hoitaa rekrytoinnin ja maksaa yhden vuoden palkkakustannukset vuoden 2018 aikana yhteistyökumppaneille. Huom. kaupunki/työllisyyspalvelut on mukana ESSOTEn oppisopimusrekrytoinnissa. Toiminnalla taataan, että ko. alalle hakeutuvat työttömät/työttömyysuhanalaiset saavat oppisopimuspaikan. v aikana päätetyt, aloitetut ja toteutetut oppisopimukset: 9 hlöä ESSOTE 5 hlöä Sivistystoimi (kirjasto, liikunta, päiväkoti, koulut) 1 hlö tekninen toimi 2 hlöä Ruoka- ja puhtauspalvelut 1 hlö Mikkelin Toimintakeskus ry Työpajatoiminta Mikkelin kaupungin nuorten työpajan (Taitola) asiakkaat ovat pääsääntöisesti nuoria vuotiaita ja Pellosniemen Tarina-paja palvelee lähinnä aikuisia Ristiinan ja Pellosniemen alueella.

4 Työpajoilla oli 123 valmennuksen asiakasta. Mikkelin nuorten pajalla oli kuntouttavassa työtoiminnassa 90 henkilöä ja tai sosiaalihuoltolain mukaisessa työtoiminnassa sekä vajaakuntoisen henkilön valmennuksessa 34 henkilöä. Lisäksi pajoilla oli henkilöitä (mm. maahanmuuttajanuoria vapaaehtoistyössä) sekä oppilaitosharjoittelijoita eri aloilta. Lisäksi toteutimme yhteistyössä Ohjaamo Olkkarin kanssa matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen. Tatu-valmennusta tehtiin nuorille. Mukana valmennuksessa oli 7 10 nuorta. Kesätyö Kaupunki palkkaa n kesätyöntekijää vuosittain. Kesätyön fokus on kaupungin nuorten ammatinvalintaan, syrjäytymiseen ehkäisyyn ja oppilaitosyhteistyöhön. Kesätyöntekijät toteuttavat kaupungin palvelutuotantoa. Seurannasta kesätyö puuttuu. Vuoden 2017 kesätyöprosessi toteutui ajalla Tilastointi tehdään talousarvion 2018 käsittelyyn. Kehittämiskumppanuussopimus Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välillä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä on tehty kehityskumppanuussopimus. Yhdistyksen toimintaan kuuluu osittain myös liiketaloudellista kierrätystoimintaa. Yhdistyksen toiminta tukee kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteita mm. sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja pitkäaikaistyöttömien toimintojen järjestämisessä. Kumppanuussopimukseen kuuluvat Etelä-Savon Liikunta ry., Mikkelin Työttömät ry., Mikkelin Seudun Invalidit ry. Karjalatietokantasäätiö on projektoitu XAMK:iin. Kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen käsitellään kaupunginhallituksessa erikseen. Kehittämiskumppanuussopimuksen tavoitteita vahvistetaan. Kumppanuuteen kuuluvien yhdistysten ohjaus- ja tilatarpeet katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Ilmenee oheismateriaalista. Kehittämiskumppanuussopimus on toteuttanut tavoitteen siltä osin kun se palkkatukimäärärahan puitteissa on ollut mahdollista. Yhdistysten ohjaus- ja tilatarpeet ovat toteutuneet. Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea maksetaan työttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa. Kunnat maksavat prosenttiosuuksia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille työttömille, jotka ovat saaneet , tai yli 1000 päivää työmarkkinatukea. Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun työtön on työllistynyt tai TE-viranomaisen päätöksellä työllistymistä edistävässä toimenpiteessä. Kustannusarvio vuositasolla on ollut 3,9-4,2 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioraami kattaa tästä 3,0 milj. euroa. Seuranta tehdään kuukausittain. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen lisää tuloja myös ostovoimana, verotuloina ja elämänlaatuna. ja toteutunut 3,0 milj. euroon ei toteudu. Alkuvuoden vastaavalla toiminnalla työmarkkinatuen kustannus vuonna 2017 olisi n. 3,6 milj. e. Työmarkkinatuen kuntaosuus euroa/kk (lähde: Kelan laskutus, Kelasto) Mikkeli muutos tammikuu

5 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu yhteensä Kuntouttava työtoiminta Essoten aikuissosiaalityö järjestää työttömille palvelutarpeen mukaisesti kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan ulkopuolisilta tahoilta, mutta sitä järjestetään myös kaupungin sisäisenä toimintana. Kuntouttavan työtoiminnan palveluissa on ollut yhteensä 379 asiakasta, joista 173 kehittämiskumppanuussopimuksen kautta järjestetyissä palveluissa. Työtoimintapäiviä on kertynyt yhteensä pv, joista 7358 pv kehittämiskumppanuussopimuksen kautta järjestetyissä palveluissa. Kuntouttavien lukumäärä vuonna 2017 tulenee kasvamaan n. 30 %. Vertailu: Vuonna 2016 kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin yhteensä 424 eri henkilölle ja työtoimintapäiviä kertyi koko vuonna yhteensä pv. Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus on kuntien työllisyydenhoidon yksi toimintamuoto. Työelämään ohjaavan valmennuksen toteuttaminen vaikeutuu, jos siihen ei sisällytetä työelämän toimintatapoja. Sosiaalinen kuntoutus mahdollistaa matalamman kynnyksen ohjattua toimintaa. Toiminta tukee asiakasohjausta työmarkkinoille ja muuhun toimintaan. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja niihin liittyvää asiakasohjausta on kehitetty Mikkelin toimintakeskus ry:n hallinnoiman, 5/2016 alkaneen Muuntamo-hankkeen sekä Essoten aikuissosiaalityön välisenä yhteistyönä. Sosiaalista kuntoutusta on toteutettu hankkeessa hyvinvointiryhminä sekä ryhmämuotoisena kuntouttavana työtoimintana. Asiakkaita on ohjautunut näihin toimintoihin ajalla 5/2016-5/2017 yhteensä 69 henkilöä. Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset toteutetaan osana Essoten palveluna. Terveystarkastus on TYP-laissa määritelty kartoitusjakson osa. Määrä on vuositasolla n ja kustannukset 2017 Työttömien terveystarkastuksia toteutetaan vähintään se määrä, mitä TYPissä toteutettavat kartoitus-jaksot vaativat. Tällä hetkellä ei ole vielä tilastointia. Tilastointi valmistuu vuoden 2017 loppuun. Työttömien työkyvynarviointi TYP-toiminnan yhteydessä osa työvoimasta todetaan työkyvyn aleneman johdosta nykyiseen työelämään kykenemättömäksi. Tästä käynnistyy eläkkeelle hakeutumisprosessi johon kuuluvat asiantuntijalääkäreiden lausunnot, työkyvyn osoittaminen käytännössä (esim. työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta) ja tästä kokonaisuudesta, sekä asiakkaan terveyshistoriasta, koottu hakemus. Toimintaan on varattu erillinen määräraha hallintopalveluihin. Vuositasolla eläkeselvittelyprosesseja tehdään n. 60, joista myönteisiä päätöksiä oli 11 vuonna 2016.

6 Eläköitymisselvittely kestää 1-3 vuotta. Eläkeselvitysprosessia hoitaa yhteistyössä TYP Reitin terveydenhoitaja, Essoten aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja ja koordinointivastuu on TYP Reitin palvelukoordinaattorilla. Työkyvyn arviointeja on meneillään n. 60 asiakkaan kohdalla. Ostopalvelujen kautta työkyvyn arvioon on ohjattu 70 asiakasta, rahaa on käytetty n Päättyneitä prosesseja 28, joista 8 päättynyt eläkkeeseen, 6 eläkehylkyyn ja asiantuntija-arvion perusteella eläkeperusteita ei ole todettu 14 asiakkaalla. Ostopalveluiden kautta myönteisiä eläkepäätöksiä on tullut 4. Jos eläkeperusteita ei ole, on asiakkaille tarjottu kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta työkyvyn jatkoselvittämisen tueksi. Työllisyysprojektit Mikkelin kaupungilla on yhteinen Tartu-hanke Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkien sekä Kangasniemen kunnan kanssa. Tartu-hankkeen henkilömäärät Mikkeli 3 Savonlinna 1,5 Pieksämäki 1 Kangasniemi 0,5 Projektin fokus on toteuttaa velvoitetta arvioida työttömän työllistymissuunnitelman toteutumista 3 kuukauden välein. Asiakastavoite 750 asiakasta hankkeen aikana (alkupainotteinen asiakassisäänotto) Mikkeli 375, Savonlinna 188, Pieksämäki 125, Kangasniemi 63. Hanke hyödyntää olemassa olevia TE- ja kunnan palveluja avoimille työmarkkinoille palauttamiseen/ kiinnittämiseen. Kuntien ja järjestöjen työllistäminen toimii välineenä, ei tavoitteena. Hanke varmistaa tiiviimmän asiakaskontaktoinnin. Esim. asiakastietojen parempi paikkansapitävyys, helpottaa palveluihin ohjaamista ja tehostaa työnvälitystä. Hankkeen tavoite on edistää hyvien käytäntöjen leviämistä maakunnassa, yhteistyökehittämistä, benchmarkkausta ja vuoden 2019 uudistukseen valmistautumista. Hanke lisää elinvoimaa edistävien kuntien roolia työllisyydenhoidossa. Muuta Isona tavoitteena on rakenteiden kehittämiseen toimenpidesuositukset konsulttityönä ja maakuntauudistuksen onnistumisen edistäminen työllisyydenhoidossa. Työllisyydenhoidon rakenteiden kehittäminen on aloitettu mm. Mikko Kesä Oy:n (Tampere) kanssa. Yhtiö tuntee Mikkelin kaupungin. Toiminnassa on mukana maakuntauudistuksen valmistelu ja kasvupalvelulaki. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Ely-keskus ja Etelä-Savon Maakuntaliitto ja keskeisimmät kumppanit ja palveluntuottajat. Vertailukohtana on useat muut kaupungit.