10960 Hanko Sivuja päätöksessä yhteensä 23 kpl

Transkriptio

1 HANGON KAUPUNKI Ympäristölautakunta Santalantie Hanko Puh. (019) PÄÄTÖS xx Sivuja päätöksessä yhteensä 23 kpl Asia Hakija Päätös Oy Teboil Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee jakeluasematoimintaa osoitteessa Koverharintie 7, Lappohja. Oy Teboil Ab PL Vantaa Y-tunnus: Laitos ja sen sijainti Teboil Hanko Lappohja Koverharintie Lappohja Huoltamotoiminta Kiinteistörekisteritunnus: Hällebo Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 ja 30 4 mom. kohta 2) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 1 mom. kohta 5a) Lupaviranomainen Hangon ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen polttonesteiden jakeluasemaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 mom. kohta 5a) mukaan. Asian vireille tulo Toimintaa koskevat muut luvat Sijaintialueen kaavoitus ja muu maankäyttö Ympäristölupahakemus on jätetty Hangon ympäristölautakunnalle Hakemusta on täydennetty ja Ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan. Jakeluasema sijaitsee asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi merkityllä alueella, LH. Asemakaavan yleisenä määräyksenä todetaan mm. seuraavaa: Asemakaava-alue on 1. lk:n

2 Lupahakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus pohjavesialueella. Pohjaveden suojelemiseksi LH-, LP-, TY- ja LR-alueilla tulee noudattaa seuraavia määräyksiä. 1.Alueella ei irrallaan saa säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. 2.Kiinteistön öljysäiliö on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 3.Ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla, ja näiltä kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava 1.lk:n pohjavesialueen ulkopuolelle. Asemakaavassa jakeluasemaa ympäröi asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL sekä yleinen paikoitusalue LP. Jakeluasema sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (Lappohja ), aivan Lappohjan ja Isolähteen pohjavesialueiden rajan tuntumassa. Asema sijaitsee mäellä ja käytössä olevien tietojen perusteella vedenjakajalla, josta pohjavedet virtaavat pääosin koilliseen ja lounaaseen. Lähin toiminnassa oleva pohjavedenottamo sijaitsee kohteesta noin 370 m länteen. Varavedenottamo sijaitsee noin 250 m etäisyydellä jakeluasemasta koilliseen. Polttonesteen jakelu- ja varastointialueelta pohjaveden arvioidaan purkautuvan kohteen koillispuolella olevalle Skolmossen-suolle. Pohjavedenpinta on kohteessa ja sen lähiympäristössä 6 9 m syvyydellä maanpinnasta. Kohteen maaperä on pääosin hiekkaa. Maakerrosten paksuus vaihtelee puolesta noin kymmeneen metriin. Lähin asutus on n. 100 metrin etäisyydellä Eerikinkujalla. Kiinteistöllä on polttonesteen jakelutoimintaa ja kahvila. Kahvilalla on erillinen yrittäjä. Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteen jakelutoimintaa yli 35 vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Polttonesteen jakeluasemille ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan Unionin laajuista BAT-referenssidokumenttia (BREF) eikä Suomessa ole laadittu jakeluasematoimintaan liittyvää kansallista BAT-raporttia. Ympäristönsuojelulain 86/2000 ja ympäristönsuojeluasetuksen 169/2000 mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisella tarkoitetaan sitä, että ympäristön kannalta tehottomampi ja heikompi ratkaisu korvataan

3 vahvemmalla ja ympäristönsuojelullisesti tehokkaammalla ratkaisulla, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Lupahakemuksen kohteena olevalla jakeluasemalla on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa vuonna 2003 käytettävissä olleen parhaan tiedon ja silloin voimassa olleiden säädösten mukaan. kohtia: Asema täyttää uusimman jakeluasemastandardin SFS 3352 vähimmäisvaatimukset (rakennemalli 1) lukuun ottamatta seuraavia säiliöiden huoltokaivojen rakenne ja materiaalit ovat modernisoituneet säiliöiden täyttöputki on yksivaippainen (ns. suora täyttö) tankkaushöyryjen talteenottoa ei ole täyttöpaikan mitoitus on uudessa standardissa hieman muuttunut asemalla ei ole näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoa asemalle ei ole asennettu kalvojen alapuolista huokosilmaputkitusta eikä myöskään säiliökaivannon huokosilmaputkitusta eikä säiliöalueen tarkkailukaivoa Ympäristön kuormitus ja sen rajoittaminen Säiliöt ja putkitukset Jakeluasemalla on kolme A-luokan maanalaista 2-vaippaista polttonestesäiliötä (20 m3 DI, 20 m3 95E ja 10 m3 98E). Lisäksi kiinteistöllä on vuonna 2013 uusittu 5 m3:n maanalainen 2-vaippainen lämmitysöljysäiliö. Polttonestesäiliöt eivät ole HDPE-muovikalvosta tehdyssä altaassa. Polttonesteiden käsittelyalueet ja viemäröinti Jakelualueen ja täyttöpaikan hulevedet viemäröidään öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesisäiliöön. Säiliö on 1-vaippainen A- luokan säiliö, ja sen tilavuus on 20 m3. Kahvilarakennuksen jätevedet on viemäröity omaan jätevesisäiliöön. Jakelualuetta ja täyttöpaikkaa ympäröivien piha-alueiden hulevedet johdetaan öljyn- ja bensiininerotinta kuormittamatta maastoon. Päästöt ilmaan Jakelualueen päällyste on betonikiveä ja täyttöpaikan betonia. Jakelualueen, imuputkireitin sekä viemärilinjan (öljyn- ja bensiininerottimelle saakka) alla on kaksinkertainen tiivistysrakenne ja täyttöpaikan alla yksi tiivistysrakenne 1 mm:n paksuisesta HDPE-muovikalvosta. Ylempi tiivistysrakenne ja täyttöpaikan tiivistysrakenne on viemäröity öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesisäiliöön. Säilö on varustettu täyttymisestä kertovalla hälyttimellä. Öljynerotin on 1-vaippainen Labkon valmistama erotin.

4 Polttonesteen jakelu Bensiinihöyry kerätään talteen säiliöiden täyttövaiheessa säiliöautoon (vaihe 1). Kertatankkauksen määrää rajoitetaan monin eri tavoin. Mittareissa itsessään on litra- ja euromääräisiä rajoituksia. Mittarikentän maksuautomaatti rajoittaa tankkauksen ajallista kestoa. Lisäksi maksutavan valinta vaikuttaa maksimitankkaukseen kortti- ja setelitankkausmääritysten kautta. Aseman aukioloaikana maksimitankkaus on noin 600 litraa ja aseman ollessa suljettuna automaatista saa noin 150 litraa paitsi Teboil-korteilla noin 600 litraa. Jakelumittareiden letkut on varustettu murtoliittimillä (letkurikkoventtiileillä). talteenottoon. Asemalla ei ole tällä hetkellä valmiutta tankkaushöyryjen Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Jätteet ja niiden käsittely Ympäristön kuormitus ja sen rajoittaminen Säiliöt on varustettu elektronisella varastovalvontajärjestelmällä, elektronisella vuodonilmaisujärjestelmällä ja elektronisilla ylitäytönestimillä. Pinnanmittaus- ja vuodonilmaisujärjestelmä liitetään ympärivuorokautiseen valvontaan (asemanhoitajan matkapuhelimeen) vuoden 2014 aikana. Öljyn- ja bensiininerottimella on elektroninen hälytysjärjestelmä. Hälytysjärjestelmä liitetään ympärivuorokautiseen valvontaan (asemanhoitajan matkapuhelimeen) vuoden 2014 aikana. Öljyn- ja bensiininerotin tarkistetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Pidätyskerrosten eli muovikalvojen välitilaa ei tarkkailla. Asemalla on hoito- ja tarkastusohjeet. Sekajätettä syntyy noin 6500 kg vuodessa, energiajätettä noin 150 kg vuodessa ja vaarallisia jätteitä noin 100 kg vuodessa (akut). Jätevesisäiliö tyhjennetään kuukauden välein, yhteensä jätevettä on kuljetettu pois noin litraa. Tiedot pilaantuneesta maaperästä Kiinteistöllä on suoritettu pilaantuneen maaperän puhdistusta massanvaihtona vuonna Kohteesta poistettiin hiilivety-yhdisteillä

5 lievästi pilaantunutta maata yhteensä noin 530 tonnia. Kohteesta poistettiin myös 13 autokuormaa HNU/PetroFlag-testein pilaantumattomaksi todettua ylijäämämaata. Mittarikatoksen koillispuoleisen kannatinpylvään anturan alle jäi anturan sortumisvaaran vuoksi noin 3-5 m3 maata, jonka ksyleenipitoisuus on 2,9 mg/kg. Pilaantuneeksi jäänyt maa-aines sijaitsee kahden HDPE-kalvon alla noin 2 metrin syvyydellä maaperässä, jossa ei ole vettä. Noin 1,5 metrin syvyydessä sijaitsee 1mm paksuinen HDPE-kalvo, toinen kalvo 0,3 m syvyydessä. Golder Associates Oy:n toimenpideraportin, projekti nro , mukaan kalvoeristeet on viemäröity. Mikäli mittarikentällä tehdään kaivutöitä, joiden yhteydessä mittarikatos poistetaan, tulee kannatinpylvään anturan alle jääneet pilaantuneet maat poistaa. Massanvaihdon yhteydessä poistettiin silloiset polttonestesäiliöt, säiliöiden täyttöpaikat, vanhat mittarijalat ja niihin liittyvät jakelulaitteistot sekä imuputkistot. Kiinteistön lämmitysöljysäiliö on vaihdettu lokakuussa Toimenpideraportin mukaan vaihdon yhteydessä säiliön alueelta poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta 71 tonnia. Lisäksi poistettiin täyttöön sopimatonta kivistä ja asfalttista ainesta 92 tonnia. Kaivu lopetettiin 4,5 metrin syvyyteen kahviorakennuksen rakenteiden vaurioitumisriskin vuoksi. Pilaantuneeksi jäänyt seinämä ja pohja eristettiin puhtaista täyttömaista HDPE-kalvolla. Jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin korkeimmillaan öljyhiilivetyjä (C 10 -C 21 ) 5100 mg/kg ja (C 22 C 40 ) 1300 mg/kg. Kaivannon eteläseinämään kahviorakennuksen alle ja pohjan eteläosaan jäi siten öljyhiilivetypitoisuudeltaan maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetyt ylemmät ohjearvot (Vna 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (Golder Associates Oy:n raportti: , TB Lappohja lämmitysöljysäiliö, asemanro 7046, Toimenpideraportti - Lämmitysöljysäiliön vaihto ja raportti: , Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Teboil Lappohja). Tiedot alueella suoritetusta pohjavesitarkkailusta Pohjaveden hiilivetypitoisuuksia on kohteessa tarkkailtu vuodesta 2003 alkaen ensin Uudenmaan ympäristökeskuksen maaperän kunnostuspäätökseen ja sen jälkeen kaupungin myöntämään aseman ympäristölupaan perustuen. Hangon ympäristölautakunta on hyväksynyt Teboil Lappohjan pohjaveden tarkkailusuunnitelman (päivätty ) Pohjavesitarkkailua on tehty huoltoasemakiinteistöllä sijaitsevasta pohjavesiputkesta G1 ja käytöstä poistetusta kallioporakaivosta K1 sekä huoltoasemakiinteistön lounaispuolella sijaitsevan naapurikiinteistön vanhasta talousvesikaivosta K2 kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Näytteistä on analysoitu haihtuvat hiilivedyt C5-C10, öljyhiilivedyt C10-C40, BTEX-yhdisteet sekä oksygenaatit (mm. MTBE ja TAME). Seurannan aikana vesinäytteissä ei ole havaittu laboratorion määritysrajan ylittäviä hiilivetypitoisuuksia lukuun ottamatta pisteessä GA1 ollutta MTBE-pitoisuutta 2,3 µg/l keväällä 2006, ETBE-pitoisuutta

6 0,76 µg/l keväällä 2010, kaivossa K1 syksyllä 2012 havaittua ETBE-pitoisuutta 0,32 µg/l ja keväällä 2014 MTBE-pitoisuutta 0,22 µg/l. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Lupahakemuksen käsittely Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt muutoksia ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Hangon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internetsivuilla ja Hangonlehdessä Lähinaapureille on lähetetty tieto asian vireillä olosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Lausunnot Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Hangon vesija viemärilaitokselta ja Eteläkärjen ympäristöterveydeltä pyydettiin lausunnot. Uudenmaan ELY-keskus on antanut seuraavan lausunnon: ELY-keskus viittaa asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon ja korostaa, että polttonesteiden jakeluasema tulee ensi sijassa sijoittaa tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle ja myös olemassa olevan aseman siirtämistä pois riskialttiilta alueelta tulee edelleen vakavasti harkita. Alueella tehtyjen selvitysten perusteella kohteessa vahingon tai normaalin toiminnan takia maaperään ja pohjaveteen pääsevät polttoainepäästöt voivat vaikeuttaa alueen käyttöä vedenhankintaan. Tässä yhteydessä todettakoon, että jo pienetkin polttoainepitoisuudet aiheuttavat öljykalvon muodostumisen sekä maku- ja hajuhaittoja, jotka tekevät veden kelvottomaksi juoma- ja talouskäyttöön. Kaavan osalta ELY-keskus toteaa, että aseman alue on merkitty huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Huoltoasematoiminta on sinänsä asemakaavan mukaista. Aikana jona asemakaava on laadittu, ei ole kiinnitetty huomiota pohjavesien suojeluun tai muihin ympäristövaikutuksiin samalla tavoin kuin nykyisin. Jos alueelle laadittaisiin nyt asemakaavan muutos, niin huoltoaseman sijoittamiselle tärkeälle pohjavesialueelle olisi oltava painavat perustellut syyt. Asemakaavamääräysten mukaan kiinteistön öljysäiliö on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoivan öljyn suurin määrä. ELY-keskuksen mielestä nyt puheena olevan kiinteistön v uusittua polttoöljysäiliötä ei olisi tullut

7 asentaa maan alle, vaan se olisi tullut asentaa kaavan hengen mukaisesti maan päälle. Kohteen suojausrakenteet ja vuotojen valvontamahdollisuudet edustavat aikansa tekniikkaa kuten hakemuksen kohdasta 19 (Muiden ympäristöluvassa vaadittujen selvitysten esittäminen) ilmenee. Suojaustekniikoihin liittyen korkein hallinto-oikeus on useissa jakeluasemia koskevissa ratkaisuissaan todennut, etteivät mitkään tekniset ratkaisut yksinään riitä suojaamaan pohjavettä herkissä kohteissa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo tästä KHO:n linjauksesta seuraavan myös, että jakeluaseman sijoituspaikan luontaisilta geologisilta rakenteilta vaaditaan erityisen hyviä, pohjavettä suojaavia ominaisuuksia. Käytettävissä olevien tietojen perusteella jakeluasema-alueella ei ole pohjavettä hyvin suojaavia geologisia rakenteita, vaan maaperä on jakeluaseman alueella pääosin polttoaineita läpäisevää hiekkaa. Lisäksi osa aseman rakenteista ulottuu kallionpinnan tasoon asti. Näin ollen maapohjaveden lisäksi kalliopohjaveden pilaantumisriski on vuodon sattuessa ilmeinen. ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että kyseisellä paikalla polttonesteiden jakeluasematoiminta voi aiheuttaa varotoimenpiteistä huolimatta ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittaman pohjaveden pilaantumisvaaran ja näin ollen toiminta tulisi pyrkiä sijoittamaan tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Lautakunnan päätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Eteläkärjen ympäristöterveys toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ympäristöterveydenhuollon näkökannalta Oy Teboil Ab:n jakeluaseman sijaintipaikka I-luokan pohjavesialueella on sopimaton, koska asemalla tapahtuvat pienetkin polttoainepäästöt voivat pilata pohjaveden laadun ja aiheuttaa riskin yhdyskunnan vedenhankinnalle. Teknisillä rakenteilla on pyritty vähentämään vaaraa, mutta sitä ei voida kokonaan poistaa. Teboilin pohjavedenseurannassa onkin todettu pieniä määriä haihtuvia hiilivetyjä vuosina 2006, 2007 ja Lappohjan pohjavesialueella sijaitsee Lappohjan 1. vedenottamo, joka toimii kaupungin varavedenottamona. Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan etäisyys jakeluasemasta Lappohjan vedenottamoon on vain noin 250 metriä. Ympäristöterveydenhuollon näkökannalta piha-alueiden hulevettä ei pohjavesialueella tulisi johtaa maastoon, josta polttoainetta voi, varsinkin onnettomuustilanteissa, joutua pohjaveteen. Olisi suotavaa, että kiinteistö liitetään kunnalliseen jätevesiverkostoon. Eteläkärjen ympäristöterveys yhtyy Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa esitettyyn kannanottoon, jonka mukaan pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on

8 Hakijan vastine riskien poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta, eli asema tulisi siirtää pois pohjavesialueelta. Mikäli ympäristölupaa kuitenkin jatketaan, on lupaehdoin varmistettava, että asemaa hoidetaan ja ylläpidetään niin, ettei maaperään ja edelleen pohjaveteen ja talousveteen joudu polttoainetta tai muita aineita. Jakeluaseman pohjavedenseurantaa on myös jatkettava. Hangon tekninen lautakunta on antanut Hangon vesi- ja viemärilaitoksen johtajan ehdotuksen mukaisen lausunnon kokouksessaan : Kyseinen polttonesteen jakeluasema sijaitsee I-luokan pohjavesialueella noin 370 m päässä Lappohjan vedenottamolta, josta pumpataan talousvesi Lappohjan taajaman asukkaille ja yrityksille. Jakeluasemalta virtaavan pohjaveden suunnaksi on arvioitu koillinen ja lounas Lappohjan vedenottamon ollessa länsisuunnassa. Myös Lappohjan lähialueella (erityisesti lounassuunnassa) on potentiaalisia vedenottamoiden paikkoja samalla pohjavesialueella. Kyseisellä paikalla on harjoitettu polttonesteen jakelutoimintaa yli 35 vuotta. Vuosien varrella on rakenteita paranneltu turvallisuuden kehittämiseksi. Lappohjan vedenottamotoiminnan ja pohjavesialueen suojelemiseksi on tärkeää, että polttoaineen jakeluasema on varustettu parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla sisältäen säiliöiden rakenteet ja jatkuvatoimiset hälytysjärjestelmät sekä säännölliset tarkastukset. On syytä tarkkailla ja huolehtia myös jakelualueen pintarakenteiden tiiviydestä, jotta mahdolliset ylitankkaukset tai öljyvuodot autoista voidaan kerätä öljyn- ja bensiininerottimien kautta jätevesisäiliöön, sillä jakeluasema toimii ympäri vuorokauden henkilökunnan ollessa paikalla vain rajoitetusti. Jakelualueen ja täyttöpaikkaa ympäröivien piha-alueiden hulevedet johdetaan öljyn- ja bensiininerottimia kuormittamatta suoraan maastoon, jolloin ne imeytyvät osittain pohjavedeksi. Tästä syytä on tärkeää huolehtia siitä, että jakeluasemalla on riittävät merkinnät siitä, että se sijaitsee pohjavesialueella sekä kyseisiä alueita on myös tarkkailtava henkilökunnan toimesta, jotta mahdolliset väärinkäytökset havaitaan nopeasti. Mahdollisia väärinkäytöksiä voivat olla mm. jätteiden hylkääminen piha-alueiden toimiessa levähdyspaikkana jakeluaseman ollessa miehittämätön. Kahvilarakennuksen jätevedet sekä jakelualueen ja täyttöpaikan hulevesien jätevesisäiliöt tyhjennetään imuautoilla. Kyseinen kiinteistö sijaitsee Lappohjan siirtoviemärilinjan välittömässä läheisyydessä, joten kuljetusten sijasta jätevedet olisi järkevää johtaa suoraan jätevesiviemäriin ja käsiteltäväksi Suursuon jätevedenpuhdistuslaitokselle.

9 Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Oy Teboil Ab on antanut vastineen lausunnoista Vastineessaan hakija toteaa olevansa valmis keskustelemaan soveltuvista teknisistä ratkaisuista lausunnonantajien esittämiin huolenaiheisiin. Kiinteistön lämmitysöljysäiliö on kaksivaippainen, kuten polttoainesäiliötkin. Asennuksen yhteydessä ei ole valitettavasti osattu ottaa kaavan määräyksiä huomioon, ja säiliö on asennettu vanhaan paikkaan maan alle. Aseman uudistukset olisi järkevintä tehdä normaalilla teknisen uusimisen syklillä, mutta hakija on valmis tekemään mahdolliset kriittisemmät parannukset nopeammin, jos tällaisia tarpeita lupaprosessin aikana tunnistetaan. Selvitys ympäristöluvan lupaehtojen noudattamatta jättämisestä Ympäristölupapäätöksen suhteen on käynyt ilmi puutteita nykyisessä toiminnassa uuden lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä: Toiminnanharjoittaja on vasta vuonna 2014 lupautunut kytkeä järjestelmän hälytykset jatkuvasti miehitettyyn paikkaan (matkapuhelimeen), kun ne olisi tullut tehdä jo yli kymmenen vuotta sitten. Polttoainesäiliöitä ei ole sijoitettu HDPE-muovista vuorattuun tiiviiseen altaaseen. Altaaseen olisi tullut myös asentaa tarkastuskaivo säiliöiden pohjan tasolle asti. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 1 edellytettiin pidätyskerrosten välitilan jatkuvatoimista valvontaa. Tätä ei ole kuitenkaan toteutettu. Asennukset olisi tullut dokumentoida. Jätevesisäiliötä ei ollut tarkastettu säännöllisesti vähintään 5 vuoden välein. Hakijalta pyydettiin lupahakemuksen täydennyspyynnön yhteydessä selvitystä, miksi nykyinen jakeluasema ei ole ympäristölupapäätöksen lupaehtojen mukainen. Hakijan päivätyn selvityksen mukaan öljyn- ja bensiininerottimen elektroninen hälytysjärjestelmä on kytketty ympärivuorokautiseen valvontaan (asemanhoitajan kännykkään) vuonna Pidätyskerrosten välitilan tarkkailun puuttumiseen ei löytynyt syytä, koska asiasta ei ole dokumentaatiota, eivätkä toteutukseen osallistuneet henkilöt ole enää Teboilin palveluksessa. Suojakalvoille suotautunut vesi johdetaan kuitenkin öljynerottimen kautta jätevesisäiliöön, jolloin öljyhiilivedyt saadaan talteen öljynerottimesta ja erottimen läpäisseet jakeet umpisäiliöstä. Suotovesien tarkkailu olisi nykyisellä järjestelyllä mahdollista

10 tarkastuskaivosta ennen öljynerotinta. Tämä kaivo ei ole kuitenkaan ollut mukana tarkkailusuunnitelmassa. Tarkastuskaivosta otettavat vesinäytteet eivät kuitenkaan olisi edustavia, koska kaivo sijaitsee ennen öljynerotinta ja tässä kaivossa suotovedet sekoittuvat mittarikentän ja täyttöpaikan hulevesiin. Syytä miksi polttoainesäiliötä ei ole asennettu HDPE-muovista vuorattuun tiiviiseen altaaseen ei ole tiedossa samoista edellä mainituista syistä. Umpisäiliön tarkastaminen otetaan mukaan säiliötarkastusohjelmaan, jolloin se tarkastetaan seuraavan kerran maaliskuun 2015 aikana. Tarkastustodistus toimitetaan ympäristönsuojelutoimistoon tiedoksi. Asema saatetaan kaikilta osin lupaehtojen mukaiseen kuntoon vuoden kuluessa siitä kun lupaehtojen tarkistamispäätöksen mukainen ympäristölupa saa lainvoiman, jolloin kunnostustyössä voidaan ottaa huomioon kaikki uusissa lupaehdoissa vaaditut tekniset ratkaisut. Hälytysten siirron, tarkkailun sekä umpisäiliön kunnon osalta asiat saadaan kuntoon kuluvan kevään 2015 aikana. Pohjaveden ottamoiden läheisyyden takia toiminnanharjoittaja esittää kohteen pohjaveden virtaussuuntien tarkempaa selvittämistä suojaustarpeen tarkentamiseksi. Selvitys on tehtävissä kevään 2015 aikana. Tarkastukset ja neuvottelut Hakijan kanssa pidettiin neuvottelu koskien voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä ja hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi. Neuvottelun yhteydessä suoritettiin samalla jakeluasemalle määräaikaistarkastus. Todettiin, että kaikki hälytykset on nyt kytketty asemanhoitajan matkapuhelimeen. Jätevesisäiliö on tarkastettu Neuvottelun ja tarkastuksen pöytäkirja on liitetty ympäristölupahakemuksen asiakirjoihin. Vastineen mukaiset täydennykset Hakija on toimittanut vastineen lisäyksen ja sen liitteenä teettämänsä pohjavesiselvityksen Vastineen lisäyksenä Teboil toivoo mahdollisimman pitkäaikaista ympäristölupaa aseman toiminnalle, jotta alueen toiminta ja sosiaalinen kohtaamispaikka saisivat pitkäaikaisen jatkon. Golder Associates Oy:n laatiman pohjavesiolosuhteiden selvityksen (päivätty ) mukaan kohdealueelta ei ole hydrologista yhteyttä käytössä olevaan vedenottamoon. Kohteelle asennetuista uusista pohjavesiputkista kaksi olivat täysin kuivia. Kohteen alueelta ei muodostu merkittävissä määrin pohjavettä. Maaperä kohteen alueella ja sen itä- ja länsipuolella I Salpausselän reunamuodostuman suuntaisesti (lounas-koillinen) on hiekkaa. Kiinteistön pohjoispuolella sijaitsee suoalue (rahkaturve) n. 150 m päässä. Kiinteistön lounas-, luoteispuolilla on avokalliomuodostelmia. Kaakkoispuolella on avokalliomuodostelmia sekä hiekka-/soramoreenialueita. GTK:n raportin Pohjavesiolosuhteet ja vedenhankinta tulevaisuudessa

11 Hangon Santalanrannan vedenottamon alueella perusteella kohteen ja Lappohja 2 vedenottamon välillä on kalliokynnys. Pohjavesiputkien GA2-GA4 asennuksen yhteydessä elokuussa 2015 todettiin, että kiinteistön pohjoisosassa kallionpinta on 5,5 m syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön itäosassa kallionpinta todettiin 5,8 m syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön lounaisosassa kallionpinta todettiin 13,0 m syvyydellä maanpinnasta. Kohteen luoteispuolella on avokallio. Vuonna 2003 pohjavesiputken asennuksen yhteydessä oli todettu kiinteistön itäisessä pohjoisosassa kallion pinta olevan 9,5 m syvyydellä ja kallion havaittiin olevan rakoillut ainakin 16,0 m syvyydelle asti. Elokuussa 2015 pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä kohteen maaperän todettiin olevan hiekkaa, jossa on hiekkaisia silttikerroksia. Hiekkamaan todettiin olevan hyvin vettäläpäisevää. Lisäksi vuonna 2003 pohjavesiputken (GA1) asennuksen yhteydessä kallioperän todettiin olevan rakoillutta. Elokuussa 2015 maanpinta todettiin olevan asennettujen putkien kohdalla noin tasolla + 22 m mpy (N2000). Maakerroksen paksuus todettiin pohjavesiputkien alueella olevan n. 5,0-13,0 m. Kohteen luoteispuolella, 50 m päässä, oleva pieni avokalliomuodostelma on noin tasolla m mpy (N2000). Karttatarkastelun perusteella maanpinta laskee kohteelta koilliseen kohti suoaluetta. Suoalueen pinnan taso on noin + 9,6-12,5 m mpy (N2000). Lappohjan pohjavesialueen pohjaveden päävirtaus on aiemmin arvioitu olevan pohjoiseen ja luoteeseen, missä vesi purkaantuu suoalueelle. Kalliokynnykset rajoittavat pohjaveden virtausta itä-länsisuunnalla. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöön purkava. Kohteen lähialueella on 3 vedenottamoa (Lappohja 1-3), joista yksi (Lappohja 1) sijaitsee Lappohjan pohjavesialueella ja kaksi Isolähteen pohjavesialueella (Lappohja 2 ja 3). Karttatarkastelun perusteella Lappohja 1 vedenottamo sijaitsee polttonesteen jakeluasemalta koilliseen noin 0,3 km etäisyydellä. Lappohja 2 sijaitsee noin 0,8 km länteen ja Lappohja 3 noin 0,9 km etäisyydellä kohteesta luoteeseen. Vedenottamot Lappohja 1 ja Lappohja 3 eivät ole aktiivisessa käytössä ja ne on luokiteltu varavedenottamoiksi. Kiinteistölle elokuussa 2015 asennetut pohjavesiputket GA2 ja GA3 todettiin näytteenottopäivänä ( ) kuiviksi. Kohteen piha-alue on kokonaan asfaltoitu. Kohteen alueelta ei arvioida muodostuvan merkittävästi pohjavettä. Kohteen pohjavesiputkesta GA1 elokuussa 2015 mitattuna pohjaveden painetaso on + 13,56 m mpy (N2000) sekä pohjavesiputkesta GA4 ja naapurikiinteistön kaivosta K2 tasolla 13,87 m mpy (N2000). Elokuussa 2015 pohjavesiputkesta GA1 otetussa vesinäytteessä todettiin laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittävä

12 MTBE:n pitoisuus 1,75 μg/l. Huhtikuussa 2015 MTBE-pitoisuus oli 1,4 μg/l. Pohjavedenpinnan painetasojen sekä karttatarkastelun perusteella kohteen pohjaveden arvioidaan virtaavan koilliseen kohti suoaluetta sekä varavedenottamoa Lappohja 1. Kohteessa on hyvin vettä johtava maakerros kalliopinnan yläpuolella. Hyvin vettä johtavat maakerrokset näyttävät käytettävissä olevan aineiston perusteella jatkuvan itä-, etelä-, länsi- ja pohjoissuunnalle. Näin ollen ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kohteen ja kohteen koillispuolella sijaitsevan suoalueen välillä on hydraulinen yhteys. Suoalueen eteläreunalla on varavedenottamo Lappohja 1. Maanpinnan muotojen ja vedenläpäisevyyden perusteella laskennallisesti arvioituna kulkeutumisaika kohteelta vedenottamolle on kymmeniä vuosia. Käytettävissä olevan tiedon perusteella arvioituna jakeluaseman alueelta ei virtaa vettä Isolähteen pohjavesialueelle eikä vedenottamolle Lappohja 2. Viranomaisen ratkaisu Ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut hakemuksen ja hakijan tekemät täydennykset. Hakija on huomioinut lisäselvityksellään lausuntojen vaatimuksia, muilta osin vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hangon ympäristönsuojeluviranomainen myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen määräaikaisen ympäristöluvan Oy Teboil Ab:n jakeluasemalle, Koverharintie 7, Lappohja, seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi (VNA 444/2010, YSL 7, 8, 43 ) 1. Jakeluaseman tulee täyttää kaikilta osin valtioneuvoston asetuksen nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) vaatimukset ja kaksoispidätyksen periaatteen. Nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden ja rakenneosien on oltava palavien nesteiden jakeluasemia koskevan standardin SFS painoksen vaatimusten mukaisia. Standardin rakennemalli 7 tulee sovellettavaksi rakenteita suunniteltaessa. Jakeluasemarakenteiden uusimista varten on toiminnanharjoittajan esitettävä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma tarvittavista muutostöistä mennessä ja toteutettava kaikki tässä luvassa edellytetyt muutostyöt mennessä.

13 2. Jakeluasemasäiliöiden, -putkistojen ja muiden laitteiden kattama alue tulee varustaa alapuolisella tiivistyksellä standardin painoksen rakennemallissa 7 esitetyllä tavalla niin, että muodostuu tiivis allas, joka estää mahdollisesta vuodosta aiheutuvan pilaantumisen leviämisen maaperässä. Tiivistysrakenteen kattamalle alueelle tulee asentaa tarkkailu- ja tyhjennyskaivo eli säiliöaltaan pumppauskaivo. Jakeluaseman täyttöpaikalle ja mittarikentälle sekä polttonestesäiliöiden altaaseen tulee asentaa huokosilmatarkkailuputket sekä huokosilman tarkkailukaivo. Tarkkailukaivoon tulee asentaa automaattisesti hälyttävä vuodonilmaisin. 3. Polttoainesäiliöiden on oltava jatkuvatoimisella vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä, rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on suojattava korroosiolta ja niiden on oltava hyväkuntoisia. Kaksoisvaipparakenteiden välitila tulee varustaa automaattisella valvontalaitteistolla, joka on yhdistetty ympärivuorokautiseen valvontaan. Säiliö tulee varustaa hälyttävällä pinnantasomittauksella, joka on yhdistetty ympärivuorokautiseen kaukovalvontaan. Polttoaineputkisto ei saa läpäistä hiilivetyjä eikä muita polttoaineiden aineosia ja se on suojattava korroosiolta. Putkisto on asennettava ja suojattava siten, että se kestää mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöiden maanalaiset täyttöputket ja polttoaineiden imuputkien tulee täyttää kaksoispidätyksen periaatteen ja varustaa hälyttävällä välitilavalvonnalla. Jakelulaitteen alustan pidätyskaukalo tulee varustaa hälyttävällä valvonnalla. Viemäriputkiston ja siihen liitettyjen tarkastuskaivojen, hiekanerottimien ja öljynerottimien sekä liitoksissa käytettävien tiivisteiden on kestettävä polttoaineiden kemiallista vaikutusta. Viemärijärjestelmä on asennettava siten, että se kestää mekaanista rasitusta. 4. Säiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 (6. painos) ja sen rakennemallissa 7 määritellyllä kestopäällysteellä. Alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy.

14 Säiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen maaperä on tehtävä niin kantavaksi, ettei ajoneuvojen paino aiheuta painumia eikä vaurioita maanalaisia putkistoja ja suojarakenteita. 5. Jakelualue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus ja muut kohteet, joista voi tulla polttonestevalumia, on viemäröitävä öljynerottimeen. Jakeluaseman viemäriputket tulee toteuttaa kaksoisvaipparakenteella öljynerottimen jälkeiseen sulkuventtiiliin asti. Öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN mukainen vähintään II luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l. Öljyerottimen tulee täyttää kaksoispidätyksen periaatteen. Öljynerotin on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jota voidaan seurata jatkuvasti. Öljynerottimesta poistuvat vedet tulee johtaa jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön, joka on varustettu täyttymisestä hälyttävällä automaattisella valvontalaitteistolla, joka on yhdistetty ympärivuorokautiseen valvontaan. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan sulkea jakeluaseman jätevesien pääsy viemäriin. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Jakeluaseman piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimeen on estettävä. 6. Jakeluaseman bensiinisäiliöiden täytössä syntyvät bensiinihöyryt on otettava talteen siten, että noudatetaan bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (468/1996) säädettyä tavoitearvoa bensiinin vuotuiselle kokonaishävikille. 7. Kaikki jakeluaseman suunnitteluun, rakentamiseen ja sen laitteiden asentamiseen liittyvät työvaiheet on suoritettava erityistä huolellisuutta noudattaen. Maaperään asennettavien tiivistysrakenteiden sekä muiden suojarakenteiden asentamisessa on käytettävä pätevää ja kokenutta urakoitsijaa. Työn valvojan on oltava riittävästi asiaa tunteva ja riippumaton. Valvoja vastaa siitä, että asennuksiin liittyvät laadunvalvontatestit ja tiiviyskokeet tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti.

15 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A1 kohdassa 8.1. tarkoitettu laadunvarmistusselvitys on tehtävä: tiivistysrakenteen saumaussuunnitelmasta, tiivistysrakenteen saumauksesta, suojaamisesta kiviltä ja rakenteeseen tehtävien läpivientien saumauksesta, säiliön asennuksesta, ankkuroinnista ja peittämisestä, täyttökerrosten tiivistämisestä kantavaksi, putkiston asentamisesta ja tukemisesta ja liitoksista, viemäreiden ja kaivojen asentamisesta sekä maaperän huokosilman asentamisesta. Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat ja laadunvarmistusselvitys on toimitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta. Samalla tulee toimittaa valokuvat eri työvaiheista sekä piirustukset toteutuneista rakenteista. Ainakin ennen asennetun HDPE- kalvon peittämistä sekä ennen jakeluaseman muutostöiden jälkeistä käyttöönottoa tulee ympäristönsuojeluviranomaiselle varata tilaisuus suorittaa tarkastus. Toiminta, päästöjen valvonta ja tarkkailu (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 75, 76, VNA 444/2010) 8. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla Hangon ympäristölautakunnan pohjaveden tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaisesti kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä tarkkailupisteistä GA1, K1 ja K2. Näytteistä on analysoitava öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC), BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME ja ETBE. Huokosilman tarkkailujärjestelmästä tulee ottaa huokosilmanäytteet kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, ETBE sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Säiliöaltaan pumppauskaivoon kertyneen veden määrää ja laatua on tarkkailtava kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä. Vedestä tulee määrittää samat parametrit kuin pohjavesistä. Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tulosten perusteella tarvittaessa päättää erikseen tarkkailun muutoksista. 9. Jakeluaseman tarkkailussa tulee noudattaa asetuksen 444/ ja 14 :n vähimmäisvaatimuksia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava aseman rakenteiden ja

16 laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja -putkistojen, öljyn- ja bensiininerottimien, polttoaineiden jakelulaitteiden sekä hälytysjärjestelmän huollosta ja kunnossapidosta siten, ettei niissä käytön aikana ilmene ympäristön pilaantumiseen vaaraa aiheuttavia vikoja tai muutoksia. Jakeluaseman laitteistojen kunto ja toimintakelpoisuus on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Viat tai puutteet, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on korjattava viipymättä. Säiliön tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jakelu- ja täyttöalueen suojarakenteiden ja päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Myös läheisen liikennealueen asfaltin kuntoa ja maaperän tilaa on tarkkailtava. Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti jakelulaitteen ympäristön tiiviyteen sekä jakelualueella näkyviin painaumiin. Tarkastuksessa havaitut vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä. Kiinteistön hulevesijärjestelmä on pidettävä kunnossa. Hulevesiviemärin purkupaikka tulee merkitä maastoon siten, että se on helposti havaittavissa. Mikäli alueella havaitaan viitteitä maaperän mahdollisesta likaantumisesta, on epäilystä välittömästi ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle, joka tekee maaperän likaantumisasiassa päätöksen. 10. Jatkuvasti seurattavissa olevalla polttonesteen pinnankorkeuden mittausjärjestelmällä mitattua polttonesteen määrää on verrattava myyntikirjanpidosta saatavaan määrään mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Kaksoisvaippasäiliön pinnanmittausjärjestelmän ja välitilan vuodonilmaisimen, öljyn- ja bensiininerottimen öljytilan täyttymisilmaisimen sekä maaperän suojarakenteissa olevan vuodonilmaisimen hälytykset tulee ohjata ympärivuorokautiseen miehitettyyn valvontaan. Hälytyslaitteiston kunto on tarkistettava säännöllisesti. 11. Jakeluasemalla tulee olla nimettynä vastaava hoitaja, joka vastaa jakeluaseman toiminnasta, tarkastuksista ja näytteenotosta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hoitajan vaihtuessa tiedot tulee ilmoittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi.

17 Maksuautomaattiin tulee merkitä jakeluaseman hoitajan puhelinnumero sekä palo ja hätäilmoituksen puhelinnumerot. ) Jätteitä koskevat määräykset (YSL 43, 45, JL 12, 13, Jakeluaseman jätehuollossa tulee noudattaa asetuksen 444/ :n vähimmäisvaatimuksia. Jakeluaseman jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Öljynerottimen pohjalietteen määrä ja öljykerroksen paksuus tulee mitata ja liete ja öljy poistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hiekanerotuskaivot tulee tarkastaa ja tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä mahdollisten vuotojen talteenotossa syntyneet tai muut öljypitoiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisten jätteiden vastaanotto- tai käsittelypaikkaan vähintään kerran vuodessa. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee laatia siirtoasiakirja siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) säädetään. Kirjanpito (JL 12, 118, 119, 120, YSL 43, 45, 46, VNA 444/ ) 13. Jakeluaseman toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata ainakin seuraavat asiat: tiedot hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden ja salaojituksen tarkkailukaivojen tarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä; tiedot hiilivetykaivojen, hiekan- ja öljynerotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä sekä poistetun öljyn/polttoaineen ja öljyisen hiekan määrästä, samoin säiliöaltaan pumppauskaivosta pumpatusta vesimäärästä; tiedot toiminnasta syntyneiden jätteiden lajista, laadusta, toimituspaikasta ja määrästä; tiedot polttonesteiden luovutuksesta (myyntimääristä) ja säiliöiden täytöistä;

18 tiedot häiriöistä ja onnettomuustilanteista; tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta; tiedot henkilökunnan koulutuksesta Kirjanpito on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset (YSL 4, 43, 62, YSA 30, VNA 444/ ) 14. Poikkeuksellisissa tilanteissa tulee noudattaa asetuksen 444/ :n vähimmäisvaatimuksia. Poikkeustilanteita varten jakeluasemalla on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Mahdollisten vuotojen talteen ottamista varten tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia ja tarvittavaa kalustoa. Jakelulaitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Poikkeuksellisia tilanteita varten tulee olla kirjalliset toimintaohjeet ja kouluttaa henkilökunta/aseman vastaava hoitaja poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Asemalla mahdollisesti tapahtuneista polttonestevahingoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen on tarvittaessa aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa Hangon ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Selvitys tehdyistä korjaavista toimenpiteistä tulee toimittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä.

19 Ratkaisun perustelut Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen (YSL 81, 90, YSA 30 ) Lupaharkinnan perusteet 15. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jakeluasematoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lupamääräysten yleiset perustelut Valtioneuvoston asetusta 444/2010 tulee soveltaa ympäristölupavelvollisissa kohteissa siitä lähtien kun toiminnassa tapahtuu olennainen muutos tai lupamääräykset tulee ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti tarkistaa. Lappohjan Teboil on ympäristölupavelvollinen, sillä se sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, noin 500 metrin etäisyydelle käytössä olevaa Lappohjan 2. vedenottamoa ja alle 250 metrin etäisyydelle varavedenottamona toimivaa Lappohjan 1. vedenottamoa. Lisäksi Hangon vesi- ja viemärilaitos on todennut lausunnossaan, että lähialueilla olisi erityisesti lounassuunnassa potentiaalisia vedenottamoiden paikkoja samalla pohjavesialueella. Valtioneuvoston asetuksessa nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) 5 :n 2

20 momentissa edellytetään, että nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden ja rakenneosien on oltava jakeluasemia ja niiden laitteita koskevan standardin SFS 3352 vaatimusten tai muiden vastaavan tasoisten vaatimusten mukaisia. Jakeluasema on uusittu vuonna 2003, jolloin jo silloin myönnetyn ympäristöluvan ehtojen mukaan olisi tullut asentaa polttonestesäiliöt tiiviiseen muovialtaaseen. Koska muun muassa tämä olennainen puute havaittiin uuden ympäristölupahakemuksen tullessa ajankohtaiseksi, on nykyinen jakeluasema rakennettava pohjarakenteita myöden uudelleen, jotta se täyttää kaikki ne vaatimukset, joita pohjavesialueiden muodostumisalueilla olevien jakeluasemien teknisiltä ominaisuuksilta nykyisin yleisesti Suomen maassa edellytetään. KTM-päätöksen 415/ :n mukaan jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän tai muun veden hankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Valtakunnallinen tulkinta eri oikeusasteissa on viime vuosina ollut, että ympäristölupia jakeluasemille ei pohjavesialueille myönnetä, sillä pohjaveden pilaantumisen riski esimerkiksi onnettomuustilanteissa on olemassa suojauksen tasosta riippumatta. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Viranomaisen tulee kaikissa päätöksissään ottaa huomioon myös vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesienhoitosuunnitelmien sekä niiden toimenpideohjelmien tavoitteet eli se, että pohjavesimuodostumien tila ei heikkene, pohjaveden tila on vähintään hyvä ja että pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista ehkäistään. Lupa myönnetään määräaikaisena viideksi vuodeksi korjaustöiden loppuun saattamiselle annetusta määräajasta laskien. Luvan voimassaoloaikana hakijalla on mahdollisuus kartoittaa muuta vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, joka palvelee Lappohjan taajaman ja sen lähialueiden tarvetta, mutta on luokitellun pohjavesialueen ulkopuolella. Lupamääräysten yksittäiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

21 Uusi valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) asettaa minimivaatimukset rakenteille ja käyttötarkkailulle, jotka ympäristölupavelvollisen ja etenkin pohjavesialueella sijaitsevan jakeluaseman tulee vähintään täyttää. Asetuksessa edellytetään, että jakeluaseman rakenteet ovat standardin SFS 3352 tai vastaavan tasoisten vaatimusten mukaiset. Standardin SFS 3352, 6. painoksessa on huomioitu ympäristönsuojelulain vaatimukset ja erityisesti pohjavesialueilla tarvittavat erityistoimenpiteet maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Standardissa on rakennemalli jakeluasemalle, joka polttoainehuollon järjestämisen tai muun painavan syyn vuoksi joudutaan sijoittamaan pohjavesialueelle. Tällöin standardin mukaan jakeluasemarakenteessa toteutetaan kattava varmistus ja noudatetaan ns. kaksoispidätysperiaatetta. Kaksoispidätyksellä tarkoitetaan rakenneratkaisuja, jossa palavan nesteen varastointi- ja käsittelylaitteet on varustettu varsinaisen perusrakenteen lisäksi toisella pidätysrakenteella, joka estää palavan nesteen vuodot siinäkin tapauksessa, että ensisijainen rakenne on jostakin syystä pettänyt. Laitteistojen ensi- ja toissijaisen pidätysrakenteen välitila varustetaan lisäksi automaattisella valvontalaitteistolla, jolloin ensisijaisen pidätysrakenteen rikkoutumisesta saadaan hälytys. Kaksoisvaipallisten öljysäiliöiden ja niiden liitososissa tapahtuvat vuodot voidaan havaita polttonesteen kirjanpitoa seuraamalla ja öljysäiliön välitilaa ja säiliöiden alapuolisen suoja-altaan huokostilaa seuraamalla. (Määräykset 1-6) Pohjaveden ja maaperän tarkkailulla voidaan varmistaa, että aseman suojarakenteet ovat riittävät. Mikäli viitteitä pilaantumasta ilmenee, on pilaantuman leviäminen tarvittaessa estettävä ja ryhdyttävä puhdistustoimiin. Puhdistustyöstä on aina tehtävä ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle. (Määräykset 7-10) Toiminnan kaikissa vaiheissa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta. Olennainen osa pilaantumisen ehkäisyä on, että laitteet ja rakenteet sekä hälytys- ja suojalaitteet ovat jatkuvasti kunnossa ja toimivia. Aseman käyttövalvonta tulee olla ympärivuorokautista, jotta mahdolliset viat ja häiriöt voidaan havaita ja korjata välittömästi. Hulevesien purkupaikan merkitseminen maastoon on tarpeen piha-alueella tapahtuvien kemikaalivahinkojen varalta. (Määräykset 9 11) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. (Määräykset 8, 9, 10, 12 ja 16) Vaarallisten jätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista luvan saaneeseen laitokseen. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 12)

22 Lupamääräys on tarpeen toiminnan valvontaa varten. (Määräys 13 ja 15) Häiriö- tai poikkeustilanteita koskeva määräys on tarpeen päästöjen ehkäisemiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. (Määräys 14) Pohjaveden säännöllinen tarkkailu on tarpeen nykyisen toiminnan pohjavesivaikutusten seuraamiseksi. Säiliöaltaan vedenlaadun tarkkailu ja huokosilman tarkkailu on hyvä toteuttaa pohjavesitarkkailun yhteydessä. Säiliöaltaan vedestä voidaan seurata altaassa tapahtuvia mahdollisia muutoksia, kuten kaksoispidätysten ja tiivistyskerrosten toimivuutta, jolloin altaasta pumpatun veden laatu on tärkeä indikaattori. (Määräys 8) Luvan voimassaolo Korvattavat päätökset Päätös on voimassa määräajan asti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on oltava lupa. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tullessaan Hangon ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöksen Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5,7, 8, 28, 30, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 81, 90, 96, 101 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 29, 190, 191, 226, 229 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1,7, 16, 17, 18, 19, 30, ja 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 118, 119, 120 ja 121 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998) Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) Hangon kaupungin jätehuoltomääräykset, hyväksytty Länsi-Uudenmaan jätelautakunnassa , 3 Käsittelymaksun määräytyminen Ympäristöluvan käsittelystä peritään ympäristölupaviranomaisen taksan mukainen maksu, joka on 2017,00 euroa.