KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
|
|
- Martta Keskinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 Janne Raunio & Jani Kirsi ISSN
2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kymijoen verkkokoekalastusten perusteella alueen Voikkaa-Inkeroinen kalastossa oli alueellisia eroja, jotka liittyivät joen rehevyystason eroihin. Yksikkösaaliiden erot selittyivät lähinnä kiisken ja joidenkin särkikalojen (mm. särki ja pasuri) runsastumiseen kuormitetuilla alueilla. Viitteellisen tila-arvion perusteella kalayhteisöjen erot vertailualueen ja kuormitettujen alueiden välillä olivat enimmillään yhden tilaluokan verran. Vuonna 2013 nahkiaisten nousuhuippu ajoittui lokakuun lopulle. Aikaisempina vuosina ensimmäinen nousuhuippu on tyypillisesti ollut jo syyskuun alussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2013 oli kohtalainen. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä (Kuusankoski, Myllykoski ja Pernoonkosket). Myllykosken ja Pernoon raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden raja-arvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja (ikä 0+) lohen poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat suurimmillaan noin 25 kpl/aari. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaa kg. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi yhteensä n kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa n kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen yhteenlasketut saaliit olivat noin kg ja kpl.
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan kalastustiedustelu 4 3 TULOKSET Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan kalastustiedustelu 13 4 TULOSTEN TARKASTELU 16 VIITTEET 17 LIITTEET LIITE 1 Kalastustiedustelulomake LIITE 2 Kalojen ja rapujen dioksiini- ja furaanianalyysien tulokset
4 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa (Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet Kalataloustarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat: 1. UPM-Kymmene Oyj ja Solvay Chemicals Finland Oy 2. Kemira Chemicals Oy 3. Kouvolan kaupunki Mäkikylän ja Akanojan jätevedenpuhdistamoiden osalta 4. UPM Myllykoski 5. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd ja Stora Enso Ingerois Oy yhteisesti Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan jätevesien osalta 6. Kotkamills Oy Kotkan tehtaiden jätevesien osalta. (Ennen Laminating Papers Oy ja Stora Enso Publication Papers Oy Ltd) 7. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 8. Sunilan Puhdistamo Oy jätevesien osalta 9. Tuike Finland Oy (vain merialueen kalastustiedustelu) 10. Sandvikin lohi, Kalankasvatuslaitokset, Pyhtää (vain merialueen kalastustiedustelu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 1
5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Verkkokoekalastukset Kymijoen alaosan kalaston rakennetta selvitettiin Nordic-yleiskatsausverkoilla. Verkko on kooltaan 30 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12 eri harvuisesta ja 2,5 m levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) ja langan paksuudet järjestyksessä ovat seuraavat: Solmuväli mm 43 19,5 6, , , Lanka mm 0,20 0,15 0,10 0,12 0,23 0,10 0,12 0,15 0,15 0,10 0,16 0,16 Koekalastusalueita oli Kymijoella yhteensä kuusi: Voikkaa, Kuusankoski, Keltti, Kouvola (Mäkikylä), Myllykoski ja Inkeroinen. Kymijoen koekalastusalueista ylin näytepiste (Voikkaa) toimi vertailualueena viidelle kuormitetulle alueelle. Kullakin alueella verkot laskettiin satunnaisiin paikkoihin, joilta tutkittiin 0-3 m syvyysvyöhykkeen lajistoa. Pyyntiponnistus koealaa kohti oli viisi verkkovuorokautta. Saaliista laskettiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti lajien kappalemäärät ja kokonaisbiomassat. Yksikkösaaliita (kpl ja g/verkkovrk.) vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Parittaisissa vertailuissa käytettiin Tukeyn testiä. Kymijoen kuormitettujen koealojen kalaston rakennetta verrattiin Voikkaan vertailualueeseen yksikkösaaliiden (kpl ja g/koeverkko) ja särkikalojen osuuksien perusteella (Rask ym. 2009). Viitteellinen tila-arvio tehtiin vertaamalla vertailualueiden saaliita (odotettu arvo) kuormitettujen alueiden havaittuihin saaliisiin. 2.2 Nahkiaistutkimukset Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2013 päivittäisiä yksikkösaaliita verrattiin myös vuosien aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
6 2.3 Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Vuonna 2013 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen ja rapujen dioksiini- ja furaanitutkimukset. Näytteet analysoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kuopiossa. Kalanäytteet (ahven ja hauki) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. Näytealueita oli Kymijoella kolme (Voikkaa, Kuusankoski-Keltti ja Tammijärvi) ja merialueella kaksi (Kotkan edusta ja Ahvenkoskenlahti). Molemmista näytelajeista muodostettiin kokoomanäyte viidestä yksilöstä, josta analyysi tehtiin. Rapuja pyydettiin Kuusankoskelta ja Voikkaalta. Kummaltakin alueelta kerättiin yhteensä kymmenen yksilön sakset, joista myös tehtiin kokoomanäyte. 2.4 Koeravustukset Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa. 2.5 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa Koekalastuksia tehtiin neljällä koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Piirteenkoskea lukuun ottamatta kullakin koskialueella kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Kultakin koealalta pyrittiin kalastamaan noin 100 m 2 :n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsky 1965). Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja laskettiin yksilömäärä. 2.6 Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2013 ns. smolttiruuvin avulla. Ruuvi asennettiin huhtikuun lopulla ja pyynti päättyi kesäkuun alussa. Pyyntijakson aikana pyydyksen kokemisväli oli kaksi tai kolme päivää. Saaliiksi saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin yksilömäärät. Smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintä-takaisinpyynti menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut kalat, joiden määrät saatiin Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Koska smolttiruuvin saaliissa ei ollut yhtään luonnonkudusta peräisin olevaa taimenen smolttia, voitiin smolttimääriä arvioida vain lohen osalta. Osa istutetuista kaloista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli 40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 % Korkeakosken haaraan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 3
7 2.7 Kymijoen alaosan kalastustiedustelu Kymijoen alaosan (Kouvola-merialue) vapaa-ajan kalastajien kalansaaliita, kalastusta ja kalastusta haittaavia tekijöitä selvitettiin kalastustiedustelulla. Joen alaosalla on erityislupaalueita, ja alueita joilla voi kalastaa vain läänikohtaisella luvalla. Edelleen erityislupaalueiden välillä on suuria eroja siinä, miten lupia myydään ja miten luvista ja saaliista pidetään kirjaa. Koko joen alaosaa koskevaa tiedustelua ei siten pystytty tekemään väestörekisteripohjaisella postitiedustelulla. Kouvolan (Voikkaa-Inkeroinen) ja joen länsihaaran tiedustelu toteutettiin väestörekisteriperusteisena tiedusteluna. Otoskoko oli Kouvolan alueella 1000 taloutta ja länsihaaralla 500 taloutta. Kokonaissaaliiden arviot saatiin suhteuttamalla otantajoukon saaliit koko aluekohtaisiin asukasmääriin. Otantaan luettiin mukaan vakituiset taloudet ja mökkiläiset. Tiedustelulomake (Liite 1) lähetettiin talouden vanhimmalle. Erityislupa-alueiden saaliita selvitettiin myytyjen lupien ja kalastajien ilmoittamien vuosisaaliiden perusteella. Osalla erityislupa-alueista oli myös saaliskirjanpito (mm. Korkeakoski), joita hyödynnettiin kokonaissaaliiden arvioinnissa. Ahvenkoskenlahtea ei otettu mukaan tiedusteluun, sillä alueelle myydyistä luvista, kalastajien yhteystiedoista taikka saaliista ei ollut saatavilla tietoa. 3 TULOKSET 3.1 Verkkokoekalastukset Kymijoen verkkokoekalastuksissa joen kuudelta koealueelta tavattiin yhteensä 13 kalalajia. Kappalemääräisissä saaliissa yleisimmät lajit olivat ahven, särki, pasuri ja kiiski (Kuva 1). Kuormitetuilla alueille yleistyivät etenkin kiisken, särjen ja pasurin yksikkösaaliit. Massamääräisesti tarkasteltuna keskeisimmät saalislajit olivat särki, lahna, ahven, pasuri ja kuha (Kuva 2). Erot kalaston rakenteessa tulivat massamääräisissä yksikkösaaliissa selvemmin esille kuin kappalemääräisissä saaliissa. Tilastollisessa tarkastelussa koealueiden yksikkösaaliissa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä eroja. Tosin massamääräisissä saaliissa ero oli suuntaa antava (p = 0,07). Viitteellisen tila-arvion perusteella Kuusankosken ja Akanojan koealueiden kalasto ei eronnut Voikkaan vertailualueen kalastosta (Kuva 3). Sen sijaan Mäkikylän ja Inkeroisten välisellä alueella kalasto erosi lievästi tai kohtalaisesti Voikkaan vertailuyhteisön kalastosta. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
8 Kuva 1. Kymijoen verkkokoekalastusten aluekohtaiset lajikohtaiset kappalemääräiset yksikkösaaliit (kpl/koeverkko, keskiarvo). Kuva 2. Kymijoen verkkokoekalastusten aluekohtaiset lajikohtaiset massamääräiset yksikkösaaliit (g/koeverkko, keskiarvo). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 5
9 Kuva 3. Kymijoen aluekohtaiset, kalaston rakenteeseen perustuvat tila-arviot. Värien selitykset: tumman sininen = ei eroa vertailuyhteisöön ja vaalean sininen = lievä ero. 3.2 Nahkiaistutkimukset Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten ensimmäinen nousuhuippu ajoittui syyskuun alkuun (Kuva 4). Vuonna 2013 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin lokakuun lopussa. Vuosien yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 5). Kohtalaisia tai huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet ja Vuodet 2008 ja 2012 ovat olleet tähänastisen seurannan parhaita saalisvuosia. Kuva 4. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2013 (keskiarvo, kpl/merta/vrk). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
10 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien dioksiini- ja furaanipitoisuudet jäivät selvästi käyttökelpoisuuden raja-arvo 4 pg/g alle (Kuva 6, Liite 2). Haukien pitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Mikäli Voikkaan vertailualueen voidaan olettaa edustavan taustatasoa, oli saastuneimpien alueiden pitoisuudet tähän nähden noin nelinkertaiset. Ahvenista mitatut pitoisuudet vaihtelivat alueellisesti samalla tavoin kuin haukien, eli suurimmat pitoisuudet olivat Kuusankoskelta ja Kotkassa pyydetyissä kaloissa, ja pienimmät Voikkaan vertailualueen kaloissa (Kuva 7). Ero suurimpien ja pienimpien pitoisuuksien välillä oli yhdeksänkertainen. Vuoden 2012 tarkkailussa havaittiin Ahvenkoskelta pyydetyissä hauissa korkeita elohopeapitoisuuksia (Raunio & Pönkä 2013). Ahvenkosken näytekaloista analysoitiin myös vuonna 2013 elohopeapitoisuudet, jolla pyrittiin vahvistamaan edellisvuoden poikkeavat tulokset. Tulosten perusteella kalojen elohopeapitoisuudet olivat kuitenkin melko pieniä (Liite 2). Vuonna 2012 kaloista havaitut poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet olivat ilmeisesti seurausta varsin paikallisesta pitoisuuksien noususta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 7
11 Kuva 6 Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna 2013 (viiden yksilön kokoomanäyte). Käyttökelpoisuuden raja-arvo on 4 pg/g tuorepainossa. Kuva 7. Kymijoen ja sen edustan merialueen ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna 2013 (viiden yksilön kokoomanäyte). Käyttökelpoisuuden raja-arvo on 4 pg/g tuorepainossa. Kymijoen rapujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia mitattiin vuonna 2013 ensimäistä kertaa velvoitetarkkailuun liittyen. Rapuja pyydettiin Kuusankoskelta ja Myllykoskelta. Käyttökelpoisuuden raja-arvo 4 pg/g ylittyi Kuusankoskelta pyydetyissä ravuissa (Kuva 8). Sen sijaan Myllykoskelta pyydetyissä ravuissa pitoisuudet olivat pieniä. Pitoisuuksien ero Voikkaan ja Myllykosken välillä oli noin kolminkertainen. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
12 Kuva 8. Kymijoen rapujen dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna Käyttökelpoisuuden rajaarvo on 4 pg/g. 3.4 Koeravustukset Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta paitsi Hirvivuolteelta ja Inkeroisista (Kuva 9). Tulokset olivat näiltä osin yhteneväiset vuoden 2012 tulosten kanssa. RKTL:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken ja Pernoonkosken raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 10). Kuva 9. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 9
13 Kuva 10. Kymijoen koeravustusalueiden täplärapujen keskipituudet (mm). 3.5 Sähkökoekalastukset Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia (Kuva 11). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Biomassoina tarkasteltuna koskien valtalajit olivat taimen, lohi, särki, made ja kivisimppu (Kuva 12). Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta (Kuva 11). Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin Langinkosken koealoilla. Taimenen kesän vanhoja poikasia oli runsaimmin Ahvion ja Langinkosken koealoilla. Vanhempia taimenen poikasia tavattiin vain Pernoonkoskelta. Harjuksen poikasia tavattiin Ahvion ja Pernoonkoskelta. Piirteenkoski oli tutkituista koskialueista ainoa, jolta ei tavattu lainkaan lohikaloja. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
14 Kuva 11. Kymijoen alaosan koskien kalatiheydet (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Kuva 12. Kymijoen alaosan koskien kalabiomassa (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat tutkituilla koskilla melko tavanomaiset (Kuva 13). Tarkkailuhistorian suurimmat yksilötiheydet on havaittu vuosina ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/
15 Kuva 13. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina Smolttitutkimukset Smolttiruuvin saalis keväällä 2013 oli yhteensä 212 kalaa, joista lähes 80 % oli lohia. Eri kalalajeja oli yhteensä viisi (taimen, lohi, särki, nahkiainen ja pasuri). Laji- ja yksilömäärät olivat edellisvuosia pienemmät. Vuoden 2013 aineistossa luonnonlohia oli 7 kpl, mutta luonnonkudusta peräisin olevia taimenia ei ollut saaliissa lainkaan. Näin ollen taimenen poikasmääriä ei voitu laskea. Petersen-estimaatin perusteella smolttiruuvin ohitti 6450 lohen smolttia (95 %:n luottamusväli: kpl). Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm. Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna voidaan käyttää Rinteen ym. (2007, 2009) esittämiä koskialuekohtaisia poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
16 voidaan arvioida smolttiruuviin yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla, joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden (ks. Kuva 11). Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli vuonna 2013 n kpl. 3.7 Kymijoen alaosan kalastustiedustelu Kymijoen alaosalla kalastaneiden kokonaissaalis oli n kg ja kpl. Saalis jakautui eri lajien suhteen siten, että massamääräisistä saaliista eniten saatiin haukea, särkeä ja ahventa (Kuva 14). Lohikaloista eniten saatiin lohta (n kg ja 665 kpl). Taimenen ja kirjolohen massamääräiset saaliit olivat melko lähellä toisiaan (n. 3200/2900 kg sekä 903/2100 kpl). Kappalemääräisesti tarkasteltuna ahven ja särki olivat selvästi yleisimmät saalislajit noin 70 %:n osuudella (Kuva 15). Valtaosa Kymijoen alaosan saaliista saatiin vapavälinein (Kuva 16). Vapakalastuksen osuus pyyntiponnistuksesta oli suurin, sillä erityislupa-alueilla on sallittu vain viehe- ja/tai perhokalastus. Näiden alueiden pyyntiponnistusta ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Joella kalastetaan melko aktiivisesti myös katiskoilla, harvoilla verkoilla (solmuväli > 50 mm) sekä syötti-/iskukoukuilla. Kuva 14. Kymijoen alaosan vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden suhteelliset osuudet massamääräisistä saaliista. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/
17 Kuva 15. Kymijoen alaosan vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden suhteelliset osuudet kappalemääräisistä saaliista. Kuva 16. Kymijoen alaosan (Kouvolan alue ja joen länsihaara) vapaa-ajan kalastajien käyttämät pyydykset ja niiden osuus kokonaispyyntiponnistuksesta. Erilaisista haittatekijöistä kalastajat nostivat esiin kummallakin tiedustelualueella vedenpinnan korkeuden vaihtelun, pyydysten likaantumisen, vedenlaadun (mm. sameus), jätevedet ja vähäarvoisten kalojen runsauden. Vähiten haittaa oli kalastajien mukaan vesiliikenteestä tai liian voimakkaasta kalastuksesta (Kuva 17). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
18 Kuva 17. Eri ongelma- ja haittatekijöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kouvolan alueella ja joen länsihaaralla. Erilaisia ihmistoiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tiedusteltiin toisessa osiossa, jossa kalastajia pyydettiin vertaamaan jätevesikuormittajien, maa- ja metsätalouden sekä vesirakentamisen kalastovaikutuksia. Jätevesikuormittajien osalta eniten haittaa nähtiin aiheutuvan UPM:n Kymintehtaan jätevesistä (Kuva 18). Kouvolan alueella kuormittajien haitat arvioitiin useimmiten kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Kymijoen länsihaaralla jätevesikuormittajien merkitys koettiin samalla tavoin kohtalaisiksi/vähäisiksi. Huomattavien haittojen osuus vastauksissa oli kuitenkin pienempi kuin Kouvolan alueella. Vastaavasti maa- ja metsätalouden haitta koettiin joen länsihaaralla suuremmaksi. Molemmilla alueille vesirakentaminen arvioitiin kuitenkin merkittävimmäksi haittatekijäksi (Kuva 18). Kuva 18. Eri ongelma- ja haittatekijöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kouvolan alueella ja joen länsihaaralla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/
19 4 TULOSTEN TARKASTELU Kymijoen verkkokoekalastusten perusteella Kouvolan alueen (Voikkaa-Inkeroinen) kalastossa oli alueellisia eroja, jotka liittyivät joen rehevyystason eroihin. Yksikkösaaliiden erot olivat suhteellisen pieniä, ja selittyivät lähinnä kiisken ja joidenkin särkikalojen (mm. särki ja pasuri) runsastumiseen kuormitetuilla alueilla. Viitteellisen tila-arvion perusteella kalayhteisöjen erot vertailualueen ja kuormitettujen alueiden välillä olivat enimmillään yhden tilaluokan verran. Joen nykyinen jätevesikuormitus ei yksin vastaa havaituista eroista, vaan ne liittyvät suurelta osin joen historialliseen kuormitukseen, kalaston hitaaseen elpymiseen veden- ja pohjanlaadun kohentuessa sekä hajakuormitukseen. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2013 nahkiaisten nousuhuippu ajoittui lokakuun lopulle. Aikaisempina vuosina ensimmäinen nousuhuippu on tyypillisesti ollut jo syyskuun alussa. Vuosienvälinen vaihtelu nahkiaismäärissä ja nousun ajoittumisessa voi olla yhteydessä mm. vallinneisiin sääoloihin ja virtaamiin. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2013 oli kohtalainen. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä (Kuusankoski, Myllykoski ja Pernoonkosket). Tulokset olivat siten yhdenmukaiset vuoden 2012 tarkkailun kanssa. Myllykosken ja Pernoon raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Rapujen keskipituuksissa ei kuitenkaan ollut alueellisia eroja. Haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden raja-arvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Mikäli Voikkaan vertailualueen voidaan olettaa edustavan taustatasoa, oli saastuneimpien alueiden pitoisuudet tähän nähden moninkertaiset. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja lohen (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat suurimmillaan noin 25 kpl/aari. Tämä vastaa Kymijoen alaosan patojen alapuolisten koskialueiden pitkän aikavälin ( ) keskimääräisiä poikastiheyksiä. Kokonaisuutena tarkasteltuna poikastiheydet olivat kuitenkin keskimääräistä pienemmät. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vastaava arvio vuodelle 2013, joka perustui 1+ poikasten tiheyksiin, oli n kpl. Vuonna 2007 smoltteja arvioitiin olleen n kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat vuonna 2013 melko pieniä. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaa kg. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2003 saalisarvio oli n kg, ja vuonna 1999 n kg. Erot eri vuosien saalisarvioissa liittyvät pääosin eroihin tiedustelun toteutuksessa. Käytetyimmät pyyntimuodot ja 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014
20 yleisimmät saalislajit ovat kuitenkin olleet samoja kuluneen 15 vuoden aikana. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi n kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa n kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen saaliit olivat noin kg ja kpl. VIITTEET Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s. Rask, M., Ruuhijärvi, J. & Vehanen, T Pintavesien ekologisen tilan luokittelu valmistui. Suomen Kalastuslehti 1: Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Raunio, J & Pönkä, J Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no. 232/2013. Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 83/2007, 66 s. Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 86/2009, 42 s. Seber, G. A. F The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin. 506 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/
21 Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Jos ette kalastanut vastatkaa kuitenkin ensimmäiseen kysymykseen. Vastauksenne ja tiedustelun palauttaminen on tärkeää, vaikka ette olisi kalastanut tai saalis oli vähäinen. 1. Kalastitteko te tai kalastiko joku ruokakunnastanne vuonna 2013 Kymijoella (rasti oikea kohta)? Kyllä Ei Jos ette kalastanut, teidän ei tarvitse jatkaa! 2. Millä alueella kalastitte pääasiassa (osakaskunta tai alue)? 3. Arvioikaa seuraavien kalalajien saaliita pääasiallisella kalastusalueellanne viimeisten 3 vuoden aikana saaliit saaliit ei en osaa heikentyneet kasvaneet muutosta sanoa Harjus Kuha Hauki Lohi Ahven Kirjolohi Siika Toutain Taimen Arvioikaa seuraavien ongelma- tai haittatekijöiden merkitystä sillä alueella, jolla pääasiassa kalastitte vuonna (ympyröikää lähinnä oikeaa oleva vaihtoehto) Alue, jota vastaukset koskevat: Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Jätevedet Valikoiva kalastus Ilkivalta Levähaitat Vähäarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaatu (mm. sameus) Liian voimakas kalastus Lupien saanti hankalaa Muu. Mikä? Arvioikaa seuraavien tekijöiden vaikutuksia Kymijoen kalastoon ja kalastukseen. LIITE 1 Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. UPM-Kymmene, Kuusankoski Akanojan jätevedenpuhdistamo, Kuusankoski Mäkikylän jätevedenpuhdistamo, Kouvola Stora-Enso, Inkeroinen Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamot Maa- ja metsätalous Vesirakentaminen (esim. padot)
22 6. Arvioikaa ruokakuntakohtaiset kilosaaliit pyydyksittäin ja pyyntitiedot vuonna 2013 pääasiallisella kalastusalueellanne (HUOM! KG) Pyydyksiä kerralla pyynnissä keskimäärin (kpl)? Siika Taimen Lohi Kuorre (norssi) Turpa Harjus Kirjolohi Särki Lahna Säyne Toutain Hauki Made Ahven Kuha Ankerias? Pyydys PYYNTITIEDOT Montako kertaa pyydykset koettiin? (kalastuskerrat, ARVIOITU SAALIS LAJEITTAIN (kiloina) VUONNA 2013 verkko alle 25 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkot solmuvälin mukaan verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko yli 50 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg rysä tai loukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pitkäsiima kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muut pyydykset katiska kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg syötti /iskukoukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg uistin/virveli/perho kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pilkki/onki kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muu, mikä? kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg MALLI (allaoleva kalastaja oli saanut kolmella tiheällä verkolla ja kahdella kokemiskerralla 3 kg ahventa ja 2 kg särkeä) verkko alle 25 mm 3 kpl 2 kpl kg kg kg kg kg kg kg 2kg kg kg kg kg kg 3 kg kg kg kg
23 LIITE 2.1
24
25 LIITE 2.1
26
27 LIITE 2.1
28
29 LIITE 2.1
30
31 LIITE 2.1
32 LIITE 2.2
33
34 LIITE 2.2
35
36 LIITE 2.2
37
38 LIITE 2.2
39
40 LIITE 2.2
41 LIITE 2.3
42
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 221/2012 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 232/2013 Janne Raunio & Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2017
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 278/2018 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 213/2011 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA
KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 172/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 171/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 188/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 864 1 JOHDANTO 22.6.29 Kymijoen
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014
VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotVAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu
KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden
LisätiedotMatkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien
TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotLAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2005
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 144/2006 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen ja
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 185/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden vuoden 2008 kalataloudellinen
LisätiedotEtelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007
Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotVANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010
VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 209/2011 Janne Raunio, Jukka Rinne & Heikki Holsti ISSN 1458-8064 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN
ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN 30.10.2018 Verkkokoekalastusta Viinikkalanselällä vuonna 2015 ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
Lisätiedot2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3
TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelun tuloksia vuodelta 2008. Tiedustelu suoritettiin väestörekisteriin perustuvana satunnaisotantana.
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2004
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2004 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 187/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotAmmatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen
Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 219/2012 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen alaosan vuoden 2006 verkkokoekalastuksien yksikkösaaliiden
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
Lisätiedot