Valituksenalainen päätös: Isonkyrön kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Hallinto-oikeuden dnro: 01414/16/5212 Valituksenalainen päätös: Isonkyrön kunnanvaltuusto Valittaja: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue LAUSUNTO VALITUSASIASSA, JOKA KOSKEE VESIHUOLTOLAIN 8 :N MUKAISTA VESI- HUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN MUUTTAMISTA Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta siten, että Yryselän, Tuuralan, Loukonkylän- Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueet poistetaan viemärilaitoksen toimintaalueesta. Vesihuoltolain 8 :n mukaan vesihuoltolaitoksen tulee kyetä huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuollosta perittävien maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että niillä pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on Vaasan hallintooikeudelle tekemässään valituksessa katsonut, että Isonkyrön kunnanvaltuuston viemärilaitoksen toiminta-alueen supistamista koskeva päätös ei ole vesihuoltolain mukainen. ELY-keskus on valituksessaan vaatinut päätöksen kumoamista vedoten mm. siihen, että supistettujen toiminta-alueiden väestökehitys tai vesihuoltopalveluiden tarve ei ole näillä alueilla vähentynyt ja että viemärilaitoksen kyky huolehtia toiminta-alueen viemäröinnistä ei ole muuttunut edellisen toimintaaluepäätöksen jälkeen. ELY-keskus on valituksessaan edelleen katsonut, että kustannusten säästäminen ei voi olla perusteena toiminta-alueen supistamiselle. Lisäksi ELY-keskuksen mukaan ympäristönsuojelulliset ja terveydelliset syyt puoltavat viemäröintiä. Vesihuoltolain 8 :n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja voi tarvittaessa myös muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta. Kunnalla on vesihuoltolain nojalla velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Toiminta-alueen supistamisen edellytyksistä säädetään vesihuoltolain 8 a :ssä, jonka mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle.

2 2 (5) Kunta voi vesihuoltolain nojalla tarvittaessa siten myös muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai tätä kuultuaan. Laissa ei kuitenkaan tarkemmin säädetä, millä asiallisilla perusteilla toiminta-alueiden muuttaminen on mahdollista tai millaiseen selvitykseen muuttaminen voi perustua. Tämän johdosta lähtökohtana voidaankin pitää sitä, että tietyn alueen jättäminen hyväksytyn toiminta-alueen ulkopuolelle ei sellaisenaan tee supistamispäätöksestä vesihuoltolain vastaista. Kunnalla on suvereeni päätösvalta päättää viemärilaitoksen toiminta-alueesta, minkä vuoksi kunnanvaltuusto on vesihuoltolain nojalla ja harkintansa mukaan tehnyt päätöksen viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta. Isonkyrön kunta kiinnittää hallinto-oikeuden huomiota siihen, että nyt poistettavaksi esitetyillä alueilla ei ole viemärilaitoksen verkostoon liitettyjä kiinteistöjä, sillä viemäröintihankkeita näillä alueilla ei ole vielä toteutettu. Vesihuoltolain muuttamisesta annetun lain (681/2014), joka on tullut voimaan , perusteella vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisen edellytykset määräytyvät sen mukaan, onko supistettavalla alueella jo vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen liitettyjä kiinteistöjä. Kun supistettavalla toiminta-alueen osalla ei ole liitettyjä kiinteistöjä, toiminta-aluetta voidaan pienentää ilman lisäedellytyksiä vesihuoltolain 8 :n mukaisesti. Mikäli siis supistettavalla alueella ei vielä ole laitoksen verkostoon liitettyjä kiinteistöjä, supistamispäätöksen yhteydessä on riittävää vain todeta ja perustella muutos vesihuoltopalveluiden toteuttamisen edellytyksissä kyseisillä alueilla. Jos taas alueilla olisi jo viemäriverkostoon liitettyjä kiinteistöjä, supistamispäätöksen yhteydessä kunnan tulisi päättää, miten vesihuolto turvataan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle jäävillä alueilla. Toiminta-alueen muuttaminen tulee olla mahdollista etenkin silloin, kun se tehdään ennen verkostojen rakentamista. Tällöin supistaminen tulee kyseeseen esimerkiksi sillä perusteella, että toiminta-alueen tietyissä osissa asuttujen kiinteistöjen lukumäärä on vähäinen tai suunnitellun toiminta-alueen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista korkeiden kustannusten taikka ennakoitua pienemmän asukasmäärän vuoksi. Toiminta-alueen oikeasuhtaisuudella on laitoksen muihin toimintaedellytyksiin nähden keskeinen merkitys etenkin kustannusten määräytymisen kannalta. Toiminta-alueen tulisi olla sillä tavalla rajattu, etteivät esim. sen rakentamiskustannukset nouse kohtuuttoman korkeiksi. Keskitetyn verkoston toteuttamisen edellytyksenä on, että se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Järjestetyn vesihuollon tulisi pitkällä aikavälillä olla selvästi kiinteistökohtaisia ratkaisuja kustannustehokkaampi vaihtoehto, minkä lisäksi laitoksen tulisi kyetä kattamaan taloudelliset kustannuksensa siten, että vesihuollon maksut eivät nouse kohtuuttomiksi. ELY-keskuksen mukaan toiminta-alueen muutosedellytyksiä arvioitaessa taloudellisille näkökohdille tai niiden muutoksille ei voi antaa merkitystä. ELYkeskuksen näkemys ei saa tukea lainsäädännöstä, sillä vesihuoltolain 8 :ssä säädetään, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alue tulee määritellä siten, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vesihuollosta sen puitteissa taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämän lisäksi laissa edellytetään, että vesihuoltomaksujen tulee olla tasapuolisia. Säännöksessä annetaan näin ollen nimenomaista merkitystä taloudellisille seikoille, jotka vaikuttavat suoranaisesti myös siihen, miten laajaksi toiminta-alue on mahdollista määrätä. Vesihuoltolaki ei estä sitä, että päätettäessä toiminta-alueen muuttamisesta arvioidaan uudelleen laitoksen rakentamisesta

3 3 (5) aiheutuvia kustannuksia tai taloudellisia toimintaedellytyksiä. Viemärilaitoksen toiminta-alueen muuttamiskynnys nouseekin suhteettoman korkeaksi, mikäli kunnalle ei jää harkintavaltaa arvioida uudelleen itsehallintonsa puitteissa tekemiensä päätösten tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellisia edellytyksiä. Vesihuoltolaitosten verkostojen rakentamisen taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä harvahkosti asutuilla alueilla joudutaan punnitsemaan huolellisesti. Tämä korostaa ennen investointeihin ryhtymistä sekä taloudellisten toimintaedellytysten että liittymishalukkuuden arvioimisen merkitystä. Päättäessään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta kunnan tulee varmistaa, ettei vesihuoltopalvelujen tuottaminen tule kohtuuttoman kalliiksi alueen olosuhteiden, kuten asutuksen luonteen, verkostojen pituuden, asutuksen tiheyden, maasto-olosuhteiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Korkeiden kustannusten ja etäisyyksien vuoksi liittymistiheys tulee jämään poistettavilla alueilla niin alhaiseksi, ettei nykyisellä asutuksella pystytä toteuttamaan viemärilaitoksen toiminta-alueita siten, että vesihuoltolain edellyttämät taloudellisuuden ja asianmukaisuuden vaatimukset täyttyvät. Isonkyrön asutus on keskittynyt ja keskittyy edelleen yhä enemmän asemakaavoitetuille alueille, jonka vuoksi asemakaava-alueen ulkopuolisilla toimintaalueesta poistetuilla alueilla ei ole nähtävissä sellaista asuntokannan lisäystä, joka edellyttäisi alueiden viemäröintiä. Viemäröinnin taloudellisiin edellytyksiin vaikuttaa omalta osaltaan myös se, että valtio on lopettanut haja-asutusalueiden viemäröinti-investointien avustamisen sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on tehnyt toiminta-aluepäätöksen vuonna Vesihuoltolaki ei estä sitä, että viemäriverkostot ovat laitoksen toiminta-alueilla erilaajuisia, mikäli vesihuollon tarpeet ovat viemäröinnin osalta erilaisia. Supistettavilla alueilla sijaitsee vain 96 asuttua kiinteistöä. Viemäriverkoston rakentamisen kustannusarvio 96 kiinteistölle on euroa eli euroa/kiinteistö, jos kaikki kiinteistöt liittyisivät viemäriverkostoon. Lisäksi on todennäköistä, että vaikka viemäröintihanke toteutettaisiin, useat alueen kiinteistönomistajat hakevat vesihuoltolain 11 :ään perustuvaa vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Tätä ennakoi myös se, että jo rakennetuilla alueilla viemäriverkostojen piiriin liittyneiden kiinteistöjen liittymisaste on jäänyt alhaiseksi. Tämän vuoksi ja asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että viemäröintihankkeet olisivat toteuttavissa vesihuoltolaissa tarkoitetuin kohtuullisin kustannuksin. Kunnan viemäri-investoinnille ei siten ole vesihuollollisia perusteita. Supistamispäätöksellä on pyritty mahdollisimman tasapuoliseen ja taloudelliseen ratkaisuun vallitsevat olosuhteet ja vesihuoltolain 1 :n tavoitteet huomioon ottaen. Vesihuoltolaissa toiminta-alueen eri osien saattaminen vesihuoltolaitoksen piiriin on selvästi sidottu yhdyskuntakehityksen tarpeisiin ja vesihuoltolaitoksen toimintaedellytyksiin. Tämän vuoksi toiminta-aluepäätöstä on syytä päivittää aina tarvittaessa. Toiminta-alueiden päivitystarve tulisi tarkistaa säännöllisesti, vähintäänkin noin 4 5 vuoden välein, jotta toiminta-aluekartta pysyy yhdenmukaisena yhdyskuntarakenteen lähivuosien kehittymiskuvan kanssa. Toiminta-alueiden tarkistamisen aikajännettä ei ole määritetty laissa. Tämän vuoksi Isonkyrön kunta pitää

4 4 (5) merkityksettömänä ELY-keskuksen huomiota siitä, että aikaisempi viemärilaitoksen toiminta-aluepäätös on suhteellisen tuore ( ) ja estäisi näin toimintaalueen muuttamisen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tai toiminta-alueiden ennakoiva määrittäminen ei muutoinkaan vaikuta vesihuoltoverkostojen rakentamiseen oikeudellisesti sitovalla tavalla. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on antanut lausunnon, jonka mukaan viemärilaitoksen supistaminen Yryselän, Tuuralan, Loukonkylän- Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueilla ei aiheuta terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, koska supistettavat alueet eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella ja supistaminen koskee vain yksittäisiä vaikeasti viemäröitäviä kiinteistöjä. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto ei siten ole pitänyt välttämättömänä, että mainitut alueet olisi liitettävä viemärilaitoksen piiriin, koska toimintaalueen supistaminen ei aiheuta terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. ELY-keskus on kuitenkin päätynyt vastakkaiseen lopputulokseen. Sen mukaan ympäristönsuojelulliset syyt edellyttävät toimenpiteitä viemäriverkon saamiseksi alueille. ELY-keskus ei ole valituksessaan tuonut esille mitä, mitä konkreettisia ympäristöllisiä ja terveydellisiä vaikutuksia viemärilaitoksen toiminta-alueen supistamisesta tosiasiallisesti aiheutuisi ympäristölle tai alueiden asukkaille. Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä noudatetaan hajajätevesiasetusta ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, joilla turvataan se, että alueen jätevedet eivät aiheuta terveydellistä haittaa ympäristölle tai asukkaille. Mitään yksilöitävissä olevaa ehdotonta syytä viemäröinnin toteuttamiselle ei olekaan olemassa, sillä viemärilaitoksen toiminta-alueen supistamisen myötä vallitseva tilanne näillä alueilla ei muutu nykyisestä, vaan säilyy ennallaan. Viemäröintihankkeisiin ei ole näillä alueilla alun perinkään ryhdytty ensisijaisesti terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä. Toiminta-alueesta poistettavilla alueilla ei ole ollut esimerkiksi puhtaan talousveden hankkimiseen liittyviä ongelmia. Isonkyrön kunta huomauttaa lisäksi, että toiminta-alueesta poistettavia alueita on vain neljä ja että muut vesihuoltolaitoksen kehittämissuunnitelman mukaiset viemäröintihankkeet on toteutettu aikaisemman päätöksen mukaisesti vuosina Hankkeiden myötä 224 kiinteistöä on tullut liitetyksi kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Toteutuneet viemäröinnit ovat omalta osaltaan edistäneet ympäristönsuojelua ja terveydellisiä näkökohtia kunnan alueella. Niillä on myös oma vaikutuksensa Kyrönjoen tilan parantumiseen tulevaisuudessa. Tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki ja sen pituus on eri laskutapojen mukaan n kilometriä, eikä Isonkyrön kunta ole ainoa joen varrella sijaitseva kunta. Kyrönjoen tilan edistäminen ja merkitys vedenhankintavesistönä eivät siten riipu ainoastaan Isonkyrön kunnan toimenpiteistä, vaan muistakin joen varrella sijaitsevista toimijoista. Toisin kuin ELY-keskus on valituksessaan esittänyt, pelkästään toiminta-alueesta poistettavat alueet ja niillä sijaitsevat kiinteistöt eivät uhkaa tai merkittävästi heikennä Kyrönjoen vedenlaatua. Vallitsevat olosuhteet eivät supistamispäätöksen myötä muutu mitenkään huonommiksi eikä ympäristöön kohdistu uudenlaisia kuormituksia. Viemäriverkoston supistamisella ei siten kokonaisuutta ajatellen ole suuria ympäristövaikutuksia.

5 5 (5) Isonkyrön kunta huomauttaa edelleen, että toiminta-alueesta poistettavaksi esitetyille alueille ei ole vielä rakennettu jätevesiviemäriä, minkä vuoksi viemäriin jo liitettyjä kiinteistöjä ei ole jäämässä toiminta-alueen ulkopuolelle. Lisäksi asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon, että ympäristöministeriö on ehdottanut lievennyksiä jätevesien käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Vireillä olevan lakiehdotuksen mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulisi kunnostaa tiettyjen remonttien yhteydessä. Lausunnolla olevaan muutosesitykseen liittyy myös hajajätevesiasetuksen muuttaminen. Säädösmuutosten on määrä astua voimaan samaan aikaan 1. tammikuuta 2017 ja niiden tarkoituksena on vähentää ja selkeyttää ko. sääntelyä. Yllä mainittuihin seikkoihin vedoten Isonkyrön kunta katsoo, että viemärilaitoksen supistamista koskeva kunnanvaltuuston päätös ei ole vesihuoltolain vastainen. Perusteita päätöksen kumoamiselle ei ole, minkä vuoksi kunta vaatii ELY-keskuksen tekemän valituksen hylkäämistä. ISONKYRÖN KUNNANHALLITUS Eino Toivola Kunnanjohtaja Jaana Järvi-Laturi Hallintojohtaja