ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 8/2016 Kunnanhallitus Sivu 79. Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 8/2016 Kunnanhallitus Sivu 79 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) torstai klo Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone Pukkinen Jaakko Tuuri-Tammela Helena Kuusikko Erkki Hahtola Sami Kauppinen Pentti Mäkynen Jouni Nyrhinen Antti Rajamäki Sirkku Rinta-Korkeamäki Paula Viljanmaa Pirkko Kallio Terttu Heinilä Miko Antila Ari Sivula Tony puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Helena Tuuri-Tammelan varajäsen kvalt:n puheenjohtaja kvalt:n I varapuheenjohtaja kvalt:n II varapuheenjohtaja Toivola Eino Järvi-Laturi Jaana Försti Juha LAILLISUUS JA Todettiin. PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä tekninen johtaja, asiantuntija 64, klo PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jaakko Pukkinen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Isonkyrön kunnanvirastossa Jaana Järvi-Laturi Allekirjoitus PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Sirkku Rajamäki Paula Rinta-Korkeamäki Aika ja paikka Isonkyrön kunnanvirastossa torstai klo Todistaa Toimistosihteeri Tarja Perkiö

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Khall 62 Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 63 Pöytäkirjantarkastusta varten valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirkku Rajamäki ja Paula Rinta-Korkeamäki.

3 Kunnanhallitus EHDOTUS VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MUUTOKSISTA Tekn.ltk , 25 Kunnanvaltuusto on talousarviossa 2016 edellyttänyt, että viemärilaitoksen toimintaalueen tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset toteuttamisedellytykset arvioidaan alkuvuonna 2016 siten, että ehdotus toiminta-alueen ja vesihuollon kehittämissuunnitelman muutoksista valmistuu asianosaisten kuulemista varten huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Isonkyrön kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt viemärilaitoksen toiminta-alueiden laajennusalueet sekä vesihuollon kehittämissuunnitelman. Hyväksytyistä viemäröinnin toiminta-alueista on rakentamatta Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä - Vöyrinniemen ja Perttilänmäen alueet. Rakentamattomista alueista on teetetty päivitetty kustannusarvio Päivitettyjen kustannusarvioiden perusteella on laadittu laskelmia (liitteenä) vesihuoltolaitokselle kohdistuvista kiinteistökohtaisista nettokustannuksista nykyisillä liittymistaksoilla. Lisäksi laskelmiin on päivitetty rakennettujen alueitten toteutuneet kustannukset sekä laskettu verkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä alueittain. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen johdosta, joten hankkeista ei enää saada taloudellisesti kannattavia ilman kiinteistönomistajille velvoitettavia kohtuuttomia kustannuksia. Vesihuoltolain 18 mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja -kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kiinteistönomistajalle kertyy kustannuksia viemäriliittymissopimuksen (vuonna euroa, joka on palautuskelpoinen eikä siihen lisätä arvonlisäveroa) lisäksi kiinteistönomistajalle velvoitetusta omavastuuosuudesta (max. 100 m), jonka kustannusten suuruudeksi on arvioitu euroa / kiinteistö (sis. alv). Omavastuuosuuden kustannuksia arvioitaessa on maaperäolosuhteet arvioitu tavanomaisiksi, joten kallion tai kivien räjäytystä ei kustannusarviossa ole huomioitu. Vaikeat maaperäolosuhteet saattavat nostaa omavastuuosuuden kustannuksia jopa 2 3 kertaiseksi. Vesihuoltolaitoksen taksa on kokonaisuutena liitteenä. Viime vuosina rakennetuilla alueilla viemäriverkoston piiriin liittyneiden kiinteistöjen liittymisaste on melko alhainen. Alhaiseen liittymisasteeseen vaikuttaa useiden vapautusten myöntäminen verkostoon liittymisestä. Ympäristölautakunnan myöntämiä vapautuksia kunnalliseen viemäriverkostoon liittymisestä on myönnetty mm. kiinteistöille jotka ovat asumattomia tai vedenkulutus

4 Kunnanhallitus TJ:N EHDOTUS: on vähäistä. Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen on määritetty vesihuoltolain 11 :ssä. Vuosina valmistuneet viemäröintihankkeet ovat mahdollistaneet 224 kiinteistön liittämisen kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Samana ajanjaksona vapautusta liittämisvelvollisuudesta ko. alueille on hakenut noin 60 kiinteistönomistajaa. Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Juha Försti, puh Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että hyväksyttyä viemärilaitoksen toiminta-aluetta muutetaan siten, että Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueet poistetaan viemärilaitoksen toiminta-alueesta, koska alueitten potentiaaliset liittyjät ovat vähentyneet ja koska alueitten kiinteistökohtaiset kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi valtionosuuden poistumisen myötä. Alueet on esitetty liitteenä olevassa hyväksytyssä toiminta-aluekartassa. Yryselän alue poistetaan vuoden 2016 investointiohjelmasta Khall , 64 Vesihuoltolain 8 :n ( /681) mukaan: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja

5 Kunnanhallitus ) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toimintaalueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. Vesihuoltolain 8 a :n ( /681) mukaan: Vesihuollon turvaaminen toiminta-aluetta supistettaessa Tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että teknisen lautakunnan ehdotus Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueiden poistamisesta viemärilaitoksen toiminta-alueesta laitetaan nähtäväksi ja ehdotuksesta pyydetään valvontaviranomaisten lausunnot. Alueet on esitetty hyväksytyssä toiminta-aluekartassa, liite. Merkittiin, että tekninen johtaja Juha Försti oli kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa tämän asian esittelyn ajan.

6 Kunnanhallitus LIETEKULJETUSPÄÄTÖS VAASANSEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMINTA-ALUEELLA Khall , 61 Vaasanseudun jätelautakunta on toimittanut teettämänsä lietekuljetusselvityksen jäsenkuntiin yleisesti nähtäväksi ajalla Lautakunnan päätöksen mukaan myös kuntien tulisi antaa lausuntonsa selvityksestä tuona aikana. Selvityksen tarkoituksena on arvioida täyttääkö nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä sakoja umpikaivolietteen jätteenkuljetus jätelain vaatimat edellytykset vai onko perustelua siirtyä tältä osin kunnan (Vaasanseudun jätelautakunta) järjestämään jätteenkuljetukseen. Turun ammattikorkeakoulun tekemä lietekuljetusjärjestelmäselvitys on liitteenä. Selvitys esitellään kunnanhallitukselle kokouksessa. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että - selvitys merkitään tässä vaiheessa tiedoksi - lausunto selvityksestä annetaan kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa. Khall , 65 Jätekuljetusjärjestelmästä päättää jätelautakunta omalla toimialueellaan. Jos kunnassa on voimassa sopimusperusteinen (kiinteistön haltijan järjestämä) jätteen kuljetusjärjestelmä, jätelautakunta voi harkita sen jatkamista vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin hinnoin (jätelaki 35 ). 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (jätelaki 37 ) 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan (jätelaki 37 ) Jätelain mukaista kuljetusjärjestelmää arvioitaessa on huomioitava mm. seuraavaa:

7 Kunnanhallitus Kunnallisen jätelautakunnan toimivaltaan ei kuulu yritystoiminnassa syntyvä liete tai muu jäte, jonka kuljetuksesta ja käsittelystä yritykset päättävät edelleen itse. - Jätehuollon kustannuksista selvästi suurin osa muodostuu jätteiden kuljetuksesta kiinteistöiltä jätteenkäsittelylaitokseen ja vastaanottopisteisiin, jonka vuoksi sen tehokkuudesta tulee huolehtia - Nykyinen järjestelmä ei tuota sellaista tietoa, jonka perusteella voitaisiin seurata järjestelmän toimivuutta ja sitä täyttääkö se jätelain määräykset esimerkiksi tyhjennyskertojen määrästä ja, että sakokaivolietteet käsitellään asianmukaisesti. Ilmeistä kuitenkin on, että jätelain määräykset eivät tällä hetkellä täyty. - Kuljetusjärjestelmä voi olla tehokas vain, jos reitit suunnitellaan etukäteen eikä ristiin ajamista tapahdu. - Sopimusperusteisessa järjestelmässä ei voida samanaikaisesti sekä optimoida kuljetusreittejä että luoda kuljetusyritysten kesken todellista kilpailutilannetta, elleivät kaikki reitillä olevat kiinteistöt kilpailuta reittiä yhdessä. Tällaista ei liene sopimusperusteisen järjestelmän puitteissa juurikaan tapahtunut. - Liikenteen päästöt ja kustannukset alenevat kuljetusmatkojen ja kuljetusaikojen lyhentyessä - Kuljetuskustannusten pienentyessä, myös kiinteistöille aiheutuvat jätehuollon kustannukset pienenevät. - Sopimusperusteisessa järjestelmässä jätteenkuljetusmaksu perustunee kiinteistön etäisyyteen jätteen vastaanottopisteeseen ja siihen, onko kuljetuksista syntynyt kilpailua. - Kiinteistöjen jäteastia tyhjennetään pääsääntöisesti 26 kertaa vuodessa ja lietekaivot kerran vuodessa. Toisaalta lietevaunuun ei mahdu kerrallaan kovin monen kiinteistön lietteitä, jonka vuoksi reitityksellä ei ole niin suurta merkitystä kuin kiinteistöiltä kerättävän poltettavan ja biojätteen reitityksellä ja kilpailuttamisella. Kuljetusyrityksiä edustava Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry on toimittanut kuntaan kannanottonsa kuljetusjärjestelmästä ja se jaetaan kunnanhallitukselle esityslistan oheismateriaalina. SKAL vastustaa siirtymistä sopimuspohjaisesta järjestelmästä kunnan järjestämään. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus antaa asiassa seuraavan lausunnon: - Isonkyrön kunnan alueella sopii parhaiten sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Isonkyrön kunnan alueella asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. - Lietekuljetusjärjestelmässä havaituista puutteista huolimatta Isonkyrön kunta pitää kiireellisempänä muun jätehuollon siirtämistä mahdollisimman nopeasti so-

8 Kunnanhallitus pimusperusteisesta kunnan järjestämään, koska sen toteutuksen tehokkuudella on huomattavasti suurempi taloudellinen merkitys alueen asukkaille. - Jätteiden kuljetusjärjestelmä tulee valita ennen kaikkea asukkaiden näkökulmasta, koska kaikki jätehuollon kustannukset tulevat heidän maksettavakseen. - Jätelautakunnan tulee huolehtia siitä, että kuljetusyritykset toimittavat tarvittavat tiedot jäteviranomaiselle siten, että jätelain määräykset täyttyvät.

9 Kunnanhallitus TÄYTTÖLUVAT LASTENHOITAJAN, RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJAN JA PÄIVÄKOTIHUOLTA- JAN TOIMIIN Khall 66 Kunnanhallitus on hyväksynyt talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, jonka mukaan virkojen ja toimien vakinaiseen täyttämiseen tulee pyytää kunnanhallituksen lupa. Johtava rehtori Susanna Pietikäinen anoo täyttölupia seuraaviin toimiin: - Lastenhoitajan toimi, (Nuppula) Ryhmäperhepäivähoitajan toimi (Tuuralan ryhmikseen) Ryhmäperhepäivähoitajan toimi muutetaan Päiväkotihuoltajan toimeksi Päiväkoti Pikku-Tervakkoon Kaikki toimet täytettäisiin toistaisesti. Toimet vapautuvat eläköitymisten seurauksena. Lisätietoja antaa johtava rehtori Susanna Pietikäinen, puh. (06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myöntää täyttöluvan lastenhoitajan toimeen alkaen, toimen alkusijoituspaikka Nuppulan Päiväkoti - myöntää täyttöluvan ryhmäperhepäivähoitajan toimeen alkaen, toimen alkusijoituspaikka on Tuuralan ryhmis - myöntää täyttöluvan päiväkotihuoltajan toimeen alkaen, toimen alkusijoituspaikka on Päiväkoti Pikkutervakko.

10 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJOJEN JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TIEDOKSISAATTAMINEN Khall 67 Isonkyrön kunnan hallintosäännön 75 :n mukaisesti kunnanhallitukselle annetaan tiedoksi seuraavat pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen seuraavat pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset: - Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta

11 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJE Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Pykälät: 65, 66 Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Määräaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Isonkyrön kunnanvirastoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kunnanviraston aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Isonkyrön kunnanhallitus Pohjankyröntie 136, ISOKYRÖ telefaksi (06) , sähköposti: Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan oikaisua - se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 62, 63, 64, 67 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 65, 66