Pohjoinen kasvukäytävä tarjolla tuhansia työpaikkoja, miljardeja euroja ja toimiva liikennejärjestelmä!

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 2/2013 T&K Pohjoinen kasvukäytävä tarjolla tuhansia työpaikkoja, miljardeja euroja ja toimiva liikennejärjestelmä! Pohjoinen kasvukäyt ävä (Oslo-T ukholma-t urku-helsinki-piet ari) on kansallisest i merkit t ävä, uut t a kasvua t avoit t eleva kehit yshanke. Kasvukäyt ävän keskeinen ajat us on hakea mahdollisimman suurt a hyöt yä liikent een ja t iet oliikent een infrast rukt uuriin t ot eut et uist a miljardi-invest oinneist a. Pohjoinen kasvukäyt ävä -hanke kokoaa alueen kaupungit, kunnat ja yrit ykset hyödynt ämään t eht yjä invest oint eja ja t uot t eist amaan uut t a innovat iivist a, ekologist a ja älykäst ä palveluliiket oiminnan kehit ys- ja kasvualust aa. Kasvukäytävän taustalla Kaakon kokeilu Pohjoisen kasvukäytävän tukijalkoina ovat Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys yhdistettynä voimakkaasti kasvaviin liikennevirtoihin. Yhdessä ne luovat ainutlaatuisen houkuttelevan liiketoimintaalueen. Venäjän WTO-jäsenyys ja mahdollinen viisumivapaus kasvattavat mahdollisuuksia entisestään. Tarjolla on tuhansia työpaikkoja, miljardeja euroja ja täyden palvelun liikennejärjestelmä. Venäjän suunnan henkilö- ja tavaraliikenne ovat jatkuvassa kasvussa. Nykyiset 10 miljoonaa rajanylitystä Venäjältä Suomeen merkitsevät noin kolmea miljoonaa turistimatkaa ja lähes miljardin euron matkailutuloja. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus nostaa rajanylitysten ja matkailijoiden määrän aivan uudelle tasolle kaikkein rohkeimmissa ennustuksissa rajanylityksiä olisi vuonna 2020 jopa 120 miljoonaa ja matkailijoita miljoonaa. 1/6 1

2 Kasvava asiakaspotentiaali merkitsee huikeaa yhdistelmää mahdollisuuksia koko Suomelle, ja erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle, jossa kipeästi kaivataan kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi uusia eväitä. Liikennepoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä noin vuosi sitten käynnistettiin Kaakkois-Suomessa kokeilu. Siinä etsittiin uusia mahdollisuuksia yrityksille ja kunnille hyödyntää kasvavan asiakaspotentiaalin myötä lisääntyvä palvelukysyntä koko alueen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokeilun työpajoissa pohdittiin esimerkiksi sitä, millaisia uusia palveluja matkailijoille voitaisiin kehittää, millaisten palvelujen alustana aikanaan moottoritien rinnalle jäävää tietä voisi tehokkaasti hyödyntää, miten sijoittaa palvelutarjonta kokonaisuuden kannalta viisaalla tavalla ja miten julkishallinnon tulisi kehittää toimintatapojaan, jotta se aidosti toimisi uusien ideoiden mahdollistajana. Onnistumisen tärkeimpinä edellytyksinä nähtiin toimijoiden yhteinen näkemys tavoitteista, maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan yhteen sovittava alueellinen MALPE-suunnittelu sekä yhteisen kokonaisedun priorisoiminen yli yksittäisten intressien. Kokeilun pohjalta valtioneuvosto sisällytti liikennepoliittiseen selontekoon linjauksen kansainvälisen kasvukäytävähankkeen käynnistämisestä, tavoitteena yritysten kasvun, työllisyyden sekä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Pohjoinen kasvukäytävä oli syntynyt. Kasvukäytävähankkeen tavoitteet Pohjoinen kasvukäytävä -hankkeen tavoitekorit muodostuvat liikennepoliittisten ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden synergioiden kautta. Pohjoisen kasvukäytävän keskeisenä periaatteena on kasvavan liikenteen mukanaan tuomien liikenteellisten haasteiden minimoiminen ja liiketaloudellisten hyötyjen maksimoiminen. Kasvukäytävähankkeen tavoitteet saavutetaan seuraavien kokonaisuuksien kautta: 1. Korridorin kansainvälinen kilpailukyky globaalien yrit yst en sijoit t umisessa Tavoitteena suorien ulkomaisten investointien saaminen Suomeen perustuen kansallisiin vahvuuksiin ja vakaaseen yhteiskuntaan sekä sijaintiin idän kasvavien markkinoiden välittömässä läheisyydessä. 2. Alueelliset ja paikalliset mahdollisuudet kasvavien liikkujavirt ojen hyödynt ämisessä Tavoitteena hyödyntää nykyisen 10 miljoonan rajanylityksen tuomat liiketoimintamahdollisuudet ja varautua mahdollisen viisumivapauden myötä aukeaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. 3. Suomen kansainvälinen kilpailukyky t ransit omarkkinoilla Tavoitteena kehittää transitoliiketoiminnan toimintaedellytyksiä ja minimoida liikenteelliset ongelmat. Transitokuljetukset Venäjälle jättävät Suomeen vuosittain yli 200 miljoonaa euroa tuloja ja työllistävä vaikutus on yli 2000 henkilötyövuotta. Venäjän kasvu ja WTO-jäsenyys luovat pohjan transitoliiketoiminnan kasvulle. 4. Älyliikennesekt orin mahdollisuudet liikent een palvelut ason parant amisessa sekä 2/6 2

3 älyliikennet eollisuuden pilot oint ialueena t avoit t eena vient imarkkinat Tavoitteena edistää suomalaisten yritysten liiketoimintaa käynnistämällä edistyksellisiä pilottihankkeita älyliikennepalvelujen tarjoamiseksi kasvukäytävässä liikkuville ja toimiville. 5. Ekologisen liikent een mahdollisuudet liikennepääst öjen minimoimisessa sekä ekoajoneuvot eollisuuden pilot oint ialueena t avoit t eena vient imarkkinat Tavoitteena cleantech -osaamisen hyödyntäminen vihreän kasvukäytävän luomisessa sekä ekologisten liikkumis- ja liiketoimintamahdollisuuksien pilotointialueena tavoitteena vientimarkkinat. Hankkeen ylätavoitteena on kansallisen kilpailukyvyn parantaminen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia parantamalla ja uusia luomalla. Viime kädessä hankkeen onnistuminen näkyy uusina yrityksinä, työpaikkoina ja kansalaisten hyvinvointina. Kasvukäytävä rakentuu monella rintamalla Pohjoisen kasvukäytävän perustuksia on rakennettu jo toista vuosikymmentä ja työt jatkuvat edelleen. Kokonaisinvestoinnit pelkkään E18-väylään ovat miljardiluokkaa, lisäksi kasvukäytävissä on investoitu runsaasti muun muassa satamiin, raideliikenteeseen ja yritystoimintaan. Nyt on aika ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti tehdyistä investoinneista. Kokonaisuutena kasvukäytävän potentiaali on erittäin merkittävä. Osa potentiaalista realisoituu ilman kasvukäytävähankettakin, mutta tällöin se perustuu yksittäisten yritysten yksittäisiin investointeihin ja vaikutukset jäävät pääosin paikallisiksi. Kansainvälisen kiinnostuksen herättäminen ja laajempien kansallisten vaikutuksien aikaansaaminen edellyttävät laajemman koordinoidun ja systemaattisesti etenevän hankeohjelman perustamista. Varsinainen pohjoinen kasvukäytävän hankkeistaminen on käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Tavoitteena on hyväksyttää hankeohjelma vielä ennen kesää ja päästä käytännön toimissa liikkeelle syksyllä Hankevalmistelujen rinnalla on kasvukäytävään liittyen käynnistetty jo useita pilotteja ja yrityshankkeita, joissa hyödynnetään kasvukäytävän mahdollisuuksia. Merkittävimmät julkisen sektorin organisoimat kokonaisuudet ovat: Kaakon kokeilun jatkotyö Kaupunkikehityshanke Ä lyliikenteen FITSRUS Rajanylityksen ennakkovarausjärjestelmä Kaakon kokeilu -jatkotyössä kehitetään uusia toimintamalleja Kaakon kokeilun jatkumona valmistellaan Kymenlaakson kaupallisten toimintojen sijoittumista koskevaa kaavaa, jossa eri toimintojen keskittämisellä hyödynnetään kasvukäytävälähtöistä tarkastelua. Rakenteilla olevaan E-18 väylään ja sen osittain vielä käynnissä olevaan tiesuunnitteluun kasvukäytävätyö on tuonut elinkeinotoiminnan ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmia aiempaa vahvemmin mukaan. 3/6 3

4 Keskeistä on testata toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja, joista onnistuneimmat otetaan käyttöön laajemminkin. Ylimaakunnallisten yhteistyömallien kehittäminen parantaa Kaakkois-Suomen erityisaseman hyödyntämistä Pietarin läheisyydessä ja tekee alueen yhteistyötä tavoitteellisemmaksi ja näkyvämmäksi. Työssä on luotu yhteinen tahtotila siitä, miten alueesta muodostetaan Venäjän kaupan merkittävin ja menestyksekkäin alue Suomessa. Kaupunkikehityshankkeella kasvua ja hyvinvointia Helsinki, Turku ja Kotka ovat käynnistäneet yhdessä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa kaupunkikehityshankkeen, jonka tavoitteena on luoda yhteisvoimin käytävän ympärille uudenlaisia konsepteja, jotka lisäävät kasvua ja hyvinvointia. Painopiste on konkreettisissa, nopeasti toteuttamiskelpoisissa projekteissa. Kukin kaupunki on laatinut oman hankekokonaisuutensa. Turku tutkii meriklusterin kehittämistä osana Tukholma-Pietari -kehityskäytävää, ja Helsinki laatii kehityskäytävään tukeutuvan investointiohjelman. Kotka työskentelee kehityskäytävällä kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan ja vähähiilisen talouden edistämisen parissa. Yhtenä keskeisenä asiana hankkeessa on opetella, miten yhteistyön avulla syntyy kaikkia hyödyttäviä tuloksia enemmän kuin erikseen toimimalla. Kaupunkikehityshankkeen seuraavassa vaiheessa tähdätään mittavaan jatkohankkeeseen, jolla toteutetaan sovitut kehittämisalueet sekä päästään yhteistyöhön Pietarin ja Tukholman kanssa. FITSRUS-hanke synnyttää älykäytävän FITSRUS-hankkeessa kehitetään Suomen ja Venäjän välille nk. liikenteen älykäytävä (Intelligent Corridor). Kyseessä on liikennepalvelu -konsepti, jossa eri liikennemuotoja käyttävät yritykset ja henkilöt saavat sujuvaan liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä älykkäitä palveluita ja tietoja ajantasaisesti. Älykkäät palvelut parantavat liikenteen ja kuljetusten sujuvuutta, turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä tarjoavat kuluttajille ja yrityksille tietoa vaihtoehdoista ja uusista mahdollisuuksista. Ä lykäytävän toteutuminen edellyttää konkreettisten palveluketjujen kokeiluja, jossa palveluita voidaan pilotoida ja testata autenttisilla käyttäjä- ja kuluttajaryhmillä. FITSRUS-hankkeessa tuotetaan pilotoinnin avulla Helsinki-Pietari -käytävälle liikenteen tietopalveluja, jotka ovat loppukäyttäjän kannalta jatkuvia ja yhteneviä rajan molemmin puolin. Hankkeessa pilotoidaan ensivaiheessa seuraavia älyliikenteen palveluja: tiesää ja liikennehäiriöiden tiedotuspalvelu ajantasainen liikenne- ja matkustajainformaatio sekä erilaiset julkisen liikenteen tietopalvelut. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa yhdessä liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusviraston kanssa FITSRUS-hankkeen koordinoinnista. Hankkeessa tärkeässä roolissa on ministeriötason yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa sekä yrityskonsortioiden keskinäinen yhteistyö ja koordinointi venäläispartnereiden kanssa. Nyt aloitettavien pilottien on määrä valmistua keväällä 2014 ja ne on tarkoitus esitellä laajemmin 4/6 4

5 kesäkuussa 2014 Helsingissä pidettävässä ITS Europe -kongressissa. Ajantasaisten tietopalvelujen tuottamisen elementit kasvukäytävässä Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän pilotin toteuttaminen suunnitteilla Rajaliikenteen ongelmien ratkaisemiseksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt esiselvityksen rajaliikenteen ohjausjärjestelmästä. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän periaatteena on, että kaikkien rajan ylittävien ajoneuvojen kuljettajien tulee rekisteröityä ennakkovarausjärjestelmään. Järjestelmässä rajanylittäjät voivat varata ajan etukäteen rajanylitykseen tai ilmoittautua perinteiseen ns. "elävään jonoon", josta rajanylitykseen pääsee saapumisjärjestyksen mukaan. Ajan voi varata esimerkiksi internetistä tai puhelimella. Järjestelmän ansiosta rajanylittäjä on virtuaalisessa jonossa ja voi odottaa rajanylitysvuoroaan jossain muualla kuin raja-asemalla, esimerkiksi kotona tai kauppakeskuksessa. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto vaatii järjestelmän käytännön testausta, pilotointia. Pilotin suunnittelu aloitetaan heti esiselvityksen valmistumisen jälkeen huhtikuussa 2013 ja tarkoituksena on käynnistää pilotti raja-asemalla jo tämän vuoden puolella. Suunnittelusta vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Suunnittelu tehdään hankesuunnitelmana yhteistyössä rajaviranomaisten, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän pilottikohteeksi on alustavasti sovittu Vaalimaan raja-asema. Pilotti käsittää sekä henkilö- että tavaraliikenteen ja on pakollinen kaikille rajaa ylittävien ajoneuvojen kuljettajille. Pilotti on käyttäjille maksuton. Pilotti tilataan suunnittelun ja kilpailutuksen jälkeen palveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Venäläiset viranomaisyhteistyökumppanit Rosgranitsa ja Rosavtodor pidetään ajantasalla asioiden etenemisestä. Rosgranitsalla on rajaliikenteen ennakkovarausjärjestelmän pilotointi käynnissä Viron vastaisilla raja-asemilla sekä kiinnostus käynnistää pilotointi myös Kaakkois-Suomen vastaisilla rajaasemilla. Pilotoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollinen yhteistyö Rosgranitsan kanssa. Pohjoinen kasvukäytävä toimii innovaatio- ja kokeilualustana 5/6 5

6 Uuden liikennepolitiikan mukaisesti julkinen sektori toimii mahdollistajana ja edistää uusien liiketoimintojen, teknologioiden ja menettelytapojen syntymistä. Ensimmäisiä askelia tässä työssä on toimijoiden rohkaiseminen ja erilaisten kokeilujen käynnistäminen. Kokeilut ovat edullinen ja nopea tapa kehittää uutta ja hyödyntää eri toimijoiden poikkitieteellistä osaamista. Pohjoisen kasvukäytävän ensimmäinen vaihe toteutettiin liikennepoliittisen selonteon kokeiluna. Myös jatkossa kasvukäytävä toimii kokeilualustana, jolle kohdistetaan uuden ajan liikennepolitiikan toimintatapoja testaavia kokeiluja "living lab" -tyyppisellä periaatteella. Kasvukäytävä on herättänyt suurta kiinnostusta niin kansainvälisten toimijoiden, alueellisten tahojen kuin merkittävien yritystenkin keskuudessa. Kasvukäytävä on Suomen oloissa poikkeuksellinen kokonaisuus, johon on rakennettavissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä koko Suomen kilpailukykyä ja tulevaisuutta palveleva kokonaisuus. Valtio on jo investoinut E18-käytävään lähes kaksi miljardia euroa ja yritystoiminta alueella on selvästi vilkastunut. Nykyiset liikkujavirrat yhdistettynä Pietarin, ja laajemmin Venäjän kasvumarkkinoihin, luovat erinomaiset edellytykset erilaisille kokeiluille sekä kestävälle liiketoiminnalle. Viedään siis kasvukäytäväajattelua yhdessä eteenpäin. Meillä ei ole tässä mitään hävittävää, mutta runsaasti voitettavaa. Tarjolla on tuhansia työpaikkoja, miljardeja euroja ja täyden palvelun liikennejärjestelmä. Teksti: Eeva Linkama, Hanna Kailasto ja Marko Forsblom, LVM, Kuva: LVM 6/6 6