AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

2 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet tutkintoon johtavan peruskoulutuksen lisäksi lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnosta on säädetty ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 3 :ssa seuraavasti: Ammatilliset erikoistumisopinnot. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ammatillisten erikoistumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen." Jatkotutkintojen käynnistäminen on siis periaatteessa ollut mahdollista, mutta niitä ei ole toteutettu eikä niitä myöskään ole vahvistettu tutkintojärjestelmään. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (A 464/1998) määritellään korkeakoulututkinnoiksi yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin, tohtorin tai muut vastaavat jatkotutkinnot, maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. 2. JATKOTUTKINTOJEN VALMISTELU VUOSINA Vuoden 1997 aikana käynnistyi työelämästä tulleiden aloitteiden ja esitysten pohjalta aktiivinen keskustelu ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta. Lähtökohtina olivat työelämän tarpeet ja etenkin tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE ry käynnisti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin liittyvän valmistelutyön. Esitys asiasta jätettiin opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle tammikuussa Jatkotutkinnon laajuudeksi ARENE ry. esitti tuolloin 80 opintoviikkoa. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto asetti helmikuussa 1998 valmisteluryhmän laatimaan suunnitelmaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen organisoinnista, mahdollisista pilottialoista sekä esityksen pilottivaiheen rahoituksen ja seurannan järjestelyistä. Esitys jätettiin opetusministeriölle syyskuussa Ennen tätä järjestettiin suunnitelmasta keskeisille yhteistyötahoille kuulemistilaisuus. Esityksenä oli opintoviikon laajuisten, tiiviisti työelämän kehittämiseen kytkeytyvien ammatillisten jatkotutkintojen kehittäminen ammattikorkeakoulusektorille. Opetusministeriö pyysi päivätyllä kirjeellään (liitteenä) niitä ammattikorkeakouluja, jotka haluavat osallistua ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeeseen, toimittamaan alustavat suunnitelmansa opetusministeriölle 29. tammikuuta 1999 mennessä. Kaikkiaan 21 ammattikorkeakoulua esitti yhteensä noin 50 alustavaa jatkotutkintohankesuunnitelmaa. Esityksissä oli sekä yhden alan että monialaisia hanke-esityksiä. Kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteishanke-esityksiä oli kuusi kappaletta.

3 Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintohanketta valmistellut opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston virkamiesryhmä analysoi hanke-esityksiä. Sen näkemyksen mukaan suunnitellut hankkeet osoittivat ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tarvetta useilla aloilla. Ryhmä arvioi elokuussa 1999, että monilla ammattikorkeakouluilla olisi näyttänyt olevan valmius jatkotutkinnon kehittämishankkeen käynnistämiseen vuoden 2000 alussa. 3. EUROOPPALAISIA KORKEAKOULUTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISLINJAUKSIA Toukokuussa 1998 Ranskan, Iso-Britannian, Saksan ja Italian korkeakoulutuksesta vastaavat opetusministerit allekirjoittivat ns. Sorbonnen julistuksen eurooppalaisten korkeakoulujärjestelmien arkkitehtuurin harmonisoinnista. Kesäkuussa 1999 Euroopan opetusministerit antoivat Bolognassa julkilausuman Euroopan korkeaasteen koulutuksesta (Joint declaration ). Siinä korkea-asteen yleiseurooppalaiseksi rakenteeksi esitetään kaksisyklistä mallia, johon kuuluisivat vähintään kolmen opintovuoden mittaiset ensimmäisen vaiheen tutkinnot. Toisessa vaiheessa niitä seuraisi kahden tasoisia tutkintoja: lyhyempiä maisteri- ja pidempiä tohtoritutkintoja. Edellä mainitun kansainvälisen keskustelun johdosta katsottiin tarpeelliseksi tehdä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja koskevat linjaukset valtioneuvoston vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Saksa ja Hollanti, joiden kummakin järjestelmää suomalainen ammattikorkeakoulu muistuttaa, ovat avanneet ammattikorkeakouluista väylän master's -tutkintoihin. Suomalainen ammattikorkeakoulututkinto on rinnastettu kansainvälisissä yhteyksissä bachelor-tutkintoon. Ammattikorkeakoulututkinto bachelor -tason tutkintona antaisi perusteet ajatella ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoa ammattikorkeakoulujärjestelmän master's-tasoisena tutkintona, jolloin ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus rinnastuisi ylemmän korkeakoulututkinnon tuottamaan kelpoisuuteen. 4. VALTIONEUVOSTON LINJAUS Valtioneuvosto linjasi hyväksytyssä, vuosille koskevassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tavoitteita ja kehittämisperiaatteita seuraavasti: "Ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä parannetaan. Tässä tarkoituksessa kehitetään ammattikorkeakoulujen ammatillisia jatkotutkintoja sekä yhdessä työelämän kanssa tehtävää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä." "Korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä."

4 "Ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta." 5. ESITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN VALMISTELUN ETENEMISESTÄ Opetusministeriön virkamiesryhmä on laatinut ehdotuksen tutkintojen rahoituksesta ja kehittämisen etenemisestä edellä mainitut kehittämissuunnitelman linjaukset huomioon ottaen ja aiempaa valmistelutyötä hyödyntäen. Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä käsitteli ehdotusta Jatkotutkintojen laajuus, rakenne ja asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä Jatkotutkinnon laajuus on pääsääntöisesti 40 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 160 opintoviikkona ja pääsääntöisesti 60 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Näin ollen perustutkinnon ja jatkotutkinnon kokonaislaajuus on päätoimisesti opiskellen yhteensä noin viisi vuotta. Samalla alalla jatkotutkinnon laajuus on pääsääntöisesti sama. Jatkotutkinto käsittää sen laajuudesta riippuen opintoviikkoa ammattikorkeakoulun organisoimia, jatkotutkinnon alaan kuuluvaan syventäviä opintoja sekä opinnäytetyönä suoritettavan 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Erikoistumisopintoja voidaan lukea hyväksi jatkotutkintoa suoritettaessa ammattikorkeakoulujen määrittelemällä tavalla. Lähtökohtana on, että erikoistumisopinnot jäävät jatkotutkintojen rinnalle itsenäisiksi, pääsääntöisesti 20 opintoviikon laajuisiksi, nopealiikkeisiksi työelämää palveleviksi täydennyskoulutusohjelmiksi. Opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot, niihin johtavat koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet samalla tavoin kuin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavassa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tuottamat kelpoisuudet ehdotetaan määriteltävän korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annetussa asetuksessa siten, että ne tuottavat julkisiin virkoihin ja tehtäviin ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettavan kelpoisuuden. Tässä vaiheessa ei oteta kantaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimeen Jatkotutkintojen käynnistäminen Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoväylä ehdotetaan kehitettäväksi ensiksi muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Nämä ovat aloja, joilla työelämän nopean kehityksen ja kansainvälistymisen johdosta jatkokoulutustarve ja nykyisen osaamisen uudistamisen tarve on akuutein. Tällä kehittämispolitiikalla halutaan huolehtia myös Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän kansainvälisestä kilpailukyvystä. Jatkotutkintojen käynnistämisellä pyritään - vastaamaan työelämän nopeasta muutoksesta ja kansainvälistymisestä aiheutuviin osaamistarpeisiin,

5 - lisäämään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia hakeutua myös muihin tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin kuin mitä yliopistot tarjoavat, - vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyömuotoja erityisesti omalla toiminta-alueellaan; ja - hyödyntämään työelämän tarpeista lähtevän tutkimus- ja kehitystyön synergiaetua myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jo työelämässä toimivien henkilöiden jatkokoulutuksen kehittämisessä. Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa tekemän linjauksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoilla pyritään vastaamaan työelämän kehittämistarpeisiin ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot esitetään käynnistettäväksi kolmella alalla. Niiden valinnassa on hyödynnetty aiempien valmisteluvaiheiden selvityksiä; mm. vuoden 1999 alussa saatuja ammattikorkeakoulujen ehdotuksia ja niihin liitettyjä työelämäyhteistyötä koskevia selvityksiä. Jatkotutkinnot esitetään käynnistettäväksi ensimmäisessä vaiheessa seuraavilla aloilla: tekniikka ja liikenne, kauppa ja hallinto sekä terveysala. Tekniikan ja liikenteen - erityisesti tietoteollisuusalojen - nopea kehitys edellyttää korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osaamistason jatkuvaa laajentamista. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ehdotetussa muodossa tarjoavat luontevan lisän vastata näihin osaamistarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen vuoden 1999 alussa toimittamista jatkotutkintoohjelmaesityksistä 11 kohdistui tälle alalle. Niiden perusteella voi arvioida, että useimmilla ammattikorkeakouluilla on riittävät edellytykset jatkotutkinto-ohjelmien käynnistämiseen, työelämän yhteydet ovat monipuoliset ja tällaisten jatkokoulutusohjelmien kysyntä niin opiskelijoiden kuin työelämän näkökulmasta on kasvava. Jatkotutkintojen käynnistäminen ammattikorkeakouluissa tarjoaisi työelämän tärkeänä pitämän jatkokoulutusvaihtoehdon myös niille ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka eivät ole kiinnostuneet diplomiinsinööriopinnoista. Kaupan ja hallinnon alalla jatkotutkintojen käynnistämisellä halutaan vahvistaa erityisesti kansainvälisen kaupan ja liiketoimintaosaamisen välittymistä myös pk-yrityksiin ja nostaa tällä alueella työskentelevän henkilöstön osaamistasoa ja koko sektorin kehitysedellytyksiä. Aiempien valmisteluvaiheiden perusteella voi arvioida, että pääosa kaupan ja hallinnon koulutusta hoitavista ammattikorkeakouluista täyttää jatkotutkintojen aloittamiselle asetettavat laatukriteerit. Terveydenhuoltoalalta tehtiin runsaasti esityksiä vuosien vaihteessa, jolloin ammattikorkeakouluilta pyydettiin ensimmäisen kerran jatkotutkintoesityksiä. Alan koulutus täyttää monissa ammattikorkeakouluissa jatkotutkintohankkeille asetettavat laatukriteerit (ks. kohta 5.3). Terveysalalla on suuri jatkokouluttautumishalukkuus johtuen alan nopeasta, jatkuvasta kehityksestä ja siitä aiheutuvista osaamisen päivitystarpeista. Terveysalan jatkokoulutusta tarjotaan tällä hetkellä yliopistoissa. Työnjako yliopistojen kanssa tulisi selvittää pikaisesti, mikäli ei haluta tukea kysynnän ohjautumista jatkossakin kokonaan yliopistoihin. Ammatillisesti ja käytäntöön suuntautuneen ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon luominen selkiyttäisi tilanteen ja loisi alalle tarpeellisen ja tarkoituksenmukaisen kouluttautumisväylän. Ensimmäiseen vaiheeseen valituilla aloilla jatkotutkinnot on tarkoitus käynnistää muutamissa laatukriteerit täyttävissä ammattikorkeakouluissa, joissa järjestetään alan koulutusta.

6 Käynnistysvaiheen laajuus tulee siten tarkentumaan vasta ammattikorkeakoulujen toimittamien esitysten ja niiden perusteella tehtyjen valintojen ja päätösten jälkeen.

7 5.3 Jatkotutkintojen käynnistämisen kriteerit ammattikorkeakouluissa Lähtökohtana on, että kaikilla niillä ammattikorkeakouluilla, jotka täyttävät jäljempänä mainitut laatukriteerit ja joilla on koulutusta jollakin jatkotutkintojen ensi vaiheeseen valitulla alalla (tekniikka, kauppa ja hallinto, terveysala), on mahdollisuus tehdä esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen aloittamiseksi. Päätöksenteko tapahtuu työelämän tarpeista lähtevän arvioinnin ja ammattikorkeakoululuille asetettujen laatukriteerien perusteella. Valmisteluryhmä on arvioinut käynnistymisvaiheen laajuudeksi jatkotutkintoa suorittavaa vuosiopiskelijaa (ks. kohta 5.5). Valinta tapahtuu seuraavien kriteerien perusteella: - Ammattikorkeakoulun osaaminen: ammattikorkeakoulu on toiminut vakinaisena vähintään 2 vuotta. Koulutusalan jatkotutkinnon käynnistämisen edellytyksenä ovat jatkotutkinnon perustana olevat ammattikorkeakouluopinnot kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi oppilaitoksessa tulee olla kokemusta alan erikoistumisopintojen järjestämisestä. - Työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyö: jatkotutkintojen kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoululta edellytetään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä jatkotutkinnon alalla. - Opettajien taso: jatkotutkinnon käynnistämisen edellytyksenä on, että siitä vastaavalla opettajalla on yliopettajan kelpoisuus ja työkokemus alalta ja muilla jatkotutkinto-opettajilla asetuksen edellyttämä virkakelpoisuus ja työkokemus alalta. Koulutusalakohtainen jatkokoulutusohjelmien valtakunnallinen työnjako rakennetaan niin, että kunkin ammattikorkeakoulun erityisosaaminen ja vahvuudet sekä alana ja alueen työelämän osaamistarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Ohjelmien toteutus suunnitellaan niin, että opiskelu voi tapahtua myös työn ohella ja työtä ja opiskelua jaksottaen. 5.4 Jatkotutkinto-opinnoissa edellytettävä kelpoisuus Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinto-opiskelijat. Valituilla tulee olla riittävät edellytykset kyseisen koulutusalan jatkotutkinnon suorittamiseksi. Ensisijainen kelpoisuus ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-opintoihin on ammattikorkeakoulututkinto soveltuvalla alalla. Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin on edellytyksenä, että valittavilla on pääsääntöisesti 2-3 vuoden työkokemus ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen työelämäyhteyksien korostamiseksi. Yliopistossa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittelemät lisäopinnot Volyymi Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kokonaisvolyymi sekä vuonna 2000 että 2001 on vuosiopiskelijapaikkaa / vuosi. Näistä noin suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja.

8 Jatkotutkintokoulutuksen käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa tarkoitukseen on varattu aikuiskoulutuksen kiintiöstä vuosiopiskelijapaikkaa. Mikäli jatkotutkinnot pidemmällä aikavälillä otettaisiin käyttöön kaikilla aloilla, jatkotutkintoihin arvioidaan vuosittain siirtyvän % eri alojen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tämä olisi noin vuosiopiskelijaa. Tarkoituksena ei siis ole luoda yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkinnon tapaan kaksiportaista tutkintojärjestelmää. Volyymin määrittäminen prosentuaalisesti korkeintaan edellä mainitulle tasolle yhdessä ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen edellytettävän 2-3 vuoden työkokemuksen kanssa estää tällaisen järjestelmän syntymisen. 5 6 Rahoitus Vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen resurssin on arvioitu olevan samalla tasolla kuin vuonna 2000, eli vuosiopiskelijaa. Näistä n suunnataan erikoistumisopintoihin. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen väliset vuotta 2001 koskevat tulossopimukset on tehty siten, että tästä resurssista on varattu käytettäväksi jatkotutkintoihin noin vuosiopiskelijapaikkaa. Jatkotutkintokoulutus on tutkintoon johtavana koulutuksena opiskelijalle maksuton. Perustutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen voimavaroja siirretään osittain jatkotutkintokoulutukseen vaiheessa, jossa opistoasteen/ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kysyntä ammattikorkeakoulututkintoon vähenee. Selvitetään koulutuksen järjestäjille suoritettavan valtionosuuden rahoitusperusteet (laskentajärjestelmä) ja opiskelijoiden oikeus opintotukeen ottaen huomioon, että todennäköisesti merkittävä osa opiskelijoista suorittaa jatkotutkinto-opinnot työn ohessa. Tässä yhteydessä selvitetään myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämisen vaikutukset erikoistumisopintojen rahoitukseen. 6. LAINSÄÄDÄNTÖ JA TARVITTAVAT SÄÄDÖSMUUTOKSET Opetusministeriö valmistelee tarvittavat säädösmuutokset. Lakiesitys on tarkoitus antaa syyskauden alussa, tavoitteena saada se voimaan vuoden 2001 alussa. Muutokset valmistellaan ammattikorkeakouluopintoja koskevaan lakiin ja asetukseen (lisätään jatkotutkintoja koskevat maininnat ao. kohtiin), opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevaan lakiin ja asetukseen, korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annettuun asetukseen, opintotukilakiin ja asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.. 7. AIKATAULU Opetusministeriö järjestää keskeisille työelämän järjestöille ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille työseminaarin erityisesti työelämän tarpeiden konkretisoimiseksi. Kun tarvittavat säädösmuutokset on annettu eduskunnalle, opetusministeriö informoi ammattikorkeakouluja jatkotutkintojen valmistelun etenemisestä. Esitykset jatkotutkinnoista tullaan pyytämään kaikilta niiltä ammattikorkeakouluilta, jotka täyttävät kohdassa 5.3. mainitut kriteerit ja joilla on koulutusta joillakin jatkotutkintohankkeen ensi vaiheeseen valitulla alalla (tekniikka, kauppa ja hallinto, terveysala).

9 Päätökset jatkotutkintojen käynnistämisestä tehdään vuoden 2000 vaihteessa siten, että ohjelmien, opiskelijavalinnan ym. toimien valmistelu voi käynnistyä ao. ammattikorkeakouluissa kevään 2001 aikana ja tutkinnot voidaan ottaa käyttöön Perustetaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen seuranta- ja koordinaatioryhmä, jossa ovat mukana koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja muut keskeiset tahot. Ryhmä vastaa hankkeen seurannasta ja tulosten analysoinnista silmällä pitäen jatkotutkintojen käyttöönoton laajentamista valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjatulla tavalla. Koordinaatioryhmälle palkataan projektipäällikkö.