AYY:n Talousarvio Taustatiedosto

Transkriptio

1 AYY:n Talousarvio 2010 Taustatiedosto

2 Sisältö Budjetista yleisesti... 3 Järjestötoiminta... 4 Organisaatio... 4 Yleiskatsaus... 4 Järjestösektori... 6 Viestintä ja Aino... 7 KY Historiikki... 7 Taloustoimisto... 7 OUBS... 8 Trinet... 8 Sijoituskiinteistöt... 8 Sijoitusyhtiöt... 8 KOy Jämeränjälki (Dipoli -talo)... 8 KY-Palvelu Oy... 8 KOy Otakaari Sijoitukset... 9 Sijoituspooli... 9 Sijoitukset Rahastot Teekkaritoiminnan edistämisrahasto KY-kapseli Opiskelija-asunnot Heinävaara, Ossin Linna, Otaranta ja Vanha Kylä Kiinteistö Oy Ida Aalbergintie 1 F Kiinteistö Oy Pohjavedenkatu Kiinteistö Oy Ida Aalbergintie Kiinteistö Oy Turkismiehentie Kiinteistö Oy Vaasankatu Ylioppilasasuntola ja Keilatalo Oy Yleiset asuntolamenot Opiskelija-asunto kiinteistöyhtiöt... 14

3 Talousarviosta yleisesti Talousarvio on edustajistolle ensisijaisen tärkeä työkalu; sen kautta se valvoo koko ylioppilaskunnan toimintaa. Talousarvio on kiinteästi kytköksissä tilinpäätökseen, jonka kautta edustajisto pystyy jälkeenpäin valvomaan toteutunutta toimintaa. On kuitenkin rakentavampaa puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja helpompaa vaikuttaa etukäteen talousarvion valmistelun yhteydessä. Talousarvion etusivulla on yhteenveto AYY:n eri toimintojen ( tulosyksiköiden ) budjeteista ensi vuonna. Tarkemmat budjetit löytyvät eriteltyinä välilehdiltä ja niiden taustoja on myös avattu tässä dokumentissa. Kokonaiskuvaa selkeyttämään talousarvio sisältää myös rahaliikenne -välilehden. Sinne on käytännössä kerätty yhteen AYY:ssa ensi vuonna liikkuvat rahavirrat, eritelty mitkä toiminnot tuottavat ja mitkä osaltaan kuluttavat rahaa. Konsernin sisäiset subventiot -taulukko osoittaa ensi vuoden toiminnan reaaliset vaikutukset ylioppilaskunnan talouteen. Muualle kohdistuvat kulut ja tuotot -taulukko taas kerää yhteen kaikki irralliset langanpätkät, joita talousarviosta löytyy, mutta joilla ei kuitenkaan (syistä jotka on selitetty taulukossa ja myöhemmin tässä selvityksessä) ole suoraa vaikutusta ylioppilaskunnan talouteen. Vertailu konsernin talousarvion yhteenvetoon -taulukko taas tasaa aiemmissa taulukoissa eritellyt rahavirrat etusivun yhteenvedon kanssa. Talousarvio on ensi vuoden osalta alijäämäinen. Käytännössä ylioppilaskunnan varallisuus laskee varsinaisen toiminnan takia (ks. Konsernin sisäiset subventiot- taulukko). Tämä budjettivaje tullaan kattamaan kassavaroilla ja myymällä ylioppilaskunnan omistamia rahasto-osuuksia. Tämä vastaa 2.96% ylioppilaskunnan n. 13.8m sijoitusvarallisuudesta. Jotta nettovaikutus ensi vuoden osalta AYY;n omaisuudelle olisi nolla, tulisi ylioppilaskunnan siis ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden arvo kasvaa 2.96% verran ensi vuonna. Sijoitusomaisuuden tuottama nettokassavirta on jo otettu huomioon ylioppilaskunnan talousarviossa. Olettaen, että sijoitusomaisuuden arvo ei kasva, olisi tämä tuottanut TKY:n käyttämän kaavan mukaan 8178 kassavirtaa ja 8178 lisää pääomaa vuonna Kymmenen vuoden aikana, vuoteen 2020 mennessä, olisivat sen tuotot järjestötoiminnalle olleet yhteensä ja vastaava määrä olisi lisätty pääomaan joka olisi tällöin (kaava ottaa huomioon 2% inflaation, lisää tietoa kohdassa Sijoitukset ). On mahdotonta ennustaa kuinka AYY:n omaisuuden arvo kehittyy ensi vuonna, mutta jos kyseessä oleva alijäämä on kertaluonteinen erä, ylioppilaskunnan pitkän tähtäimen toimintaedellytykset eivät merkittävästi heikkene sen myötä.

4 Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kulujen jako 47 % 53 % Henkilöstö Toiminta Organisaatio AYY:n organisaatiokaavio budjetoituine järjestöpuolen työntekijöineen löytyy edustajiston wikistä, Yleiskatsaus Ohessa lyhyt koonti järjestötoiminnan eri osa-alueista. Tiettyjä sektoreita on tarkasteltu hieman laajemmin tämän osion jälkeen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan järjestötoiminnan menot 2010 Henkilöstö Toiminta

5 Hallinto Hallinnon menokohdassa on KY:n taloustoimiston henkilöstökulut sekä TKY:n taloustoimiston järjestöpuolelle jyvitettävät kulut. Keskustoimisto Keskustoimiston henkilöstökuluista kustannetaan pääsihteerin sekä palvelusihteereiden palkat. Toiminnan kuluissa on suurimpina Otakaari 11:n vuokra. Täältä löytyvät myös opiskelijakorttiprojekti sekä aatteellisen sihteeristön matkakulut, kokoustarjoilut, virkistäytymistä sekä lehtitilaukset ja toimistotarvikkeet. Hallitus Tämä menoerä koostuu lähes kokonaan hallituksen palkkioista, jotka ovat hallituksen jäsenelle 700e ja pj:lle 900e. Toiminnan kuluissa on kokoustarjoilut, matkakulut, edustus ja koulutus. Edustajisto Edustajiston kulut koostuvat kokouskuluista, edustajiston koulutuskuluista sekä edustajiston puheenjohtajan palkkiosta. Arkisto Arkiston kulut koostuvat nykyisten ylioppilaskuntien arkistojen integroinnin, arkistokohteiden ylläpidon ja arkiston juoksevia kuluja. Edunvalvonta Edunvalvontaan ollaan lisätty resursseja edustajiston toiveen mukaisesti. Edu-sektorin esityksen mukaisesti AYY:llä on 1 kopo-sihteeri, 2 sopo-sihteeriä, 3 kampusedunvalvontasihteeriä, 1 kv-sihteeri sekä puolipäiväinen liikuntasihteeri. Toiminnan kulut ovat mm. sektoreiden matkakuluja sekä vapaaehtoistoimintaa. Aalto-yhteisötoiminta Rahaa on varattu mm. vuosijuhliin, laskiaiseen, vappuun sekä muihin projekteihin. Aalto-yhteisötoimikunta saa itse ideoida yhteisötoimintansa, joten siksi kuluja ei ole lähdetty tarkemmin allokoimaan eri tapahtumiin. Tarvittaessa Aalto-yhteisö-tmk anoo hallitukselta lisäprojektirahaa hankkeilleen. Kampuskohtainen kulttuuri Kulttuuri- ja järjestösihteeri kaikille kolmelle kampukselle. Teekkarijaosto ja museo Teekkarijaoston toimintaan e ja Polyteekkarimuseoon KY ry:n avustus 0 KY ry:lle myönnetään avustus lainana, joka maksetaan takaisin, mikäli KHo:n valitukset hylätään. Mikäli omaisuus päätyy AYY:lle, laina annetaan anteeksi ja talousarvio laaditaan uudestaan. Tokyo ry:n avustus Tokyo ry:lle myönnetään avustus, joka pitää sisällään myös Arabian kampuksen yhdistysten toimintaavustukset. AYY:n toiminta-avustukset AYY myöntää Otaniemen ja Kampin kampusten yhdistyksille toiminta-avustusta. Yhdistysten tulee olla AYY:n yhdistysluettelossa.

6 Järjestötoiminta AYY:n järjestösihteerin henkilöstökulut sekä järjestösektorin vapaaehtois- ja kokouskuluja. Tiedotus Henkilöstökuluissa ovat AD:n ja tiedottajan henkilöstökulut. Toiminnan kulut koostuvat kalenterista, vapaaehtoistoiminnasta, mediaseurannasta, kokouskuluista ja käännöspalveluista. Aino Ainon talous koostuu päätoimittajan ja toimitussihteerin henkilöstökuluista, lehden painokuluista, kirjoituspalkkioista ja mainosmyynnin kuluista. Mainoksia myymällä Ainon on arvioitu saavan noin Tämä on arvio, joka on vähennetty taulukossa Ainon menoista. Aino keskustelee yliopiston kanssa esim. ABI-numeron kustantamisesta. Tietotekniikkapalvelut Kulut koostuvat tietotekniikkasihteeristä ja laitehankinnoista, lisensseistä, ylläpidosta ja Trinetin kuluista järjestötoiminnalle. Jäsenyydet AYY maksaa jäsenmaksun seuraaviin yhteisöihin ja liittoihin: Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden liikuntaliitto, Svenska Studerandes Intresseförening, SEFI (European society for engineering education) ja SUNTU (Studen Unions of Nordic Technical Universities) Projektit Projekteissa on suurimpana kulueränä AYY:n rakentamisprojekti. Rakentamisprojekti pitää sisällään muun muassa verkkosivujen uudistamisen ja muuton Lämpömiehenkujalle. Sen lisäksi täältä löytyy hallituksen projektiraha ja KY:n historiikki Järjestösektori Yhdistysten ja kerhojen toiminta-avustusjako on toteutettu eri tavalla KY:llä, TOKYOlla ja TKY:llä. AYY:ssä toiminta-avustusjakoprosessi yhtenäistetään, joten muutoksia on luvassa erityisesti KY:n kerhojen ja yhdistysten osalta. KY:n avustusbudjetti vuonna 2009 oli euroa, TKY:n euroa ja TOKYOn euroa. AYY jakaa vuoden 2010 toiminta-avustuksia korkeintaan euron edestä. AYY:ssä toiminta-avustuksia jaetaan tarveperusteisesti kerran vuodessa niille yhdistyksille, jotka ovat hakeutuneet AYY:n yhdistysohjesäännön mukaisesti yhdistysluettelon ensimmäiseen rekisteriin. Toimintaavustusten hakuaika on (*), jonka jälkeen järjestövaliokunta käy hakemukset läpi ja muodostaa pohjaesityksen, jossa on määritelty yhdistyskohtaiset avustussummat. AYY:n hallitus päättää avustuksista järjestövaliokunnan esityksestä. Maksuun avustukset menevät viimeistään huhti-toukokuussa hallituksen päätöksen jälkeen. Arabian kampuksen ainejärjestöjen toiminta-avustukset (5000 ) on sisällytetty TOKYO ry:n avustukseen ja niiden jakamisesta päättää TOKYO ry:n hallitus. Esityksen mukaan aiemmin KY:n piirissä toimineiden yhdistysten avustuksia on vähennetään vuoteen 2009 verrattuna Vähennys toteutetaan käytännössä siten, että aiemmin KY:n piirissä toimineiden urheiluyhdistysten harjoitusvuorojen rahallista avustusta vähennetään, ja AYY:n liikuntasihteerin työaikaa käytetään siihen, että urheiluyhdistyksille etsitään halvempia harjoitustiloja. Kevään aikana yhdistysksille turvataan aiemmin käytössä olleet harjoitusmahdollisuudet ja muutokset toteutetaan syksyllä. Myös

7 muiden aiemmin KY:n piirissä toimineiden yhdistysten avustukset todennäköisesti vähenevät vuoteen 2009 verrattuna järjestövaliokunnan esityksestä riippuen. Aiemmin TKY:n piirissä toimineiden yhdistysten toiminta-avustukset pysyvät esityksen mukaan samalla tasolla kuin vuonna (*) Hakuaika on rajattu maaliskuuhun, sillä avustushaun liitteeksi vaadittava edellisen vuoden tilinpäätös hyväksytään suuressa osassa yhdistyksistä vuosittain helmi-maaliskuun aikana ns. kevät- tai vuosikokouksessa. Järjestövaliokunnan kokoonpanoksi on suunniteltu AYY:n järjestösihteeriä, sekä kunkin avustusjaon kohteena olevan kampuksen yhdistyskentän tuntevat asiantuntijat. Viestintä ja Aino Viestintäsektorin budjetti 2010 Viestintäsektorin kokonaisbudjetista prosentuaalisesti suurimman osan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka pitävät sisällään täysipäiväisen tiedottajan ja AD:n. Web-kehittäjän toimenkuva jaetaan tietotekniikkasektorin henkilöstölle. Muita suuria yksittäisiä eriä ovat yhdistyvien ylioppilaskuntien vuosikertomukset, joita on karsittu 10k -> 6k ja kääntäjäkukut, joita on täsmennetty -6k. Ainon budjetti 2010 Aino on laajalle opiskelijakunnalle ainoa konkreettinen yhteys ylioppilaskuntaansa. Ison ylioppilaskunnan lehteä mahdotonta tehdä kovin pienellä budjetilla jo pelkästään suuren levikin takia. Kovin suurta kulujen karsintaa mahdotonta tehdä ilman että Ainon konsepti muuttuisi oleellisesti nykyisestä. Ainon budjetista karsittuja kohteita ovat: ½-päiväinen AD, painokulut, lisätty kesälomautukset, ja ABI-numero on budjetoitu yliopiston kustannukseksi. Ainoa ja Ainon budjettia esiteltiin myös iltakoulussa 12.11, Powerpoint-esitys löytyy tästä linkistä: KY Historiikki KY:llä vuonna 2008 aloitettu historiaprojekti siirtyy AYY:lle. Projektin kustannuksista valtaosa muodostuu historioitsijan palkasta jonka lisäksi ensi vuonna kirjan valmistuessa myös sen kustantamisesta aiheutuu kuluja. Projektin kustannustaso on ollut tasainen sen aloittamisesta lähtien (B 2008; , B 2009; ) mutta siitä on myös odotettavissa tuloja. Ne painottuvat kuitenkin vahvasti projektin loppupäähän, pääasiallisina tulonlähteinä tomien kirjojen myynti hemikuusta 2011 eteenpäin ja tukijoiden hankinta kirjalle loppuvuodesta AYY tarjoaa mahdollisuutta KY:lle maksaa projektista aiheutuneet kustannukset AYY:lle takaisin jos korkein hallinto-oikeus hylkää lahjoituksesta tehdyt valitukset. Näin ollen KY lunastaa täyden omistusoikeuden projektiin mikä tuntuu luontevalta huomioiden sen aihe. Jos AYY:lle ei valituksia hylättäessä korvata aiheutuneita kuluja, on niiden vastineeksi odotettavissa ylioppilaskunnalle tuottoja. Oikeuden päätökseen asti on kuitenkin suositeltavaa, että projekti toimii AYY:ssä, jotta sitä toteuttavalla työntekijällä on esimies ja varsinainen työyhteisö ympärillään. Projektin vastuiden jakamiseen tullaan palaamaan KY:n kanssa. Taloustoimisto AYY:n taloustoimisto budjetoidaan TKY:n mallin mukaisesti. Tässä mallissa kaikki taloustoimiston kulut, aina työntekijöistä niitteihin ja tilintarkastukseen, lasketaan yhteen. Mukana on myös keskustoimiston kopiokone ym. yhteisiä kuluja. Tämä kokonaissumma jaetaan ylioppilaskunnan eri kustannusyksiköiden

8 kesken siinä suhteessa, jossa he kyseisiä kuluja aiheuttavat. Opiskelija-asunnot maksavat täten esim. kiinteistöpäällikön palkan, sijoituksista maksetaan taloustoimikunnan kuluja ja järjestötoiminta maksaa osansa tilinpäätöksen tekemisestä ja kopiokoneen käytöstä. Erikoisuutena AYY:n budjetissa kannatta huomioida, että TKY:n taloustoimiston kuluihin on laskettu mukaan KY:ltä siirtyvän vakituisen henkilöstön ja muut taloustoimiston kulut. OUBS OUBS on aiemmin budjetoitu TKY:llä erillisenä tulosyksikkönä, teekkarikylän mediana. Se toimii omakatteisesti ja rahoitetaan ylioppilaskunnan tulosyksiköistä jotka käyttävät sen palveluja, pääasiassa teekkarikylästä. Tähän ei nähty syytä puuttua tässä vaiheessa, sillä OUBS:n rooli tulevassa ylioppilaskunnassa on muutoksessa. Tulevaisuudessa mikäli OUBS:n rooli ylioppilaskunnassa laajenee, tulee pyrkiä myös kulujen tarkempaan kohdentamiseen, esimerkiksi järjestötoimintaan. Trinet Trinet on aiemmin budjetoitu TKY:llä erillisenä tulosyksikkönä, teekkarikylän mediana. Se toimii omakatteisesti ja rahoitetaan ylioppilaskunnan tulosyksiköistä jotka käyttävät sen palveluja. Ratkaisu on toimiva ja siihen ei nähty syytä puuttua. Sijoituskiinteistöt AYY omistaa suoraan kaksi sijoituskiinteistöä, Servin Mökin ja Rantasaunan, jotka ovat pääasiassa ylioppilaskunnan jäsenten vuokrattavissa. TKY on perinyt jäseniltään kiinteistöjen todellisia kustannuksia alhaisempia vuokria ja käyttökorvauksia. Tämä on katsottu ylioppilaskunnan jäsenilleen tarjoamaksi palveluksi, joka on rahoitettu ylioppilaskunnan muiden sijoitusten kautta. Tätä käytäntöä on jatkettu AYY:n talousarviossa, ylläpitäen entistä vuokratasoa jäsenille ja huomioiden mahdolliset muutokset ylläpito-, korjaus ja pääomakuluissa. Sijoitusyhtiöt AYY omistaa 100% KY-Palvelu OY:n, Kiinteistö Oy Jämeränjäljen, Kiinteistö Oy Otakaari 11:n ja Oy Dipoli Ab:n osakkeista. Näistä kolmella ensimmäisellä konsernin talousarvion kannalta merkittävää toimintaa. KOy Jämeränjälki (Dipoli -talo) Dipoli-taloa hoidetaan pyrkien kasvattamaan omaisuuden jakokelpoista nettotuottoa pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä Dipoli-talo on vuokrattu korkeakoululle vuoteen 2010 asti vuokralla, joka kattaa talosta aiheutuvat keskimääräiset kulut. Vuonna 2010 yhtiön tulot ylittävät reilusti kiinteistön ylläpitokustannukset. TKY:n aiempaa omaisuudenhoitopolitiikkaa seuraten, talousarviossa on laskettu kiinteistöyhtiön ylijäämän siirtyvän tuotoksi ylioppilaskunnalle. KY-Palvelu Oy KY-Palvelu OY harjoittaa isännöintitoimintaa, kirjakauppa- ja kirjakustannustoimintaa, sekä erilaisten projektien, kuten KY-kalenterin, toteuttamista. Yhtiön strategiaa ollaan hiljattain uudistettu ja sen johdosta kirjakauppa- ja kirjakustannustoiminnasta luopumassa. Kirjavarastoja on tyhjennetty jo muutaman vuoden ajan toimenpiteitä jatketaan vuonna 2010, jolloin jo huomattava osa yhtiön liiketoiminnasta koostuu isännöintipalveluista AYY:n piirissä toimiville kiinteistöille. Mm. KY:n asuntotoimiston henkilökunta, ml. kiinteistöpäällikkö, ovat KYP:ssa töissä. Yhtiön budjetoitu tappio vuonna 9600 katetaan yhtiön omasta pääomasta.

9 KOy Otakaari 11 Kiinteistöosakeyhtiö Otakaari 11 on osa TKY:n nykyistä sijoituspoolia. Yhtiö on myös erillinen tulosyksikkö, sillä se käsittää TKY:n nykyisen keskustoimiston tilat, josta ylioppilaskunta maksaa yhtiölle vuokraa. Konsernin tasolla tämä vuokra on siis puhtaasti laskennallinen, eli rahaa siirtyy tulosyksiköiltä (järjestötoiminta ja taloustoimisto) toiselle (KOy Otakaari 11). Yhtiön kulut ovat vuonna 2010 aiempaa suuremmat laajojen korjaustarpeiden takia. Osa korjauksista oli suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2009, mutta siirtyivät seuraavalle vuodelle. Koska yhtiö on osa sijoituspoolia, lasketaan sen tulos suoraan poolin tuottoon (välilehti sijoitukset, solu C7); sen tulos ei vaikuta erikseen ylioppilaskunnan talouteen. Sijoitukset Sijoituspooli Käytännön sijoitustoiminnan tehokkaaksi hoitamiseksi TKY:n varsinainen sijoitusomaisuus, mukaanlukien ylioppilaskunnan hallitsemien muiden rahastojen kuin Teekkaritoiminnan edistämisrahaston sijoitusomaisuus, on yhdistetty yhdeksi sisäiseksi sijoitusrahastoksi ( sijoituspooli ). Sijoituspoolin tarkoituksena on muodostaa tavoiteltua tuotto-riskitasoa vastaava sijoitusportfolio, samalla minimoiden rahastojen ja sijoitusten hallinnoimisesta aiheutuva työ ja kulut. Tällä hetkellä ( ) n. 67 % sijoituspoolin n. 8,3 M :n arvosta kuuluu ylioppilaskunnan hallitsemille rahastoille. Sijoitusomaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sijoitusportfolio sisältää sekä kassavirtaa tuottavia korkosijoituksia ja vuokratuottoja tuottavia sijoituskiinteistöjä että reaaliarvoa säilyttäviä ja arvonnousua tuottavia sijoituksia reaaliomaisuuteen. Tällä hetkellä korkosijoitusten osuus on noin 30%, sijoituskiinteistöjen 33 %, osakesijoitusten 32 % ja muiden vaihtoehtoisten sijoituskohteiden (korkeatuottoinen yrityslainarahasto) 5% sijoituspoolin arvosta. Tämänhetkisellä TKY:n sijoitusomaisuuden allokaatiolla pitkän aikavälin tuotto-odotus on yli 6 % volatiliteetin eli tuottojen heilahteluvoimakkuuden (keskihajonnan) ollessa alle 15 %. Sijoitusomaisuudenhoidon perusperiaatteena on vuosittain liittää puolet keskimääräisestä nettotuotosta pääomaan ja käyttää toinen puoli ylioppilaskunnan toiminnan taloudelliseen tukemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tavoiteltu n. 6 %:n tuotto saavutettaisiin n. 2 %:n keskimääräisellä vuosi-inflaatiolla (sisältäen omaisuudenhoitokustannukset), ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden vuosittainen jakokelpoinen tuotto olisi noin 2 % sijoitusomaisuuden arvon pitkän aikavälin (lasketaan 10 vuoden ajalta) vuosikeskiarvosta. Käytännössä tuotto jaetaan sijoitusomaisuuden nettokassavirrasta. Tämä syntyy pääosin kiinteistösijoitusten (ml. Otakaari 11) vuokratuloista jonka lisäksi osakesijoitukset tuottavat osinkoja. Pääasiallisesti korko- ja osakesijoitukset kuitenkin vain kasvattavat ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden arvoa, eikä niillä ole kassavirtavaikutusta. Niitä voidaan toki myydä tarpeen vaatiessa jolloin tuotoksi lasketaan sijoituksen osto- ja myyntiarvojen erotus. Pyrkimyksenä on ollut tukea sijoitusomaisuuden tuotolla järjestötoimintaa vuosittain keskimäärin arvolla. Vuodesta 2007 lähtien kuitenkin summa on ollut ja jotta järjestötoiminnan taso saadaan ylläpidettyä on sitä tuettu mm. Dipolin-talon tuotoilla jotka ovat vastaavana aikana olleet keskimäärin vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2005 sijoituspoolin jaettava osuus oli , mutta Dipoli-talon tuotto vastaavasti Vuonna 2010 poolin tuki järjestötoiminnalle olisi entisen mallin mukaan

10 Ylioppilaskuntien yhdistymisen myötä talousarvion laatimisen perusteena poolin rakennetta esitetään kuitenkin laskennallisesti muutettavan. Kullekin oman pääoman erälle ja rahastolle kuuluu sellainen osuus sijoituspoolista, joka vastaa sen sijoituspooliin luovuttaman varallisuuden osuutta koko poolin arvosta (arvostettuna käyvin arvoin). Uusien rahastojen liittäminen sijoituspooliin on mahdollista, jolloin ne saavat vastaavasti lasketun osuuden poolin uudesta käyvästä arvosta sekä arvopäivästä eteenpäin lasketun osuuden poolin tuotosta. Täten AYY:n koko sijoitusomaisuuden yhtenäisen käsittelyn vuoksi, KY:ltä siirtyvä sijoitusomaisuus esitetään liitettäväksi laskennallisesti TKY:n osuuteen sijoituspoolia. Varsinaiseen omaisuuden järjestelyyn otetaan kantaa ensi vuonna AYY:n taloustoimikunnan ja talousjohtajan lausuttua asiasta. Sijoituspoolin uudelleenjärjestelyn vaikutukset näkyvät alla (myös talousarviossa, välilehdellä sijoitukset ). KY:ltä siirtyvät sijoitukset Tuotto-odotus 2.00% Pooli vuodenvaihteessa (TKY B 2010) Kokonaisumma Tuotto Osuus pääomasta Osuus tuotosta Nimikkorahastot % Teekkarirahastot % TKY % Uusi Pooli (AYY B 2010) Kokonaisumma Tuotto Osuus pääomasta Osuus tuotosta Nimikkorahastot % Teekkarirahastot % 20.80

11 Sijoitukset AYY % Ylioppilaskunnan omaan toimintaan käytettävät tuotot sijoituspoolista, vuonna , lasketaan yhteen muun järjestötoiminna sijoitusomaisuuden kanssa. Omaisuus ei ole merkittävää ja koostuu pääosin golf-osakkeista ja pienistä ylioppilaskunnan piiriin myönnetyistä lainoista. Lisäksi tuotousta vähennetään sijoitusen hallintokorvaus taloustoimistolle ja ylioppilaskunnan sijoitustarkoitukseen ottaman lainan lyhennykset. Varsinainen summa jolla AYY:n sijoitusomaisuuden tuotoilla tuetaan järjestötoimintaa vuonna 2010 on siis Rahastot Rahastoille kuuluva osa sijoituspoolin tuotoista käytetään erinäisten stipendien ja avustusten jakamiseen, joka on myös osa järjestötoimintaa. Sijoitusten tuotoista vähennetään myös näiden osuus taloustoimiston kuluista. Teekkaritoiminnan edistämisrahasto AYY:n alla tulee toimimaan myös Teekkaritoiminnan edistämisrahasto. Sen varallisuutta hoidetaan erillään AYY:n muusta sijoitusomaisuudesta ns. omakatteisena rahastona. Sen tuotto kuitenkin määritetään samoin kuin AYY:n sijoituspoolin. Rahastolla on oma johtokunta, joka vastaa rahastosta myönnettävien apurahojen jaosta, ja mm. että vain rahaston peruspääoman ylittävää tuottoa voidaan jakaa apurahoina. Peruspääoma oli n. 1.68m eli Teekkaritoiminnan edistämisrahaston pääoma voi johtokunnan jakamien apurahojen johdosta siis myös laskea. Jos vuodeksi 2010 budjetoidut avustukset kaikki jaetaan, tulee näin käymään ensi vuonna, mutta tämä ei siis vaikuta ylioppilaskunnan perusvarallisuuteen ja on linjassa rahaston sääntöjen kanssa. KY-kapseli KY-kapseli käsittää kaksi KY:n nykyistä sijoitus kiinteistöä, KY-talon ja Arkadiankatu 28:n, omistavat kiinteistö-osakeyhtiöt KY Asunto OY:n ja KOy Arkadiankatu 28:n. KY omistaa näistä kummastakin 100% osuuden. Molempien yhtiöiden osakkeet kuuluvat KY:n edustajiston tekemän lahjoitukseen, mutta päätöksen ollessa vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä ne siirtyvät vuodenvaihteessa AYY:lle. Oikeuskäsittelyn ollessa vielä kesken, ei AYY voi käyttää lahjoitettua omaisuutta, mukaan lukien nämä kaksi kiinteistöä, oman toimintansa kustantamiseen. Ylioppilaskunnan hallinnoidessa niitä, kiinteistöistä muodostuu AYY:lle kahdenlaisia rahavirtoja; ylioppilaskunta vuokraa osaa kiinteistöistä eteenpäin, saaden vuokratuloja ja vastaavasti maksaa kiinteistöt omistavalle osakeyhtiölle vastiketta näistä osista. Vastikkeet on mitoitettu siten, että ne kattavat vain kiinteistöyhtiöiden omat kulut; niissä ei ole katetta, tai voittoa yhtiölle, vaan erotus jää ylioppilaskuntaan. AYY:lle on ensiarvoisen tärkeää, että kiinteistöistä saatavia vuokratuloja voi käyttää vastikkeiden maksamiseen, eikä käy esimerkiksi niin, että AYY maksaa vastikkeet omasta pääomastaan ja vuokratulot siirtyvät kokonaisuudessaan lahjoitettuun pääomaan. KY on antanut useasti ymmärtää, että vuokratulojen käyttäminen vastikkeen maksamiseen on ehdottomasti tahtotila. KY selvittää kysymyksen käytännön toteutusta, mutta kyseiset kiinteistöt tulevat todennäköisesti siirtymään omakatteisena rahastona, jonka varat ja velat ovat erillään AYY:n muusta omaisuudesta. Oikeuden ratkaistessa kysymyksen, raukeaa rahasto kokonaisuudessaan joko AYY:lle tai KY-säätiölle.

12 Jos varat siirtyvät AYY:lle, tulevat kyseiset kaksi kiinteistöä tuottamaan AYY:lle vuonna KYtalo on ensi vuonna ja A voitollinen. Kiinteistö-osakeyhtiöiden omat budjetit hyväksytään vasta maaliskuussa, joten ne eivät ole konsernitalousarviossa mukana. Summat joiden perusteella niiden vaikutus AYY:n talouteen on laskettu tulevat kuitenkin pysymään samoina. Varsinkin KY-talon tuloksesta on ollut epäselvyyttä, joka on ymmärrettävää huomioitaessa yleinen keskustelun sävy talon tuottavuudesta. Tämä kuitenkin selittyy melko helposti talon tämänhetkisen tuoton ja aiemman tuoton suhteella. KY-talon on budjetoitu vuonna 2009 tuottavan KY:lle , mutta tämä kalpenee vuonna 2008 budjetoidun tuoton rinnalla. Tämänhetkinen huono taloudellinen asema ja tyhjät kerrokset eivät siis tarkoita, että KY-talon olisi tappiollinen, vaan että sitä tällä hetkellä hyödynnetään hyvin heikosti sen potentiaaliin verrattuna teoriassa laskennallisesti kiinteistö on siis tappiollinen. Opiskelija-asunnot Heinävaara, Ossin Linna, Otaranta ja Vanha Kylä AYY:lle sirtyy TKY:ltä neljä asuntolakohdetta. Kiinteistöt ovat suoraan ylioppilaskunnan omistuksessa, joten kaikki niistä koituvat tulot ja menot ovat suoraan ylioppilaskunnan talousarviossa. Näiden ensisijainen tehtävä on tarjota ylioppilaskunnan jäsenille asumis- ja muita sosiaalisia palveluja sekä toissijaisesti tarjota jäsenille, yhdistyksille ja ylioppilaskunnalle toimintatiloja. Kohteet toimivat omakustanteisesti, eli kiinteistön asukkaat maksavat kaikki kiinteistön ylläpitoon, hallintoon ja lainojen hoitamiseen kohdistuvat kulut. Omakustanteisuus toteutuu pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 neljästä kohteesta vain Vanha kylä tuottaa positiivista kassavirtaa, mutta yhteenlaskettuna niiden tulos on voitollinen. Mahdolliset tuotot kerääntyvät ylioppilaskunnan kassaan, josta ne käytetään tulevien korjaustarpeiden tai yllättävien kulujen kattamiseen. Niitä ei tule käyttää muuhun ylioppilaskunnan toimintaan. Näiden lisäksi Ossin Linnasta, Otarannasta ja Vanhasta kylästä keräätään asuntolainasäännösten mukaista 8 %:n oman pääoman korkoa yhteensä vuosittain. Korko ei näy erikseen tuottona ylioppilaskunnan talousarviossa, vaan se jää kassaan vuoden aikana ja merkitään taseeseen. Asuntolainojen ehdot eivät säätele tämän oman pääoman koron käyttöä millään tavoin joten ylioppilaskunta voi käyttää näitä varoja haluamallaan tavalla. Ylioppilaskunnan tämän hetkinen periaate on, että TKY:n asuntojen vuokrissa peritty oman pääoman korko rahastoidaan vuosittain siten, että sitä on mahdollista käyttää ylioppilaskunnan erikseen päättämällä tavalla esim. opiskelijoiden asuinolojen parantamiseen tai uusien asuntojen rakentamisen vaatimana omana pääomana. Oman pääoman korkoa ei peritä Heinävaaran kohteessa, sillä sen vuokra on jo merkittävästi TKY:n asuntoiloiden keskivuokraa korkeampi. Tämä käytäntö on koettu aiemmin toimivaksi ja siihen ei nähdä syytä puuttua vuoden 2010 talousarviossa. Kiinteistö Oy Ida Aalbergintie 1 F KY vuokraa yhtä asuntoa jossa on kahdeksan solua johon ylioppilaskunnalla ei muuten ole omistusoikeutta Ida Aalbergintie 1 F:stä. Täten KY maksaa näistä asunnoista vastiketta ja vuokraa itse ne etenpäin vaihto-opiskelijoille. Tähän järjestelyyn on päädytty kiinteistöyhtiön kanssa siksi, että KY:llä on ollut mahdollisuus saada edullisesti käyttöönsä vaihto-opiskelijoille soveltuvia asuntoja. Vaihto-opiskelijoille vuokrattavista asunnoista syntyy huomattavasti tavallista enemmän vuokratappioita ja ylioppilaskunta on ottanut niistä taloudellisen vastuun. Vastuuta on edelleen jaettu ylioppilaskunnan ja

13 HSE:n kanssa siten, että HSE vastaa näistä tappioista suurimman osan vuotta. Kohteen odotetut tuotot ovat täten vastiketta pienemmän, koska siinä on varauduttu vuokratappioihin. Tätä järjestelyä on jatkettu AYY:n talousarviossa. Koska AYY ei omista kyseistä kiinteistöä, ei sen talousarvio myöskään ole osa konsernitalousarviota. Kiinteistö Oy Pohjavedenkatu 4 KY vuokraa kolmea asuntoa joissa on yhdeksän solua Pohjavedenkatu 4:stä kiinteistöyhtiöltä jonka se omistaa kokonaan. Täten KY maksaa näistä asunnoista vastiketta ja vuokraa itse ne eteenpäin vaihtoopiskelijoille. Tähän järjestelyyn on päädytty kiinteistöyhtiön kanssa siksi, että vaihto-opiskelijoille vuokrattavista asunnoista syntyy huomattavasti tavallista enemmän vuokratappioita. Näitä tappioita ei ole halutta saattaa talon muiden asukkaiden maksettaviksi, vaan ylioppilaskunta on ottanut niistä taloudellisen vastuun. Vastuuta on edelleen jaettu ylioppilaskunnan ja HSE:n kanssa siten, että HSE vastaa näistä tappioista suurimman osan vuotta. Kohteen odotetut tuotot ovat täten vastiketta pienemmän, koska siinä on varauduttu vuokratappioihin. Tätä järjestelyä on jatkettu AYY:n talousarviossa. Koko kiinteistöyhtiön talousarvio löytyy välilehdeltä Opiskelija-asunto kiinteistöyhtiöt. Kiinteistö Oy Ida Aalbergintie 1 AYY tulee omistamaan 25% Kiinteistö Oy Ida Aalbergintie 1:stä. Tämä oikeuttaa ylioppilaskuntaa hallinnoimaan tiettyjä kohteita kiinteistöstä. Se vuokraa kohteet eteenpäin opiskelija-asunnoiksi ja maksaa kiinteistöyhtiölle vastiketta. Kiinteistöyhtiö perii vuokralaisilta pientä oman pääoman korkoa, joten vuokratuotot ovat hieman vastiketta suuremmat. Vastikkeen ja vuokrien erotus jää ylioppilaskunnalle hallinnoitavaksi kuten se parhaaksi näkee. KY:llä tuotolla on rahoitettu muuta ylioppilaskunnan toimintaa. Kiinteistö Oy Turkismiehentie 8 AYY tulee omistamaan 80% Kiinteistö Oy Turkismiehentie 8:sta. Osakkeet oikeuttavat kiinteistössä sijaitsevat asuntolan hallintaan. Kiinteistöyhtiö on aiemmin toiminut KY:llä erillään ylioppilaskunnasta, mutta vuoden 2008 tilintarkastuksen yhteydessä suositeltiin asuntolatoiminnan siirtämistä suoraan ylioppilaskunnan talouden piiriin keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi. Tätä suositusta seuraten, AYY:n talousarvioon on laskettu asuntolasta saatavat vuokratuotot ja niiden hallintokuluja vastaava vastike kiinteistöyhtiölle. On huomionarvoista, että kiinteistö on velaton, vapautunut ARA-rajoituksista ja sitä on suhteellisen edullista ylläpitää. Sen nykyinen vuokrataso 8.40 /m2, joka on KY:n halvimpia, on 3,35 /m2 enemmän kuin kohteen hoitokustannukset. Täten ylioppilaskunnan siirtyessä suoraan vuokranantajaksi, jää vuokrien ja varsinaisten ylläpitokustannusten ero ylioppilaskunnan kassaan. Tätä rahaa, yhteensä noin , AYY voi käyttää ensi vuonna haluamallaan tavalla ilman laillisia tai muita rajoituksia. Se voidaan myös katsoa verrannolliseksi TKY:n omista kohteistaan keräämälle oman pääoman korolle (ks. yllä), jota on käytetty uusien asuntolakohteiden rakentamiseen järjestötoiminnan tukemisen sijaan. Kiinteistöyhtiö on kerännyt itselleen vastaavanlaista tulosta useamman vuoden ajan ja sillä on noin pääoma. Tämä on tarpeeksi toimimaan tulevaisuudessa eteen tulevien korjaustarpeiden omarahoituksena, joten kiinteistöyhtiö ei tarvitse lisää pääomaa. Kiinteistö Oy Vaasankatu 10 AYY:n 100% omistama Kiinteistö Oy Vaasankatu 10 on keskinäinen kiinteistöyhtiö, sillä se sisältää asuntolakohteiden lisäksi myös esim. liikehuoneistoja ja vuokrattavaa parkkitilaa. Täten vaikka se omistaa

14 koko yhtiön, ylioppilaskunta hallinnoi asuntolakohteita, vuokraten ne edelleen opiskelijoille ja maksaen vastiketta kiinteistöyhtiölle. Vastike on vuokrien suuruinen. Ylioppilasasuntola ja Keilatalo Oy AYY tulee omistamaan 50% Ylioppilasasuntola ja Keilatalo Oy:stä (yllättäen, ylioppilasasuntola-osuuden). Kyseessä on jälleen keskinäinen kiinteistöyhtiö, sillä se sisältää asuntolakohteiden lisäksi liikehuoneistoja. Ylioppilaskunnan omistamat osakkeet oikeuttavat sitä hallinnoimaan asuntolakohteita. Se vuokraa ne edelleen opiskelijoille ja maksaa vastiketta kiinteistöyhtiölle. Vastike on pienempi kuin vuokrat, sillä ylioppilaskunnalla on myös vastuu asuntolakohteiden ylläpidosta ja korjauksesta. Vastikkeen ja vuokran erotuksella siis katetaan kiinteistöön tulevaisuudessa kohdistuvia korjauksia ja ylioppilaskunta ei voi katsoa tätä tuottoa vapaasti käytettäväksi. Yleiset asuntolamenot KY:n talousarviossa on eritelty muutama asuntotoiminnan yhteinen kuluerä, joista merkittävimpänä Campus-asuntohakusovelluksen kulut. Nämä jatkavat erillään myös AYY:n talousarviossa kunnes asuntotoiminta integroidaan. Kulut eivät ole merkittäviä ja niissä on otettu huomioon toimintojen yhtenäistäminen; Campus-sovellukselle on laskettu puolen vuoden ylläpitokulut. Opiskelija-asunto kiinteistöyhtiöt AYY:n konsernitalousarviossa on eritelty myös ylioppilaskunnan kokonaan omistamien opiskelija-asunto kiinteistöyhtiöiden talousarviot. Ne toimivat irrallaan ylioppilaskunnan muusta taloudesta; rahaa ei liiku ylioppilaskunnan ja näiden kiinteistöyhtiöiden välillä (pois lukien yllä mainitut keskinäiset kiinteistöyhtiöt). Yhtiöt toimivat omakustanteisesti, eli kiinteistön asukkaat maksavat kaikki kiinteistön ylläpitoon ja hallintoon kohdistuvat kulut. Jos kiinteistöllä on lainaa, myös niiden hoitokulut sisältyvät vuokriin, kuin myös pääoman kartuttaminen tuleviin korjaustarpeisiin. Näiden kulujen lisäksi yhtiöt eivät kerää vuosittain katetta vaan kulut suhteutetaan tasan kulloiseenkin vuokratasoon. Myöskään oman pääoman korkoa ei ole kerätty näissä yhtiöissä. Ylioppilaskuntien yhdistymisessä kantavana periaatteena on ollut vuokrien korottaminen ainoastaan pitkän-tähtäimen kiinteistönhoitosuunnitelmien mukaisesti. Mikäli näistä kohteista halutaan alkaa keräämään oman pääoman korkoa, on asiaa tutkittava tarkkaan ensi vuonna ennen päätösten tekemistä.