Oheismateriaali: kooste kaupunginhallituksen esittämistä kysymyksistä ja vastaukset

Transkriptio

1 4446/ /2014 Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta kokouksessa kaupunginhallitus kehotti kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin: Kysymys: Mitkä ovat erot mallien välillä arvonlisäverossa? Ks. selvitys Toimintamalli kouluruokailun arvonlisäveron osalta yhtiövaihtoehdossa Kysymys: Yhtiömallissa tarvitsee näyttää voittoa, jotta voidaan tulouttaa tuottoa kaupungin sijoittamalle pääomalle. Yhtiö joutuu tällöin maksamaan myös veroa. Tästä en löytänyt selostusta. Catering maksoi viime vuonna kaupungille euroa korvausta peruspääomasta. Tältä osin verovaikutus on marginaalinen. Liikelaitoksena Catering on saanut tarvitsemansa käyttöpääoman peruskaupungilta ja maksanut siitä korkoa peruskaupungille. Tämä käytäntö voi jatkua myös yhtiömallissa, jolloin voittoa ei siltä osin tarvitse tulouttaa. Yhtiö voi toimia pienellä osakepääomalla. Kysymys: Olen Hesarin artikkelista ymmärtänyt, että noudatettavan työehtosopimuksen vaihtuessa kenenkään vanhan työntekijän palkka ei laske (saattaa kyllä nousta), mutta uusien työntekijöiden palkkaus noudattaa uutta työehtosopimusta. Tällöinhän sopimuksen vaihdosta syntyvä säästö realisoituu vain sitä mukaa kuin tehtäviä täytetään. Onko käsitys oikea? Liikkeenluovutuksessa kaikki sopimukset säilyvät entisellään eli työehtosopimus jatkuu sopimuskauden loppuun ja henkilöstö siirtyy olemassa olevilla palvelussuhteen ehdoilla. Uusia työntekijöitä koskeva palkkaus on sovittava yhtiössä erikseen. Mikäli työehtosopimus vaihtuisi, niin vaikutus ei siis realisoidu heti. Nykyisiin työsopimuksiin perustuvia varsinaisia kuukausipalkkoja ei alenneta liikkeenluovutuksessa eikä 2017 alkavan uuden työehtosopimuskauden alkaessa. Lomat yms. muut palkkatekijät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. Kysymys: Mitkä ovat työehtosopimusten keskeiset erot (KVTES, PAM ja Avainta)? Ks. Erillinen henkilöstöjohtajan selvitys: Huomioita työehtosopimuksista Muu oheismateriaali: Malleja muissa kunnissa, TES-laskelma sekä vaihtoehtojen 3 ja 4 tarkastelu 1

2 KPMG Oy Ab PL HELSINKI Vastaanottaja Lähettäjä Espoon kaupunki Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Annika Suorto, KPMG Oy Ab Päivämäärä Toimintamalli kouluruokailun arvonlisäveron osalta yhtiövaihtoehdossa Taustaa Espoon kaupungin ateriapalveluista on vuodesta 2009 vastannut Espoo Catering -liikelaitos. Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen selvittämisen taustalla on kuntalain ja kilpailulain muutokset sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedustelu liittyen kunnallisen liikelaitoksen ulkoiseen myyntiin. Kuntalain ja kilpailulain mukaan tuli se osa liikelaitosta, jossa toimitaan markkinoilla kilpailutilanteessa, lopettaa tai yhtiöittää mennessä. Espoon kaupunki on selvittänyt neljää eri organisointivaihtoehtoa ateriapalvelujen tuottamiseksi: 1. Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti lopetetaan. 2. Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti yhtiöitetään. 3. Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon. 4. Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille. Espoon kaupunginhallitus on päättänyt esittää Espoon kaupunginvaltuustolle, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi toimintamalliksi kaupungin omistaman in house -yhtiön (vaihtoehto 4 edellä). Ruokapalvelujen yhtiöittämisestä voi kuitenkin aiheutua merkittäviä arvonlisäverokustannuksia oppilasruokailun kohdalla ja Espoon kaupunki on pyytänyt KPMG:ltä selvitystä esitettävän toimintamallin arvonlisäverovaikutuksista. Oppilasruokailun arvonlisäverotus Arvonlisäverolain (AVL) 39 :n mukaan veroa ei suoriteta koulutuspalvelun myynnistä. Veroa ei myöskään suoriteta, kun koulutustoimen harjoittaja luovuttaa koulutuksensaajalle koulutuksen yhteydessä koulutukseen tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita. Oppilaitoksessa koulutuksensaajalle tapahtuvasta ravintola- tai ateriapalvelusta ei kuitenkaan suoriteta veroa, kun palvelu tapahtuu koulutuksen yhteydessä ja palvelu liittyy tavanomaisesti koulutukseen. Verotusja oikeuskäytännössä on katsottu, että oppilasruokailu on aina arvonlisäverotonta, kun se tapahtuu oppilaitoksessa. 2

3 Toimintamalli kouluruokailun arvonlisäveron osalta Yhtiövaihtoehdossa Kunnilla on AVL 130 :n mukaan oikeus saada palautuksena verottomaan toimintaan liittyvien hankintojen arvonlisävero. Siten kunnat saavat omana toimintana järjestämästään oppilasruokailun hankinnoista arvonlisäverot palautuksena Verohallinnolta ja hankintojen kustannukset kunnalle ovat näin verottomia. Yksityisillä palveluntuottajilla ei ole oikeutta vastaavaan arvonlisäveropalautukseen verottomaan toimintaansa kohdistuvista hankinnoista. Yhtiö ei siten saa vähentää arvonlisäveroja verottomaan oppilasruokailuun liittyvistä hankinnoista. Toimintamalleja muissa kaupungeissa Eri kaupungeissa oppilasruokailun arvonlisävero on otettu eri tavalla huomioon ruokapalvelujen yhtiöittämisessä. Osa kaupungeista on päättänyt yhtiöittää vain henkilöstöruokailun ja jättää liikelaitokseen muun ruokahuollon. Osassa kaupungeista on kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa kokonaisuudessaan ateriapalveluista hankintoineen. Joissain kaupungeissa toiminta on järjestetty siten, että kaupungin omistama yhtiö vastaa aterioiden valmistus-, esillepano- ja tarjoilupalveluista ja kaupunki hankkii ja maksaa itse toiminnassa tarvittavat tavarat ja palvelut. Keskusverolautakunnan julkaisemattoman ennakkoratkaisun (KVL 24/2012) mukaan kaupungilla on tällaisessa toimintamallissa oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen sen omaan lukuunsa hankkimistaan tavaroista ja palveluista. Käytännössä keittiöiden elintarviketilaukset voi hoitaa yhtiön työntekijä, mutta yksiselitteisesti nimenomaan kunnan nimiin ja lukuun. Näin organisoituna raaka-ainehankinnat ovat jatkossakin arvonlisäverotuksen kuntapalautuksen piirissä eikä arvonlisäverokustannusta synny niiden osalta. Suositeltava toimintamalli Espoo Cateringille Jos Espoon kaupunki yhtiöittää Espoo Cateringin toiminnan kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, on suositeltavaa arvonlisäverotuksen kannalta toimia vastaavasti kuin mitä edellä esitetyssä KVL:n ennakkoratkaisussa on kuvattu. Kaupungin omistama yhtiö tilaa tavarat ja palvelut Espoon kaupungin lukuun ja nimiin, jolloin kaupungilla on täysi kuntapalautusoikeus hankintojen arvonlisäverosta. Espoon kaupunki antaa nämä hankinnat veloituksetta yhtiön käyttöön. Yhtiö vastaa omalla henkilökunnalla tuotetuista aterioiden valmistus-, esillepano- ja tarjoilupalveluista ja veloittaa nämä palvelut oppilasruokailun osalta arvonlisäverottomasti kaupungilta. Muiden yksiköiden (sosiaalihuolto, henkilöstöruokailu) veloitukset ovat arvonlisäverollisia. Espoon kaupungin oppilasruokailun arvonlisäveron määrä (nykyisin kuntapalautuksen piirissä) on laskelmien mukaan 0,6 miljoonaa euroa. Jos tarvitsette lisätietoja, olkaa yhteydessä allekirjoittaneeseen. Helsingissä Annika Suorto veroasiantuntija 3

4 Huomioita työehtosopimuksista / henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tässä nostettu esille joitakin keskeisiksi olettamiani tekijöitä, jotka työehtosopimuksissa poikkeaa KVTES:stä. Vertailutietoja on koottu PAM tessistä ja Avaintessistä. Tarkkoja laskelmia ei ole laadittu. PAM - Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työntekijöiden työehtosopimus Vuosilomaoikeus. Määräytyy työsuhteen keston mukaan kahdessa tasossa: Jos työsuhde on kestänyt alle yhden vuoden, kertyy vuosilomaoikeutta 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää. Maksimi kertymä on 30 päivää, kulutuksessa lasketaan myös arkilauantait mukaan. Siten viisi viikkoa on suurin mahdollinen kertymä. Ero KVTESiin: lomaoikeus kertyy KVTESsissä monipuolisemman asteikon mukaisesti, mutta vertailun kannalta on olennaista, että maksimikertymä on 38 päivää, joiden käytössä vain työpäivät kuluttaa. Tosiasiallinen maksimiero on siten 13 työpäivää vuodessa. Työpäiviä vuodessa on noin 230 päivää, joten työpäiviä on PAM tesissä noin 5 % enemmän kuin KVTESissä. Tämä on laskettu siis KVTESin enimmäislomaoikeudella, jonka piirissä on noin puolet Cateringin työntekijöistä. Todettakoon, että vuosilomaoikeuksien kertymä on myös lyhyemmän kuin maksimikertymän (15 vuotta) työntekijöillä merkittävästi korkeampi kuin PAM tesissä. Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomapalkasta. Tämä on alhaisempi kuin KVTESsissä, sillä KVTESsissä lomaltapaluurahaa vastaavaa lomarahaa maksetaan 4-6 % kunkin täyden lomanmääräytymiskuukauden osalta, prosentin riippuessa vuosilomaoikeuden määrästä (taulukot 1-3 KVTES). Korkein lomaraha voi KVTESsissä olla 6/8 osuus (75 %) heinäkuun varsinaisesta palkasta. Tämä tarkoittaa sitä, että KVTES lomaraha korottaa näiden pisimmän vuosilomaoikeuden omaavien työtekijöiden osalta palkkakustannuksia noin 2 % vuositasolla PAM tessin lomaltapaluurahan kustannustasoon nähden. Oikeus palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsuhteen keston mukaan: Alle 1 kk työsuhteissa: ei oikeutta palkalliseen sairauslomaan 1-2 kk työsuhteissa: oikeus enintään 9 arkipäivää Yli 3 vuotta: enintään 35 kalenteripäivää Yli 5 vuotta: enintään 42 kalenteripäivää Yli 10 vuotta: enintään 56 kalenteripäivää Raja on sairastumiskohtainen. Jos 30 päivän kuluessa sama sairaus -> lasketaan yhteen. 4

5 KVTESsissä logiikka on eri: enintään 60 kalenteripäivää täydellä palkalla kunakin kalenterivuonna, minkä lisäksi enintään 120 kalenteripäivää 2/3 osapalkalla. Tarkka kustannusvertailu on hankalaa. Yksittäistapauksessa PAM tes voi olla työntekijälle anteliaampi, koska sairastumiskohtaisuus voi johtaa useammalla eri perusteella sairastuessa kalenterivuoden aikana pidempään palkalliseen sairauspoissaoloon kuin KVTES mahdollistaa. PAM tesissä on kuitenkin selvästi lyhyemmät palkalliset jaksot kuin KVTESissä, joten kokonaisuutena arvioiden työnantaja joutuu maksamaan PAM tessissä vähemmän palkkaa tekemättömästä työstä. Ero ei kuitenkaan liene kovin suuri, koska todella pitkiä sairaslomia on suhteellisesti ottaen vähän. Todettakoon, että PAM tessissä nuoremmilla työntekijöillä on selvästi lyhyempi oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon kuin KVTESsissä. Työaika: Täysi työaika on kolmen viikon jaksossa 111 tuntia, mikä tekee 37 tuntia viikossa. KVTESsin yleistyöaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Tällöin täysi työpäivä olisi PAM tesissä 3 % lyhyempi kuin KVTESsissä.. Huomionarvoista on, että PAM tesissä on mahdollisuus sopia paikallisesti vuosityöajasta (työaikapankista). Tämä tarjoaa lisämahdollisuuden työaikojen tasaamiseen. Palkkaus. Käytössä kuukausipalkka ja tuntipalkka. Sopimukseen on kirjattu viiden eri vaativuustason peruspalkka (minimi) ja selostettu, mitkä tehtävät kuuluvat kuhunkin palkkatasoon. Työkokemuksen huomioimiseen on kaksi järjestelmää, riippuen siitä, onko työsuhde alkanut ennen vai sen jälkeen. Nimitetään kokemusvuosiksi uusia työsuhteita koskevassa järjestelmässä. Kokemusvuosissa on neljä tasoa: 0-2 v kokemusta, yli 2 v, yli 5 v ja yli 10 v. Kokemusvuosien korotusvaikutus vaihtelee tehtäväluokittain, ollen täysien kokemusvuosiin oikeuttavan työajan kohdalla 6 % - 8 % korkeampi kuin alin taso. Ei ole erillistä henkilökohtaista lisää. Täsmällisempi palkkaerojen vertailu Cateringin nykyisiin palkkoihin edellyttäisi kunkin työtehtävän ja myös henkilötason laskentaa. Karkealla tasolla voi sanoa, että kokemuksen korotusvaikutus on KVTESsissä jonkin verran korkeampi (max 8 %, jonka voi saavuttaa kaikissa tehtävissä). Tällä on merkitystä sikälikin, että yli 50 % Cateringin työntekijöistä on oikeutettu täyteen työkokemuslisään. KVTESsissä on mahdollisuus erillisiin henkilökohtaisiin lisiin, joiden määrä on noin 1-2 % koko palkkasummasta. Tarkastelematta palkkatasoja tehtävä- ja henkilötasolla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta ottaa perusteltua kantaa työehtosopimusten edullisuuteen toisiinsa nähden palkkauksen osalta. Yhteenveto eroista PAMtes ja KVTES: Tälläkin karkealla tasolla voi todeta, että jos oletetaan työntekijöiden tuntipalkkataso täsmälleen samaksi, on PAM tes kustannuksiltaan edullisempi työantajalle. Tämä perustuu erityisesti vuosiloma- ja sairauslomaoikeuksia koskeviin eroihin. 5

6 AVAINTES Vuosilomaoikeus on Avaintessissä sama kuin KVTESsissä. Vuosilomaa saa 15 vuoden palvelusajalla yhteensä enintään 38 päivää, joka tarkoittaa yhdenjaksoisena lomana 7 viikkoa ja 3 päivää (kahta arkipäivää vaille 8 viikkoa). Lomaraha on samankaltainen kuin KVTESsissä: - 6 % pisimpään vuosilomaan oikeuttavan taulukon mukaan (taulukko 1). Seuraavat prosentit ovat 5 % ja 4 %. Nämä määräykset sopimuksessa ovat identtiset KVTESsin määräysten kanssa. 6 % tarkoittaa 6/8 heinäkuun varsinaisesta palkasta täyden lomarahaoikeuden tilanteessa. Oikeus palkalliseen sairauslomaan on Avaintessissä samansisältöinen kuin KVTESsissä. Työaikamuodot ovat Avaintessissä yleistyöaika (38 h 15 min), toimistotyöaika (36 h 15 min), jaksotyöaika (38 h 15 min) ja keskeytymätön kolmivuorotyö. Nämä ovat täysin vastaavia KVTESsin kanssa. Palkkaus. Avaintessissä varsinainen palkka muodostuu peruspalkasta, kokemuslisästä, määrävuosilisästä, syrjäseutulisästä. Avaintes ei tunne erillistä henkilökohtaista lisää, joten tältä osin Avaintes poikkeaa KVTESsistä. Henkilön työssäsuoriutuminen on yksi tekijä peruspalkan määräytymisessä Avaintessissä, joten KVTESsissä henkilökohtaisena lisänä huomioitava palkanosuus voi Avaintessissä olla osana peruspalkkaa. Kokemuslisä muodostuu Avaintessissä hiukan eri tavoin kuin KVTESsissä: kokemuslisä on viiden palvelusvuoden jälkeen 5 % peruspalkan päälle lisättynä ja 10 % kymmenen vuoden palvelusajan jälkeen. Kertymä on korkeampi kuin KVTESsissä, sillä KVTESsissä samat luvut ovat 3 % viiden vuoden palveluksen jälkeen ja 8 % kymmenen vuoden palveluksen jälkeen. Avaintessin peruspalkat on määritelty tehtäväryhmittäin. Tämä ryhmittely muistuttaa KVTESsin vastaavaa. Näiden kahden sopimuksen peruspalkkoja ei ole tähän vertailtu, oletus on, että ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Yhteenvetona Avaintes ja KVTES vertailun osalta: Sopimukset ovat hyvin samansisältöisiä, suuria eroja ei ole, palkkauksessa voi Avaintes olla kalliimpi kokemuslisien hieman suuremman kertymän vuoksi, jos peruspalkat ovat samalla tasolla. Toisaalta henkilökohtaisia lisiä ei Avaintes taas tunne. Rakenteellisesti pieni ero voi syntyä myös siitä, että työsuorituksen arviointiin perustuva palkanosa on Avaintessissä osa peruspalkkaa, joka korottuu kokemuslisäprosentilla, kun KVTESsissä työsuorituksen arvioinnin perusteella maksettava henkilökohtainen lisä ei korotu kokemuslisäprosentilla. Tällöin Avaintes on kalliimpi kuin KVTES, jos oletetaan, että työsuorituksen arvioinnin perusteella maksettava palkanosuus on itsessään samansuuruinen molemmissa sopimuksissa. Erot näiden sopimusten välillä näyttävät kustannusvaikutuksiltaan melko vähäisiltä. 6

7 Catering: malleja muissa kunnissa Osakeyhtiömalli on käytössä Vantaalla (Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy), Turussa (Arkea Oy) ja osin Helsingissä (Helsingin kaupungin Palvelut Oy). Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy (Vantti) on 2012 perustettu Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja kaupungille. Vantti on noin 980 henkilöä työllistävä palveluyritys, jonka liikevaihto vuonna 2014 oli noin 49 miljoonaa euroa. Ateriapalvelujen liikevaihto on 24,2 milj. euroa. Ateriapalvelut tuottaa päivittäin noin ateriaa. Henkilöstöä Ateriapalveluissa on noin 390. Asiakkaita ovat päiväkodit, koulut, vanhainkodit, palvelutalot, Katriinan sairaala sekä kotipalvelun ja henkilöstöravintoloiden asiakkaat. Vantin toimitusjohtajan mukaan Vantin kilpailukyky näkyy omistaja-asiakkaalle konkreettisesti palvelujen alempina yksikköhintoina. Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja Lounais- Suomessa. Markkinointinimi Arkea on otettu käyttöön Osakeyhtiö aloitti nimellä Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy. Omistajat ovat Turun kaupunki, Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Yhtiössä on noin 1100 työntekijää, josta noin 700 työskentelee Ruokapalvelussa. Ruokapalvelu valmistaa päivittäin ateriaa mm. kouluihin, päiväkoteihin sairaaloihin, henkilöstöravintoloihin, vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Lisäksi Ruokapalvelu tuottaa kotipalveluaterioita sekä kokous- ja tilaustarjoiluita. Yhtiön liikevaihto on kehittynyt 31,6 milj. eurosta (2012) 48 milj. euroon (2014) ja henkilöstömäärä kasvanut 900:sta 1100:aan. Palveluliikelaitoksen johtokunta on vieraillut Turussa ja tutustunut Turun malliin. Vierailun yhteydessä apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen kertoi, että Turussa yhtiöittämisratkaisu on osoittautunut kustannustehokkaaksi. Virtasen mukaan kokonaisuutena arvioituna yhtiöittämisratkaisu Turussa on parantanut yhtiöitetyn toiminnan tuottavuutta, on alentanut kaupungin, konserniyhteisöjen, sairaanhoitopiirin ja ympäristökuntien investointien ja käyttötalouden kustannuksia, tehostanut markkinoiden toimivuutta ja mahdollistanut ostetun palvelun laatutason ylläpitämisen. Helsingissä Palmia jaettiin vuonna 2014 kaupunginvaltuuston päätöksellä kahtia. Vuoden 2015 alusta entinen Helsingin kaupungin Palmia -liikelaitos toimii kahtena organisaationa: liikelaitoksena ja palveluyhtiönä. Sekä liikelaitos että palveluyhtiö toimivat vuoden 2015 alkupuolen Palmia -nimellä. Liikelaitos huolehtii useimpien koulujen hoitolaitosten ja päiväkotien ruokapalveluista kun taas palveluyhtiö tuottaa henkilöstöruokailun. 7

8 Liikelaitosmalli on käytössä mm. Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Kymmenen vuotta sitten perustettu Tampereen Ateria tuottaa ateria- ja puhtauspalveluja. Liikevaihto on noin 40,4 milj. euroa, josta Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut on 26,4 milj. hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 11,9 milj. ja henkilöstöravintolapalvelut 2 milj. euroa. Työntekijöitä oli 489 henkilöä vuonna Serviisi on Oulun kaupungin liikelaitos, joka tuottaa ateria- ja puhtauspalveluita. Henkilöstöä on yhteensä noin 660, liikevaihto on 36,9 milj. euroa ja päivittäin valmistuu yli ateriaa. Valtaosa asiakkaista on lapsia ja nuoria kouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi Serviisi huolehtii ikäihmisten ruokailusta kodeissa ja laitoksissa, henkilöstö- ja opiskelijaruoasta useissa henkilöstöravintoloissa ja kaupungin edustustarjoilusta. Jyväskylässä Kylän Kattaus tuottaa lounas- ja päivällisateriat vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaille koko kaupungin alueelle sekä koulu- ja päiväkotilounaita. Vuodesta 2009 alkaen toiminut liikelaitos tuottaa päivittäin aterioita n , henkilöstöä on 230 ja liikevaihto on noin 18,4 milj. euroa. Kuopiossa on toiminut vuodesta 2012 alkaen Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servica. Servica tuottaa omistajilleen Kuopion kaupungille ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille ruokapalvelujen, laitos- ja välinehuollon, kiinteistötekniikan ja kiinteistöjen ylläpidon sekä logistiikan palvelut. Työntekijöitä on noin 1230 ja vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 ruokapalvelun liikevaihto oli 230 milj. euroa ja työntekijöitä 374. Lounaita valmistettiin arkipäivisin noin kpl. Lähteet: Vantti, Vantaa Arkea, Turku Palmia, Helsinki Tampereen ateria, Tampere Serviisi, Oulu Kylän kattaus, Jyväskylä Servica, Kuopio 8

9 KVTES JA PAM, työehtosopimusvertailu Palmian laskelmien mukaan vaihdettaessa työehtosopimus nykyisestä KVTESistä PAMTESiin etu työehtosopimuksen mukaisissa lisissä on 16 %. Taulukon luvut vuodelta 2014, koko henkilöstö (vakituinen+määräaikainen). Espoo Catering -liikelaitoksen sairausajan palkkaedut eivät ole mukana laskelmassa. 9

10 Vaihtoehtojen 3 ja 4 tarkastelu Vaihtoehto 4:ssä liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille. Cateringin koko liiketoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena kaupungin perustamalle yhtiölle. Käytännössä toiminta säilyy ennallaan. Henkilöstö siirtyy nykyisine palvelussuhteen ehtoineen. Sekä vaihtoehto 3 (kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena) että vaihtoehto 4 (yhtiöittäminen) malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Miksi In house vaihtoehto on parempi: Vaihtoehto 4 tarjoaa parhaat mahdollisuudet toimeenpanna Espoo -tarinaa ja toteuttaa Espoon kaupungin strategiaa. Ruokatarjoilun järjestäminen Elä ja asu -seniorikeskuksissa on keskeistä. Vaihtoehto tarjoaa myös parhaat edellytykset Cateringin kehittämiselle kokonaisuudessaan. Vaihtoehdossa 3 ulkoinen liiketoiminta kilpailutetaan: Tällöin käytännössä kilpailutetaan Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon, Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien koko keittiötoiminta sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Espoon keskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen koko keittiötoiminta. Em. keittiöissä valmistetut, muihin yksiköihin lähtevät ateriat siirretään muiden keittiöiden valmistettavaksi (tuo painetta keskuskeittiön valmistumiselle). Sopimusruokailu Luksialle loppuu. à Vaihtoehto aiheuttaa nykyistä enemmän kilpailutuksen järjestämis- ja hallinnointikustannuksia. Voi myös olla haasteellista löytää kiinnostuneita toimittajia yllä mainittuihin kohteisiin ja mikäli toimittaja löytyy kilpailutus voi johtaa hintojen nousuun. Kilpailutettaessa tuotannon joustavuus vähenee. Yhtiöillä on mahdollisuus tuottaa ulkoisia palveluja edelleen ja laajentaa niitä nykyisestä 10 % asti (noin 4 milj. euroa). Uusi EU -direktiivi asettaa rajan 20 %:iin. à Malli on kevyempi järjestää ja tuo mahdollisuuden monipuolisempaan ja taloudellisesti kannattavampaan toimintaan sekä mahdollistaa kuntalaisille nykyistä laajempaa palvelua. à VE4 toteuttaa Kh:n linjauksia ja kaupungin TATU-tavoitteita. Henkilöstövaikutus: Vaihtoehto 3: henkilöä siirtyy Cateringin toimipisteestä toiseen luonnollista poistumaa korvaamaan. Muilta osin ei juuri henkilöstövaikutuksia. Vaihtoehto 4 yhtiömallissa koko henkilöstö siirtyy yhtiölle liikkeenluovutuksessa ja työehtosopimus vaihtuu nykyisen sopimuskauden päättyessä Eläkevakuutusyhtiönä säilyy KEVA. Peruskaupungin henkilöstöedut korvautuvat yhtiön henkilöstöeduilla, joista kaupunki päättää erikseen. Yhtiömallissa on mahdollisuus soveltaa myös uusia kannustavia ja joustavia henkilöstöetuja. Liiketoimintaosaamisen merkitys hieman kasvaa ja toimenkuviin saattaa tulla muutoksia, mikä tuo nykyistä laajemman mahdollisuuden kehittyä työssä. 10

11 Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen: Vaihtoehdossa 3 nettovaikutus kaupungille on +0,15 milj. euroa. Vaihtoehdossa 4 nettovaikutus on alla olevien oletusten perusteella arviolta +1,9 milj. euroa (= 1,6 +0,5-0,18): o Työehtosopimuksen vaihtuminen PAMTES:iin mahdollistaisi säästöjä henkilöstökuluihin. Arvio PALMIA -casen perusteella +1,6 milj. euroa. o Mikäli yhtiöittämisessä nykyisen henkilöstön peruspalkka pidetään ennallaan, Palmian laskelmien mukaan vaihdettaessa työehtosopimus nykyisestä KVTESistä PAMTESiin etu työehtosopimuksen mukaisissa lisissä on 16 %, joka on arviolta euroa Espoon Cateringin luvuista laskettuna. o ulkoista myyntiä on mahdollista lisätä noin 2,5 milj. euroa ilman, että yhtiön yleiskulut olennaisesti lisääntyvät. Nettovaikutus + 0,5 milj. euroa o Ostotoiminnon muodostaminen kaupungille lisää kustannuksia arviolta 0,18 milj. euroa o Ulkoinen myynti mahdollistaa kaupungin tilojen monipuolisen hyötykäytön ja lisätulot Mikäli eläkeläisaterioiden subventio lopetettaisiin, säästövaikutus kaikissa vaihtoehdoissa olisi lisäksi +0,2 milj. euroa. Muut vaikutukset Vaihtoehdossa 3 kaupunki tuottaa samat palvelut, mutta kilpailutetuilla markkinahinnoilla. Runsaan yhden miljoonan euron liiketoiminta siirtyy markkinoille. Vaihtoehdolla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 4 kaupungin tilojen monikäyttö mahdollistuu ja pienentää sisäisten asiakkaiden vuokrakustannuksia. Sivistystoimessa pienille päiväkodeille yhtiö toimittaa ruoan, mutta päivähoito järjestää ruokailun itse. Yhtiöllä on selkä tasejatkuvuus ja joustavammat toimintamallit. 11