Teknologiastrategian laatiminen

Transkriptio

1 Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Harri Sjöholm

2 Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Helsinki 2001

3 ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 Esipuhe T eknologioiden nopea kehittyminen on tänään suurin muutostekijä ja haaste tekniikan koulutus- ja tutkimusyksiköiden toimintaympäristössä. Tämän päivän toiminnalle on tunnusomaista useiden, toisistaan riippumattomien teknologioiden yhdistäminen uusiksi innovaatioiksi. Nopeasti etenevät muutokset luovat ammattikorkeakouluyksiköille uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkia. Teknologioiden hallinta on niin nykyisille tähtiyrityksille kuin myös sen toimintaa tukeville huippukoulutusyksiköillekin niiden tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Siksi on tärkeää, että soveltavaa tutkimusta tekevät ja teknologian siirron hallitsevat korkeakouluyksiköiden avainhenkilöt määrittävät vahvat sekä vahvistamista edellyttävät teknologiset ydinosaamisalueensa. Oleellista on tunnistaa myös teknologiat, joista vastaaminen voidaan jättää arvoketjussa muiden huoleksi. Teknologioiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa. Myös tutkimusja kehittämistoiminta sekä teknologiajohtaminen vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Teknologiajohtamisen tavoite on teknologiaa hyödyntämällä säilyttää ja ennen kaikkea parantaa ammattikorkeakoulun kilpailuasemaa. Teknologiastrategia on teknologiajohtamisen ulottuvuus, jonka avulla hahmotetaan tulevaisuutta ja omaa tulevaa toimintaa. Tavoitteena on antaa korkeakouluyksikön avainhenkilöille kyky ennakoida muutoksia ja niiden vaikutuksia yksikkönsä toimintaan; mikäli vain reagoidaan näihin muutoksiin, jäädään useimmiten kilpailijoista jälkeen. Tekes on teettänyt tämän oppaan ammattikorkeakouluille teknologiajohtamisen apuvälineeksi yhteistyössä Swot Consulting Groupin kanssa. Oppaan tarkoituksena on auttaa hahmottamaan teknologiastrategian merkitys tekniikan alan ammattikorkeakoulujen onnistumisen edellytyksenä. Toivomme, että tämän oppaan avulla ammattikorkeakoulujen teknologiajohtaminen olisi nykyistä helpompaa ja systemaattisempaa. Lokakuussa 2001 Tekes

5 Sisällysluettelo OSA 1 Teknologiastrategia työkaluna 1 Miten teknologiastrategia voi edesauttaa ammattikorkeakoulun toimintaa? 1 Mitä strateginen johtaminen on? 2 Miten teknologiastrategia sijoittuu toimintastrategiaan? 3 Teknologiastrategian hyödyt 4 Tavoite 5 Toimintamalli ja asemointi 6 Kenelle teknologiastrategia on tarkoitettu? 7 Kilpailukyvyn luoja 8 Teknologiastrategia vauhdittajana 9 OSA 2 Suunnitteluprosessi 11 Teknologiastrategian toteutusprosessi 11 1 Toiminta-ajatus 12 2 Missio 12 3 Visio Tiedonhankinta ja haastattelut 13 Yrityshaastattelut 13 Henkilöhaastattelut 14 6 Trendit ja teknologiset roadmapit 15 6.a Trendit 15 6.b Teknologiset roadmapit 16 7 Toiminta-alue ja markkinat 19 8 Muut toimijat kilpailutilanne ja yhteistyö 20 9 Teknologiapyramidi 21 9.a Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet 21 9.b Panos- ja kasvualueet 23 9.c Avainteknologiat avainosaamisalueet 24 9.d Kärkiteknologiat 25 9.e Keihäänkärjet Yhteenveto teknologiapyramidi Vaikutus opetukseen Yritysyhteistyö 29 Valmis teknologiastrategia 30

6 OSA 1 Teknologiastrategia työkaluna Miten teknologiastrategia voi edesauttaa ammattikorkeakoulun toimintaa? Elinkeinoelämä on hyödyntänyt teknologiastrategiaa jo 1990-luvun alusta ja usea yritys onkin kehittänyt siitä oman strategisen työkalunsa liiketoimintastrategian osaksi. Ammattikorkeakoulut ovat läpikäyneet 1990-luvulla oman sisäisen kehitysprosessinsa, jonka aikana ne ovat vakiinnuttaneet toimintansa uuden asetuksen mukaiseen toimintamuotoon. Ammattikorkeakoulujen keskeinen strateginen haaste on: Miten ne fokusoivat omat osaamis- ja vahvuusalueensa? Miten differoitua melko laajasta osaamistarjonnasta ja miten kyetä tarjoamaan yrityksille tasokasta yritysyhteistyötä, soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä? Miten uudistaa jatkuvasti opetuksen sisältöä? Ammattikorkeakoulujen toimikenttä on laajentunut oman maantieteellisen alueen yrityspohjasta kansalliseen ja osin kansainväliseen yhteistyöhön yritysyhteistyön kautta. Tämä edellyttää yhä terävämpää ja syvällisempää osaamista. Miten pysyä nopeasti muuttuvissa teknologiakehityksissä mukana ja hyödyntää viimeiset kansainväliset tekniset kehityssaavutukset omassa opetus- ja kehitystyössä? Usean tekniikan alan kehityksen seuraaminen samanaikaisesti on sinällään jo merkittävä haaste jokaiselle organisaatiolle. Teknologiastrategia on koostettu antamaan vastauksia ammattikorkeakoulujen em. haasteisiin ja työkalun oman toiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen. 1

7 Mitä strateginen johtaminen on? Strategisessa johtamisessa, niin myös teknologiastrategian määrittelyssä, on kysymys yhteisen tavoitteen, päämäärän ja tahtotilan määrittämisestä. Strateginen johtaminen ei ole 3- tai 5-vuotissuunnitelman tekemistä, vaan organisaation ja erityisesti sen avainhenkilöiden yhteinen näkemys siitä, missä toiminta- ja teknologiaympäristössä ammattikorkeakoulu ja sen sidosyritykset toimivat ja mihin suuntaan organisaatio omaa toimintaansa haluaa kehittää. Toimintaympäristö ja tarjontatilanne ovat nykyään niin yllätyksellisiä ja nopeasti muuttuvia, että hyväkään suunnitelma ei jälkeenpäin tarkasteltuna ole täsmällisesti vastannut reaalielämän kulkua. Vaikka ammattikorkeakoulujen toiminta on voimakkaasti julkishallinnon ohjaamaa, on tuleva menestys yhä enemmän ammattikorkeakoulujen omissa käsissä ja kansainvälisten kehitystrendien ja kehityshaasteiden ohjaamaa. Ammattikorkeakoulujen tekniikan toimialojen on siksi luontevaa lähteä teknologialähtöiseen strategiseen suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessin läpikäynti ja yhteisen tahtotilan määrittäminen ovat useimmiten luoneet sellaisen yhteiseen päämäärään uskovan ryhmän voittajatiimin, joka parhaiten selviytyy muuttuvassa, teknologisia mahdollisuuksia ja uhkia tarjoavassa ympäristössä. Voittajatiimi kykenee vakuuttamaan sekä yritys- että oppilasasiakkaat. Parhaimmillaan strategia palvelee ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja päätöksentekijöitä jokapäiväisissä tilanteissa, kun joudutaan arkisiin valinta- ja päätöstilanteisiin. Päätöksen tekeminen projektista tai kehityshankkeista uusista koulutus- tai tutkimusaihealueista investoinneista tiloihin tai laitteisiin taloudellisten ja henkisten resurssien lisäämisestä tai allokoinnista on huomattavasti helpompaa, jos ja kun henkilöstö on yhteisen suunnitteluprosessin kautta päätynyt yhteisiin strategisiin linjauksiin ja valintoihin. Strategian mukaisen vaihtoehdon valitsemisen pitäisi olla helppoa ja sen tulisi tukea muiden henkilöiden samaan päämäärään tähtääviä valintoja. Toimintaympäristön toistuvien muutosten vuoksi teknologiastrategia on syytä päivittää vähintään vuosittain. 2

8 Miten teknologiastrategia sijoittuu toimintastrategiaan? Teknologiastrategia määrittää yhdessä toimintastrategian muiden osa-alueiden kanssa ammattikorkeakoulun keskeisimmät menestymisen keinot. Teknologiastrategia edustaa pitkäkestoisempaa ja perusasioihin luotaavaa suunnitelmaa siitä, mihin osaamiseen ja avainteknologiaan ammattikorkeakoulun tekniikan toimialan kilpailukyky perustuu. Teknologiastrategia antaa mahdollisuuden ammattikorkeakoulun teknologialähtöiseen toiminnan ohjaukseen. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTASTRATEGIA Liikeidea Missio Arvot Visio TEKNOLOGIA- STRATEGIA Ydinosaaminen, fokusalueet Avainteknologiat / avainosaamisalueet Kärkiteknologiat Keihäänkärjet Arvoverkko yritykset muut korkeakoulut tutkimuslaitokset MARKKINOINTI- STRATEGIA Toiminta-alue Kohderyhmät ja segmentointi Avainasiakkaat Asiakastarve Markkinointi-mix Ylivoimatekijät Palvelukonseptit tuotekehityshankkeet menetelmäkehityshankkeet yritys- tai yritysryhmäkohtaiset soveltavat tutkimushankkeet mittauspalvelu kuntoarviot insinöörityöt oppilastyöt täydennyskoulutus Lisäarvo OPETUS Valintaperusteet Hakeminen Koulutusohjelmat Suuntautumisvaihtoehdot Oppiaineet Harjoittelu Laboratoriotyöt OPS:n kehittäminen Arviointi Tutkintotyö Opetus-/ oppimismenetelmät YRITYS- YHTEISTYÖ- STRATEGIA Laboratoriot Kehityskeskukset Tutkimuslaitteet ja -välineet Yritysyhteistyön tuotteistetut palvelut ja palvelukonseptit Laatustrategia HENKILÖSTÖ- STRATEGIA Avainosaamisalueet ja -vaateet Resurssien hallinta harkinta vakituiset, määräaikaiset tuntiopettajat kehitys sitouttaminen arviointi Henkilöstökoulutus Yhteistyökoulutus TALOUS- STRATEGIA Numeeriset tavoitteet Tunnusluvut Ohjaus ja raportointi IT- STRATEGIA Tietojärjestelmät Tietoverkot LAN intranet Internet sähköposti Suojaus Ohjelmistot Etätyö Kuva 1. Teknologiastrategia ja markkinointistrategia määrittävät keskeisimmät menestystekijät. 3

9 Teknologiastrategian hyödyt Ammattikorkeakoulut tulevat olemaan keskeinen yhteistyökumppani suomalaiselle elinkeinoelämälle, joka toimii yhtä kiivaammin globalisoituvilla markkinoilla. Pk-yrityksetkin toimivat kansainvälisessä toimintaympäristössä, vaikka eivät itse harjoittaisikaan vientitoimintaa, sillä kilpailijat ovat usein kansainvälisiä. Tuotteiden ja palveluiden tarjonta on muotoutunut kansainvälisemmäksi ja yritykset käyttävät tämän hyödyksi verkostoitumisen kautta. Tässä kilpailutilanteessa keskinkertaisuudet eivät menesty, vaan ydinosaamisen tulee olla vahvaa ja terävää. Teknologiastrategia ja siihen liittyvä prosessi 1. Auttaa hahmottamaan teknologisen toimintaympäristön, jossa toimitaan. 2. Helpottaa oman ydinosaamisen ja avainteknologian määrittämisessä ja kohdistamisessa. 3. Johtaa toiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen esim. opetuksen ajankohtaisen sisällön osalta. 4. Varmistaa oman nykyisen sekä ennen kaikkea tulevan kilpailukyvyn. 5. Helpottaa organisaation sisäisen tietoisuuden ja yhteisymmärryksen saamista siitä, mihin menestyminen nyt ja tulevaisuudessa perustuu. Näin jokainen organisaation jäsen voi suunnitteluprosessin aikana sitoutua ja myöhemmin johdonmukaisesti omalla vastuualueellaan kehittää avainteknologia-alueita ja hyödyntää niitä. 6. Auttaa kohdistamaan resurssit ja investoinnit pitkäjänteisesti oleellisiin projekteihin. 7. Korostaa myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä fokusoitua osaamista ja avainteknologioita, jotka osaltaan erottavat ammattikorkeakoulun edukseen muista toimijoista. Selkeä erottuminen auttaa myös opiskelijahankinnassa. 8. Auttaa AMK:ta profiloitumaan siinä arvoverkossa, jossa AMK toimii. Näin muut arvoverkon toimijat osaavat hyödyntää AMK:n parasta osaamista. 9. Vähentää yksityiskohtaisen ohjauksen tarvetta, helpottaa sovelletun tutkimuksen yhdistämistä opetukseen sekä parantaa sisäistä yhteistyötä ja ilmapiiriä. 4

10 Tavoite Teknologiastrategian määrittämisellä pyritään oman kestävän avainosaamisen ja avainteknologia-alueen määrittämiseen sekä sen systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminta- ja teknologia-alueen valintaan saattavat antaa vaikutteita ja aloitteita mm. seuraavantyyppiset asiat ja tahot: alueen teollisuudesta tullut signaali tai panostuspyyntö neuvottelukunnalta tullut aloite käynnistetty yritysryhmä- tai toimialakohtainen projekti aluekehityksen tuottama aloite EU- tai Tekes-projekti johdon tai yksittäisen opettajan mielenkiinto tai intuitiivinen näkemys julkishallinnon vaikuttajan näkemys tai aloite ulkomaisen tutkimushankkeen, seminaarin tai vastaavan antama innoite näkemys trendien suomasta mahdollisuudesta sattuma. Tavoitteena on teknologiastrategiaprosessin eli systemaattisen analysoinnin ja valintaprosessin avulla tehdä itsenäinen, tietoinen ja pitkäjänteinen valinta avainteknologisesta osaamisesta. Siinä päätöstilanteessa keskeinen rooli tulee olla: historiallisella, vahvalla osaamisella nykyisillä vahvuustekijöillä ja vahvoilla henkilö- ja kehitysresursseilla sekä teknologiatrendien mahdollisuuksilla. 5

11 Toimintamalli ja asemointi Ammattikorkeakoulujen toiminnan asemoimiseksi on syytä määritellä oma toimintakenttä suhteessa muihin toimijoihin. Tärkein yhteistyökumppani ammattikorkeakouluille on elinkeinoelämä. Teollisuus allokoi yhä kasvavassa määrin eli 6070 % kehityspanoksestaan kohteisiin, joiden tulosvaikutus on 624 kk:n päässä. Tämä johtuu siitä, että kriittisellä resurssimassalla on saatava tuloksia eli onnistumisia. Panos-tuotos-suhde tuottaa hyvin, kun panos kohdistetaan lähiajan hankkeisiin. Tällöin osumatarkkuus kasvaa. Ammattikorkeakoulujen toiminnan fokus on erityisesti soveltavan tutkimuksen ja kehityksen alueella eli edellä mainitulla yritysten volyymialueella. Tässä segmentissä on myös suurin rahallinen panos ja näin myös merkittävä taloudellinen menestymismahdollisuus. Teollisuuden malli Painopiste on selkeästi tuotekehityksessä RISKIT Korkeakoulujen malli Työnjako ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen välillä RISKIT Tutkimus 3 10 vuotta esim. 10 % resursseista Strategiset optiot 2 3 vuotta esim. 30 % resursseista Tuotekehitys 1 2 vuotta esim % resursseista RESURSSIT YHTEISTYÖ Perustutkimus (tuottaa tietoa) noin 1 20 vuotta Suomen Akatemia Tiedekorkeakoulut EU Teknologiaohjelmat Tavoitetutkimus Teknologiasiirto (tuottaa osaamista) noin 1 5 vuotta Tekes, EU Teollisuus Tiedekorkeakoulut VTT Ammattikorkeakoulut OSAONGELMAT JA OSATUTKIMUSKOHTEET Soveltavatutkimus ja tuotekehitys (soveltaa osaamista käytäntöön) noin 1 2 vuotta Teollisuus Tekes VTT Ammattikorkeakoulut RESURSSIT TIEDOT TULOKSET HYÖDYT Kuva 2. Ammattikorkeakoulujen keskeisiä tehtäväalueita ovat tuotekehitys sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen. Siksi ammattikorkeakoulujen rooli on keskeinen teollisuuden tuotekehitystoimintojen kumppanina. 6

12 Kenelle teknologiastrategia on tarkoitettu? Teknologiastrategian käyttötarkoitus ja hyöty tulee ennen kaikkea ammattikorkeakoululle itselleen eli sen koko organisaatiolle, jolla tulisi olla kirkas käsitys teknologisista linjauksista ja valinnoista. Nykyisessä verkostoituneessa toimintamallissa, jossa jokainen toimija pyrkii panostamaan omaan kapeaan erityisosaamiseensa, on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen spesifioidaan, markkinoidaan ja viestitetään riittävän tehokkaasti. Oman arvoverkon toimijoilla tulee olla hyvä käsitys ammattikorkeakoulun teknologisesta fokusalueesta ja varmuus sen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Teknologiastrategia on siis myös viestinnän ja markkinoinnin väline. Komponenttitoimittaja Laitetoimittaja Yritys A Kansainväliset yhteydet Yritys B AMK:n omalle arvoverkolle Alihankkija C Asiakkaille ja yrityksille TEKNOLOGIA- STRATEGIA Muille AMK:ille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja instituuteille Rahoittajille Tekes, EU, SA, VC:t Korkeakoulu AMK Omalle organisaatiolle Opiskelijoille nykyisille ja potentiaalisille Kuva 3. Teknologiastrategialla on merkittävä viestinnällinen tehtävä omalle organisaatiolle, omalle arvoverkolle ja sidosryhmille. 7

13 Kilpailukyvyn luoja Teknologiastrategian tulisi konkreettisesti edistää ammattikorkeakoulun kilpailukykyä ja menestymistä. Se tapahtuu teknologiastrategian systemaattisella ja kurinalaisella hyödyntämisellä. Näin menetellen tavoitellaan seuraavanlaista positiivista kierrettä. Pitkäjänteinen omaan fokusalueeseen panostaminen palkitsee varmuudella organisaation ponnistelut. Soveltavaan tutkimukseen ja kehitykseen muodostuu terävää kansallista ja kansainvälistä osaamista. AMK:n oman teknologiastrategian määrittäminen ja täsmentäminen Toiminnan volyymi kasvaa, kriittinen tuottamismassa täyttyy ja resursseja voidaan lisätä. päivitys Kehitystyö ja toiminta keskittyvät määritettyihin avainteknologioihin, jolloin laatu paranee ja saadaan hyödynnettäviä tuloksia. Teollisuus hyödyntää yhä laajemmin ja merkittävämmissä projekteissa osumatarkkuus kasvaa yhteistyön taloudellinen arvo kasvaa Teollisuus tulee tietoiseksi ja syventää yhteistyötä. PITKÄJÄNTEINEN KILPAILUKYKY Opinnäytteiden laatu nousee. Valmistuvien osaamis- ja valmiustaso nousee. Tulee lisää uutta ja ajankohtaista tietoa opetukseen teknologiasiirrot roadmapit Tietämystä ja osaamista kumuloituu koko ajan lisää. Hyödynnetään seminaari, konferenssi ja muut verkostojen tiedot. AMK:n osaajia pyydetään luennoitsijoiksi. Kuva 4. Systemaattinen, pitkäjänteinen työ luo uutta kilpailukykyä. 8

14 Teknologiastrategia vauhdittajana Teknologiastrategian määrittelyssä usein itse prosessi on jo sinällään arvokas, sillä sen läpikäymällä kehitetään henkilöstön liikkeenjohdollista osaamistasoa työstetään yhdessä vaikeita kysymyksiä tai selkeytymättömiä aihealueita luodaan yhteiset näkemykset sitoudutaan toteuttamaan suunnitelmaa omassa päivittäisessä työskentelyssä omassa organisaatiossa tai tiimissä. Parhaimmillaan teknologiastrategia toimii koko operatiivisen toiminnan vauhdittajana, on se sitten opetusta, tuotekehitystä tai projektityöskentelyä. Prosessi huomioi lähtötilanteen muutokset ja faktat. Se hyödyntää ulkoiset ja sisäiset teknologiset mahdollisuudet ja linjaa avainosaamisen eli avainteknologiat, joita ammattikorkeakoulun organisaation osat hyödyntävät. Vastaavalla tavalla kuin IT-strategia muodostaa koko organisaatiolle yhteisen konkreettisen työkalun ja toimintaympäristön, myös teknologiastrategia sekä sen määrittämät osaamisalueet ja avainteknologiat muodostavat punaisen langan tai highwayn, joka yhdistää organisaation ja sen toiminnan. KILPAILU- ASETELMA, TARJONTA TRENDIT RESURSSIT Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet SOVELTAVA TUTKIMUS- TYÖ YMPÄRISTÖ- KYSYMYKSET RESURSSIT IMMATE- RIAALIT, IPR:T, TEKNOLOGIA- SIIRROT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Teknologiastrategiaprosessi AVAINTEKNOLOGIA / AVAINOSAAMINEN MARKKINA- TARPEET ASIAKAS- TOIVEET, MUUTOS- TARPEET OPETUS MARKKI- NOINTI, VIESTINTÄ LAATU Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet YRITYS- YHTEISTYÖ, AMK:JEN YHTEISTYÖ Kuva 5. Teknologiastrategiaprosessi vauhdittaa operatiivista toimintaa ja luo yhteisen toimintalinjan. Avainosaaminen yhdistää koko organisaation työskentelyä. 9

15 Osa 2 Suunnitteluprosessi Teknologiastrategian toteutusprosessi Suunnitteluprosessilla pyritään riittävän asiakaslähtöiseen ja laaja-alaiseen analysointiin ja työskentelyyn mahdollistaen kuitenkin konkreettisen ja yksityiskohtaisen keskeisten asioiden tarkastelun. A. Käynnistyspalaveri (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Toimialajohtaja/osastonjohtaja/laitosjohtaja 1. Määritelkää, ja kerratkaa AMK:n toiminta-ajatus. Mikä on keskeinen tehtävä ja millä osaamisalueella? 2. Määritelkää missio. Miten keskeisen tehtävän määrittelyn voisi kiteyttää lyhyeen, iskevään muotoon? 3. Määritelkää oman toimintanne visio eli yhteinen unelmanne. Sisältää seuraavat teemat: yhteys toimintastrategiaan tulevat haasteet ja odotusarvot, toimintaympäristön muutokset kilpailukykyarvio nykyhetkellä aikataulusta sopiminen tarvittavan tietoaineiston hankinnasta ja keräämisestä sopiminen resursointi ja vastuutus prosessin toteuttamiseksi B. Prosessin työvaiheet (2 4 työkokouksesta) Vastuu: Nimetty vastuuhenkilö eli teknologiavastaava (ulkopuolinen asiantuntija tai konsultti voi avustaa) 4. Teollisuuden ja sidosryhmien odotusarvojen kehitysnäkymien yhteistyötarpeiden kartoitus osaamistarpeiden teknologiakehityksen 5. Oman organisaation avainhenkilöiden näkemysten kartoitus. 6. Määritelkää toimintanne osalta keskeiset tunnistettavat tai ennustettavissa olevat trendit tai trendimäiset ilmiöt sekä teknologiset roadmapit. Kansainväliset ja kansalliset 7. Määritelkää omat markkinanne ja asemanne markkinoilla. Mitä toimialoja (yritysesimerkkeineen) toimintanne hyödyttää? Onko määritettävissä miniklusterirakenteet? 8. Määritelkää oma kilpailutilanteenne. Ketkä muut toimivat samalla tekniikan alueella? Kilpailijat ja yhteistyökumppanit a) Markkinatilanne trendit kilpailukyky, kilpailija-analyysit markkinatilanne b) Teknologia teknologisen roadmapin määrittely teknologiapyramidin määrittely päätökset/valinnat resursointi partnerit 9. Määritelkää oman teknologiapyramidinne osatekijät. A Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet D Kärkiteknologiat B Fokusalueet E Keihäänkärjet C Avainteknologia/avainosaamisalueet 10. Määritelkää teknologiapyramidi eli yhteenveto edellisistä valinnoista teknologiapyramidin muotoon. 11. Määritelkää teknologiavalintojen vaikutus opetukseen. 12. Määritelkää vaikutus yhteistyöhön. C. Esittely johdolle (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Teknologiavastaava Kirjaa päätöstarpeet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Kirjataan ja resursoidaan kehitysprojektit. D. Valmis teknologiastrategia & jalkautus Vastuu: Teknologiavastaava Tiedotus henkilöstölle Tiedotus sidosryhmille, erityisesti yrityksille lyhyt esittely verkkosivuille sekä painettu esiteversio Vaikutukset opetus yritysyhteistyö markkinointi laatu ympäristö resurssit Hyväksyntä keskustelu muutokset hyväksyminen toimenpideohjelma aikataulutuksineen Dokumentointi Tiedottaminen sisäisesti ja avainpartnereille Liittäminen osaksi toimintastrategiaa 3 4 kk Päivitys 12 kk päästä; roadmapia täydennetään koko toimintavuoden ajan. 11

16 1 Toiminta-ajatus Strategiseksi taustaksi kerrataan ammattikorkeakoulun kyseessä olevan toimialan tai yksikön toiminta-ajatus: Mikä on keskeinen tehtävämme, olemassaolomme lisäarvoa tuottava ja ympäristöä hyödyttävä tarkoitus? Millä osa-alueilla toimimme? Mihin tekijöihin edistyksellinen toimintamme perustuu? Esimerkki: Toiminta-ajatus Ammattikorkeakoulun tekniikan toimiala tukee koulutus- ja palvelutoiminnallaan alueellista ja kansallista yrityspohjaa erityisesti seuraavilla osaamisalueilla: tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka automaatio ja elektroniikka kone- ja materiaalitekniikka ympäristö-, energia- ja prosessitekniikka kiinteistö- ja rakennustekniikka. Toiminta perustuu kiinteään yritysyhteistyöhön, kansainvälisiin yliopistoyhteyksiin, teknologiasiirtoihin sekä Tekes- ja EU-hankkeisiin, joilla varmistetaan kansainvälinen, ajankohtainen osaamistaso. 2 Missio Tiivistetään keskeinen tehtävä eli missio mahdollisimman ytimekkääseen, yksikköä personoivaan, markkinoinnilliseen muotoon. Esimerkki: Missio Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin tekniikan ja merenkulun toimiala tuottaa kansainvälisen tason ajankohtaista osaamispääomaa elinkeinoelämän hyödyksi opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. 3 Visio Organisaatiolla tulisi olla yhteinen unelma ja päämäärä, johon se pyrkii. Yhteinen visio linjaa teknologiastrategiatyöskentelyä. Samalla se antaa kuvan ryhmän tavoiteasetannasta ja kunnianhimosta. Esimerkki: Visio Tavoitteemme on olla kolmen vuoden päästä Suomen selkeästi tunnetuin ja tunnistetuin muotoilun ja viestinnän osaaja ja kouluttaja. 12

17 45 Tiedonhankinta ja haastattelut Missään strategisessa suunnittelussa ei voi liikaa korostaa asiakasnäkökulmaa. Siksi teknologiastrategiaprosessissakin on suositeltavaa pyrkiä saamaan haastattelujen muodossa yritysten näkemykset, panosalueet, tarpeet ja toiveet esille. Kun yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöalue eli soveltava tutkimus ja kehitystyö kohdistuu samalle alle kahden vuoden aikajaksolle, voidaan yrityksistä saatua informaatiota ja kokonaiskuvaa hyödyntää melko suoraan strategiaprosessissa. Otoksena 1015 yrityksen läpikäynti antaa luotettavan kuvan. Tähän voidaan lisätä vielä neuvottelukunnan jäsenten näkemykset. Yrityshaastattelut Yrityksiltä on haettu haastattelemalla vastaukset mm. seuraavin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat yrityksen ja sen toimialan keskeiset trendit ja menestystekijät kansainvälisesti tarkastellen? 2. Millaisia globaaleja teknologiatrendejä tai kehitysaskeleita on nähtävissä, havaittavissa tai aavistettavissa? 3. Onko korvaavia uusia teknologioita tulossa? 4. Onko yrityksessä erityisosaamista tai teknologisia erityispiirteitä? Missä maassa on teknologiajohtajuus? 5. Mitkä ovat yrityksen ja sen toimialan näkökulmasta tarkasteltuna niitä keskeisiä panoskohteita, joihin tulisi/kannattaisi satsata opetuksen ja tutkimuksen muodossa? 6. Mitkä ovat konkreettisia aihealueita, joita pitäisi nyt tutkia tai kehittää? 7. Keiden kehitys-/tutkimusyksiköiden kanssa yritys tekee yhteistyötä? 8. Mihin toimialaan tai osaamisalueeseen AMK:n tulisi erityisesti panostaa tai fokusoitua? 9. Miten yritys kehittäisi yhteistyötä AMK:n kanssa (opetus + tuotekehitys/ tutkimus)? Kenen tulisi olla aktiivinen? 10. Miten yritys kommentoi teknologiasiirtoja yhteishankintoja tutkimus-/mittauslaitteisiin oppilasharjoitustöitä, opinnäytetöitä tuotekehitystyötä opettajien työperiodeja yrityksissä kansainvälisyyttä täydennyskoulutusta, teemakoulutusta? 11. Mitä muita kommentteja yritys haluaa tässä yhteydessä AMK:lle välittää? 13

18 Henkilöhaastattelut Yrityshaastatteluiden lisäksi on tarpeellista saada ammattikorkeakoulun oman organisaation näkemykset esille. On hyödyllisempää löytää henkilöt, joilla on näkemyksiä ja ideoita, kuin valita haastateltavat pelkästään organisaatiokaavion pohjalta. Suoritettujen teknologiastrategiaprojektien kokemusten pohjalta on suositeltavaa myös nimittää strategiatyöhön aktiivisesti osallistuva työryhmä (57 henkilöä), joka vastaa strategian valmistumisesta. Henkilöstön mielipiteitä on kartoitettu mm. seuraavilla kysymyksillä ja aihealueilla: 1. Miten henkilö segmentoi nykyisen toiminnan joko a) teknologia-aihealueittain b) tutkimusaihealueittain c) sovelluskohteittain d) opetusalueittain? 2. Millä yllä mainituista segmenteistä henkilö itse toimii ja miten hän edelleen jakaa mainitun alueen osasegmentteihin? 3. Missä AMK:n yksikössä on ns. vahvaa osaamista? Mitkä tutkimus-, kehitys- tai teknologiaosa-alueet henkilö nostaa osaamisportaissa ylimmälle tasolle kansallisella tai kansainvälisellä osaamistasolla mitattuna? 4. Mitkä henkilö valitsee avainteknologia-alueiksi eli alueiksi, joissa AMK:lla on vahvaa osaamista ja joissa tehdään hyvää kehitystyötä? 5. Millä tutkimusosa-alueilla tehdään soveltavaa tutkimustyötä ja millä osa-alueilla normaalia tuotekehitystä? 6. Onko AMK:lla ns. keihäänkärkiosaamista eli varsin terävää kapeaa osaamista, jossa on Euroopan tason tunnustettua osaamista sekä myös tunnettuutta? 7. Mitkä ovat ne teollisuuden toimialat, joita AMK:n tutkimustyö hyödyttää ja joiden kanssa AMK tekee yhteistyötä, kustakin myös esimerkkiyrityksiä? 8. a) Millaisia kansainvälisiä ja kansallisia trendejä henkilö tunnistaa teknologia-alueella? Yleistrendit, teknologiaa koskevat. b) Miten AMK toimii globaalisten teknologioiden seuraamisen alueella ja miten teknologiasiirrot näkyvät toiminnassa? 9. Millaisen vision tai unelman henkilö muodostaa siitä, mihin AMK:n teknologiaosaaminen voi kehittyä 5 vuodessa? 10. Millaisia merkittäviä projekteja on meneillään? 11. Miten henkilö kuvailee kansainvälisyyttä AMK:n toiminnassa? 12. Mitkä ovat vastaavien laitosten/tutkimusyksiköiden painopiste-/ osaamisalueet muissa ammattikorkeakouluissa? 13. Miten kehitystoimen tulisi kytkeytyä opetukseen? 14. Miten yritysyhteistyön tulisi kehittyä ja miten teknologiastrategia kytketään yritysyhteistyöhön? 15. Onko henkilön tiedossa jokin sellainen erityinen mahdollisuus, joka yksikön pitäisi välittömästi selvittää tai lähteä tutkimaan? 14

19 6 Trendit ja teknologiset roadmapit Tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia voidaan aavistaa intuitiivisesti. Analyyttisempää on kuitenkin pyrkiä jäsentämään niitä trendien ja roadmappien avulla. 6.a Trendit Uudistumiskyky on teknologiastrategian keskeisimpiä haasteita. Miten hyvin ammattikorkeakoulu on tietoinen kansainvälisistä trendeistä ja teknologiavirtauksista? Miten hyvin ammattikorkeakoulu kykenee uudistamaan koulutusohjelmien sisältöä ja sisällyttämään uusimman tiedon oppiaineisiin? Muuttuva yhteiskunta antaa ehkä enemmän trendimäisiä mahdollisuuksia, kuin mikään organisaatio kohtuudella kykenee omaksumaan tai hyödyntämään. Oma merkittävä osaamisalueensa on kyetä seuraamaan eri teknologioiden suuntauksia, analysoimaan niitä sekä fakta-aineiston pohjalta että intuitiivisesti. Sen jälkeen tulevat valittaviksi sellaiset mahdollisuudet, joihin itse pitäisi kytkeytyä tai jotka tulisi ottaa käyttöön. Segmentointi helpottaa jäsentämään tätä laajaa, monitahoista aluetta. Esimerkki: Hydrauliikka ja automaatio trendit Hydrauliikka Koneet ja laitteet tulevat yhä automaattisimmiksi, itsekorjautuvuus, itsesäätyvyys. Hydraulinen robotiikka lisääntyy. Väliaineet monipuolistuvat biohajoavat vesi. Mikroelektroniikka (MEMS) yhdistyy järjestelmiin. Komponenttien älykkyys kasvaa, ohjaus PC:llä. Käyttöliittymät kehittyvät yleisten standardien muotoon. Yleiset teknologiset trendit Tieto- ja tietoliikennetekniikan sovellukset tulevat osaksi kaikkia teknisiä osa-alueita (poikkitieteellisyys). Komponentit pienenevät miniatyrisointi mikrovalmistus. Älyä lisätään rakenteisiin. Materiaaleissa kehityssuunta on keveys, kestävyys ja kierrätettävyys. Simulointi ja mallinnus tuovat avun suunnitteluun ja sen nopeuteen. Testauksen ja muotoilun rooli korostuu. Automaatio Prosessin valvonta ja säätö yhdistyvät samaan toimilaitteeseen. Internet ja langattomat sovellukset toimivat tiedon siirtäjinä. Multimedia tulee myös automaatioon; siirtoväylien kapasiteetti mahdollistaa. Konenäkö ja sitä lähellä olevat sovellukset robotisoinnin myötä tuovat uusia kokonaisratkaisuja. 15

20 Esimerkki: Terveydenhuollon ja terveysteknologian trendejä ryhmiteltyinä Terveydenhuollon kasvavat volyymi- ja kustannuspaineet kannustavat uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Terveydenhuollon trendejä Kustannuspaineet ja siksi kustannustehokkuusvaatimukset kasvavat. Laitoshoidosta siirrytään kotihoitoon. Itsenäinen suoriutuminen teknisten apu- ja seurantavälineiden avulla. Sairaanhoidosta terveydenhoitoon. Yksityiset palvelut ja yksityinen kotisairaanhoito lisääntyvät. Yksilöllisyys lisääntyy omalääkärijärjestelmä jne. Tietosuojan, tietoturvan merkitys kasvaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroituvat yhdeksi hoitoketjuksi. Teknologisia mahdollisuuksia Anturi- ja sensoriteknologiat kehittyvät ihonsisäiset ja kehonsisäiset. Kannettavat seuranta- ja lähetinlaitteet vaatteen-/asunmalliset. Analysaattoriteknologiat kehittyvät, hengityshiukkasanalyysit. Pitkävaikutteiset lääkeluovuttajat. Biomateriaalit ja implantit. Digitaaliset potilas- ja älykortit. Kuvantamistekniikat ja kuvien tulkinta verkon kautta. Neuvonta- ja lääkäripalvelut verkossa. Potilasta suojaavat bakteerivaatetukset. 6.b Teknologiset roadmapit Suomalainen teollisuus on selkeästi enemmän uusien teknologioiden hyödyntäjä kuin uusien teknologioiden kehittäjä. Tämä antaa luonnollisesti ammattikorkeakouluille suuren mahdollisuuden teknologiasiirtojen muodossa sekä uusien teknologioiden testaajana että soveltajana. Yrityksille on iso voimavarakysymys, miten ne voivat seurata oman teknologia-alueensa viimeisimpiä kehitysaskeleita ja aikaansaannoksia. Ammattikorkeakoululle ja yrityksille yhteisen työkalun muodostavat roadmapit, joita tuottavat mm. tutkimuslaitokset, yliopistot, kansainväliset projektit sekä eri toimialojen yritykset. Ammattikorkeakoululla voi olla keskeinen rooli omien teknologia-alueidensa roadmappien keräämisessä, päivittämisessä ja kehittämisessä. Roadmap kertoo, miten asiakastarve ja sen tuottamiseen tarvittavat teknologiaosa-alueet kehittyvät tulevina vuosina. Roadmapin avulla on huomattavasti helpompaa ymmärtää koko teknologia-alue asiakastarpeineen tunnistaa tulevat vaiheet ajoittaa omat aktiviteetit. 16

21 Eräs ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön keskeisin alue voisi olla roadmappien hankkiminen ja niiden tuottaminen omien kansainvälisten partnerien kanssa. Ammattikorkeakoulu voisi näin kerätä omaa roadmap-pankkia, joka kiinnostaa varmasti myös yrityksiä. Esimerkki 1: IT-alan optisen tiedonsiirron roadmap State of the art, Commercial Line Bit Rate 2.5 Gb 2.5 Gb 10 Gb (2.5 Gb) 10 Gb 10 Gb 40 Gb Total Fibre Capacity Gb 100 Gb 400 Gb >1 Tb WDM Channels Channel Spacing Opt. Transparent GHz 120 km GHz GHz GHz 600 km km km Gb routers Gb routers with QoS km Optical Packet CONTINUES Network Architecture pt-pt WDM fixed OADM/rings flexible OADM/ (interconnected) rings small meshed, flexible WDM networks meshed, flexible WDM networks User Access Bit Rate Plain old telephone services = POTS 64 Kb ISDN 128 Kb, 2 Mb Cable modem ADSL 2-8 Mb Optical: 155 Mb (A V)DSL at 2, 10, 50 Mb Optical: 622 Mb Electrical: up to 100 Mb Services POTS Internet, Videophony, HORIZON Project ACTS Teleworking, Lan-Lan, fast Internet, video, games, telelearning Roadmap for optical communications by ACTS Horizon project Very fast Internet, Interactive entertainment Virtual presence for working, learning and entertainment Ref. Tekes Optical Communications Esimerkki 2: IT-alan käyttäjälähtöinen roadmap Aika Tarpeet Rich media, verkkojen saumaton yhteistoiminta, transparentti laskutus Skenaario < 56 kbi/s Laajakaista - access jatkuva yhteys Universaalinen access: palvelut accessmenetelmästä riippumattomia Nomaadinen henkilökohtainen access: käyttäjän paikasta riippumaton acesses Teknologiat Sisältö/mediat Tietoliikenne Analoginen joukkoviestintä, www-sovellukset, sähköposti Modeemi, ISDN, TV, radio, puhelin, GSM Digitaalinen joukkoviestintä, VoIP, Streaming video, ja audio ADSL, kaapelimodeemi, digi-tv, LAN, WLAN, Bluetooth, UMTS, GPRS Älykäs ja adaptiivinen sisältö Palveluiden/verkon hallinta, DWDM, VDSL, IP v6, 3.5G Jakelukanava ja laiteriippumattomat sisällöt Talouskohtaiset saumattomasti toimivat access-menetelmät, päätelaiteriippumattomuus: 4G Ohjelmistot www-selaimet, sähköpostiohjelmistot Tietoturva, palomuurit, Java, yksityisyys Käyttöliittymä aktiiviympäristöt, ubicomputing vaatteissa, kodinkoneissa; standardisoidut avoimet platformit, käyttäjäprofiilit Elektroniikka Home-gateway, set-top boxit Optinen kuitu kulutuselektroniikan ja it-hardwaren konvergenssi 17

22 Esimerkki 3: Valimoteknologian roadmap Establish standard methodologies for material testing Correlation of cast property results for various size test specimens Develop quantitative relationships between alloy chemistries, properties, and processing (data driven) Develop quantitative relationships between alloy chemistries, properties, and processing (fundamental, theory driven) Establish a casting design book that relates properties and types of tests with expected part performance Create a material property virtual laboratory determine properties needed, measure them, and disseminate the information Develop geometric design interface Assess current techniques available for melt quality and determine its relationship to part quality Develop improved processes for characterisation of porosity defects Determine the effect of inclusion and porosity content on alloy performance Develop improved techniques to measure the acceptability of liquid metal prior to casting Develop creative and innovative techniques for NDE/testing (non-destructive evaluation) Develop methods for fast, accurate, and NDE of ingot and ascast chemistries and properties OPTIMIZED CASTING PERFORMANCE AND INTEGRITY 3 years 10 years 15 years Source: Metalcasting Industry Technology Roadmap by Cast Metal Coalition of the American Foundry Society, North American Diecasting association, Steel Foundrymen s Society of America, US. Department of Energy 18

23 7 Toiminta-alue ja markkinat Vaikka ammattikorkeakoulut eivät toimi kuten yritykset, on ammattikorkeakoulujen hyvä tunnistaa markkinat, joilla ne toimivat, ja samalla keskeiset asiakasryhmät. Näin saadaan konkreettinen käsitys siitä, kenen kanssa yhteistyötä tehdään sekä näkemystä volyymista ja mahdollisuuksista. Esimerkki: Markkinat Vastaamme maakunnan yritystarpeista. Teollisuuden alat ovat: Kone- ja automaatio 965 toimipistettä 9660 työllistä 12 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Massa- ja paperinvalmistus 48 toimipistettä 860 työllistä 4 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Elektroniikka 45 toimipistettä 1150 työllistä 2 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Tietotekniikka ja ohjelmistotuotanto 264 toimipistettä 1950 työllistä 5 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Oman maakunnan teollisuuspohjan lisäksi haluamme profiloitua kone- ja laiteautomaatiossa teräväksi toimijaksi ja olla mukana eurooppalaisissa hankkeissa. Yrityksiä ja yhteistyökumppaneita ovat (kone- ja laiteautomaatio): Partek Cargotech Partek Kalmar Wärtsilä Diesel Cimcorp Oy PMJ Automec Finnpower Oy Rexroth Oy Sandvik Tamrock jne. jne. jne. 19

24 8 Muut toimijat kilpailutilanne ja yhteistyö Hyviä tutkimus- ja opetusresursseja on varsin rajallisesti suhteutettuna tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Siksi on hyvä hahmottaa samalla teknologia-alueella olevat toimijat sekä niiden avainosaamis- ja erikoistumisosa-alueet. Tämä mahdollistaa työnjaon, erikoistumisen ja yhteistyön. Esimerkki Tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakouluja ovat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kokkola Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa Turun ammattikorkeakoulu, Turku Tiedekorkeakoulutasoista tutkimusta ja opetusta antaa Tampereen teknillinen korkeakoulu, TTKK. Esimerkki Merenkulun ammattikorkeakouluja ovat: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma Yrkeshögskolan Sydväst, Turku Tiedekorkeakoulutasoista tutkimusta ja opetusta antaa ainoastaan Teknillinen korkeakoulu TKK, jossa on tähän sopiva laivasimulaattori. Lisäksi on hyvä kirjata myös VTT:n asianomaiset yksiköt, jotta mahdollisuudet yhteistyöhön tunnistetaan. 20

25 9 Teknologiapyramidi Teknologiapyramidi kertoo ammattikorkeakoulun keskeisen osaamiskuvan, joka on valokuva ammattikorkeakoulun senhetkisestä teknologisesta tilanteesta. Siihen voidaan sisällyttää myös tahtotilaa ja kirjata avainteknologioihin tai keihäänkärkiin asioita, jotka on jo valittu panosalueiksi, vaikka erityisiä tuloksia ei vielä ole saavutettukaan. Ammattikorkeakoulun on syytä vuosittain arvioida pyramidin sisältöä vastaamaan trendejä, toimintaympäristön muutoksia ja ulkoisia teknologisia mahdollisuuksia. Vuosittaisesta päivityksestä johtuen ei varsinkaan ensi kertaa teknologiapyramidia työstettäessä kannata yrittää löytää absoluuttista totuutta. Teknologiapyramidi määrittelee ja segmentoi ammattikorkeakoulun osaamisen hyvin konkreettiseen, pelkistettyyn ja havainnolliseen muotoon. Keihäänkärjet Kärkiteknologiat Avainteknologia / avainosaamisalueet Toiminta-alue Koulutusohjelmat Mahdollisuus puhkaista kansainvälinen osaamisen taso Palvelee alueen kansainvälisimpiä toimijoita AMK:lla on kansainvälisiä sidoksia, yhteyksiä ja projekteja Kansainvälistä julkaisu- ja konferenssitoimintaa Mukaan voi sisällyttää nykyhetken tilanteen, mutta myös lähitulevaisuuden odotusarvon Keihäänkärjet ovat ehdottoman tarpeellisia, jotta saavutetaan asiakkaisiin päin uskottavuus ja osaamisen imago, profiloi AMK:n erikoisosaamisen Keihäänkärkiä on normaalisti 2 5 kpl Kansallinen taso Vastaa kansallisten ja osin kv-toimintaa harjoittavien yritysten tarpeisiin Kärkiteknologioissa AMK on tunnettu kansallisesta osaamisestaan Yritykset tuntevat ja tunnistavat osaamisen tason Opiskelija-aines hakeutuu ympäri Suomea ao. koulutukseen, hyödynnetään opiskelijahankinnassa Alueellinen panos Vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita sekä teknisen osaamisen että koulutuksen osalta AMK tarjoaa osaamista ja resursseja alueen monipuoliselle toimialakirjolle Avainteknologiat muodostavat vahvan perusosaamisen valituilla alueilla Toiminnan osa-alueet Määritetyt opetuksen ja sovelletun tutkimuksen osa-alueet muodostavat toiminnan perustan Opetus perustuu koulutusohjelmien määrittämiin osaamisalueisiin. Niistä nousevat avainteknologiset osaamisalueet. Ammattikorkeakoulun toiminnallisena haasteena on aikaansaada sellainen dynamiikka pyramidin segmenttien välille, että avainosaamisalueilta nostetaan uusia teknologioita tai tekniikan osa-alueita kärkiteknologioiksi ja edelleen keihäänkärjiksi jatkuvana prosessina. 21

26 9.a Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet Ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen koulutusohjelmajako on muotoutunut korkeakouluittain, mutta on pitkälti vielä säädeltyä. Se ei kaikin osin vastaa niitä todellisia toiminta-alueita tai toimialoja, joihin ammattikorkeakoulu on keskittynyt. Siksi on hyvä jäsentää sekä tämänhetkiset koulutusohjelmat, mutta myös toiminta-alueet. Esimerkki: Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat Koulutusohjelmat Vastaavat toiminta-alueet 1. Energia- ja laivakonetekniikan koulutusohjelma energiatekniikka merenkulkualan insinööri 1. Energia- ja ympäristötekniikka energiatuotanto piensähkötuotanto biopolttoaineiden hyödyntäminen LVI laivakonetekniikka 2. Merenkulun koulutusohjelma 2. Merenkulku merenkulku laivankäyttötekniikka kunnossapitotekniikka merielektroniikka resurssijohtaminen (computer based training) 3. Logistiikan koulutusohjelma kuljetustoiminta satamaoperaatiot ja merikuljetukset 3. Logistiikka supply chain management varastoautomaatio lastinkäsittelytekniikka satamalogistiikka automaattiset tunnistus- ja ohjausjärjestelmät Esimerkki: Konetekniikan koulutusohjelma Toiminta-alueet: tuotekehitys, tietoavusteinen suunnittelu kone- ja laiteautomaatio modernit tuotantojärjestelmät auto- ja työkonetekniikka jälkimarkkinointi. 22

27 9.b Panos- ja kasvualueet Teknologiastrategian yksi haasteellisimpia osa-alueita on fokusalueiden eli panos- ja kasvualueiden määrittäminen. Valinnan perusteena tulisi olla edellisellä sivulla olleisiin tarkasteluihin perustuva analyyttinen tulos. Oman edun politiikka tai ylidemokraattinen ajattelu eivät saisi vaikuttaa lopputuloksen muodostamiseen. Kokemus on osoittanut, että vaikeissa valintatilanteissa osastonjohtaja/toimialajohtaja tai vastaava vastuuhenkilö tekee lopullisen päätöksen. Panos- ja kasvualueiden merkitystä voisi konkretisoida myös niin, että perusajattelussa 50 % budjettivaroista menee panos- ja kasvualueille 50 % muille aloille tai 33 % budjettivaroista menee panos- ja kasvualueille 33 % muille aloille 33 % allokoidaan henkilöstön kehittämiseen. Esimerkki: SAMKin tekniikan ja merenkulun panos- ja kasvualueet Rakentaminen ohjelmistotuotannon projektinhallinta ohjelmistotekniikka (C++, Java, SDL, EPOC) tietojärjestelmien luonti ja hyväksikäyttö simulointiohjelmat CAE ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA energiansäästö ilmanjako teollisuustiloissa tietokoneavusteinen LVI- ja energiasuunnittelu puuenergiatekniikka jätteenpoltto AUTOMAATIO- TEKNIIKKA tunnistus liikkeen ohjaus ja hallinta valvonta mittaus kenttäväylätekniikat sumea logiikka etäteknologiat sähkökäytöt automaatioprosessikoneenrakennussovelluksissa TIETOLIIKENNE- TEKNIIKKA Konetekniikka konvergenssipalvelut laajakaistaiset älyverkot platformit langattomaan viestintään unified messaging liittämistekniikka hitsaustekniikka kunnossapito mallinnus Merenkulku meriturvallisuus monipuolinen simulointivalmius yhdistettynä kansainvälisiin koulutuspalveluihin Tuotantotalous ja logistiikka tietotekniset, reaaliaikaiset tiedonsiirtojärjestelmät (internet-sovellukset) nykyaikainen satamalogistiikka paikannusjärjestelmineen teknologiastrategiat ekauppa (?) ELEKTRONIIKKA elektroniikkasuunnittelu elektroniikkatuotanto RF-tekniikka nykyaikaiset sähkökäytöt tietojärjestelmien käyttö talotekniikka tietotekniset järjestelmät energianäkökulma rakentamistuotanto Ohjelmistotekniikka Erikoistumisalueet tekninen journalismi TQM ja business management environmental engineering 23

28 9.c Avainteknologiat avainosaamisalueet Ammattikorkeakoulun keskeisiä teknisiä ja teknologisia osaamisalueita kutsutaan avainteknologioiksi. Ne ovat tulosta ammattikorkeakoulun pitkäaikaisesta, historiallisesta osaamisesta ja toisaalta tietoisesta panostamisesta. Avainosaamisalueisiin liittyvän tuotekehitys- ja opetustyön tulisi palvella ensisijaisesti ammattikorkeakoulun lähialueen teollisuutta, mutta muodostaa samalla tuleva osaamiskivijalka, josta kärkiteknologioita on pitkäjänteisellä kehitystyöllä hyvä nostaa ylös. Ammattikorkeakoulun uudistumisen tulisi näkyä avainosaamisalueiden määrittelyssä. Uusien tekniikan osa-alueiden tulisi löytää paikkansa avainteknologioiden joukkoon. Ne voivat löytyä esim. teknologiasiirtojen yritysyhteistyön kansallisten teknologiaohjelmien EU-projektien tai oman kehitystyön tuloksena. Esimerkki: Avainteknologiat Sähkövoimatekniikka Suurjännitetekniikka mittaus ylijännitesuojaus eristysrakenteet testaus ja diagnostiikka Sähkölaitetekniikka sähkökoneet ja -kojeistot muuntajat, moottorit, generaattorit pientaajuiset EMC-häiriöt Sähköverkot verkkojärjestelmien mallinnus, suunnittelu, käyttö automaatio häiriöiden hallinta Ympäristövaikutukset pientaajuisten kenttien vaikutus elinympäristöön sähkön tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset 24

29 9.d Kärkiteknologiat Kärkiteknologiat muodostuvat ammattikorkeakoulun kilpailukykyisistä ja terävistä osaamisalueista. Kärkiteknologioilla ammattikorkeakoulu suuntautuu tekemään yhteistyötä saman tekniikan osa-alueen kansallisten tai suomalaisomisteisten kansainvälisten yritysten kanssa. Usein kärkiteknologiat noudattavat ammattikorkeakoulun oman maantieteellisen toimialueen kärkiyritysten osaamisalueita. Tästä yhteistyöstä on levittäydytty palvelemaan muitakin vastaavan alan toimijoita muualla maassa. Ammattikorkeakoulu on tunnettu Suomessa kärkiteknologioiksi määrittelemistään alueista. Esimerkki: Kärkiteknologiat elektroniikka Mikroelektroniikka analogisia ja digitaalisia rakenteita sisältävät mikropiirit nopeat piirit uudet puolijohdeteknologiat pientehotekniikat Modernit, sulautetut järjestelmät uudet kehittyneet käyttöliittymät oppivat, älykkäät järjestelmät prosessorit ja kontrollerit 25

30 9.e Keihäänkärjet Esimerkki: Keihäänkärki SAMK Keihäänkärkien avulla ammattikorkeakoulu viestittää sidosryhmilleen millä osa-alueella se on kyennyt luomaan erittäin terävää, kapeaa osaamista, jolla on puhkaistu jo kansainvälisen osaamisen taso miltä avain- ja kärkiteknologian alueelta keihäänkärkiä on kehitetty millä osaamisen alueella ammattikorkeakoulu tekee kansainvälisen tason yhteistyötä ja osallistuu kansainvälisiin projekteihin, hankkeisiin sekä miltä osaamisalueelta ammattikorkeakoulu käy luennoimassa seminaareissa ja konferensseissa. Keihäänkärjillä on myös voimakas markkinoinnillinen merkitys sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keihäänkärjet VOIP (Voice over IP) IR-teknologia reaaliaikaisessa automaatiossa Verkkotekniikka Etäteknologiat Esimerkki: Keihäänkärki koneensuunnittelu Keihäänkärjet Värähtelyjen eristäminen ja vaimentaminen Värähtelyilmiöiden simulointi ja mittaukset Kärkiteknologiat Avainteknologiat Automaatiotekniikka Tietoliikennetekniikka Kärkiteknologiat Avainteknologiat Tuotekehitys metodiikat, suunnittelujärjestelmät 26

31 Kärkiteknologiat 4. Automaatiotekniikka IR-teknologia kenttäväylätekniikka etäteknologiat (etäkäytöt, etähallinta, diagnosointi) 8. Joustavat energiatekniikat bioenerginen tuotanto (hakelaitosteknologia) jätteiden poltto energiankulutus 9. Liitostekniikka (EWF-oikeudet European Welding Federation) SAMK-TEKNOLOGIAPYRAMIDI Keihäänkärjet 1. Verkkotekniikka (VOIP/IN) 2. Automaation etäteknologiat ja IR-teknologiat IR-teknologia reaaliaikaisessa automaatiossa 3. Bioenergian tuottaminen puupolttoaineilla 4. Meriturvallisuus poikkeustilannesimulointi ja osaamisen kartoituksen menetelmät 5. Ilmanjako teollisuustiloissa (terminen osaaminen) 1. Verkkotekniikka IN voice over IP (VOIP) ääniohjatut lisäarvopalvelut (Intelligent peripheral platforms) verkonhallinta (Telecommunications Networks Management) langattomat sovellukset (IP, WAN) unified messaging 5. Elektroniikka, sulautettu elektroniikka, dfm 10. Logistiikan tiedonsiirto- ja tietojärjestelmät reaaliaikaiset, automaattiset tunnistus- ja seurantajärjestelmät (internet) satelliittipaikannusjärjestelmät satamalogistiikassa 2. Ohjelmistotekniikka sisältötuotanto 6. Talotekniikan tietotekniset sovellukset kiinteistöjen automaatio kiinteistön elinkaaren järjestelmät 3. Reaaliaikajärjestelmien ohjelmointi 11. Meriturvallisuus simulointi navigointi- komentosilta-automaatio lastaus-/vakaussimulointi satamasivut hätätilannejärjestelmät luotettavuustekniikka ja laivajärjestelmien riskikartoitukset HRM-osaamisen kartoitus/perehdyttäminen 7. Teollisuusilmastointi ilmanjako teollisuustiloissa (terminen osaaminen) CFD-laskenta (Computational Fluid Dynamics) 12. eliiketoiminta (Supply Chain Management) ekaupan logistiikka (tulevaisuudessa) 13. Tuottavuusanalyysit Oheinen esimerkki kertoo, miten monialainen suuri ammattikorkeakoulu on määrittänyt oman teknologiapyramidinsa. 10 Yhteenveto teknologiapyramidi Avainteknologiat, avainosaamisalueet RYHMÄ 1 Tietoliikennetekniikka Ohjelmistotekniikka esim. Java, C++, SDL, EPOC automaatiosovellukset televerkkosovellukset RYHMÄ 2 Elektroniikka elektroniikan suunnittelu sulautetut järjestelmät pintaliitostekniikat RF-tekniikka tehoelektroniikka Automaatiotekniikka sähkökäyttöihin liittyvä automaatio ja ohjelmointitekniikka automaatiotekniikka (kappaletavaran automaatiojärjestelmät = teollisuusautomaatio) kuvankäsittely kone- ja laiteautomaatio mekatroniikka prosessiautomaatio (kunnossapito) liikkeen hallinta RYHMÄ 3 Energiantuotanto ja -käyttö talotekniikka talotekniikan tietotekniikka teollisuusilmastointi ilmanjakotekniikka energiatalous, -säästöt (voimalaitokset) puuenergiatalous LVISA-osaaminen lämpökuvaus jätteenpoltto RYHMÄ 4 Liittämistekniikka hitsaustekniikat Koneensuunnittelu RYHMÄ 5 Teollisuuden ja kaupan logistiikka tietologistiikka supply chain management Satamalogistiikka lastinkäsittelytekniikka RYHMÄ 6 Meriturvallisuustekniikka poikkeustilannesimulointi komentosilta-automaation turvallisuus DP-tekniikka ja simulointi (dynamic positioning) RYHMÄ 7 Tuotantotalous tuottavuusanalyysit Toimintaalueet 1. Informaatioteknologia (Infocom) tietoliikennetekniikat, televerkot datasiirtotekniikat, laajakaistainen tiedonsiirto tietotekniikka ohjelmointitekniikat elektroniikka telematiikka/tietologistiikka 2. Automaatio teollisuusautomaatio prosessiautomaatio koneautomaatio talotekniikka sähkötekniikka, sähkökäytöt etäteknologiat (diagnostiikka, ohjaus, asiakastuki) 3. Kone- ja laitesuunnittelu ympäristötekniikka 4. Energia- ja liittämistekniikat energiatuotanto koneensuunnittelu piensähkötuotanto tietokoneavusteinen biopolttoaineiden suunnittelu 3D hyödyntäminen mallinnus, simulointi LVI kunnossapito laivakonetekniikka tuotantotekniikka tilastollinen laadunohjaus 5. Merenkulku merenkulku laivankäyttötekniikka kunnossapitotekniikka merielektroniikka resurssijohtaminen (computer based training) 6. Logistiikka supply chain management varastoautomaatio lastinkäsittelytekniikka satamalogistiikka automaattiset tunnistusja ohjausjärjestelmät 7. Tuotantotalous tuotestrategia tuottavuusanalyysit TQM toiminnanohjaus ekauppa verkottuneet liiketoiminnat 8. Rakennustekniikka rakennustalous rakennesuunnittelu rakennustuotanto ympäristöystävällinen rakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen rakentamisen projektointi 9. Kemiantekniikka prosessitekniikka aineensiirto- ja reaktiotekniikka ympäristönsuojelutekniikka mikrobiologia 10. Erikoistumisalueet total quality management tekninen journalismi Koulutusohjelmat 1. Degree Programme on Environmental Engineering 2. Energia- ja laivakonetekniikan koulutusohjelma 3. Kemiantekniikan koulutusohjelma 4. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 5. Logistiikan koulutusohjelma 6. Merenkulun koulutusohjelma 7. Rakennustekniikan koulutusohjelma 8. Sähkötekniikan koulutusohjelma 9. Tietotekniikan koulutusohjelma 10. Tekninen journalismi 11. Total Quality 12. Tuotantotalouden Management koulutusohjelma and Business Processes (TQM) 27