* Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet...sivu 4. * Transihmisten itsemääräämisoikeus...sivu 10. * Ota yhteyttä ehdokkaaseen...

Transkriptio

1

2 Tässä käsikirjassa Miksi Korkea aika -kampanja?...sivu 3 Kampanjateemat * Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet...sivu 4 * Naisiin kohdistuva väkivalta...sivu 8 * Transihmisten itsemääräämisoikeus...sivu 10 Avainsanoja...sivu 12 Näin toteutamme kampanjan - monta tapaa olla mukana * Ota yhteyttä ehdokkaaseen...sivu 14 * Malliviesti...sivu 15 * Tapaa paikkakuntasi ehdokkaita puolueiden vaaliteltoilla....sivu 16 * Vieraile vaalitilaisuudessa...sivu 16 * Osallistu Korkea aika -teemoilla television vaalitenttiin...sivu 17 Yhteystiedot...sivu 18 Hyödyllisiä verkkosivuja...sivu 19

3 Miksi Korkea aika -kampanja? Eduskuntavaalit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden osallistua julkiseen keskusteluun siitä, millaisen Suomen haluamme. Hallitusneuvottelut ja tuleva hallitusohjelma muodostavat pohjan kaikelle työlle, jota poliittiset päättäjät ja virkamiehet seuraavien neljän vuoden aikana tekevät. Siksi hallitusohjelma ja muut hallituksen työtä ohjaavat asiakirjat ovat kaiken vaikuttamistyömme perusta ja haluamme ihmisoikeuksien näkyvän niissä. Haluamme inhimillisemmän Suomen. Suomen, joka toimii tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, kantaa vastuunsa pakolaisten hädästä ja turvaa transihmisten itsemääräämisoikeuden. Haluamme, että tuleva hallitus ja kansanedustajat sitoutuvat näihin tavoitteisiin ja seuraamme, miten tavoitteita edistetään hallituskauden aikana. Sinä voit vaikuttaa! Kampanjateemat Korkea aika -kampanjassa teemme työtä kolmen ihmisoikeusongelman korjaamiseksi. Nyt on korkea aika kantaa vastuuta pakolaisista ja siirtolaisista, turvata rahoitus naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle ja muuttaa translaki transihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi

4 Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet Humanitaarinen kriisi Euroopan rajoilla Maailmassa on tällä hetkellä eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Pakeneville ihmisille ei ole riittävästi turvallisia ja säännönmukaisia keinoja päästä turvaan. Euroopan ja Suomen on kannettava lisää vastuuta pakolaisten hädästä. Vaadimme Suomen päättäjiltä pakolaiskiintiön nostamista pysyvästi ja turvallisten maahantulokeinojen lisäämistä. Euroopan ulkorajoilla on humanitaarinen kriisi. Vuonna 2014 Välimerestä tuli hauta yli 3400:lle Eurooppaan pyrkineelle ihmiselle. Euroopan rajoille saapuu ihmisiä eri syistä. Joukossa on pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä siirtolaisia, jotka ovat lähteneet liikkeelle esimerkiksi köyhyyden tai ympäristön takia. Myös siirtolaisten keskuudessa voi olla haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ihmiskaupan tai väkivallan uhreja, ilman huoltajaa olevia lapsia, raskaana olevia naisia, lapsiperheitä ja vanhuksia. Ihmisoikeussopimusten mukaan EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus suojella pakolaisia ja antaa turvapaikanhakijoiden hakea turvapaikkaa. Ketään, riippumatta siitä onko hän turvapaikanhakija, pakolainen tai siirtolainen, ei saa palauttaa olosuhteisiin, joissa häntä uhkaa vakava ihmisoikeusloukkaus. Pelkästään Italian rannoille saapui vuoden 2014 aikana ihmistä, joista lähes puolet pakeni sotaa Syyriasta tai vakavia ihmisoikeusloukkauksia Eritreasta. Pakolaisilla ja siirtolaisilla ei ole keinoja päästä Euroopan unionin alueelle hakemaan kansainvälistä suojelua. Tästä syystä monille pakolaisille hengenvaarallinen matka on ainoa keino päästä turvaan. EU:ssa myös panostetaan ulkorajojen valvontaan ja yhteistyöhön EU:n rajanaapureiden kanssa, ettei EU:n alueelle saapuisi pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia. EU:n jäsenvaltiot pakoilevat kansainvälisen oikeuden ja pakolaisoikeuden mukaisia velvollisuuksiaan

5 Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet Laillisten maahantulokeinojen lisääminen on yksi keino, jolla voidaan vähentää tarvetta vaarallisille merimatkoille. Myös tehokkaat etsintä- ja pelastusoperaatiot ehkäisevät kuolemia merellä, vaikka ne eivät lopeta niitä kokonaan. Turvallisia maahantulokeinoja ovat esimerkiksi: - vuosittainen kiinteä pakolaiskiintiö ja kiintiön korottaminen tarpeen tullen - perheenyhdistämisen helpottaminen muun muassa soveltamalla laajaa perheen määritelmää - viisumivaatimusten helpottaminen kriisitilanteissa - ajallisesti ja alueellisesti rajatun viisumin myöntäminen humanitaarisista syistä (nk. humanitaarinen viisumi EU:n viisumisäännöstön mukaisesti) - tilapäinen suojelu joukoittaisen maahantulon tilanteissa (vuonna 2001 annetun joukkoevakuaatiota koskevan EU:n direktiivin mukaisesti) Kaikki nämä keinot ovat jo valtioiden käytettävissä oman maan tai EU-lainsäädännön puitteissa. Ongelmana on, että näitä keinoja ei ole otettu käyttöön. Suomessa on 750 henkilön vuosittainen pakolaiskiintiö. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiötä nostettiin Syyrian kriisin vuoksi 300 paikalla. Perheenyhdistämistä on viime vuosina tiukennettu Suomessa esimerkiksi edellyttämällä, että hakemus jätetään lähtömaassa ja että tiettyihin ryhmiin kuuluvilla, jo turvapaikan saaneilla ihmisillä on resursseja elättää perheenjäsenensä. Amnestyllä ei ole tarkkaa tietoa siitä, onko Suomi käyttänyt humanitaarista viisumia pakolaisten auttamiseksi

6 Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet Ulkomaalaisten säilöönotto Säilöönotossa kyse on liikkumisen vapauden ja henkilönvapauden rajoittamisesta vain maahanmuuttoon liittyvistä syistä. Koska säilöönotto on äärimmäinen toimenpide vapaudenriisto se johtaa suorasti ja epäsuorasti myös muiden perusoikeuksien loukkaamiseen. Vaadimme seuraavalta eduskunnalta toimenpiteitä säilöönoton vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamista säilöönotossa. Ulkomaalainen voi joutua säilöön, jos hänen henkilöllisyytensä on epäselvä tai jos säilöönotto on välttämätöntä maasta poistamisen turvaamiseksi. Sen lisäksi ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön, jos viranomaiset olettavat hänen syyllistyvän rikokseen Suomessa. Päätöksen säilöön ottamisesta tekee poliisi tai rajavartiolaitos. Käräjäoikeus tutkii päätöksen oikeellisuuden kahden viikon välein, mutta säilöönottopäätökset muuttuvat harvoin oikeudessa. Laki jättää kuitenkin näissä tilanteissa paljon tulkinnanvaraa viranomaisille päättää esimerkiksi missä tilanteissa säilöönoton katsotaan turvaavan maasta poistamisen. Siksi säilöön otettu voi usein kokea säilöönoton mielivaltaiseksi. Suomessa otetaan vuosittain säilöön noin 1500 henkilöä. Luku on suuri, sillä Suomeen tulee vuosittain vain noin 3000 turvapaikanhakijaa. Tarkkaa lukumäärää ei ole saatavilla, sillä viranomaisten tilastot säilöönotosta ovat puutteelliset. Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, Helsingissä ja Konnunsuolla. Niissä on yhteensä 80 paikkaa. Konnunsuon säilöönottoyksikkö avattiin syksyllä Aiemmin valtaosa säilöön otetuista (vuosittain noin 1200 henkilöä) jouduttiin sijoittamaan poliisin putkaan joko säilöönoton koko ajaksi tai osaksi. Uuden säilöönottoyksikön on määrä vähentää putkaan sijoittamista, mutta tarkkoja lukuja ei vielä ole tiedossa. Amnesty vaatii, että säilöönotot putkassa lopetetaan kokonaan. Suomessa otetaan säilöön ja jopa sijoitetaan putkaan myös lapsia ja lapsiperheitä, vaikka YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut lasten säilöönoton lopettamista kokonaan ja lapsiperheiden säilöönoton rajoittamista. Useissa lääketieteellisissä tutkimuksissa säilöönoton on todettu olevan erittäin haitallista lapsille: he eivät kehity ikätoveriensa tavoin, ovat usein masentuneita, itsetuhoisia ja tekevät ikätovereitaan enemmän itsemurhia. Vanhemmat menettävät säilöönottoyksikössä usein kyvyn huolehtia lapsistaan. Suomessakin on tehty useita huostaanottopäätöksiä säilöönottoyksiköissä. Säilöönoton kesto vaihtelee joistain päivistä pisimmillään jopa vuoteen. Säilöönotolle on olemassa useita vaihtoehtoja. Suomen laissa vaihtoehtoiset turvaamiskeinot ovat ilmoittautumisvelvollisuus, matkustusasiakirjan luovuttaminen ja vakuuden asettaminen. Sen lisäksi esimerkiksi elektroninen valvonta ja valvottu asuminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, joita ei vielä ole käytössä Suomessa

7 Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet Nykyinen hallitus sitoutui turvapaikkaa hakevien yksinäisten lasten säilöönoton lopettamiseen vuonna Maaliskuussa eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jossa lasten säilöönottoa rajoitetaan mutta ei riittävästi. Lupausta kierrettiin toteamalla, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lapset eivät ole turvapaikanhakijoita. Jatkossa vuotiaita lapsia voitaisiin edelleen ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi. Tosiasiassa tällä on hyvin vähäisiä vaikutuksia nykyiseen käytäntöön ja lasten säilöönotto jatkuisi lähes ennallaan. Lisäksi samassa lakipaketissa tarkennettiin säilöönottoyksikköä koskevia sääntöjä esimerkiksi siten, että säilöönottoyksikön henkilökunnalla tulee jatkossa olemaan valtuudet käyttää erilaisia voimankäyttövälineitä (pamppua, kaasusumutinta) säilöön otettuihin. Suomen tulee muuttaa ulkomaalaislakia seuraavasti: - lasten ja lapsiperheiden säilöönotto on kiellettävä - haavoittuvassa asemassa olevien säilöönotto on kiellettävä - lakiin on lisättävä uusia vaihtoehtoja säilöönotolle, myös erityisesti lapsiperheille soveltuvia vaihtoehtoja kuten valvottu asuminen - muut säilöön otetut on pidettävä erillään rikosperusteella säilöön otetuista (tarvittaessa säilöönoton perusteita on muutettava laissa siten, että eri perusteella säilöön otetut voidaan erotella toisistaan) - säilöönottoa koskevan muun lainsäädännön tulee olla yhteneväinen EU:n direktiivien ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa Säilöönottoon liittyvä käytäntöjä on muutettava seuraavasti: - säilöönoton kynnystä on nostettava: sitä tulee käyttää vain ja ainoastaan viimeisenä keinona, jos muut vaihtoehdot eivät ole riittäviä - säilöönotto-oikeudenkäynneissä on käsiteltävä säilöönoton perusteita yksityiskohtaisemmin - viranomaisia on koulutettava säilöönoton perusteista ja säilöönottoa koskevista kansainvälisistä velvoitteista - säilöönotosta on tehtävä kattavat, paikkaansa pitävät ja julkisesti saatavilla olevat tilastot - 7 -

8 Naisiin kohdistuva väkivalta Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Väkivallan vastainen työ maksaa rahaa, mutta jos mitään ei tehdä, ovat kustannukset moninkertaiset. Eduskunnan on turvattava naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoitus. Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kumppanin tai ei-kumppanin taholta 15 vuotta täytettyään. Naisiin kohdistuva väkivalta määritellään ihmisoikeusloukkaukseksi, koska se johtuu sukupuolten epätasa-arvosta ja on osa naisiin kohdistuvaa syrjintää. Suomi on saanut useita huomautuksia naisten oikeuksien CEDAW-komitealta riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Suomesta puuttuu väkivallan vastaiseen työhön tarvittava koordinointi ja ennen kaikkea resurssit. Suomessa on vain noin 120 turvakotipaikkaa, vaikka Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti niitä tulisi olla 500. Lisäksi meillä on vain kaksi raiskauskriisikeskusta, vaikka niitä tulisi Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti olla 25. Suomi on saanut CEDAW-komitealta moitteita siitä, että julkinen keskustelu väkivallasta on sukupuolineutraalia, mikä estää käsittelemästä väkivaltaa naisiin kohdistuvana syrjintänä. Tämä sukupuolineutraali suhtautuminen väkivaltaan näkyy muun muassa palvelujen heikossa tarjonnassa ja laajemmin siten, ettei valtio ota tarpeeksi vastuuta väkivallan uhrien auttamisesta ja tekijöiden saattamisesta vastuuseen. Suomi allekirjoitti naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen ns. Istanbulin sopimuksen vuonna 2011 ja ratifioinee sen vuoden 2015 aikana. Istanbulin sopimuksen tavoitteita ovat muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, uhrien suojelu ja tekijöiden vastuuseen saattaminen. Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen, sitova ja kattava naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseen tähtäävä ihmisoikeussopimus. Sopimus edellyttää muun muassa kattavien ja toimivien palveluiden tarjoamista, turvakotipaikkojen määrän selvää lisäämistä ja palveluja seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Ratifioinnin jälkeen sopimuksen saattaminen käytäntöön vaatii selkeää toimeenpano- ja rahoitussuunnitelmaa. Varovaisten arvioiden mukaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta syntyy Suomessa vuosittain vähintään 90 miljoonan euron kulut. 1 Väkivallan vähentäminen on siten paitsi tärkeää ihmisoikeustyötä, myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa. THL:n arvion mukaan Istanbulin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteutukselle on varattava vähintään 40 miljoonaa euroa. 1 Minna Piispan ja Markku Heiskasen tutkimuksen mukaan Suomessa aiheutuu naisiin kohdistuvasta väkivallasta vuosittain noin 91 miljoonan euron kustannukset. (Minna Piispa & Markku Heiskanen: Väkivallan kustannukset kunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:6.) Eurooppalaisen tasa-arvoinstituutti EIGE:n mukaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuu Suomessa vuosittain huomattavasti suuremmat kulut, melkein 2,5 miljardia euroa (European Institute for Gender Equality: Estimating the costs of gender-based violence in the European Union)

9 Amnestyn Suomen osasto on tehnyt työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan jo yli kymmenen vuotta ja kiinnittänyt viime vuosien aikana lukuisia kertoja huomiota Istanbulin sopimuksen vaikeaan ja puutteelliseen ratifiointiprosessiin. Suomi ei ole osoittanut halukkuutta ratifioida sopimusta kunnianhimoisesti päinvastoin, nyt ollaan menossa siitä, missä aita on matalin. Eduskunta hyväksyi sopimuksen , mutta tarvittavia lakimuutoksia ei ole tehty, palveluiden kattavuutta ja laatua ei ole turvattu eikä väkivallan vastaisen työn koordinaation tarpeellisuutta ole ymmärretty. Istanbulin sopimus edellyttää mm. seuraavia asioita: Suomi osoittaa riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotojen ehkäisemiseen ja torjumiseen sopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi (artikla 8). Myös CEDAW-komitea esittää loppupäätelmissään huolen siitä, ettei Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman (STM 2010:5) toimeenpanoon ole osoitettu riittäviä resursseja ja kehottaa Suomea korjaamaan tilanteen (CEDAW-suositus 19a). Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea perustamaan riittävän korkealle tasolle ja riittävästi resursoidun koordinaatioelimen, joka sovittaa yhteen väkivallan vastaista työtä, kokoaa väkivaltaa koskevaa tietoa ja vastaa kansainvälisestä yhteydenpidosta (artikla 10). Suomessa tehdään jo nyt monin paikoin hyvää työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta työ jää tehottomaksi koordinaation puutteen vuoksi. Istanbulin sopimus edellyttää lukuisia tehokkaita, koordinoituja ja kattavia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Sopimus vesittyy ilman toimivaa yhteistyötä viranomaisten välillä. Kuten CE- DAW-komitea suosituksissaan (19b) toteaa, koordinaatio on perustettava riittävän korkealle tasolle, jotta se pysty tehokkaasti koordinoimaan eri ministeriöiden vastuualueisiin kuuluvien toimenpiteiden toteuttamista ja sen rahoituksen on oltava riittävä ja jatkuva. STM:n koordinoima lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä ei kykene toteuttamaan koordinaatioelimen tehtäviä ilman merkittäviä lisäresursseja. Ihmiskaupan vastaiseen toimintaan on äskettäin luotu koordinaatiomalli, jonka pohjalta Istanbulin sopimuksen edellyttämää koordinaatioelintä voitaisiin kehittää. Suomi takaa riittävät, laadukkaat, esteettömät ja maantieteellisesti kattavat palvelut kaikille väkivaltaa kokeneille naisille. Sopimuksen ratifiointi edellyttää väkivallan uhrien erityispalveluiden kehittämistä (artikla 22), auttavan puhelimen perustamista (artikla 24), seksuaalisen väkivallan uhrien palveluiden kehittämistä (artikla 25) sekä turvakotipaikkojen lisäämistä (artikla 23). Sopimus velvoittaa tarjoamaan tukipalveluja samassa tilassa, huomioiden haavoittuvaisessa asemassa olevat henkilöt (artikla 18/3, selitysmuistio). Tämä tarkoittaa matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. CEDAW-komitea toistaa edellä mainitut vaatimukset (Suositus 19f ja 19g). Istanbulin sopimuksen selitysmuistiossa todetaan, että tällainen palvelumalli edesauttaa uhrin toipumista ja tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin

10 Transihmisten itsemääräämisoikeus Suomi loukkaa juridisen sukupuolensa korjaavien ihmisten ihmisoikeuksia räikeästi pakottamalla heidät sterilisaatioon ja eroamaan aviopuolisostaan. Eduskunnan on säädettävä laki, joka kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta. Niin sanottu translaki määrittää sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtoja. Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuoliristiriidasta, jossa henkilö ei koe hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta oikeaksi. Sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Amnestyn raportin (The state decides who I am: lack of recognition for transgender people) ( mukaan Suomen translaki asettaa sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ihmisoikeuksia loukkaavia ehtoja. Translain mukaan juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön eli tarvittaessa suostuttava sterilisaatioon, suostuttava avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin, esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että hän kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä oltava täysi-ikäinen. Suomen nykyinen translaki sitoo sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ja sukupuolen korjaamisen lääketieteellisen prosessin toisiinsa. Tämä kytkös johtaa lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin, joista Suomi on saanut huomautuksia. Suomen nykyinen translaki aiheuttaa tilanteen, jossa transihmisen on luovuttava muista oikeuksistaan vahvistaakseen juridisesti sukupuolensa. Ihmisoikeusnäkökulmasta on kestämätöntä, että transihmiset joutuvat valitsemaan eri ihmisoikeuksien väliltä. Suomi on sitoutunut muun muassa Yogyakartan periaatteisiin (ks. avainsanat s. 12), joiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla helppoa ja nopeaa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta olennaista sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on, että henkilö tulee tunnustetuksi lain edessä ilman minkäänlaista syrjintää, eikä henkilön oikeutta yksityisyyteen loukata. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä voi johtaa pakotettuun hormonihoitoon ja se loukkaa mm. transihmisten oikeutta olla joutumatta epäinhimillisen kohtelun kohteeksi (KP-sopimus artikla 7, Kidutuksen vastainen yleissopimus artikla 1), ja oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (TSS-sopimus artikla 12). Muun muassa YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ovat suositelleet lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopumista. Lääketieteellisen selvityksen esittäminen edellyttää laajoja psykiatrisia tutkimuksia sekä sitä, että henkilö elää vastakkaisessa sukupuoliroolissa tietyn ajan (ns. tosielämän koe, 12kk). Vaatimus lääketieteellisen selvityksen esittämisestä tarkoittaa, että juridista sukupuoltaan vahvistavien henkilöiden on alistuttava käymään läpi monien transihmisten nöyryyttäväksi kokema tutkimusjakso, jossa pitää ilmaista sukupuoltaan stereotyyppisesti

11 Käytäntö johtaa siihen, että transihmiset joutuvat elämään jopa useamman vuoden niin, ettei heidän henkilöllisyystodistuksensa vastaa heidän sukupuoltaan. Käytäntö altistaa transihmiset syrjinnälle ja loukkaa heidän yksityisyyttään (KP-sopimus artikla 17), sillä jokaisella on oikeus päättää itse, koska ja kenelle sukupuolikokemuksestaan kertoo. Lääketieteellinen selvitys edellyttää myös hyvin spesifiä transsukupuolisuus-mielenterveysdiagnoosia (ICD-luokituksen F64.0). Sukupuolen juridisen vahvistamisen ehdollistaminen psykiatriselle diagnoosille sekä patologisoi transihmisten sukupuoli-identiteetin että estää mahdollisuuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen niiltä transihmisiltä, jotka eivät identifioidu joko naisiksi tai miehiksi. Juridisen sukupuolen vaihtamisen tulee kuitenkin olla mahdollista myös heille (ns. transgenderit tai muunsukupuoliset), mikäli he näin haluavat. Alle 18-vuotiailla ei ole tämänhetkisen lain mukaan missään tilanteessa mahdollisuutta sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. 18 vuoden ehdoton ikäraja ei mahdollista lapsen edun yksilöllistä huomioimista. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomen ottamaan huomioon lapsen edun toteutumisen kaikissa heihin liittyvissä toimissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen identiteetin säilyttämisen suoja (art. 8) kattaa myös lapsen sukupuoli-identiteetin, joka pitää kunnioittaa ja ottaa huomioon lapsen etua määritettäessä. Sukupuolen juridisen vahvistamisen ehdot Suomessa (L 563/2002): Lääketieteellinen selvitys ja todistus lisääntymiskyvyttömyydestä Täysi-ikäisyys Naimattomuus tai suostumus siviilisäädyn muutokseen: avioliitto muutetaan rekisteröidyksi parisuhteeksi ja toisinpäin Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa

12 Avainsanoja CEDAW-komitea The Committee on the Elimination of Discrimination against Women koostuu itsenäisistä asiantuntijoista, jotka valvovat Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytääntöönpanoa sen ratifioineissa maissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta. Sopimus sisältää säännöksiä mm. kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista. Humanitaarinen viisumi Ajallisesti ja alueellisesti rajattu viisumi, joka voidaan myöntää humanitaarisista syistä. Esimerkiksi vakavia ihmisoikeusloukkauksia pakeneva ihminen voi humanitaarisen viisumin avulla saapua turvalliseen maahan hakemaan turvapaikkaa. Sukupuolen juridinen vahvistaminen Henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttaminen henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Säilöönotto Henkilön liikkumisen vapautta rajoitetaan vain maahanmuuttoon liittyvistä syistä. Äärimmillään tämä tarkoittaa sitä, että henkilöt, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen, ovat pidätettyinä poliisin putkassa turvapaikkapäätöstä odottaessa. Yogyakartan periaatteet Kansainvälisten ihmisoikeusjuristien vuonna 2006 kirjoittama kokoelma kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja täydentäviä periaatteita, joilla otetaan huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Yogyakartan periaatteet eivät siis tuo mukanaan mitään uusia, erillisoikeuksia, vaan niiden tarkoitus on osoittaa, että yleismaailmalliset ihmisoikeudet kuuluvat yksiselitteisesti myös seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille. Yogyakartan periaatteet ovat hyvin laajalti kansainvälisesti hyväksyttyjä ja Suomi on ihmisoikeuspolitiikassaan sitoutunut Yogyakartan periaatteiden edistämiseen niin, että ne saadaan YK:ssa hyväksytyiksi kansainvälisiksi toimintasuosituksiksi

13 Näin toteutamme kampanjan monta tapaa olla mukana! Olipa sinulla aikaa vartti tai muutama tunti, tule mukaan kampanjoimaan. Ota yhteyttä oman paikkakuntasi ehdokkaisiin ja haasta heidät sitoutumaan työhön inhimillisemmän Suomen puolesta. Amnesty kokoaa äänestyspäätöstä helpottamaan nimilistan kansanedustajaehdokkaista, jotka sitoutuvat valituksi tultuaan rakentamaan ihmisoikeuksille myönteistä Suomea. Idea on yksinkertainen: Me äänestäjät haastamme ehdokkaita, tulevia päättäjiä, sitoutumaan ihmisoikeuksille myönteiseen päätöksentekoon, sitoutumaan Korkea aika -kampanjaan ja edistämään sen teemoja omassa vaalityössään. Ehdokkaat sitoutuvat kampanjaan ehdokassivulla osoitteessa amnesty.fi/ehdokas Sitoutuneiden ehdokkaiden nimet tulevat näkyviin osoitteeseen amnesty.fi/inhimilliset Ehdokas voi valita, sitoutuuko yksittäiseen vai jokaiseen teemaan. Vaalien jälkeen Amnesty on yhteydessä valituksi tulleisiin, teemoihin sitoutuneisiin kansanedustajiin ja antaa neuvoja asioiden eteenpäin viemiseksi

14 Mitä voin tehdä? 1. Ota yhteyttä ehdokkaaseen Sinulla on monta tapaa olla yhteydessä ehdokkaaseen: Lähetä sähköpostia. Malliviesti sähköpostiyhteydenottoihin löytyy alta. Ota yhteyttä Facebook-seinällä tai Twitterissä. Käytä kampanjan hashtagia #korkeaaika. Jos ehdokas on tuttu, soita hänelle tai pyydä kahville juttelemaan. Mistä löytää ehdokkaiden yhteystietoja? Puolueiden piirijärjestöjen kotisivuilla on listattu kaikki ehdokkaat ja näiden kotisivut, joilta löytyy helpoiten suorat yhteystiedot. Keihin minun kannattaa olla yhteydessä? Istuvat kansanedustajat alueellasi Paljon mediassa esillä olevat ehdokkaat Aiemmissa vaaleissa (kunnallis- ja eurovaalit) paljon ääniä saaneet ehdokkaat Tutut ehdokkaat tai oma ehdokkaasi Mistä löytää vaalitilaisuuksia? Puolueen nimellä ja hakusanalla vaalipaneeli tai vaalitilaisuus Kaupunkien tapahtumakalenterista Paikallislehtien ilmoituksista

15 Malliviesti: Hyvä kansanedustajaehdokas tai Hyvä [Ehdokkaan nimi] [Tähän halutessasi henkilökohtainen kappale itsestäsi äänestäjänä] Mielestäni juuri nyt on korkea aika inhimillisemmälle Suomelle, joka toimii tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, kantaa vastuunsa pakolaisten hädästä ja turvaa transihmisten itsemääräämisoikeuden. Nämä kaikki ovat tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä, joihin nyt valittava eduskunta voi vaikuttaa. Miten sinä toimisit kansanedustajana? [Halutessasi voit kertoa tässä, mitä mieltä juuri kyseisen ehdokkaan puolue on vaaliteemoistamme ennen vaaleja nykyisille hallituspuolueille toteuttamamme kyselyn perusteella. Puolueiden näkemykset löytyvät täältä: amnesty.fi/puoluekysely. Esim. Amnestyn puolueille tekemän kyselyn mukaan puolueesi kannattaa lasten säilöönoton lopettamista. ] Sitouduthan inhimillisyyden edistämiseen Amnestyn sivuilla osoitteessa amnesty.fi/ehdokas. Voit lähteä mukaan joko yhteen teemoista tai toivottavasti tietenkin ihan jokaiseen. Kaikki teemojen edistämiseen sitoutuneet ehdokkaat julkaistaan Amnestyn sivuilla, joilta äänestäjät pääsevät valitsemaan omia arvojaan vastaavan ehdokkaan. Alla vielä lisätietoa teemoista. Ystävällisin terveisin, [Sinun nimesi] Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Väkivallan vastainen työ maksaa rahaa, mutta jos mitään ei tehdä, ovat kustannukset moninkertaiset. Eduskunnan on turvattava naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoitus. Vastuu pakolaisten hädästä Maailmassa on sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevia ihmisiä eniten sitten toisen maailmansodan. Suomi ei kanna riittävästi vastuuta pakolaisten hädästä. Eduskunnan on varmistettava, että laillisen maahantulon keinoja lisätään ja Suomeen tulevia pakolaisia ja siirtolaisia kohdellaan inhimillisesti. Alaikäiset eivät kuulu säilöön. Transihmisten itsemääräämisoikeus Suomi loukkaa juridisen sukupuolensa korjaavien ihmisten ihmisoikeuksia räikeästi pakottamalla heidät sterilisaatioon ja eroamaan aviopuolisostaan. Eduskunnan on säädettävä laki, joka kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta

16 2. Tapaa paikkakuntasi ehdokkaita puolueiden vaaliteltoilla Voit tavata ehdokkaita myös vierailemalla puolueiden vaaliteltoilla tai -kojuilla. Keskustele paikalla olevien ehdokkaiden kanssa ja pyydä heitä liittymään mukaan kampanjaan. Tätä varten voit tilata käyttöösi kampanjateemoja esitteleviä flyereita Amnestyn toimistolta osoitteesta 3. Vieraile vaalitilaisuudessa Osallistu paikkakunnallasi järjestettävään vaalitilaisuuteen. Vaalitilaisuus voi olla puolueen järjestämä tai tiettyyn aiheeseen tai teemaan liittyvä. Kysy tilaisuudessa Amnestyn kampanjateemoihin liittyvä kysymys (esimerkkikysymykset alla). Kirjaa ylös vastaus, jonka kysymykseesi saat. Jatka keskustelua myös muiden tilaisuuteen osallistujien kanssa, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus. Voit kysyä esimerkiksi: Pitäisikö mielestänne Suomessa kieltää alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto? Pitäisikö Suomen kantaa enemmän vastuuta pakolaisten hädästä ja lisätä laillisia maahantulokeinoja (kuten humanitaariset viisumit)? Jos tulette valituksi, kannatatteko translain uudistamista itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan suuntaan? Pitäisikö turvakotipaikkojen määrää lisätä siten, että niiden lukumäärä vastaisi kansainvälistä suositusta?

17 4. Osallistu Korkea aika -teemoilla television vaalitenttiin Esitä kysymyksesi Twitterillä television vaalitentissä. Käytä hashtagia #korkeaaika. Voit twiitata esimerkiksi: Olisiko #korkeaaika kieltää lasten säilöönotto? Muistathan käyttää myös vaalikeskustelun omaa hashtagia, niin kysymyksesi ohjautuu keskusteluun. Tärkeää kaikissa yhteydenotoissa: Ole kohtelias ja pyri keskusteluun, älä hyökkää. Pyrimme siihen, että valituksi tulleet kansanedustajat haluavat kuunnella meitä ja toimia yhdessä tärkeiden päämäärien puolesta myös vaalien jälkeen. Mikäli lähestyt monia ehdokkaita, ole yhteydessä tasaisesti eri puolueiden ehdokkaisiin. On tärkeää saada teemoillemme mahdollisimman laajaa kannatusta! Muista käyttää kampanjahashtagia #korkeaaika sekä Facebookin että Twitterin puolella. Kerro meille, miten osallistuit ja millaista palautetta sait: Palautelomake löytyy osoitteesta amnesty.fi/mitenmeni

18 Jäikö vielä kysyttävää? Vastaamme mielellämme! Kampanjointiin liittyen ota yhteyttä kampanjatiimiimme, joko Outi Haapaseen tai Maria Talvelaan Kampanjateemoja koskeviin kysymyksiin vastaa ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro Materiaalitilauksissa nopein apu löytyy osoitteesta

19 Hyödyllisiä verkkosivuja Vaalit Oikeusministeriön vaalisivut: Pakolaiset ja siirtolaiset Amnestyn pakolais- ja siirtolaistyö: Amnestyn kansainvälinen S.O.S. Europe -kampanja: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR: Pakolaisneuvonta: Ihmisiä muuttoliikkeessä: Naisiin kohdistuva väkivalta Amnestyn Joku raja! -kampanja: Ensi- ja turvakotien liitto: YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ: Naisten linja: Raiskauskriisikeskus Tukinainen: Translaki Amnestyn transtyö: Trasek: Setan Transtukipiste: