TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilivirasto 401 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 4 Koko laitosta koskevat tavoitteet 2005 (tulossopimus 2005) Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuuden kehitys... 5 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadun hallinta Tulosanalyysi ja johtopäätökset TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien analyysi SISÄINEN VALVONTA

3 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Tiken toiminnan volyymi kasvoi tietojärjestelmien kehittämispalveluissa ja tieto- ja raportointipalveluissa. Muilta osin toiminta pysyi suunnilleen ennallaan. Erityisesti CAP:n uudistukseen liittyvien tukioikeusrekisterin ja täydentävien ehtojen hallintaan tarvittavien tietojärjestelmien rakentaminen vaati lisää resursseja. Toiminnan kustannukset kasvoivat lähes kaikilla palvelusektoreilla, suurinta kasvu oli kehittämispalveluissa ja tietotekniikkapalveluissa sekä henkilöstöhallintopalveluissa. Myös Tiken kehittämisen osuus kasvoi 4,3 %:iin koko toiminnasta. Tiken organisaatiota uudistettiin siten, että tilasto- ja tietopalvelut koottiin saman palveluryhmän eli tilastoryhmän alaisuuteen. Näin voitiin parantaa ja yhtenäistää asiakaspalvelua sekä vahvistaa raportointipalvelun asiantuntijuutta. Tietohallintoryhmässä toteutettiin organisaatiouudistus, jonka tarkoituksena oli sisäisen työnjaon selkeyttäminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Tiken tietoturvallisuuden BS7799-standardin mukainen hallintajärjestelmä on saatettu sertifiointivalmiuteen ja sertifikaattia haetaan keväällä Tike ja ministeriö ovat yhdessä valmistelleet uuden verkkojulkaisujärjestelmän Staton käyttöönottoa. Samoin Tikellä ja ministeriöllä on ollut käynnissä yhteisen asiakirjanhallintajärjestelmän Makasiinin käyttöönottoprojekti. Tike jatkoi keskeisimpien palvelujensa määrittelyä ja kuvaamista tavoitteena saada aikaan asiakkaiden kannalta riittävän tarkat määrittelyt palvelusopimuksien laadintaa silmällä pitäen. Palvelujen laatua seurataan asiakastyytyväisyystutkimuksin. Vuoden 2005 tutkimuksen mukaan Tiken vahvuutena on sitoutuminen asiakkaisiin, yhteistyön sujuvuus ja ammattitaito. Kokonaisarvio toiminnasta oli hyvällä tasolla. Kokonaisuutena Tike saavutti sille asetetut tulostavoitteet. Toimintamenot pysyivät budjetoidulla tasolla, sitä vastoin HTV-määrä ylitti annetun enimmäismäärän, joka johtui osittain asiakkaille tuotettujen palvelusopimusten mukaisten tietojärjestelmien kehittämispalveluiden vaatimista henkilömitoituksesta. 3

4 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Koko laitosta koskevat tavoitteet 2005 (tulossopimus 2005) Tike toteuttaa maatalouspolitiikan muutoksista johtuvat tietojärjestelmähankkeet ministeriön kanssa yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti ja siten, ettei nykyisten järjestelmien ylläpito vaarannu. Tikelle oli asetettu tavoitteeksi parantaa valmiuksiaan tukipalvelujen palvelukeskuksena. Erityisesti Tike valmistautuu tarjoamaan palveluja vuonna 2006 toimintansa aloittavalle elintarviketurvallisuusvirastolle. Tike osallistuu tehdyn päätöksen edellyttämään kehittämis- ja selvitystyöhön siten kuin tästä ministeriön kanssa erikseen sovitaan. Tulostavoitteiden toteutuminen Tike on toteuttanut maatalouspolitiikan muutoksista johtuvat tietojärjestelmähankkeet ministeriön kanssa yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Tukipalvelujen, joilla tässä tarkoitetaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja, osalta ministeriö solmi Valtiokonttorin kanssa sopimuksen, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi vaiheittain vuodesta 2007 alkaen. Tiken kannalta sopimus merkitsee sitä, että Tike siirtyy tukipalvelujen tuottajasta niiden ostajaksi. Tiken asiantuntijoita on ollut mukana sekä Valtiokonttorin vetämässä KIEKU -hankkeessa että vuoden 2005 loppupuolella alkaneissa palvelukeskuspalvelujen siirtoa valmistelleissa työryhmissä. Tiken asiantuntijat ja johto ovat ministeriön kanssa sovitulla tavalla osallistuneet laajasti hallinnonalan sisäisten organisaatiomuutosten (Mavi, Evira) valmisteluun. Tilastoryhmä on yhteistyössä MMM:n ja tilastokeskuksen kanssa selvittänyt tilastoinnin ja tietopalvelun järjestämistä. Työryhmä tuotti väliraportin tammikuussa 2006 ja selvitysprojekti päättyy toukokuussa Toiminnan vaikuttavuus Tike on edistänyt palveluillaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan, elintarvike- sekä kalastuspolitiikan toimeenpanon toteutumista Suomessa ylläpitämällä ja kehittämällä siihen vaadittavat tietojärjestelmät sekä vastaamalla maksettavien tukien kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Tike vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisten maataloustilastojen tuottamisesta ja tuottaa tilasto-, rekisteri- ja tiedontuotantopalveluita maatalouspolitiikan sekä hallinnonalan suunnittelun ja tutkimus- ja kehityshankkeiden tarpeisiin. 4

5 Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen tähdätään meneillään olevilla organisaatiomuutoksilla. Tike on osallistunut omalla asiantuntijapanoksellaan maaseutuviraston, elintarviketurvallisuusviraston sekä tukipalvelujen palvelukeskuksen suunnittelutyöhön. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuuden kehitys Vuoden 2005 kustannuksia kuvaavat luvut perustuvat toimintolaskenta -malliin. Luvut on laskettu koko Tike -tasolla yhtenevällä laskentamenetelmällä. Taulukot sisältävät vertailutietoa vuodelta Muita vuosia ei voida vertailla, koska laskenta uudistettiin 2004 alkaen, jonka vuoksi vuoden 2003 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2004 ja 2005 kanssa. Toimintakertomuksessa esitettävät kustannusvastaavuuslaskelmat on johdettu kirjanpidosta ja ne sisältävät maksuperustelaissa tarkoitetut maksulliset palvelut. Tiken bruttomenot vuonna 2005 ovat euroa (luku ei sisällä poistoja, korkoja eikä investointeja) ja tulot euroa. Nettomenot vuonna 2005 ovat euroa ja Tiken nettomenokehys oli euroa. Kun bruttomenoihin lisätään investoinnit, jotka vuonna 2005 ovat euroa, on rahaa käytetty yhteensä euroa. Tiken käytössä oli siirtyvää määrärahaa euroa edelliseltä vuodelta ja lisätalousarviossa myönnettyä määrärahaa, joten vuodelle 2006 siirtyvä erä on euroa. Tiken poistot ovat ja korot euroa Erotus Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot ,38 Taulukko 1. Taloudellisuus Tiken palvelut asiakkaille Tiken resurssien jakaantuminen palveluihin esitetään alla olevassa taulukossa (taulukko 2). Tietotekniikkapalvelut ovat edelleen kustannuksiltaan ja henkilöresurssin käytön suhteen suurin palvelukokonaisuus kattaen noin 4,1milj. euroa kustannuksista. Seuraavaksi tulevat asiakkaille tuotettavat kehittämispalvelut, jonka osuus on yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Taloushallintopalvelut muodostavat 1,2 milj. euroa. Tiedontuotantopalvelut muodostavat 1,1 milj. euroa kustannuksia. Tilastopalvelut kattavat 1,2 milj. euroa ja virastopalvelut vastaavasti 1,3 milj. euroa 5

6 Tiken kustannuksista. Kansainväliset projektit Virossa ja Liettuassa ovat lisääntyneet ja näkyvät myös kustannusten kasvuna raportissa. Kansainväliset projektit ovat EUn kokonaan rahoittamia. Kansainvälisten projektien, joita ovat Virossa ja Liettuassa toteutetut Twinning-projektit, volyymi on kasvanut. Twinningprojekteista Tikelle aiheutuneet kustannukset katetaan kokonaan EU:n rahoituksella. Välittömät kustannukset euroa Ero euroa Tiedontuotantopalvelut Tietotekniikkapalvelut EU Kehityspalvelut Virastopalvelut Tilastopalvelut KV -projektit Kehittämispalvelut Taloushallintopalvelut Muut (sisäinen tarkastus) Tiken kehittämisprojektit Tiken yleishallinto Yhteensä Korvamerkit Yhteensä Taulukko 2. Välittömien kustannusten jakaantuminen palveluille ja hallinnolle. Tiken yleishallinnon osuudessa on mukana työntekijöiden välillinen työaika ja siitä aiheutuvat kustannukset (lomat, sairaslomat, opiskelut jne.) Myös toimitilojen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset (vuokrat, siivous jne.) sisältyvät hallinnon lukuun. Palveluiden sisältämät luvut ovat pelkästään niihin kohdistuva työ ja niihin liittyvät palveluiden ostot. Kustannuksissa merkittävää kasvua on tapahtunut Tiken oman hallinnon ja kehittämisen osalta. Vuonna 2005 toteutettiin useita suuria kehittämishankkeita, kuten sähköpostijärjestelmän käyttöönotto, laskenta- ja seurantajärjestelmän käyttöönotto, asiakirjahallinta jne. Hallinnon kustannuksia esitetään toimintakertomuksessa Tiken hallinto -kohdassa tarkemmalla tasolla. Palveluista suurin kasvu on tapahtunut kehittämispalveluiden kustannuksissa, johon luetaan mukaan EU:n kehitysprojektit, kansainväliset projektit sekä muut asiakkaille tuotettavat kehittämispalvelut. Niiden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on yhteensä noin euroa. Kasvua on tapahtunut myös virastopalveluissa yli euron verran. Virastopalveluiden kasvun syynä ovat henkilöstöhallinnon palveluissa, postipalveluissa ja puhelinvaihteen palveluissa tapahtuneet muutokset. Henkilöstöhallinnon osuus on kasvanut, koska työaikatallennuksissa on tehty muutoksia koodien sisällön suhteen ja mm. vaativuuden arviointi- ja kehittämisryhmän työaika on viety henkilöstöhallinnon palveluihin. Vuonna 2005 uudistettiin myös Tiken vaativuusarviointijärjestelmää, joka kasvatti palvelua. Henkilöstöhallinnon lisäyksessä näkyy myös palkkahallinto, joka siirtyi taloushallintopalveluista. Vuonna 2004 ne sisältyivät Tiken yleishallintoon ja tilivirastopalveluihin. Henkilöstöhallinnon lukua kasvattavat myös MMM:n UPJ- järjestelmän käyttöönottoprojekti sekä nimikirja- ja pääkäyttäjäpalvelujen vahvistaminen. Postipalvelujen kasvu selittyy myös kirjauskäytäntöjen muutoksesta. Puhelinvaihteen ostopalvelu- 6

7 jen osuus kasvoi vuoden 2004 tasosta, koska puhelimet sekä muu vaihdetekniikka ulkoistettiin. Tilastopalveluissa kustannukset ovat pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla. Kustannusten lievä kasvu aiheutuu pääosin vuonna 2005 toteutetusta EU:n rakennetutkimuksen tiedonkeruusta. Rakennetutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi. Tietotekniikkapalveluiden kustannukset ovat kasvaneet yli euroa. Syynä kasvuun ovat infra-palveluiden ja työasematuen aiheuttamat resurssitarpeet. Taloushallintopalveluiden kustannuksissa on tapahtunut laskua noin euroa. Vähennys johtuu osittain palkanlaskijoiden kustannusten ja toiminnan siirrosta virastopalveluiden joukkoon. Taloushallintopalveluiden osuudessa ei ole mukana korvamerkkien osuutta, joka vuonna 2005 on euroa. Tiedontuotantopalveluissa kustannukset ovat kasvaneet n euroa. Muut seurantakohteet sisältävät sisäisen tarkastuksen palveluja. Välittömät htv:t Erotus Tiedontuotantopalvelut 25,4 23,8-1,6 Tietotekniikkapalvelut 53,5 49,9-3,6 EU: Kehityspalvelut 2,0 2,7 0,8 Virastopalvelut 19,3 25,0 5,8 Tilastopalvelut 19,7 15,0-4,7 KV -projektit 3,2 4,7 1,6 Kehittämispalvelut 21,3 22,3 1,0 Taloushallintopalvelut 29,5 27,9-1,6 Muut (sisäinen tarkastus) 1,1 1,4 0,3 Tiken kehittämisprojektit 5,7 9,6 3,9 Tiken yleishallinto 94,2 101,6 7,4 Yhteensä 274,8 284,0 9,2 Taulukko 3. Välitön työpanos henkilötyövuosina mitattuna ja sen jakaantuminen palveluille ja hallinnolle. Tiken yleishallinnon osuudessa on mukana työntekijöiden välillinen työaika ja siitä aiheutuvat kustannukset (lomat, sairaslomat, opiskelut jne.) Henkilöresurssin käyttö on kasvanut virastopalveluissa ja kehitysprojekteissa. Virastopalveluissa on huomioitava lisäävänä tekijänä henkilöstöhallinnon työajan tallennusmuutokset. Virastopalveluun uutena tehtävinä sisältyvät mm. palkanlaskentatoiminnot, jotka selittävät htv:n kasvua, jonka lisäksi nimikirjapalveluja sekä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien pääkäyttäjyyspalveluja vahvistettiin. Virastopalveluissa on myös jouduttu käyttämään jonkun verran sijaisia sairauspoissaolojen johdosta. Sen sijaan htv -määrä on laskenut tietotekniikkapalveluissa ja tilastopalveluissa. Tiken hallinnon henkilötyön määrä kasvoi noin 11 henkilötyövuodella. 7

8 Seuraavissa taulukoissa (taulukot 4 ja 5) esitetään palveluiden kokonaiskustannukset, kun kaikki välilliset kustannukset ja hallinto on vyörytetty palveluille. Investoinnit eivät sisälly lukuihin. Poistot ja korot ovat mukana luvuissa. Toteuma 2003 Toteuma 2004 Toteuma 2005 Palveluiden kustannukset ja htv htv htv htv Taloudellisuus, Toiminnan kustannukset yhteensä , , ,6 Tietotekniikkapalvelut , ,6 Taloushallintopalvelut , ,3 Tiedontuotantopalvelut , ,3 Tilastopalvelut , ,3 Virastopalvelut , ,3 EU:n kehitysprojektit (tilasto) , ,5 Kehittämisprojektit , ,8 KV projektit (Twinning) , ,1 Muut seurantakohteet (sita) , ,4 Taulukko 4. Tiken resurssien jakaantuminen palveluille. Luvut sisältävät kaikki hallinnon ja välillisen työajan vyörytykset. Investoinnit eivät sisälly lukuihin. Poistot ja korot sisältyvät lukuihin. Taloushallintopalvelut ja virastopalvelut sarakkeessa sisältävät myös niihin liittyvät järjestelmien aiheuttamat kustannukset. Taloushallintopalvelun korvamerkkien osuus (2,799 milj. ) ei ole mukana taulukossa. Tiken palvelut 2004 ja 2005 Muut seurantakohteet KV projektit (Tw inning) Kehittämisprojektit EU:n kehitysprojektit (tilasto) Virastopalvelut Tilastopalvelut Tiedontuotantopalvelut Taloushallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Kuva 1. Tiken palveluiden kustannukset vuosina 2004 ja Eur oa 8

9 Kokonaiskustannukset MMM 2004 MMM 2005 Makera 2004 Makera 2005 GL 2004 GL 2005 KTTK 2004 KTTK 2005 Tilastoviranomainen 2005 Muut 2004 Muut 2005 Yhteensä 2004 Yhteensä 2005 Tietotekniikkapalvelut Taloushallintopalvelut Tiedontuotantopalvelut Tilastopalvelut Virastopalvelut EU:n kehitysprojektit Kehittämisprojektit KV projektit Muut (sis. sita) Yhteensä MMM 2004 MMM 2005 Makera Makera GL 2004 GL 2005 KTTK 2004 KTTK Tilasto- Muut 2004 Muut 2005 Yhteensä Yhteensä viran- omainen HTV 2005 Tietotekniikkapalvelut 81,8 82,7 0,2 1,1 1,3 0,6 0,7 84,5 84,9 Taloushallintopalvelut 29,1 30,2 15,7 17,1 0,2 0,4 1,3 0,4 0,8 0,2 47,1 48,3 Tiedontuotantopalvelut 32,7 30,8 0,2 4,2 5,9 4,1 38,6 39,3 Tilastopalvelut 3,0 3,1 14,1 20,8 4,1 23,8 21,3 Virastopalvelut 20,1 24,1 1,3 3,1 0,1 21,4 27,3 EU:n kehitysprojektit 1,7 3,8 3,8 3,8 5,5 Kehittämisprojektit 35,2 41,7 2,3 2,1 4,8 12,3 0,2 49,8 48,8 KV projektit 5,6 9,1 5,6 9,1 Muut (sis. sita) 1,0 0,1 0,1 1,1 0,1 Yhteensä 202,9 212,6 15,7 17,5 0,2 0,4 6,2 7,0 24,8 49,8 22,3 274,6 284,6 Taulukko 5. Palveluiden jakaantuminen asiakkaittain vuosina 2004 ja Luvut sisältävät kaikki hallinnon ja välillisen työajan vyörytykset. Tässä taulukossa taloushallintopalvelut ja virastopalvelut eivät sisällä järjestelmien aiheuttamia kustannuksia vaan järjestelmäkustannukset sisältyvät tietotekniikkapalveluihin. 9

10 Taloudellisuus Toteuma Toteuma Kustannukset / julkaisu 28,10 Kustannukset /raportti 138,75 Kustannukset / 1000 solua 53,78 Kustannukset /tosite 14,0 Kustannukset / ylläpidettävä järjestelmä Taulukko 6. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tikessä on määritelty uusia taloudellisuutta kuvaavia tunnuslukuja vuoden 2005 aikana, joita ryhdytään seuramaan. Sen vuoksi ei voida esittää vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta. Tunnuslukujen kehittäminen on sisältynyt osana Tiken laskentatoimen kehittämiseen. Solut tarkoittavat tietoyksikköä, joka saadaan yhtä kyselyä ja tiedonluovuttajaa kohden. 10

11 Tiken hallinto Tiken hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut vuoteen 2004 verrattuna muodostaen noin 20,6 % kokonaiskustannuksista. Vuonna 2004 hallinnon osuus oli 20% kokonaiskustannuksista. Hallinnon osuuden kasvu johtuu mittavista kehittämishankkeista, jotka ovat toteutuneet vuoden 2005 aikana. Näitä hankkeita ovat olleet mm. laskenta- ja seurantajärjestelmän käyttöönottoprojekti, verkkojulkaisu ja - sivustoprojekti, asiakirjahallinnon käyttöönottoprojekti, projektisalkun hallinnan kehittäminen ja sähköpostin uudistaminen. Hallinnon osuus (20,6 %) sisältää Tiken yleishallinnon, kehittämisen ja sisäiset palvelut. Tiken kehittämisen osuus kokonaiskustannuksista on vuonna ,3 %, kun se vuonna 2004 oli 2,3 % kokonaismenoista. Tiken hallinnon kustannusten kasvun selittää kehittämisen lisäksi sisäisten tietotekniikkapalveluiden kasvu, henkilöstöhallinnon kasvu ja virastopalveluiden lisääntynyt sisäinen käyttö. Henkilöstöhallinnossa on kehitetty edelleen palkkausjärjestelmää vuoden 2005 aikana. Tiken hallinto + sisäiset palvelut +kehittäminen Erotus Tiedontuotantopalvelut Henkilöstöhallinto Tietotekniikkapalvelut Virastopalvelut Sita Kehittäminen Yleishallinto Yhteensä Taulukko 7. Tiken hallinto, sisäiset palvelut ja kehittäminen. Tiken yleishallinnon osuus ei sisällä välillistä työaikaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia eikä toimitilojen vuokra- ja siivouskuluja. 11

12 Tuottavuus Seuraavassa taulukossa (taulukko 8) esitettään palveluiden välittömät kustannukset ja käytetyt henkilötyöresurssit vuosina 2004 ja Palveluille ei siis ole tehty mitään vyörytyksiä. Tiken yleishallinnon luvut sisältävät mm. toimitilojen vuokrat ja ylläpitokustannukset (0,998 milj. ) ja välillisen työajan kustannukset (2,8 milj. 2005). Investoinnit eivät ole mukana luvuissa, poistot ja korot sisältyvät lukuihin. Välittömät kustannukset euroina Erotus 2004 htv 2005 htv Erotus Eurojen ero % HTV ero % Asiakirjapalvelut ,4 3,5 0,1 22 % 3 % Elintarviketurvallisuusjärjestelmät ,1 1,4-0,7-33 % -32 % EU:n kehitysprojektit ,0 2,7 0,8 51 % 39 % Henkilöstöhallinnon palvelut ,9 5,7 4,8 554 % 546 % Henkilöstöhallintojärjestelmät ,0 0,0 0,0 Hintatilastot ja taseet ,2 2,2 0,0 7 % 0 % Infrapalvelut ,6 10,8 1,1 34 % 12 % Julkaisupalvelut ,4 2,3 0,0 19 % -1 % Kansainväliset projektit ,2 4,7 1,6 88 % 49 % Kehittämisprojektit ELO ,6 4,3-1,3-28 % -23 % Kehittämisprojektit MAO ,6 10,5 1,9 30 % 23 % Kehittämisprojektit MMM ,4 1,9-3,4-48 % -64 % Kehittämisprojektit muille virastoille ,0 1,7 1,7 Korvamerkit ,0 0,0 0,0 5 % Kotieläintilastot ,0 2,3 0,2 30 % 12 % Kuljetuspalvelut ,6 1,5 0,0 21 % -3 % Lomake- ja monistuspalvelut ,9 2,8-0,1 Makeran taloushallintopalvelut ,3 9,2-0,1 Maksajaviraston taloushallintopalvelut ,8 8,4-0,4 Markkinatuet ja -järjestelmät ,4 2,3-0,1 45 % 9 % -4 % 12 % -1 % 0 % -4 % -9 % -4 % Materiaalipalvelut ,2 3,3 1,1 58 % 49 % Muut seurantakohteet ,2 6,1-0,1-17 % -1 % Postipalvelut ,1 6,4 0,3 58 % 5 % Puutarhayritysrekisteri ,5 1,4-1,1-30 % -42 % Rakenne- ja maankäyttötilastot ,9 2,4 0,5 157 % 26 % Rekisterit ja koodistot ,2 9,8-1,4-3 % -13 % Sisäisen tarkastuksen palvelut ,1 1,4 0,3 47 % 30 % Taloushallintojärjestelmät ,9 4,1 0,2 13 % 5 % Tieto- ja raportointipalvelut ,4 8,2-0,2 10 % -3 % Tiken kehittämisprojektit ,4 6,8 1,3 57 % 25 % Tiken yleishallinto ,2 101,6 7,4 10 % 8 % Tilaston kansalliset kehityshankkeet ,6 2,7-4,0-56 % -60 % Tilaston yhteispalvelut ,5 2,6 0,1-18 % 4 % Tilivirastopalvelut ,9 8,4-1,5-1 % -15 % Työasematukipalvelut ,6 9,0-0,6 48 % -7 % Viljelijätuet ja -järjestelmät ,1 18,0-3,1-18 % -15 % Viljelykasvitilastot ,9 1,4-0,6 15 % -29 % Virastopalvelut ,6 5,4-0,3 63 % -4 % Yhteiset kehittämisprojektit ,7 5,6 4, % 695 % Kehittämisprojektit KTTK ,3 1,1-0,2-23 % -13 % Palvelut ja hallinto yhteensä ,8 284,1 9,2 Taulukko 8. Palveluiden ja hallinnon välittömät kustannukset ja htv:t 2004 ja % 3 % 12

13 Edellisen taulukon lukujen pohjalta ei voida suoraan todeta tuottavuuden paranemista kaikissa niissä palveluissa, joissa kustannuksia on kertynyt edellisvuotta vähemmän. Syynä tähän on se, että esim. kehittämispalveluiden volyymi sinänsä voi vaihdella vuodesta toiseen. Lisäksi Tiken työaika - ja kustannusten kohdistaminen seurantakohteille ja palveluille voi olla erilainen kuin vuonna 2004, koska laskennan kehittämisen myötä on tehty korjauksia seurantakohteiden sisällön suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, että tuottavuuden paranemista on tapahtunut viljelijätukijärjestelmien ylläpitopalvelussa, jossa säästöä on havaittavissa sekä kustannuksissa että henkilöresurssin käytössä. Muita palveluita, joissa kustannukset ja henkilöresurssin tarve ovat laskeneet, ovat tilaston yhteispalvelut, rekisterit ja koodistot, markkinajärjestelmien ylläpito ja elintarviketurvallisuusjärjestelmien ylläpito. Myös tilivirastopalveluissa ovat kustannukset ja htv -määrät pienentyneet, mutta osa säästöstä johtuu resurssisiirroista henkilöstöhallinnon palveluihin. Kustannuksissa euromääräistä kasvua on tapahtunut tietotekniikkapalveluiden osalta infrapalveluissa, kehittämisprojekteissa (MAO) ja kansainvälisissä projekteissa, taloushallintojärjestelmien ylläpitopalveluissa ja työasematukipalveluissa. Virastopalveluiden osalta kustannusten ja henkilöresurssin käytön kasvua on tapahtunut henkilöstöhallintopalveluissa, postipalveluissa ja virastopalveluissa. Henkilöstöhallintopalveluihin on vuoden 2005 alusta luettu mukaan myös tilivirastopalveluista siirtynyt palkkahallinto ja Tiken tehtävänkuvia arvioivan arviointi- ja kehittämistyöryhmän työ, jotka ovat lisänä edellisen vuoden lukuun. Lisäksi lukuja ovat kasvattaneet MMM:n UPJ:n käyttöönottoa, pääkäyttäjä- sekä nimikirjapalveluja varten hankittu lisäresurssit. Postipalvelujen ja virastopalvelujen kustannusten nousu johtuu puhelinten sekä puhelinvaihteen tekniikan ostopalveluista sekä kirjauskäytäntöjen muutoksesta. Sairauspoissaolot ovat kasvattaneet myös jonkin verran henkilötyöresursseja Tilastopalveluiden osalta kustannusten kasvua on tapahtunut kotieläintilastotuotannossa sekä rakenne- ja maankäyttötilastotuotannossa. Rakenne- ja maankäyttötilastojen kustannusten kasvu on aiheutunut joka toinen vuosi tehtävästä rakennetutkimuksen tiedonkeruusta. Tieto- ja raportointipalveluissa euromääräiset kustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla ja samoin henkilöresurssin käyttö on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden 2004 kanssa. MMM:n ja Tiken yhteisiä kehitysprojekteja ovat olleet asiakirjahallintaprojekti sekä verkkosivusto- ja julkaisujärjestelmäprojekti sekä sähköpostijärjestelmän (Exchange) käyttöönotto, jotka ovat kasvattaneet kustannuksia omalta osaltaan. Sisäinen tarkastus on perustehtävänsä, eli sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden selvittäminen ylimmälle johdolle, lisäksi tuottanut asiantuntijapalveluita uudelle perustettavalle Elintarviketurvallisuusvirastolle. Palvelusopimuksessa sovitut tehtävät on hoidettu asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen työajasta on kohdistunut merkittävä osa yleishallintoon, mikä selittää kustannusten nousun ja resurssien välisen epäsuhdan. 13

14 Tuottavuus Toteuma Toteuma HTP/ julkaisu 0,12 HTP/ raportti 0,71 Suoran tiedonkeruun osuus tietomäärästä 38,47 % HTP/ 1000 solua 0,17 HTP /tosite 0,01 HTP/ Ylläpidettävä järjestelmä 204 Tiken hallinnon osuus % kokonaiskustannuksista Tiken kehittämisen osuus % kokonaiskustannuksista 20 % 20,6 % 2,3 % 4,3 % Taulukko 9. Tuottavuuden tunnuslukuja. Tuottavuuden tunnuslukuja on kehitetty vuoden 2005 aikana. Sen vuoksi kaikista tunnusluvuista ei voida esittää vertailutietoa edellisiin vuosiin nähden. Tunnusluvuista käy ilmi, että Tiken hallinnon osuus on kasvanut edellisvuodesta johtuen Tiken kehittämisen suuresta volyymista vuonna HTP = henkilötyöpäivä Suoralla tiedonkeruulla tarkoitetaan menetelmää, jossa tietoa hankitaan tiedonluovuttajilta esim. kyselyillä esim. lomakkeen avulla jne. Eli tietoa ei tässä yhteydessä haeta suoraan rekistereistä tai muista vastaavista lähteistä. Solut tarkoittavat tietoyksikköä, joka saadaan yhtä kyselyä ja tiedonluovuttajaa kohden. 14

15 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Vuoden 2005 talousarviossa oli tulorahoituksen osuuden arvioitu kokonaisuudessa olevan noin 30,9 %. Maksuperustelain mukaisia tuloja arvioitiin kertyvän noin 16,4 %. Tiken maksullisista suoritteista annettua asetusta tarkistettiin ja se muutettiin alkaen ( 1209/2004) vastamaan hallinnonalan yleisiä maksullisuusperiaatteita. Uuden asetuksen mukaan Maatilatalouden kehittämisrahastolle tuotetut taloushallintopalvelut eivät ole maksuperustelain tarkoittamia julkisoikeudellisia suoritteita, vaan ne on katsottu viranomaisten välisiksi suoritteiksi, jotka voivat olla maksullisia, jos suoritetta voi tuottaa muukin taho kuin viranomainen. Maksullisuudesta voidaan sopia. Julkisoikeudellisia suoritteita koskevat kustannusvastaavuuslaskelmat ovat uuden asetuksen mukaisia. Vuosia 2003 ja 2004 koskevat tiedot on oikaistu uuden asetuksen mukaiseksi. Liite 1. Kustannusvastaavuuslaskelma muista maksuperustelain mukaisista suoritteista on liitteessä 2. Yhteenveto maksuperustelain mukaisesta suoritetuotannosta: Tot. Tot. Tavoite Toteuma MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTOT Erilliskustannukset Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä +/ Alijäämä Kustannusvastaavuus % 97,3 93,7 100,0 99,2 Vuoden 2005 talousarviossa oli tulorahoituksen osuus arvioitu kokonaisuudessaan olevan noin 30,9 %. Maksuperustelain mukaisia tuloja arvioitiin kertyvän noin 16,4 %. Toteutunut tulorahoitus kattoi 31,0 % bruttomenoista. Maksuperustelain mukaiset tulot olivat 16,5 % bruttomenoista. 15

16 LIITE 1 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISISTA JULKISOIKEUDELLISISTA SUORITTEISTA (tot.) ((tot.) Tavoite Toteuma TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)tai Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% ,0 Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat asetuksen (EY) N:o 1760/2000 mukaiset nautaeläinten rekisteröintimaksut sekä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 7/1999 mukaiset korvaavia korvamerkkejä koskevat maksut sekä em. päätöksen mukaiset teurasilmoitusmaksut. Edellä mainittuja suoritteita koskevat maksut ovat kiinteitä, omakustannusarvosta poikkeavia maksuja. Suoritteita, joista peritään omakustannusarvoa vastaava maksu ovat, erillisinä asiakirjoina tai viranomaiselle esitettyyn asiakirjaan kirjoitettuna annetut todistukset. 16

17 LIITE 2 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISISTA MUISTA SUORITTEISTA (tot) (tot) Tavoite Toteuma TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+) tai Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus % 99,4 100,0 100,0 98,9 17

18 2.2.2 Tuotokset ja laadun hallinta Toteuma 2003 Toteuma 2004 Tavoite 2005 Toteuma 2005 Aloitetut kehitysprojektit kpl Päättyneet kehitysprojektit kpl Ylläpidettävät järjestelmät kpl Tositteet kpl (sisältää myös järjestelmissä liikkuvat tositteet) Tietotekniikkapalvelut Taloushallintopalvelut Tilasto- ja tietopalvelut Julkaisujen levikki kpl Tiedonkeruu tietomäärä 1000 solua Raporttien kokonaismäärä kpl Hallinto- ja virastopalvelut Ylläpidetyt palvelussuhteet Kopioiden lukumäärä kpl Taulukko 10. Tiken suoritteita. Osa Tiken suoritteista on sellaisia, ettei niistä ole saatavissa edellisen vuoden vertailutietoja. Ylläpidettävät palvelussuhteet ovat kasvaneet melko tasaisesti. Tositteiden lukumäärässä on vaihtelua vuosien kesken. Suoritteita tullaan seuraamaan järjestelmällisesti tulevien vuosien aikana osana uutta laskenta- ja seurantajärjestelmää. Näiden pohjalta saadaan laskettua myös taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja. 18

19 Suoritteiden laatu ja organisaation palvelukyky (Asiakastyytyväisyystutkimus, asteikko 1-5) Toteuma 2003 Toteuma 2004 Tavoite 2005 Toteuma 2005 Tiken kokonaisarvio Hyödyt yhteistyöstä Tiken imago , Asiakassuhteiden hoitaminen Tiken viestintä ja kotisivut 2.71 Tuotteet ja palvelut yleistaso Tietotekniset palvelut Järjestelmien ylläpitopalvelut Tietojärjestelmäprojektien toteuttaminen Taloushallintopalvelut Henkilöstöhallintopalvelut Hankintapalvelut Tilastopalvelut Virastopalvelut EFQM Itsearvioinnin tulokset Taulukko 11. Tiken asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset Asiakastyytyväisyystutkimukset Tike-tason asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset noudattivat pääosin edellisen vuoden tasoa. Yleisarvio ei kuitenkaan kerro koko totuutta asiasta, koska eri asiakasryhmien ja palveluiden osalta muutokset olivat pääosin parempia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti Tiken imago on parantunut merkittävästi, mikä puolestaan on lisännyt asiakkaiden sitoutumista Tikeen. Asiakkaat arvostavat myös tikeläisten ammattitaitoa ja osaamista samoin yhteistyön sujuvuutta. Tiken tietohallintoryhmässä tehdään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely IACS - käyttäjätuen ja IACS -tukisovelluksen, Hanke-, Kiintiö- ja Rahtu-sovellusten sekä paikkatietotiimin ja Aitan (maataloushallinnon extranet) palveluista. Kysely kohdistetaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille ja TE-keskusten maaseutuosastojen tarkastajille. 19

20 Paikkatietotiimi 8,0 8,2 8,0 IACS-tukisovellus 8,0 8,1 8,1 IACS-käyttäjätuki 8,6 8,7 8,7 Hankesovellus 7,6 Hanke-käyttäjätuki 8,2 Kiintiösovellus 8,0 Kiintiö-käyttäjätuki 8.5 Rahtu-sovellus 8.1 Rahtu-käyttäjätuki 8,8 Taulukko 12. Suoritteiden laatu asteikolla 4-10 on esitetty yllä olevassa taulukossa Tulokset IACSin ja paikkatietotiimin osalta ovat pysyneet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Hanke-, kiintiö- ja rahtusovellusten osalta ei vertailutietoa ole käytettävissä. Kaikkien järjestelmien osalta käyttäjätuki on selkeästi paremmalla tasolla kuin itse sovelluksen toimivuus. Maataloushallinnon extranet eli Aitta on vakiinnuttanut asemansa tiedon lähteenä. Lähes 80% asiakkaista käyttää Aittaa viikoittain tai useammin. Myös sen käytettävyyteen ollaan tyytyväisiä, arviointiasteikolla 1-5, Aitta saa arvoksi 3,7. Itsearviointi EFQM -itsearviointia ei ole tehty vuoden 2005 aikana. Syynä on aikaisempien itsearviointien tuloksena käynnistettyjen kehittämishankkeiden loppuunvienti. Prosessien kehittäminen Prosessityössä Tike on panostanut ITIL-mallin mukaisten tietojärjestelmien kehittämis- ja tuotantoprosessien kehittämiseen. Asiakkuudenhallintamallin kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota toimivan yhteistyön, tiedonkulun, vastuunjaon ja tuotantoprosessien sujuvuuteen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tiken henkilöstörakenne Tiken henkilöstömäärä on pysynyt suunnilleen samana vuoden takaiseen verrattuna. Lähtövaihtuvuus on vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna mutta on suurempi kuin vuonna Tulovaihtuvuus on vähentynyt sekä vuoteen 2004 että 2003 verrattuna. Tiken keski-ikä nousi saman verran kuin edellisenä vuonna ollen nyt 39,7. Vakinaisen henkilöstön osuus nousi ja määräaikaisen henkilöstön osuus väheni. Henkilöstöstä naisia on hieman enemmän kuin miehiä. 20

21 Koulutus ja kehittäminen Tiken osaamista kehitettiin monipuolisesti vuonna Yleisten osaamisalueiden lisäksi kehitettiin työroolikohtaista erityisosaamista, jota suunnattiin mm. projektipäälliköille ja testaajille. Oppisopimuskoulutuksilla lisättiin Tiken osaamista ja tarjottiin yksilöille ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Työntekijöille laadittiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä. Tiken koulutusindeksi nousi vuoden 2005 aikana. Miesten ja naisten koulutustasoindeksi oli sama, 4,8. Koulutukseen käytettävät päivät sekä kustannukset henkilötyövuotta kohden lisääntyivät. Tiken kehittämistoiminta oli voimassaolevan henkilöstöstrategian linjausten mukaista. Johtaminen ja työhyvinvointi Vuoden 2005 aikana käynnistettiin Tykes -työyhteisön kehittämishanke "Muutosvalmis, oppiva Tike." Projekti on osa Tiken tuottavuusohjelmaa. Sen tavoitteena on parantaa sekä Tiken tuottavuutta että tikeläisten hyvinvointia. Hankkeen yhteydessä laaditaan kattava ja monipuolinen valmennussuunnitelma Tiken johtamisen ja esimiestyön sekä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tiken kehityskeskustelut käynnistyivät marraskuussa valmennuksella, joka liitettiin samalla Tykes -hankkeeseen. Kehityskeskusteluiden tukimateriaalina olivat mm. alaisten suorittamat esimiesarvioinnit sekä osaamiskartoitustulokset. Kaikkea käytettävissä olevaa aineistoa hyödynnetään Tykes -hankkeessa todellisten parannusten aikaansaamiseksi. Sairaspoissaolot henkilötyövuotta kohden vähenivät vuoden 2005 aikana. Samaten työterveyshuollon kustannukset vähenivät vuoden takaisesta. Kustannuksiin laskettiin mukaan ennaltaehkäisevä toiminta. Tiken työhyvinvointiryhmä ja virkistystoimikunta järjestivät monipuolista mahdollisuuksia fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen Tasa-arvo Tikessä on noudatettu voimassa olevaa tasa-arvosuunnitelmaa. Koska tasaarvokysely tehtiin vuoden 2004 aikana, siihen ei ollut nyt erikseen tarvetta. 21

22 Toteuma Toteuma Toteuma Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärän muutos + 13,0 + 6,3 0,7 % Henkilötyövuodet (Helmi-info) 246,8 273,6 282,2 Keski-ikä 38,5 39,2 39,7 Ikäjakauma < > Koulutustasoindeksi 4,4 4,7 4,8 naiset 4,4 4,7 4,8 miehet 4,4 4,6 4,8 Vakinainen henkilöstö % 83,7 80,9 83,1 naiset, lkm naiset, % 48,6 44,6 54,4 miehet, lkm miehet, % 35,2 36,3 45,7 Määräaikainen henkilöstö % 14,9 19,2 17,0 naiset, lkm naiset, % 6,3 7,4 8,7 miehet, lkm miehet, % 10,0 8,8 8,3 Kokoaikainen henkilöstö lkm prosentteina 87,4 88,5 87,9 Osa-aikaiset lkm prosentteina 12,6 11,5 12,2 Tehdyn työajan osuus säännöllisestä 81,6 80,2 80,6 vuosityöajasta, % Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi Tehdyn työajan palkat, % palkkasummasta 80,5 79,4 79,4 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista 59,0 55,0 54,7 22

23 Työhyvinvointi Työtyytyväisyysindeksi Vaihtuvuus Toteuma 2003 Toteuma ,4 3,3 Toteuma 2005 Lähtövaihtuvuus 3,8 7,8 5,3 Tulovaihtuvuus 17,6 18,9 9,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, 0,1 0,4 0 % henkilöstöstä Kokonaispoistuma 9,7 8,6 11,5 Sairauspoissaolot, pv/htv 8,9 11,9 11,2 Työterveyshuolto, /htv ,8 Osaaminen Toteuma 2003 Toteuma 2004 Toteuma 2005 Koulutus ja kehittäminen, työpäivät/htv 2,0 1,8 2,3 Koulutuskustannukset, /htv 1151,0 817,8 1027,0 23

24 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tiken hallinnon osuus kustannuksista on kasvanut vuonna 2005 merkittävästi. Syynä kasvuun ovat poikkeuksellisen suuret kehittämishankkeet, jotka toteutuivat samana vuonna. Tiken tuottavuuteen niiden odotetaan vaikuttavan parantavasti. Tuloksia arvioidaan tulevien vuosien aikana. Tietotekniikkapalvelut ja kehittämispalvelut: Tietotekniikkapalveluiden volyymi toteutui suunnilleen entisellä tasolla mutta jonkin verran palvelusopimuksissa suunniteltua tasoa alhaisempana. Vaikka kehittämispalvelut kasvoivat vuoden 2004 tasosta jäivät ne asiakkaiden kanssa yhdessä asetetuista tavoitteista. Kaikkia asiakkaiden kehittämishankkeita ei voitu aloittaa suunnitellussa aikataulussa mm. hallinnollisten päätösten puuttuessa. Myös toimialan hallinnon uudistaminen vaikutti mahdollisuuteen kohdistaa panoksia kehittämishakkeisiin. Keskeiset asiakkaille tuotetut kehittämispalvelut liittyivät CAP-uudistuksen järjestelmähankkeisiin. Merkittävimpiä hankkeita olivat tukioikeusrekisterijärjestelmän ja täydentävien ehtojen järjestelmien kehittämishankkeet. Tukien maksatusjärjestelmien kokonaisuudistus lähti liikkeelle esikartoituksella, mutta hankkeen toteutus on käynnistynyt vasta vuonna Viljelijöille kohdennettujen sähköisten palveluiden osalta toteutettiin pilottina yhden tukimuodon haku verkkopalveluna. ELO:n sektorilla käynnissä olleet tietojärjestelmähankkeet saatettiin pääosin päätökseen. Kohdetietojärjestelmään kehitetyn tietomallin laajemmasta käyttöönotosta on käyty keskusteluja myös muiden hallinnonalojen kanssa. Tietotekniikkapalveluiden osalta saavutettiin tavoitteet, jotka tulossopimuksessa oli ministeriön kanssa sovittu. 24

25 Tilasto- ja tiedontuotantopalvelut: Tiken tilastotuotannon resursseja rasitti vuonna 2005 tehty EUn rakennetutkimuksen tiedonkeruu. Tiedonkeruu, joka koskee maatilaa ja puutarhaa, toteutettiin keräämällä tieto pääosin hallinnollisista rekistereistä sekä suorilla puhelinhaastatteluilla. Tilastojen ja tilastojulkaisujen prosessit toimivat pääosin hyvin. Tilastoraportit ja -julkaisut valmistuivat aikataulun mukaisesti. Tilastoryhmä paransi tiedon saatavuutta aloittamalla vanhempien julkaisujen jakelun sähköisesti Matilda tietopalvelusta. EU:n markkinahintaseurantajärjestelmän uudistuksen myötä hintatilastojen ja hintaseurantaraporttien laadun varmistus parani ja tietosisältö laajeni. Uuden järjestelmän myötä myös prosessin tehokkuus tulee edelleen paranemaan. Tike järjesti organisaatiotaan vuonna 2005 yhdistämällä tilastollisen ja hallinnollisen tilausraportoinnin, joka tietopalvelun ohella keskitettiin tilastoryhmään. Tilastoryhmässä tuotettiin vuonna 2005 noin 950 tilausraporttia, kasvua edelliseen vuoteen oli noin 10%. Tilastoryhmä ulkoisti pääosan puhelinhaastatteluna suoritettavista tilastokyselyistä Tilastokeskukseen. Samalla otanta-asiamiesverkostosta luovuttiin. Puhelinhaastattelupalvelun osto on tehostanut tiedonkeruuprosessia. Tike toteutti vuonna 2005 hanketukien tiedot sisältävän tietovaraston, jonka käyttöönotto tapahtuu vuonna Tilastomenetelmiä kehitettiin EU:n osarahoitteisella kehittämishankkeella jonka tulosten pohjalta saatiin aikaan uusi maatilakyselyjen otantamalli. Uusi otantamalli parantaa tilastojen laatua ja pienentää viljelijöiden tiedonluovutusrasitusta edistäen samalla tilastokyselyiden kustannustehokkuutta. Otantamalli otetaan käyttöön vuonna Taloushallintopalvelut: Tike tuotti taloushallintopalveluja vuonna 2005 samassa laajuudessa kuin edellisenä vuonna vakiintuneelle asiakaskunnalle: MMM:n, KTTK:n ja GL:n tilivirastoille, Maatilatalouden kehittämisrahastolle ja EMOTR-T maksajavirastolle. Maksajavirastolle tuotettuihin palveluihin sisältyy Maatalouden interventiorahaston taloudenhoito ja vakuusrekisterin hoitoon liittyvät tehtävät. Taloushallintopalvelujen välittömät kustannukset alenivat noin 10 % vuoden 2004 tasosta. Välittömän henkilötyön tarve väheni niin ikään 1,6 htv:lla. Käsiteltyjä tositteita oli kuitenkin hieman edellisvuotta enemmän; volyymin kasvua tositemäärällä mitattuna noin 2 %. Vuoden 2005 aikana jo suurin osa ostolaskuista käsiteltiin sähköisesti. Toimintatavan muutos on vaikuttanut tehostavasti taloushallinnon prosesseihin. 25

26 Virastopalvelut: Virastopalveluihin ovat kuuluneet vuonna 2005 henkilöstöhallinnon, kuljetus-, lomakeja monistus-, materiaali-, posti-, vaihde-, kulunvalvonta- ja virastotekniset palvelut. Palvelut ovat toteutuneet Tiken ja sen virastopalveluja käyttävien asiakasvirastojen (MMM ja KTTK) välillä solmittujen palvelusopimusten mukaisesti. Vuoden 2005 maaliskuun alusta henkilöstöhallintoon yhdistettiin palkkahallinnon palvelut taloushallintopalveluista, jonka seurauksena siirtyi noin vajaa 3 htv:tä virastopalveluihin. Lisäksi lokakuussa 2005 palkattiin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien pääkäyttäjä tehtävänään vahvistaa MMM:lle tarjottavia palveluja sekä mm. Eviran heha -käyttöönottoprojektiin osallistuminen. Tike osallistui myös MMM:n sekä KTTK:n UPJ:n käyttöönoton toteutukseen. Virastopalvelujen osuutta on kasvattanut henkilöstöhallinnon uudelleen organisoimisen ohella se, että työajanseurannassa toiminnolle on talletettu enemmän työaikaa kuin vuonna 2004 (vuonna 2004 n. 1 htv., vuonna ,7 htv). Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän osalta kustannuksia kohotti mm. MMM:n UPJ:n käyttöönotto (n eur). Lisäksi järjestelmäkustannukset (yht. n eur) kohdistuivat vuonna 2005 ensimmäistä kertaa virastopalveluille. Puhelinvaihteen tekniikan ulkoistaminen lisäsi myös ostopalvelujen osuutta. Muilta osin virastopalveluissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kustannukset ovat pysyneet edellisten toimintavuosien tasolla. Yksittäisistä palveluista voidaan mainita, että monistamoon hankittiin vuoden 2005 aikana nykyisiä kopiointimääriä vastaavat kopiokoneet. Lähettämöön uusittiin postimaksujen käsittelykone. Kuljetuspalveluissa (posti, henkilö ja tavara) on ollut jonkin verran nousua johtuen vuonna 2004 uusitun tila-auton kysynnästä. 26

27 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI 3.1 Tilinpäätöslaskelmat TV 401 Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelma sivu 1 (TaA 63 :n 1 mom. 2 kohta ja 64 :n 1 mom.) Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2004 Talousarvio 2005 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2005 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Veron ja veronluonteiset tulot , , ,39 0, % Arvonlisäverotulot , , ,39 0, Sekalaiset tulot , , ,00 0, % EU:lta saatavat muut tulot , , ,00 0,00 0 Tuloarviotilit yhteensä , , ,39 0,

28 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2004 Talousarvio 2005 (TA + LTA:t) Talousarvion 2005 määrärahojen käyttö vuonna 2005 siirto seuraavalle vuodelle 2006 Tilinpäätös 2005 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2005 Käyttö vuonna 2005 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala , , , , ,21 0, , , , , MMMn hall.alan arvonlisäveromenot Tiken toimintamenot-04 (siirtomääräraha 2 v) MMM:n hall.all.arvonlisäveromenot Tiken toimintamenot 2005 (siirtomääräraha 2 v) ,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,31 0,00 0, , ,21 0, ,21 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,00 0,00 0, , , , Työministeriön hallinnonala 9 821,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Palkkaper.työll.tuki valt (arviomääräraha) Palkkaper.työll.tuki valt (arviomääräraha) 9 821, ,99 0,00 0,00 0,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , ,21 0, , , , ,16 Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella ei ole varainhoitovuoden 2005 päättyessä valtuuksia. 28

29 TILIVIRASTON TUOTTO- JA KU- LULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,97 Vuokrat ja käyttökorvaukset 0,00 0,00 Muut toiminnan tuotot , , , ,65 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,81 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Henkilöstökulut , ,41 Vuokrat , ,73 Palvelujen ostot , ,25 Muut kulut , ,03 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Valmistus omaan käyttöön (-) 0,00 0,00 Poistot , ,00 Sisäiset kulut 0, ,72 0, ,23 JÄÄMÄ I , ,58 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 0,00 22,55 Rahoituskulut -156,59-156,59-83,12-60,57 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 168,19 Satunnaiset kulut -0,00 0,00-0,00 168,19 JÄÄMÄ II , ,96 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISIS- TA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 0,00 0,00 Muut pakolliset maksut 0,00 0,00 Perityt arvonlisäverot , ,18 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,50 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,46 29

30 TILIVIRASTON TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Perustamis- ja järjestelymenot 0,00 0,00 Tutkimus- ja kehittämismenot 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet , ,00 Liikearvo 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,00 0, ,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 0,00 0,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 0,00 0,00 Rakennukset 0,00 0,00 Rakennelmat 0,00 0,00 Rakenteet 0,00 0,00 Koneet ja laitteet , ,00 Kalusteet 4 301, ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,00 0, ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,42 Euromääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 Valuuttamääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset , ,87 Muut lyhytaikaiset saamiset 2 180, ,55 Ennakkomaksut , , , ,91 30

31 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOI- TUSVARAT Kassatilit 448,25 375,80 Tiliviraston tulotilit 0,00 0,00 Tiliviraston menotilit 0,00 0,00 Muut pankkitilit 0,00 0,00 Valtion yleiset tulo- ja menotilit 0,00 0,00 Muut rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 448,25 0,00 375,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,97 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,27 Pääoman siirrot , ,31 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,85 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset euromääräiset lainat 0,00 0,00 Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 0,00 0,00 Saadut ennakot 97,80 0,00 Ostovelat , ,31 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,68 Edelleen tilitettävät erät , ,70 Siirtovelat , ,73 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,56 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 31