Näytesivut. 5.1 Yleistä

Transkriptio

1 5 VELAN VANHENTUMINEN 5.1 Yleistä Velkojan tulee käyttää saamisoikeuttaan lain mukaisessa määräajassa. Jos velkoja on passiivinen, saaminen vanhentuu ja lakkaa sen jälkeen, kun lainmukainen määräaika on kulunut umpeen. Velan vanhentuminen perustuu ajan kulumiseen. Vanhentuminen tapahtuu suoraan lain perusteella ilman, että se edellyttää osapuolten toimia taikka viranomaisen päätöstä. 94 Vanhentuminen koskee lähtökohtaisesti kaikkia saamisoikeuksia riippumatta siitä, mikä on velvoitteen peruste tai suorituksen laatu. 95 Vanhentuminen koskee kuitenkin vain rahavelkaa ja muita velvoitteita. Esineoikeuksia, kuten omistus- tai käyttöoikeutta, se ei koske HE 187/2002 s Poikkeuksena ovat kuitenkin talletukset. VanhL 9 :n mukaan talletuspankin vastaanottamat talletukset tai muut yleisöltä otetut ja vaadittaessa takaisin maksettavat varat taikka niistä suoritetut korot eivät vanhennu. 96 Ks. tarkemmin sellaisista oikeuksista, jotka eivät ole velvoitteita HE 187/2002 s VELAN VANHENTUMINEN 73

2 Keskeisimmät vanhentumista koskevat säännökset ovat vanhentumislaissa. 97 Kyseinen laki on niin sanottu yleislaki, josta ei saa poiketa sopimuksin velallisen vahingoksi. Jos jossakin muussa laissa on poikkeavia erityissäännöksiä velan vanhentumisajasta tai muusta vanhentumiseen liittyvästä seikasta, noudatetaan niitä säännöksiä. Eri lakeihin perustuvia vanhentumisaikoja ei sovelleta samanaikaisesti, vaan sovellettavaksi tulee ainoastaan erityissäännöksen mukainen määräaika. Mikäli velkoja pystyy esittämään vaatimuksia useilla eri vastuuperusteilla, erityissäännöksen mukainen vanhentumisaika koskee vain kyseisessä laissa tarkoitetusta perusteesta johtuvaa velkaa. 98 Jos velka vanhenee erityissäännöksen mukaisesti, noudatetaan lakia velan vanhentumisesta kuitenkin sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Vanhentumisen oikeusvaikutuksena on, että velallinen vapautuu suoritusvelvollisuudestaan. Tässä mielessä vanhentumisessa on kysymys ennen muuta velallisen suojasta. Vanhentumislain 1.1 :n mukaan velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita. Lakia sovelletaan näin ollen myös esimerkiksi tavaran luovuttamiseen, palvelun tarjoamisen sisällään pitävään luontoissuoritusvelvollisuuteen tai velvollisuuteen pidättäytyä tietystä toimenpiteestä. 99 Lakia velan vanhentumisesta ei kuitenkaan sovelleta 1. veroon, julkiseen maksuun tai muuhun rahasaamiseen, joka voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä; Laki velan vanhentumisesta / HE 187/2002 s HE 187/2002 s Näiden saatavien osalta asiaa on käsitelty tarkemmin jaksossa MAKSUVELVOLLISUUDEN LAKKAAMISESTA

3 2. sakkoon, menettämisseuraamukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen taikka uhkasakkoon tai teettämis- tai keskeyttämisuhkaan; 3. eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla lakisääteisen vakuutuksen perusteella tai julkisista varoista suoritettavaan eläkkeeseen, korvaukseen, tukeen tai muuhun etuuteen; eikä 4. lapsen elatuksesta annetussa laissa tarkoitettuun elatusapuun taikka kunnan takautumissaatavaan, joka perustuu elatusturvalain nojalla lapselle suoritettavaan elatustukeen. Muualta lainsäädännöstä löytyy useita erilaisia vanhentumissäännöksiä. Aurejärvi ja Hemmo ovat jaotelleet tärkeimmät yksityis oikeuden alaan kuuluvat erityiset vanhentumista koskevat lainkohdat seuraavasti: 101 Velkasitoumukset, maksuvälineet ja takaus: VKL 25, VeksL 70 ja 71, ShekkiL 52 ja 53, MaksutallL 7, TakausL 19 ja 33. Sopimustyypit: KauppaedL 29.3, MK 2:25.2 ja 3:5, AsKauppaL 4:40 ja 6:14.2, LuottolaitosL 137. Lakisääteinen vahingonkorvaus ja vakuutus: RikosvahinkoL 25, YdinvastuuL 22, 26 ja 33, PotilasvahinkoL 10, VaKSopL 73 ja 74, LiikVakL 11, TuotevastuuL 9, SyyttKorvL 5.3 ja 6a.2, YmpVahVakL 17, SähköturvL 43. Kuljetusoikeus: TiekuljSopL 41, MeriL 19:1, RaidelVastL 17, RautatKuljL 35. Immateriaali- ja teollisoikeus: TekijäL 26e.2, TNimiL 23.3, PatenttiL 58 ja 60.2, TuösuhdekeksintöL 7.3, MallioikeusL 36.3, TMerkkiL Aurejärvi Hemmo s VELAN VANHENTUMINEN 75

4 Yhteisöoikeus: OYL 22:8, OsuuskuntaL 8:6.3, 20:5.3 ja 20:6, L avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 2:14, SäästöpankkiL 124, SijoitusrahastoL 140.3, VakuutusyhtiöL 23:24, VakuutuskassaL 89 ja 157. Työoikeus: TSL 13:9, L kotitaloustyöntekijän työsuhteesta 17, TyöttömyysturvaL 11:15a, MerimiesL 67, TyöaikaL 38, MerityöaikaL 15, VuosilomaL 34, Merim- VuosilomaL 22, TapVakL 41. Ympäristöoikeus: MuinaismuistoL 7.2, RakSuojL 12.2, Maa-ainesL 9.1, KaivosL 46. Edellä olevien ryhmien ulkopuolella voidaan vielä mainita kohtalaisen tärkeinä yksittäisinä säännöksinä HolhlL 61, AL 54 ja 64.2, PK 8:8, ElatusL 16c, LöytöL 13, Tasa-arvoL 12.2 ja YhdenvertaisuusL 16. Velan vanhentumista käsitellään jatkossa sillä olettamalla, että kyseiseen velkasuhteeseen sovelletaan vanhentumislakia pois lukien jakso 5.9, jossa käsitellään tilanteita, joihin vanhentumislakia ei sovelleta. 5.2 Vanhentumisaika ja sen alkamisajankohta Velka vanhentuu kolmessa vuodessa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen alkamisajankohta lasketaan jaksoissa esitetyillä tavoilla. 76 MAKSUVELVOLLISUUDEN LAKKAAMISESTA

5 5.2.1 Eräpäivästä on sovittu Vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä, jos eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty. 102 Tällaisessa tilanteessa eräpäivä on sekä velallisen että velkojan tiedossa. Vanhentumislaissa käytetään samaa sanontaa kuin KorkoL 5.1 :ssä. Tulkittaessa sitä, milloin eräpäivää voidaan pitää ennalta määrättynä, voidaan näin ollen nojautua korkolain säännöksen tulkintaan. 103 Useimmissa luottosopimuksissa on nimenomaisesti sovittu siitä, missä aikataulussa luottoa on lyhennettävä tai milloin se erääntyy kokonaan maksettavaksi. Sama koskee myös muita taloudellisesti merkittäviä kauppa- tai vuokrasopimuksia. Tällöin jokainen määräpäivä, jona velallisen on tehtävä korko- tai osasuoritus, on laissa tarkoitettu velallista sitova eräpäivä. Eräpäivää koskeva määräys voi sisältyä joko osapuolten väliseen alkuperäiseen sopimukseen tai myöhemmin sopimussuhteen aikana tehtyyn täydennykseen tai muutokseen. Eräpäivää voidaan pitää velallista sitovana silloinkin, kun maksuajankohta määräytyy lain nojalla. Esimerkiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 34 :n mukaan vuokra on maksettava kunkin kuukauden toisena päivänä, jollei vuokrasopimuksessa ole muuta sovittu. 104 Esimerkki A on vuokrannut B:lle omistamansa asunto-osakkeen. Vuokrasopimuksen mukaan vuokra pitää maksaa aina jokaisen kuukauden 1. päivänä. B on jättänyt maksamatta ja erääntyneet vuokraerät. Ko. vuokraerät vanhenevat itsenäisesti. Ensimmäinen erääntynyt ja maksamaton vuokraerä vanhenee ja toinen vuokraerä vanhenee , jollei saatavan vanhentumista sitä ennen katkaista. 102 VanhL Ks. HE 187/2002 s. 43 ja Saarnilehto s. 21. Lisäksi on huomattava, että velkojan yksipuolisesti määräämä, esimerkiksi laskuun merkitsemä eräpäivä ei ole velallista sitovasti ennalta määrätty, jolloin VanhL 5.1 ei sovellu. 104 HE 187/2002 s. 44. VELAN VANHENTUMINEN 77

6 Velka voidaan usein vaatia suoritettavaksi ennen määrättyä eräpäivää velallisen sopimusrikkomuksen perusteella tai muun syyn johdosta. Tällöin vanhentumisaika alkaa kulua, kun velka on eräännyttämistoimien johdosta erääntynyt Eräpäivästä ei ole sovittu Jos kauppahinnan tai muun vastikkeen suorittamisen eräpäivää ei ole sovittu, vanhentumisaika alkaa kulua, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle, tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa Korvausvelan vanhentumisajan alkaminen Vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa, tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä taikka hänen olisi pitänyt se havaita; 2. asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen; jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita; 105 VanhL VanhL VanhL MAKSUVELVOLLISUUDEN LAKKAAMISESTA

7 3. muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta; ja 4. perusteettoman edun palautuksessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perusteena olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta. Korvausvelka vanhentuu siis normaalisti kolmen vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta tai sen havaitsemisesta. Jos kyse on tilanteesta, jossa vahingonkärsijä ei ole havainnut vahinkoa, vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Jos mainittu kymmenen vuoden määräaika kuluu umpeen, saatava vanhenee. Määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta. Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota tämän tai muun lain nojalla vanhentuneeksi niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai kun rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa. Esimerkki A:n kesämökkiin oli murtauduttu A kuitenkin havaitsi murron ja murrosta aiheutuneet vahingot vasta , jolloin A aloitti kesämökkikauden. Poliisitutkinnassa selvisi , että A:n kesämökkiin oli murtautunut X. Kolmen vuoden vanhentumisaika vahingonkorvaussaatavan osalta alkoi kulua vasta , jolloin A oli poliisitutkinnan yhteydessä saanut tietää kuka vahingon oli aiheuttanut. VELAN VANHENTUMINEN 79

8 5.2.4 Muut tapaukset Jos kysymys on toistaiseksi myönnetystä tai ehdollisesti syntyvästä velasta taikka muusta velasta, jonka vanhentumisajan alkamisajankohta ei määräydy aiemmin esitetyillä perusteilla, velka vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sen jälkeen kun velka on velkojan vaatimuksesta tai muun syyn johdosta erääntynyt maksettavaksi, noudatetaan kuitenkin erääntymispäivästä laskettavaa kolmen vuoden vanhentumisaikaa Vanhentumisen katkaiseminen Velan vanhentuminen voidaan katkaista kohdistamalla velalliseen joko vapaamuotoinen 109 tai oikeudellinen katkaisutoimi. 110 Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, alkuperäisen vanhentumisajan pituinen vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu täytäntöönpanoperuste, joka voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Jos lainvoimainen tuomio tai päätös puretaan, velan ei katsota vanhentuneen kyseisen tuomion antamisen jälkeen kuluneena aikana. Jos maksuvelvollisuus alkaa vasta ulosottoperusteen antaminen jälkeen, vanhentumisaika lasketaan suoritusvelvollisuuden alkamisesta. Näin esimerkiksi velkajärjestelylain mukaisen maksuohjelman erät vanhenevat viiden vuoden kuluttua kyseisten erien eräpäivästä lukien. 108 VanhL VanhL VanhL MAKSUVELVOLLISUUDEN LAKKAAMISESTA

9 Katkaisutoimi katkaisee velan pääoman ohella myös velkaan liittyvien korkojen ja muiden liitännäissuoritusten vanhentumisen niiden erääntymisajasta riippumatta. Lisäksi on huomattava, että velasta suoritettava korko, viivästyskorko ja muut liitännäiskustannukset samoin kuin pääoman lyhennys ja muu osasuoritus vanhentuvat itsenäisesti. Jos kuitenkin velan pääoma vanhentuu, myös velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset vanhentuvat Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisesti Yleistä Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisesti edellyttää, että velka on yksilöity katkaisutoimessa. Yksilöinti on tehtävä niin selvästi, että siitä käy ilmi, mistä velvoitteesta on kysymys. Mikäli velkojalla on samalta velalliselta useita velvoitteita, tulee yksilöinti tehdä siten, ettei erehtymisen vaaraa ole. Mikäli kyse on vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jos ne eivät ole velallisen tiedossa. Vapaamuotoiselle katkaisutoimelle ei ole asetettu laissa mitään määrämuotoa. Velkojan tulee aina tarvittaessa pystyä näyttämään toteen, että katkaisukeino on kohdistettu velallista vastaan. Velan vanhentuminen katkeaa vapaamuotoisesti, kun 1. osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä, että vanhentuminen on katkaistu; 111 VanhL 12. VELAN VANHENTUMINEN 81

10 2. velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle; tai 3. velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Jos saatavasta on hankittu oikeuden päätös, voidaan saatavan vanhentuminen katkaista myös vapaamuotoisesti. Vapaamuotoinen katkaisukeino on tällöin syytä valita niin, että kirjallisesta dokumentista voidaan havaita, että saatavan vanhentuminen on katkaistu. Näin sen vuoksi, että ulosotto suorittaa ulosmittauksen kirjallisten asiakirjojen perusteella eikä voi yleensä ottaa vastaan suullista näyttöä vanhentumisen katkaisemisesta. Jos kuitenkin saatavan vanhentuminen on katkaistu esimerkiksi puhelimitse, voidaan asiasta hankkia käräjäoikeuden vahvistustuomio (edellyttäen, että velkoja voi tarvittaessa esittää riittävän näytön vanhentumisen katkaisusta), joka liitetään alkuperäiseen ulosottoasiakirjaan osoitukseksi saatavan vanhentumisen katkaisusta. Päätöksellisten saatavien osalta on aina selvintä tehdä vanhentumisen katkaisu toimittamalla päätös ulosottoon täytäntöönpantavaksi Maksujen tai vakuuden järjestely Maksujen järjestely koskee yleensä maksuajan pidentämistä tai takaisinmaksuohjelman muuttamista. Jos sopimus koskee erääntyneen velan perinnän keskeyttämistä tai lykkäämistä, sopimuksesta seuraa vanhentumisajan katkaiseminen. Maksujen järjestely on selvyyden vuoksi hyvä tehdä kirjallisesti. Jos puolestaan on kyse uuden maksuohjelman laatimisesta tai luottoajan pidentämisestä, uudesta eräpäivästä sopiminen johtaa siihen, että vanhentumis aika alkaa kulua vasta tuosta ajankohdasta. 112 Suullinen sopimuskin 112 HE 187/2002 s MAKSUVELVOLLISUUDEN LAKKAAMISESTA