Tunturialueiden matkailuyritysten

Transkriptio

1 Tunturialueiden matkailuyritysten jätehuollon kehittäminen Kyselytutkimus matkailuyrityksissä

2 Tunturialueiden matkailuyritysten jätehuollon kehittäminen Tunturialueiden matkailuyritysten jätehuollon kehittämiseen liittyvä kartoitus on osa laajempaa esiselvitystä, jonka tarkoituksena on selvittää tunturialueiden matkailuyritysten jätehuollon nykytilanne, ongelmakohdat sekä yrittäjien toiveet, tarpeet ja odotukset jätehuollon toteuttamisesta. Selvitys tehdään kyselytutkimuksena kaikissa alueen matkailuyrityksissä. Samoin haastatellaan alueella toimivia jätehuoltoyrityksiä ja kuntien jätehuollosta vastaavia henkilöitä. Projektin hallinnoinnista vastaa Pidä Lappi Siistinä ry. ja sitä ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Pidä Lappi Siistinä ry:stä, matkailuyrityksistä, jätehuollon toimijoista, ympäristökeskuksesta ja kunnista. Selvityksen tavoitteena on löytää selkeitä jätehuollon kehittämiskohteita ja saada aikaiseksi hankerahoitteinen kehittämis- tai koulutusprojekti tunturialueiden jätehuollon parantamiseksi. Ohjausryhmä Jarmo Ketola (pj.) toiminnanjohtaja Pidä Lappi Siistinä ry. Osmo Aikio toimitusjohtaja Lapeco Jukka Alatervo insinööri Lapin ympäristökeskus Matti Heikkilä aluepäällikkö Molok Oy Heikki Herrala yhteyspäällikkö Lassila & Tikanoja Oyj Tuulikki Luoma terveystarkastaja, ympäristönsuojelusihteeri Kolarin kunta Kirsti Ryytty-Tuominen puheenjohtaja Pyhä-Luoston laatu/ympäristötiimi Ohjausryhmän asiantuntija Jani Siivola toimitusjohtaja, Reddo Partners Oy Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Tunturialueiden jätehuoltoon liittyvän selvityksen tekeminen aloitettiin ohjausryhmän kokouksella. Kokouksessa määritettiin ne asiat, joita kyselyn avulla haluttiin selvittää. Kysymysten muotoilujen jälkeen ne siirrettiin Webropol-järjestelmään, jonka avulla luotiin sähköinen kyselykaavake. Kaavaketta välitettiin Lapin läänin ja Kuusamon alueella eri matkailutoimijoiden ja yhdistysten kautta. Kysely lähti noin 900 yritykselle ja vastauksia saatiin 150, jolloin vastausprosentiksi saadaan noin 15. Tarkkaa prosenttia on vaikea määrittää, koska sähköpostilistojen kautta saavutettavaa yritysmäärä ei voi tarkasti määrittää.

3 Raportti Yrityksen toimiala? Vastaajien määrä: 150 Suurin osa yrityksistä kuuluu toimialaan Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Nämä tuottavat pääsääntöisesti suurimman määrän jätettä. Myös hotellit tuottavat suuren määrän biojätettä vaikka niiden prosentuaalinen osuus onkin vastanneista pieni. Muu matkailutoiminta ja ohjelmapalvelut tuottavat vähemmän jätettä. Joku muu, mikä? -kohdan yritykset ovat pääasiallisesti kauppaliikkeitä tai muita pieniä matkailuun liittyviä tukitoimintoja. Merkittäviä kyselyn kannalta ovat kaupat ja elintarvikemyymälät, jotka tuottavat jätteitä enemmän, varsinkin pakkausjätettä ja pahvia. Kiinteistönvälitykseen ja - huolintaan liittyvät yritykset täytyy myös huomioida, koska ne huolehtivat loppukäyttäjän tuottamista jätteistä.

4 2. Yrityksen henkilömäärä sesonkiaikana? Vastaajien määrä: 150 Yli 70 prosenttia vastanneista yrityksistä ovat henkilöstömäärältään alle 10 hengen yrityksiä, mikä noudattaa hyvin pitkälle myös Lapin yleistä yrityskokoa. Suurin osa yrityksistä on pieniä muutaman hengen yrityksiä henkeä työllistäviä yrityksiä on 15 prosenttia ja yli 31 työllistäviä kaiken kaikkiaan 14 prosenttia. 3. Kunta, jossa pääasiallisesti toimitte? (voitte valita useamman vaihtoehdon) Vastaajien määrä: 149 Kolme suurinta vastauskuntaa ovat Kolari, Kittilä ja Kuusamo. Näissä kunnissa sijaitsevat myös suurimmat matkailukeskukset. Noin kymmenen prosentin tienoilla ovat Sodankylä, Inari ja Rovaniemi.

5 4. Asiakasmäärä / sesonkikuukausi? Vastaajien määrä: 150 Asiakasmäärä voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Alle 1000 asiakasta kuukaudessa on 61 prosentilla vastaajista asiakasta on noin 20 prosentilla ja yli 5000 asiakasta 18 prosentilla vastaajista. Asiakasmäärä ja yrityksen toimiala vaikuttavat merkittävästi yrityksen tuottamaan jätteen määrään ja laatuun. Hotelli- ja ravintola-alan yritykset tuottavat pääsääntöisesti enemmän biojätettä kuin esimerkiksi safari- tai ohjelmapalveluyritykset.

6 5. Lajitteletteko jätteistänne (lajitteluaktiivisuus)? Vastaajien määrä: 149 Vastanneista yrityksistä 35 prosenttia lajittelee suurimman osan jätteistään. 25 prosenttia yrityksistä lajittelee hyvin vähän tai ei lainkaan, mikä on varsin huolestuttava tilanne. 38 prosenttia lajittelee jonkin verran. Lajitteluun vaikuttavia seikkoja ovat mm. lajitellun jätteen kerääminen kunnassa tai paikkakunnalla, lajittelun vaatima infrastruktuuri, hinta ja asenne. Merkittävää tulevaisuudessa on lainsäädännön muutos asteittain kohti tehokkaampaa lajittelua. 6. Mitä eri jakeita valtaosin lajittelette? Vastaajien määrä: 137 Kyseisessä kohdassa vastaaja sai valita useampia vaihtoehtoja. Taulukosta voidaan havaita, että suosituimmat lajittelun kohteet olivat keräyslasi ja keräyspaperi, joissa molemmissa tulos nousi yli 70 prosentin. Selkeänä kolmosena tuli pienmetalli noin 65 prosentin osuudella ja hieman yli 50 prosentin osuudella pienmetalli ja sekajäte. Biojätteen osuus on vain 40 prosentin luokkaa.

7 7. Mikäli ette lajittele (kaikkea), niin minkä jakeen katsotte tärkeimmäksi lajitelta- vaksi? (merkitse kaksi tärkeintä) Vastaajien määrä: 83 Ne yritykset, jotka eivät lajittele kaikkia jätteitään pitivät biojätteen lajittelua kaikista tärkeimpänä lähes 50 prosentin osuudella. Myös keräyspahvin, -lasin ja -paperin lajittelua pidettiin erittäin tärkeänä. Keräyskartongin osuus on ainoastaan noin 20 prosentin luokkaa, koska keräyskartongin keräys alueilla on vielä vähäistä.

8 8. Paljonko arvioitte tällä hetkellä kaatopaikalle menevästä jätteestä olevan biojätettä prosentteina? Vastaajien määrä: 150 Yli 40 prosenttia yrityksistä arvioi biojätteen määrän olevan ainoastaan 5 prosenttia kokonaisjätteen määrästä. 33 %:lla yrityksistä biojätettä sekajätteestä on prosenttia. Kysymys laadittiin sen vuoksi, että saadaan samalla kohdistettua yritysten mielenkiinto biojätteen määrään ja yritykset arvioimaan tuottamaansa biojätteen määrää suhteessa sekajätteeseen. Yleishuomiona todettakoon, että biojätteen määrä arvioidaan melko vähäiseksi suurimmassa osassa yrityksiä.

9 9. Kuka hoitaa jätteenne kuljetuksen? Vastaajien määrä: 140 Joku muu, mikä? -kohdassa korostuvat Huoltokero Oy noin 30 prosentin osuudella vastauskohdasta ja Kuusamon jätehuolto 13,6 prosentin osuudella. Muut vastauskohdat ovat yksittäisiä yrityksiä. Lisäksi muutamat yritykset hoitavat jätteensä kuljetuksen itse tai käyttävät omaa kompostia. 10. Paljonko ovat jätehuoltonne euromääräiset kustannukset sesonkikuukautena? Vastaajien määrä: 150 Lähes 50 prosentilla jätehuollon kustannukset ovat sesonkikuukausina alle 50 euroa. 42 prosentilla kustannukset ovat välillä euroa. Noin kymmenellä prosentilla kustannukset ylittävät yli 500 euroa. Jätehuollon kustannuksia ei mainita ongelmallisiksi avoimissa vastauksissa.

10 11. Kiinnitättekö huomiota jätteensynnyn ehkäisyyn seuraavissa asioissa? Vastaajien määrä: 116 Jätteensynnyn ehkäisyssä selkeästi tärkein huomion kohde on ruokahävikin ehkäisy. Lisäksi tärkeänä pidetään huomion kohdistamista pakkausmateriaaleihin. Kierrätettävyyttä, pakkauskokoa ja annoskokojen suunnittelua ei koeta niin tärkeiksi. 12. Minkä koette suurimmaksi ongelmaksi jätehuollon järjestämisessä? Vastaajien määrä: 99 Relevantteja vastauksia 83 kappaletta Suurimmat ongelmat liittyvät biojätteen keräämiseen ja sijoittamiseen, kierrätyspisteiden vähyyteen ja asiakkaiden osaamiseen ja asenteeseen. Seuraavana ryhmänä tulevat jätehuollon järjestäminen, lajittelu, välimatkat, asenne ja informaation puute.

11 13. Miten haluaisitte kehittää jätehuoltoa yrityksenne kohdalta? Vastaajien määrä: 95 Tärkeimmäksi kehitettäväksi kohdaksi nousi n. 28 prosentin osuudella lajittelun tehostaminen. Seuraavaksi tärkeimmiksi kehityskohteiksi mainittiin biojätteen keräämisen tehostaminen 18,1 prosentin osuudella ja yhteisten kierrätyspisteiden määrän kierrätysastioiden määrän lisääminen 9,6 prosentin osuudella. Muita mainittuja kehittämiskohteita ovat tärkeysjärjestyksessä mm. pahvinkierrätyksen tehostaminen, Informaation jakamisen tehostaminen ja oman kompostin hankinta. 14. Millaista tietoa kaipaisitte lisää liittyen jätehuoltoon? Vastaajien määrä: 49 Relevantteja vastauksia 35 Avoimissa vastauksissa korostuu selkeästi huoli jätteen lajittelusta ja lopullisesta sijoituspaikasta. Lajittelua ei koeta järkeväksi, jos lajiteltu jäte menee joka tapauksessa samalle kaatopaikalle. Muuten tietoa kaivataan erityisesti lajittelusta yleisesti: asiakkaille jaettavia ohjeita kieliversioineen, hintaesimerkkejä, lajittelun malliesimerkkejä ja tietoa lainsäädännöstä.

12 15. Onko yrityksellenne myönnetty ympäristösertifikaattia? Vastaajien määrä: 144 Avoimet vastaukset: Kyllä, mikä? - Den Norske Veritas:n myöntämä ISO-ympäristösertifikaatti - iso 14001: iso 14001:2004 Kolmella yrityksellä vastanneista on käytössään jokin myönnetty ympäristösertifikaatti. ISO 14001:2004 määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset. Ympäristöjärjestelmän tehokas toiminta ja standardinmukaisuus on mahdollista osoittaa auditoinnilla tai sertifioinnilla. 16. Onko yrityksellänne käytössä omaa ympäristöohjelmaa? Vastaajien määrä: 146 Kolmanneksella vastanneista on käytössään oma ympäristöohjelma. Käytännössä ympäristöohjelmien määrä on todella vähäinen. Matkailun laatujärjestelmässä Laatu1000:ssa on osio ympäristöä varten.

13 17. Oletteko mukana jossakin alueellisesti järjestetyssä ympäristön laatu- tai kehitysohjelmassa? Vastaajien määrä: prosenttia yrityksistä on jossakin alueellisesti järjestetyssä ympäristön laatu- tai kehitysohjelmassa. Alueellinen yhteistyö ei juurikaan lisää yritysten käytössä olevien ympäristöohjelmien määrää. Voidaan kuitenkin olettaa, että yritykset toteuttavat ohjelmaa tarkemmin yhteistyössä toisten yritysten kanssa.

14 Ristiintaulukointeja: 1. Toimiala - lajitteluaktiivisuus Lajitteletteko jätteistänne? Vastaajien määrä: Toimialoista lajitteluaktiivisin on Hotellit, joista 80 prosenttia arvioi lajittelevansa jonkin verran. Ei lainkaan -lajittelevia ei ole. Kuitenkin Hotellit-toimialasta vain noin 20 prosenttia arvioi lajittelevansa suurimman osan. - Toiseksi aktiivisin lajitteleva toimiala on Muu matkailutoiminta, johon kuuluvat pääsääntöisesti matkailun tukitoiminnot. - Ohjelmapalveluyrityksistä lajittelee suurimman osan hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ja jonkin verran noin 50 prosenttia yrityksistä.

15 2. Toimiala biojätteen määrä Paljonko arvioitte tällä hetkellä kaatopaikalle menevästä jätteestä olevan biojätettä prosentteina? Vastaajien määrä: 150 Yrityksen toimialan vaikutus biojätteen määrään vaikuttaa selvästi tuloksiin. - pääosin biojätteen määrä arvioidaan todella pieneksi eli noin viiden prosentin tasolle. Poikkeuksen tekeee Hotellit-toimiala, jossa 40 prosenttia yrityksistä arvioi biojätteen määrän olevan 30 prosenttia kokonaisjätemäärästä. - Yli viisikymmentä prosenttia biojätettä kokonaisjätemäärästä on todella pienellä määrällä yrityksiä

16 3. Lajitteluaktiivisuus mitä jakeita lajittelee Mitä eri jakeita valtaosin lajittelette? Vastaajien määrä: Suosituimmat jakeet ovat keräyspaperi ja keräyslasi - Keräyspahvin osuus on yllättävän pieni - Biojätteen määrä on myös todella vähäinen, vaihtelee noin viiden ja viidentoista prosentin välillä

17 4. Lajitteluaktiivisuus mikäli ei lajittele Mikäli ette lajittele, niin minkä jakeen katsotte tärkeimmäksi lajiteltavaksi? (merkitse kaksi tärkeintä) Vastaajien määrä: 83 - Tärkeimmäksi lajiteltavaksi jakeeksi tulevaisuudessa on arvostettu biojäte, keräyspahvi sekä keräyslasi - Varsinkin Suurimman osan eli aktiivisimmin lajittelevat haluaisivat lajitella biojätteen - Vähiten huolta aiheuttavat keräyskartonki, pienmetalli sekä keräyspaperi. Näiden kierrättämiseen on jo totuttu.

18 5. Lajitteluaktiivisuus biojätteen määrä Paljonko arvioitte tällä hetkellä kaatopaikalle menevästä jätteestä olevan biojätettä prosentteina? Vastaajien määrä: Aktiivisimmat lajittelijat arvioivat että heidän osaltaan kaatopaikalle menevän jätteen määrästä on pääosin biojätettä viidestä kymmeneen prosenttia. - Ei lainkaan -lajittelevista suuntaus on samanlainen

19 6. Lajitteluaktiivisuus euromääräiset kustannukset Paljonko ovat jätehuoltonne euromääräiset kustannukset sesonkikuukautena? Vastaajien määrä: suurimman osan lajittelevista jätehuollon kustannukset ovat 50 prosentin osalla alle 50 euroa kuussa - suurimman osan lajittelevista kustannukset ovat noin 17 prosentin osalta euroa, samoissa lukemissa euroa - suurimman osan lajittelevista noin 15 prosentilla kulut ylittävät 500 euroa kuukaudessa - jonkin verran lajittelevista hieman yli 40 prosentilla kulut ovat alle 50 euroa kuussa - jonkin verran lajittelevista noin 25 prosentilla kulut ovat euroa, noin 23 prosentilla kulut ovat välillä euroa. - HUOM! Hyvin vähän lajittelevista yli 30 prosentilla kulut ovat euron välillä, noin 17 prosentilla alle 150 euroa ja noin kahdeksalla prosentilla yli 500.

20 7. Lajitteluaktiivisuus jätteensynnyn ehkäisy Kiinnitättekö huomiota jätteensynnyn ehkäisyyn seuraavissa asioissa? Vastaajien määrä: Suurimman osan lajittelevista huomio kiinnittyy erityisesti ruokahävikin ehkäisyyn - jonkin verran lajittelevista suurin huomio kiinnittyy samoin ruokahävikin ehkäisyyn sekä pakkausmateriaaleihin - hyvin vähän lajittelevista huomio myös ruokahävikin ehkäisyyn - Ei lainkaan -lajittelevista huomio kiinnittyy kierrätettävyyteen ja ruokahävikin ehkäisyyn

21 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lajitteluaktiivisuuden ja -tietoisuuden lisääminen - biojätteen ja keräyskartongin keräämisen tehostaminen - keräyspahvin, keräyslasin ja -paperin lajittelun tehostaminen - biojätteen keräämisen hyödyntäminen (joko kuljetus tai kompostointi, paikallinen/alueellinen hyödyntäminen) Selvitettäviä asioita - selvitys: kustannusten todellinen taso selville tarkemmin - selvitys: mikä on jätehuollon kustannusten kipukynnys - selvitys: hintojen muutokset lainsäädännön muuttuessa - kuntatason yhteistyön tehostaminen Koulutus ja informaatio - ohjeistus jätteensynnyn ehkäisyn tehostamiseksi (koulutus ja informaation jakaminen) - asiantuntijoiden esille tuonti - jakeiden erojen opettaminen - toimialakohtaiset ympäristöohjeet (esim. safariyritykset, hotellit jne.) - asiakkaiden osaamisen lisääminen ja asenteiden muokkaus (markkinoinnin keinot) - ympäristö- ja laatuohjelmien määrän lisääminen - alueellisten ympäristöohjelmien määrän lisääminen ja/tai yritysten sitouttaminen tehokkaammin alueelliseen yhteistyöhön - ympäristöohjelmiin liittyvät koulutukset/oppaat toimialakohtaisesti Infrastruktuurin kehittäminen - kierrätyspisteiden lisääminen, kompostointi, alueellinen/paikallinen hyödyntäminen - suurkeittiöiden osaratkaisut, pidemmällä aikavälillä jonkun suurkeittiön biojätteen käsittelyn pilotointihanke - investoinnit hankkeiden avulla (hankintahintojen subventointi?) - alueellisten ympäristötiimien toiminnan tukeminen Painopistealueet - jatkotoimenpiteissä kannattaa alkuvaiheessa keskittyä suurten matkailukeskusten biojätteiden kierrättämiseen ja loppusijoittamiseen - vaihtoehtojen hakeminen biojätteen hyödyntämiseen pienimuotoisessa energiantuotannossa - kiinteistökohtaisen kompostoinnin lisääminen