Uusi SFS-käsikirja 150. Erikoistutkija Risto Sulonen

Transkriptio

1 Uusi SFS-käsikirja 150 Erikoistutkija Risto Sulonen

2 Tärkeimmät muutokset Säiliöajoneuvojen ja rautatievaunujen täyttö Suursäkit Räjähteiden käsittely EPL/R Sulonen 2

3 Pölyt ja staattinen sähkö Huiskupurkaukset ei sytytä pölypilviä eli muovikotelot ovat sallittuja pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa EPL/R Sulonen 3

4 Johtavien esineiden potentiaalintasaus kapasitanssiltaan alle 3 pf esineitä ei tarvitse maadoittaa edellyttäen, että ei esiinny voimakkaita varausmekanismeja tilaluokissa 1 ja 2 räjähdysryhmien IIA ja IIB palavilla kaasuilla tai nesteillä suurin sallittu kapasitanssi voidaan nostaa 10 pf:iin edellyttäen, että ei esiinny voimakkaita varausmekanismeja pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa suurin sallittu kapasitanssi voidaan nostaa 10 pf:iin edellyttäen, että ei esiinny voimakkaita varausmekanismeja, tai että käsitellään pölyjä, joiden minimisyttymisenergia on yli 10 mj EPL/R Sulonen 4

5 Varautumisen vähentäminen säiliön täytössä rajoitetaan virtausnopeutta alentamalla pumppaustehoa tai suurentamalla täyttöputkea varataan pumpun tai suodattimien jälkeen varaukselle riittävästi aikaa poistua vältetään kahden sekoittumattoman faasin olemassa olo; tämän voi aiheuttaa esim. öljysäiliön pohjalla olevan vesipatjan häiriintyminen vältetään roiskumista käyttämällä pohjatäyttöä tai viemällä täyttöputki lähelle pohjaa; jos käytetään lyhyttä täyttöputkea räjähdyskelpoisessa seoksessa, on suurinta sallittua virtausnopeutta alennettava huomattavasti ja on varmistettava, että - pudotuskorkeus ei ole yli 3 m, ja - että täyttöputken pään ja ylimmän nestepinnan välinen etäisyys on niin suuri, että purkauksen mahdollisuus on epätodennäköinen EPL/R Sulonen 5

6 Säiliöiden kokoluokittelu suuret ; suurin sisämitta > 5 m ja tilavuus > 50 m 3 keskikokoiset; suurin sisämitta < 5 m ja tilavuus > 1 m 3 mutta < 50 m 3 pienet: tilavuus alle 1 m 3 (näitä kutsutaan astioiksi) EPL/R Sulonen 6

7 Suuret kiinteäkattoiset säiliöt Säiliö ja kaikki siihen kuuluvat varusteet, kuten putket, pumput, suodatin kotelot jne. tulee maadoittaa On varmistettava, että työtekijät eivät voi varautua Täytön yhteydessä on vältettävä roiskumista käyttämällä alatäyttöä tai viemällä täyttöputki lähelle säiliön pohjaa Säiliö on tarkastettava säännöllisesti, jotta siellä ei ole irrallisia kelluvia esineitä, kuten purkkeja, jotka voisivat toimia kelluvina eristettyinä johdekappaleina EPL/R Sulonen 7

8 Suuret kiinteäkattoiset säiliöt Huonosti johtavilla nesteillä - Täyttöputki tulisi olla rakenteeltaan sellainen, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän turbulenssia eikä aikaansaa säiliön pohjalla olevan kiintoaineen tai raskaamman sekoittumattoman nesteen liikkeellelähtöä. - Kevyttä nestettä ei tulisi pumpata säiliöön, jossa on ennestään huomattavasti raskaampaa nestettä - Mikäli säiliön tuloputkessa on mikrosuodattimia ja vastaavia voimakasta varautumista aiheuttavia laitteita, tulisi niiden jälkeen nesteelle järjestää riittävä viiveaika ennen kuin se menee säiliöön EPL/R Sulonen 8

9 Taulukko 3. Varotoimet täytettäessä suuria metallisäiliöitä huonosti johtavilla nesteillä Varotoimet Virtausnopeus alle 1 m/s Virtausnopeus alle 7 m/s Varmistetaan riittävä viiveaika voimakkaan varauksen aiheuttajan (esim. mikrosuodatin) ja säiliön välille Vältetään häiritsemästä pohjan vesipatjaa täytettävällä tuotteella, sisään tuodulla ilmalla tai puhaltamalla putkistoja auki kaasulla. Nosteilmiön vuoksi vältetään kuormaamasta kevyttä nestettä säiliöön, jossa on ennestään hyvin raskasta nestettä. Soveltaminen eri säiliötyypeillä Kelluva katto tai sisäkansi Oleellista kunnes katto tai kansi kelluu Tarpeetonta, kun katto tai kansi kelluu Oleellista kunnes katto tai kansi kelluu (Huom. Viiveaika voidaan laskea käyttämällä tässä tapauksessa virtausnopeutta 1 m/s) Oleellista kunnes katto tai kansi kelluu Tarpeetonta EPL/R Sulonen 9 Kiinteä katto ilman kelluvaa kantta Oleellista täytön alkuvaiheen aikana, tai täytettäessä likaisella nesteellä Oleellista aina, kun raja-arvoa 1 m/s ei sovelleta Oleellista Oleellista Suositeltavaa

10 Kiinteät keskikokoiset säiliöt Putkien ja letkujen olisi oltava staattista sähköä poistavia Roiskuva täyttö estettävä Sisään tulevassa nesteessä ei saisi olla ilmaa tai muita kaasuja Täyttönopeus tulee rajata turvalliseen arvoon Suodattimet, jotka sijaitsevat säiliöön tulevissa putkissa muodostavat huomattavia varauksia EPL/R Sulonen 10

11 Säiliöajoneuvot Auton rungon, säiliön ja siihen liitetyn putkiston ja muun laitteiston välisen potentiaalintasauksen resistanssin tulisi olla alle 106 Ω Maadoituskaapeli tulisi kytkeä säiliöautoon ennen muita toimenpiteitä (esim. miesluukun aukaisu, putkiston liittämien) Ylätäytössä täyttövarsi (tai uppohaara tai pudotusputki) tulisi viedä säiliön pohjalle ennen kuin virtaus alkaa ja pudotusputken tulisi - olla pystysuorassa - ulottua säiliöosaston pohjalle, ja - siinä tulisi olla T-kappale alapäässä suuntaamassa virtaus pitkin säiliöosaston pohjaa EPL/R Sulonen 11

12 Suurimmat sallitut täyttönopeudet lastattaessa säiliöautoon huonosti johtavia muita nesteitä kuin polttoaineita Täyttöputken halkaisija* mm Ylätäyttö vd = 0,5 m 2 /s Säiliöauto Alatäyttö vd = 0,38 m 2 /s Virtausnopeus m/s Tilavuusvirta m 3 /min Virtausnopeus m/s Tilavuusvirta m 3 /min ,0 6,3 5,0 3,3 2,5 0,83 1,90 2,40 3,50 4,70 7,0 4,7 3,8 2,5 1,9 0,83 1,40 1,80 2,70 3,50 * tai kriittisen putkiston osan halkaisija EPL/R Sulonen 12

13 Rikkipitoisuuden vaikutus vd-raja-arvoon säiliöajoneuvoilla Tuoteluokittelu Diesel- tai kaasuöljy, jonka rikkipitoisuus > 50 ppm Diesel- tai kaasuöljy, jonka rikkipitoisuus < 50 ppm Johtavuus ps/m > 50 > 10 < 10 tai tuntematon vd < 0,5 vd < 0,5 vd < 0,38 (vd < 0,5) vd < 0,5 vd < 0,38 (vd < 0,5) vd < 0,25 (vd < 0,35) HUOM Suluissa olevia arvoja sovelletaan ajoneuvoilla, jotka soveltuvat suurnopeustäyttöön EPL/R Sulonen 13

14 Säiliöajoneuvojen tilavuusvirtarajat vd = 0,25 vd = 0,35 vd = 0,38 vd = 0,5 Täyttöput ken halkaisija *mm Virtaus nopeus m/s Tilavuusvirta l/min Virtausnopeus m/s Tilavuusvirta l/min Virtausnopeus m/s Tilavuusvirta l/min Virtaus nopeus m/s Tilavuusvirta l/min ,1 2,5 1,7 1, ,4 3,5 2,3 1, ,0 4,7 3,8 2,5 1, ,0 6,3 5,0 3,3 2, * tai syöttölinjan kriittisen putkisto-osuuden halkaisija EPL/R Sulonen 14

15 Johtamattomat astiat, joissa on johtava pinnoite tai kehikko ulkopuolella Astiaa saa käyttää vain räjähdysryhmän IIA nesteillä ja niillä räjähdysryhmän IIB nesteillä, joiden minimisyttymisenergia ei ole alle 0,20 mj Astiaa ei tulisi käyttää tilaluokassa 0 Astiaa tulisi kokonaan ympäröidä johtava kotelo lukuun ottamatta rajallista pinta-alaa. Mikäli kotelo on verkkomainen, verkon silmäkoko ei saisi olla yli 100 cm2. Kaikkien pintojen, joita ei ole suojattu johtavalla kotelolla (esim. täyttöaukon kansi tai alue täyttöaukon ympärillä), tulisi olla joko staattista sähköä poistavaa ja maadoitettu Verkon on oltava hyvässä kosketuksessa muoviastiaan. Nesteen ja maan välille on järjestettävä johtava yhteys Kaikki johtavat ja staattista sähköä poistavat osat tulisi yhdistää toisiinsa ja maahan Nopeita toistuvia täyttöjä on vältettävä. Astiaa ei saisi täyttää heti puhdistuksen tai valmistuksen jälkeen EPL/R Sulonen 15

16 A-tyypin suursäkki: Suursäkkien tyypit A-tyypin suursäkki on tehty johtamattomasta materiaalista ilman mitään toimenpiteitä staattisen sähkön muodostumisen estämiseksi B-tyypin suursäkki B-tyypin suursäkki on tehtävä johtamattomasta materiaalista (yleisesti käytetty sisäpinnoite mukaan lukien). Materiaalin läpilyöntilujuus pinnoitteineen ei saa olla yli 4 kv liukupurkausten välttämiseksi. C-tyypin suursäkki C-tyypin suursäkin on oltava tehty joko kokonaan johtavasta materiaalista tai johtamattomasta materiaalista, joka sisältää yhteen kytkettyjä johtavia kuituja tai lankoja D-tyypin suursäkki D-tyypin suursäkin rakenteen perusperiaate on varausten poistaminen matalaenergisillä koronapurkauksilla. D-tyypin suursäkki on tavallisesti tehty johtamattomasta materiaalista, joka sisältää johtavia lankoja tai kuituja, joita ei ole yhdistetty toisiinsa EPL/R Sulonen 16

17 Eri tyyppisten suursäkkien käyttö Tuote Ympäristö Pölyn MIE Ei räjähdysvaaraa Pölyräjähdysvaara Kaasuräjähdysvaara (räjähdysryhmät IIA ja IIB) MIE > 1000 mj A, B, C, D B, C, D C, D 1000 mj > MIE < 3 mj B, C, D B, C, D C, D 3 mj < MIE C, D C, D C, D EPL/R Sulonen 17

18 Räjähteiden jako minimisyttymisenergian mukaan Suhteellisen epäherkät räjähteet: MIE > 450 mj Herkät räjähteet : MIE 1 mj 450 mj Hyvin herkät räjähteet: MIE < 1 mj EPL/R Sulonen 18

19 Varotoimet suhteellisen epäherkillä räjähteillä Kaikki suuret esineet, kuten kiinteät laitososat ja laitteet ja pneumaattiset systeemit, tulisi maadoittaa. Mikäli maadoitus tehdään metallisin johtimin, tulisi resistanssin maahan olla alle 10 Ω. Johtavia tai antistaattisia eimetallisia materiaaleja voidaan myös käyttää maadoitukseen EPL/R Sulonen 19

20 Hyvin herkät räjähteet Kaikki laitteet, siirrettävät ja kannettavat mukaan lukien, tulisi maadoittaa. Hyvin eristäviä materiaaleja tulisi tiukasti välttää. Kaikki henkilöt on maadoitettava käyttäen johtavia lattioita ja jalkineita. Henkilöiden resistanssimittarin tulisi olla asennettuna jokaisen sellaisen tilan oville, joissa johtavia jalkineita tarvitaan. Käsiteltäessä aineita, joiden minimisyttymisenergia on alle 100 µj, olisi harkittava henkilökohtaisten resistanssimittareiden asentamista yksittäisille työpaikoille. Ulomman vaatekerran ei tulisi olla tehty hyvin eristävästä materiaalista. Vaateita ei missään tapauksessa tulisi riisua alueilla, joilla käsitellään räjähteitä. Metalliesineitä, jotka voisivat aiheuttaa kipinöitä, tulisi välttää, esim. sormuksia, johtavia työkaluja tai johtimia. Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla yli 65 %. On huolehdittava, että useat pienet kapasitanssit eivät pääse yhdessä muodostamaan paljon suurempaa kapasitanssia EPL/R Sulonen 20

21 Herkät räjähteet Riippuen kyseessä olevan räjähteen ominaisuuksista ja sen käsittelytavasta on hyväksyttävää keventää erittäin herkkien räjähteiden täysmääräisiä vaatimuksia. Asiantuntijan neuvoa on kysyttävä määriteltäessä kussakin erityistilanteessa sovellettavat varotoimet EPL/R Sulonen 21

22 Sähköräjäytystarvikkeiden käsittely Henkilöiden täytyy olla riittävän johtavassa yhteydessä maahan, esim. käyttämällä johtavia jalkineita, ja olisi suositeltavaa, että he käyttävät puuvillaisia vaatteita. Kaikki alueella olevat johtavat esineet, kuten raiteet ja putkistot, ja kaikki koneet tulisi maadoittaa Jos raemaista räjähdettä ladataan pneumaattisesti porausreikiin, olisi latauslaitteiden oltava maadoitettu. Letkun tulisi olla puolijohtava ja se tulisi yhdistää maahan. Kun sytytyskaapeli on levitetty, paljaat johdinpäät kummassakin päässä tulisi yhdistää toisiinsa ja maadoittaa Operaattorin tulisi varmistua, että on maadoitettu ennen kuin hän koskettaa sytyttimen metallikuorta ennen kuin hän kytkee sen sytytyskaapeliin EPL/R Sulonen 22