Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku!
|
|
- Annika Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUBSTANTIIVIT PERUSTAIVUTUS 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis bevisen Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku! Mikä luokka? 1 en-sukuiset A-loppuiset 2 en-sukuiset, mm. -E ja -ING-loppuiset 3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset 4 ett-sukuiset, vokaaliloppuiset 5 ett-sukuiset, konsonanttiloppuiset en-sukuiset, -ARE-, -ER- ja -ANDE-loppuiset (= tekijät) Tarkista poikkeukset kielioppikirjasta! EN-sukuisia on noin %, ETT-sukuisia noin % ruotsin substantiiveista. Jos et tiedä, kannattaa siis veikata EN-sukuiseksi. Etenkin ihmissanat (ammatit, sukulaisuussanat, ihmisten nimet...) mutta myös muut elolliset olennot ovat useimmiten en-sukuisia. esim. ett barn, ett vittne, ett syskon Ett-sukuiset sanat ovat pääosin esineitä, ainesanoja ja abstrakteja substantiiveja.
2 SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄYSMUODOT = epämääräinen vai määräinen muoto? Epämääräinen muoto * esittelet asian (tulisiko: eräs, joku, yksi?) Jag hittade EN penna på golvet. * vertauksissa SOM-sanan kanssa (= KUIN) Jag är hungrig som EN varg. * yksi edustaa kaikkia ryhmässä (jokaikinen) EN finne vet vad sauna är. Ei artikkelia: * abstraktisanat Alla talar om kärlek. * ainesanat Dricker du kaffe? * BLI / VARA + ammatti / kansallisuus / Jag blir lärare nästa år. aate / uskonto / vastaava Är du turist? jos mukana millainen Jag blir EN god lärare. Är du EN turist som talar svenska? * omistussanan perässä Här får du Lisas present. * SOM-rakenne (= -NA, -NÄ) Som barn var jag elak. * nästa-sanan ja monien pronominien perässä nästa vecka, många veckor * omat sukulaiset Har du sett morfar? * puhuttelu Medborgare! * sanonnat, rinnastukset ja luettelot i lugn och ro, bada bastu, Määräinen muoto * asia/esine on esitelty tai "tietty, se" Pennan är liten. Han har båt, bil, flygplan... Solen skiner. * usein, kun tekijänä lauseessa Lampan var på. * perässä ajan- tai paikanmääre Festen igår var fantastisk. * förra-sanan ja monien pronominien jälkeen förra året, den här boken, hela staden * ruumiinosa, vaate Jag har ont i magen. Ei artikkelia: * adjektiivi+substantiivi-ilmauksia, esim. svenska språket, Europeiska unionen, högra handen, Röda korset, Vita huset, första gången...
3 ERISNIMIEN SUKU JA MÄÄRÄISYYS EN-SUKUISIA: ETT-SUKUISIA: - ihmiset: den vackra Stefania Fernandez - asutut paikat: - eläimet: din välsmakande Mansikki maanosat: Asien är jättelitet. - kulkuneuvot: min snabba Helkama maat: det heta Finland - luonnonpaikat, joiden perussana en-suk.: maakunnat: det snabba Tavastland Atlanten är röd. (en ocean) vår rena Pyhäjärvi (en sjö) Eura å är bred (en å) kaupungit: det unga Åbo paikkakunnat: det stora Eura - luonnonpaikat, joiden perussana ett-suk. Mount Everest är lågt. (ett berg) Haltitunturi är högt. (ett fjäll) ******************************************************************************** ERISNIMEN ETEEN... MÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: - Pääsääntö: useimmiten - Pääsääntö: poikkeuksia - kansalaisuus: - arvonimet (ei monikoll. eikä a-lopp. naiset!) svensken Carl Gustaf president Halonen - ammatit: herr Nilsson vaktmästaren Laine målaren Palmu - eräät sukulaisuussanat: - useimmat sukulaisuussanat: hustrun Silvia sonen Carl - monikon arvonimet: prinsessorna Desiré och Louise - a-loppuiset (naisten) arvonimet: - paikannimet: kronprinsessan Victoria staden Tammerfors broder Jakob faster Amanda - kaikki muut substantiiviattribuutit, paitsi: - hotell, restaurang, kafé, bio tidningen Alasatakunta teveprogrammet De vackra och de djärva sjön Pyhäjärvi restaurang Kauttuan Kebab bio Kauttuan Kuva hotell Kauttuanhovi
4 ADJEKTIIVIT PERUSTAIVUTUS 3 muotoa, esim.: trevlig (perusmuoto), trevligt (T-muoto), trevliga (A-muoto) oikeinkirjoituksessa vaihtelua, esim. god, gott, goda; dum, dumt, dumma jotkut adjektiivit ovat taipumattomia, esim. bra, bra, bra; kul, kul, kul Ennen pääsanaa (sellainen se) en liten flicka / den lilla flickan Pääsanan jälkeen (se on sellainen) flickan är liten / flickorna är små en-suk. perusmuoto epämääräinen en-suk. perusmuoto yksikkö ett-suk. T-muoto yksikkö määräinen A-muoto monikko A-muoto ett-suk. T-muoto monikko A-muoto ELI: Ennen pääsanaa yksikkö en / någon liten flicka ett / något litet skåp den lilla flickan det lilla skåpet monikko några små flickor några små skåp de små flickorna de små skåpen Pääsanan jälkeen yksikkö En / Någon flicka är liten. Ett / Något skåp är litet. Flickan är liten. Skåpet är litet. monikko Några flickor är små. Några skåp är små. Flickorna är små. Skåpen är små.
5 TAIPUMATTOMIA ADJEKTIIVEJA helppo käyttää, koska vain yksi muoto (aina oikeassa muodossa) Suuntaa ilmaisevia: norra pohjoinen, pohjois- södra eteläinen, etelävästra läntinen, länsi- östra itäinen, itävänstra vasemmanpuoleinen högra oikeanpuoleinen övre ylempi, ylä- nedre alempi, alainre sisäinen, sisä- yttre ulkoinen, ulko- A-loppuisia: forna muinainen förra entinen, edellinen medeltida keskiaikainen nutida nykyaikainen, nykyinen framtida tuleva bra hyvä äkta aito extra ylimääräinen föga vähäinen ringa vähäinen noga tarkka nära läheinen, lähiprima ensiluokkainen stilla hiljainen S-loppuisia: avsides syrjäinen gammaldagsvanhanaikainen gratis ilmainen stackars raukka, parka Muita: fel väärä fjärran kaukainen lagom sopiva gyllene kultainen kul kiva öde autio Lisäksi: Kaikki ande-loppuiset adjektiivit ovat taipumattomia, esim. spännande (jännittävä). givande (antoisa), strålande (loistava), omfattande (laaja), blivande (tuleva)...
6 ADJEKTIIVIEN VERTAILUMUODOT 3 vertailumuotoa: perusmuoto komparatiivi superlatiivi tavallisin taivutus: perustaivutus -ARE -AST(E) esim. trevlig (-t, -a) trevligare trevligast(e) muita taivutuksia: perustaivutus VOKAALI + -RE VOKAALI + -ST(A) esim. stor (-t, -a) större störst(a) u -> y; å -> ä; o -> ö (ung, tung, lång, trång, låg, hög, stor, grov) perustaivutus VARTALO + -RE VARTALO + -ST(A) esim. GOD (gott, goda) BÄTTRE BÄST(A) DÅLIG (-t, -a) SÄMRE SÄMST(A) LITEN (litet, lilla, små) MINDRE MINST(A) GAMMAL (-t, gamla) ÄLDRE ÄLDST(A) OND (ont, onda) VÄRRE VÄRST(A) perustaivutus MERA MEST esim. spännande (-, -) MERA spännande MEST spännande * -isk-päätteiset adjektiivit sekä partisiipit (usein pitkiä) * muista taivuttaa adjektiivia! perusmuoto: komparatiivi: kuin-sana SOM (Madonna är lika bra som Kari Tapio.) kuin-sana ÄN (Madonna är bättre än Kari Tapio.) taipumaton (paitsi mera-sanalla taivutettavat!) superlatiivi: taipumaton (paitsi mest-sanalla taivutettavat!) pääsanan edessä käytettävä pitkää muotoa ('sellaisin se') Den här staden är störst. Det här laget är bäst. Min bror är äldst. den största staden det bästa laget min äldsta bror
7 PRONOMINIT PERSOONA- JA REFLEKSIIVIPRONOMINIT preposition perään EI KOSKAAN: jag, du, han, hon, vi, ni, de/dom preposition perään AINA: mig, dig, honom, henne, den/det, oss, er, dem/dom (tai omistusmuoto: Jag tycker om mina vänner.) en människa = HON; en person = HAN pronominin jälkeinen "määräisyys": vi finnar, du lyckliga människa_ (substantiivi epämääräiseen, adjektiivi määräiseen muotoon) sig = 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kenelle tehdään ('häntä', 'hänet', 'hänelle' honom / henne vai: 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' sig) sig on siis "sama" kuin lauseen subjekti Han tvättar sig. Han lagade mat åt sig. Han tvättar honom. Han lagade mat åt honom. sin / sitt / sina = '-nsa' / '-nsä' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kuka omistaa ('hänen' hans / hennes tai 'heidän' deras vai: pelkkä '-nsa', '-nsä' sin, sitt, sina) sin, sitt sina -sanojen kanssa omistaja on siis lauseen tekijä! Ulla reparerar sin cykel själv. Ulla reparerar hennes cykel själv.
8 RELATIIVIPRONOMINIT aloittavat aina SIVULAUSEEN (KON - SU - KIE - PRE) som = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... sekä yksikkö että monikko, sekä en- että ett-sukuinen prepositio sivulauseen lopussa tai ainakin vasta verbin jälkeen Flickan som jag är kär i heter Victoria Ingrid Alice Désirée Bernadotte. jos som ei ole subjekti, sen voi jättää pois (mutta ei tarvitse) ingen + som; någon + som; sådan + som; superlatiivi + som Det är svårt att hitta en sådan bok som alla skulle tycka om. Det viktigaste som du kan göra är att upprepa. allt som = kaikki MIKÄ (subj.) vilken / vilket / vilka = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... prepositio voi olla edessä Huset i vilket jag bor är en villa. (= Huset som jag bor i är en villa.) vilket = något som = 'mikä' (taivutusmuotoineen) viittaa koko edelläolevaan lauseeseen Att gå i gymnasiet är tungt vilket nästan alla gymnasister vet. vars = 'jonka (VAIN OMISTUSMUOTO!), joiden' perässä tulee omistettava asia ilman artikkeleita, esim.... vars snygga flickvän... vad = 'se mikä, se mitä' (taivutusmuotoineen) allt vad = kaikki MITÄ (obj.) Allt vad du säger är struntprat. där / dit / då = 'jossa' / 'jonne, johon' / 'jolloin' ei prepositiota eteen
9 KYSYVÄT PRONOMINIT (eli interrogatiivipronominit) käytetään kun ei tiedetä tai halutaan tietää jotain prepositio tulee lauseen loppuun (Vem tittar du på?) tarvitaanko OM sivuauseessa? Milloin? tarvitaanko perään SOM sivulauseessa? Milloin? vem? ("valinnainen monikkomuoto": vilka) = kuka?, ketkä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vems? = kenen?, keiden? omistusmuoto perään adjektiivista A-muoto, substantiivista artikkelit pois vad? = mikä?, mitä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vad för en?, vad för ett?, vad för? = mikä?, millainen?, "minkä tyyppinen?" muista artikkeli yksikössä! vastaukseksi substantiivi (tyyppi/malli ym.; paketti-, kuorma-, henkilöauto) vilken?, vilket?, vilka? = mikä?, "minkä niminen?" vastaukseksi substantiivi (nimi; Volvo, Saab, Peugeot, Citroën...) hurdan?, hurdant?, hurdana? = millainen? vastaukseksi adjektiivi (punainen, nopea, rähjäinen, saastuttava) Älä unohda näitäkään (vaikkeivät pronomineja olekaan): hur? = miten? när? = milloin? varför? = miksi? var? = missä? vart? = mihin, minne? varifrån? = mistä (paikasta)? näiden eteen ei prepositiota! som helst = tahansa
10 INDEFINIITTIPRONOMINIT Epämääräisiä muotoja näiden jälkeen: någon, något, några någonting 'joku', 'jokin', 'kukaan', 'mikään' pelkkä någon = joku (ihminen); pelkkä något = jokin (asia); pelkkä några = jotkut (ihmiset) kielteisten lauseiden epämääräinen artikkeli (eli: inte en inte någon) esim. Jag tror att jag inte har någon bil. (siis ei:... att jag inte har en bil.) 'jotakin', 'mitään' någonting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa ingen, inget, inga ingenting all, allt, alla allting 'ei kukaan', 'ei mikään' pelkkä ingen = ei kukaan; pelkkä inget = ei mitään; pelkkä inga = ei ketkään 'ei mikään', 'ei mitään' ingenting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa hajoaminen (esim. ingenting inte + någonting) SANAJÄRJESTYS! 1) sivulauseissa, paitsi jos subjektina: esim.... att jag inte vet någonting. 2) liittoverbimuodoissa: esim. Jag har inte gjort någonting. 3) verbi + prepositio: esim. Jag tycker inte om någonting. 'kaikki' pelkkä allt = kaikki (asiat); pelkkä alla = kaikki (ihmiset) 'kaikki' allting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa (en) annan, (ett) annat, andra 'toinen', 'muu' epämääräiset artikkelit useimmiten edessä yksikössä pelkkä andra = muut ihmiset många fler(a) de flesta få färre mycket / massor av 'useat', 'monet' 'useat', 'monet', 'useammat' 'useimmat' 'muutamat', 'harvat', 'vähän' 'harvemmat' 'paljon'
11 mera lite mindre varje varannan, vartannat varenda, vartenda var och en; vars och ens 'enemmän' 'vähän' 'vähemmän' 'jokainen' 'joka toinen' 'jokikinen' 'jokainen ihminen'; 'jokaisen ihmisen' (omistusm.) Määräisiä muotoja näiden jälkeen: själv, självt, själva 'itse' ('jopa, vieläpä, -kin') muista taivuttaa! Själva (den) finska presidenten... båda (= bägge) 'molemmat' Båda (de) nya böckerna köpte jag. hela 'koko' Hela (den) lilla staden väntade då. Ilman pääsanaa: man (subj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekijä, passiivi en (obj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekemisen kohde Man tror ofta att ens föräldrar inte förstår en. ens (omistusm.) 'monia suomennoksia' tuntematon omistusmuoto Man upptäcker snabbt att ens beteende börjar förändras. Man står i sin egen kraftcirkel, och bestämmer själv när man vill låta någon träda in i ens cirkel och när man vill stänga sina gränser.
12 VERBIT TAIVUTUSRYHMÄT (eli konjugaatiot) perusmuoto preesens imperfekti (perfekti / pluskvamperfekti) supiini I jobba jobbar jobbade (har / hade) jobbat II ringa ringer ringde (har / hade) ringt köpa köper köpte (har / hade) köpt III tro tror trodde (har / hade) trott IV epäsäännöllisiä opeteltava ulkoa S-verbit * taivutus kuten jos olisi "normaali" verbi (poikkeus: preesens, poista -ER / -R, lisää -S) känna, känner, kände, känt >< kännas, känns, kändes, känts Käyttö * perusmuoto: apuverbien ja niiden kaltaisten verbien jälkeen, att-sanan perässä * preesens: "tapahtuu", "on" (= nyt tai tulevaisuus) * imperfekti: "tapahtui", "oli" * perfekti: "on tapahtunut", "on ollut" * pluskvamperfekti: "oli tapahtunut", "oli olleet" Älä käytä supiinia yksin, perfektissä ja pluskvamperfektissä aina ha-apuverbi! Futuuri 1. Preesens * lauseessa tulevaa ilmaiseva lauseenjäsen, useimmiten ajanmääre Ex. Jag fyller år om en vecka. 2. Ska / Tänker + perusmuoto (EI ATT!) * ilmaisee tekijän tahtoa tai aikomuksia Ex. Vi tänker / ska resa till Indien på sommaren. 3. Kommer att + perusmuoto * neutraali futuuri Ex. Vi kommer att ha fint vårväder idag. 4. Skulle + perusmuoto (suomeksi -isi) * ns. menneen ajan futuuri, lauseessa siis aina joku muukin menneen ajan verbi Ex. Hon visste inte vad hon skulle göra.
13 APUVERBIT perusmuoto preesens imperfekti supiini suomeksi böra bör borde --- pitää; piti, pitäisi få får fick fått saada kunna kan kunde kunnat osata, voida --- måste måste --- täytyy, on varmaan; täytyi, oli varmaan --- ska(ll) skulle --- aikoo (fut.), pitää; piti, pitäisi, -isi vilja vill ville velat haluta, tahtoa Huom! Ei samaan lauseeseen måste-verbiä ja inte-sanaa behöver + inte / behövde + inte! Apuverbien kaltaiset verbit behöva II behöver behövde behövt tarvita *besluta I beslutar beslutade beslutat päättää bruka I brukar brukade brukat olla tapana börja I börjar började börjat alkaa *försöka II försöker försökte försökt yrittää hinna IV hinner hann hunnit ehtiä hoppas I hoppas hoppades hoppats toivoa *lova I lovar lovade lovat luvata låta IV låter lät låtit antaa, sallia låtsas I låtsas låtsades låtsats teeskennellä orka I orkar orkade orkat jaksaa råka I råkar råkade råkat sattua, joutua *slippa IV slipper slapp sluppit päästä tekemästä jotakin *sluta I slutar slutade slutat lopettaa synas II syns syntes synts näyttää, tuntua tyckas II tycks tycktes tyckts näyttää, tuntua tänka II tänker tänkte tänkt aikoa (futuuri) våga I vågar vågade vågat uskaltaa näiden perässä pääverbi perusmuodossa (* usein) ilman ATT-sanaa! saada joku tekemään jotakin = få någon att göra något
14 VERBIN PERUSMUOTO ELI INFINITIIVI esiintyy ruotsin kielessä joko ilman ATT-sanaa tai sen perässä Perusmuoto ilman ATT-sanaa 1. apuverbien ja apuverbin kaltaisten verbien jälkeen 2. aistihavainto (eli: se, höra, känna, be, säga, påstå) + objekti + perusmuoto Jag såg henne stjäla. (vrt. suomi: Näin hänen varastavan. = Jag såg att hon stal. = Näin että hän varasti.) Perusmuoto ATT-sanan kanssa 1. muiden verbien jälkeen Jag älskar att simma. 2. substantiivien jälkeen Jag har inte tid att simma. 3. adjektiivien jälkeen Det är så trevligt att simma. 4. pronominien jälkeen Nu har jag inte mycket att simma. 5. prepositioiden jälkeen Jag är bra på att simma. sis. lauseenvastikkeet: genom att (= tekemällä) för att (= tehdäkseen) utan att (= tekemättä) Genom att simma håller man sig i kondition. Jag kom till simhallen för att simma. Jag kunde inte leva utan att simma. 6. verbi lauseen subjektina (-MINEN) Att simma är kul!
15 KONDITIONAALI (eli -isi-muoto) I konditionaali (esim. olisin, tulisitte) Matkustaisin Italiaan, jos minulla olisi rahaa. Jag skulle resa till Italien om jag hade pengar. Soittaisin, jos et tulisi. Jag skulle ringa om du inte kom. SANAJÄRJESTYS! SKULLE PERUSMUOTO OM IMPERFEKTI II konditionaali (esim. olisin ollut, olisitte tulleet) Olisin matkustanut Italiaan, Jag skulle ha rest till Italien jos minulla olisi ollut rahaa. om jag hade haft pengar. Olisin soittanut, jos et olisi tullut. Jag skulle ha ringt om du inte hade kommit. SANAJÄRJESTYS! SKULLE HA SUPIINI OM HADE SUPIINI borde = pitäisi; kunde = voisi; vore = olisi näitä voi käyttää myös OM-lauseissa
16 IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er vain yksi M (= ämmä) käskee (kom! glöm!). vara - är VAR! Käyttö Ole tarkkana refleksiiviverbien kanssa - muista taivuttaa myös refleksiivipronomini: Klä dig! Klä er! (klä III sig) Samoin perässä tuleva adjektiivi: var så god_! var så goda! * Kieltosana verbin perässä: Gå inte! S-PASSIIVI tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) agentti: AV (Jag målade huset. Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!) Imperfekti Perfekti & Pluskvamperf. Apuverbin kanssa (+S) Huset målades. Huset har målats. Huset ska målas. * * * * * * * * * * * * * * Preesens (käskymuodon perään +S) Huset målas. Läxorna görs. Boken läses. Mjölk köps. Muistettavaa: * uusi "subjekti" (useimmiten tekemisen kohde). * jos ei subjektia -> lisää muodollinen subjekti DET Det talas mycket om klimatförändringen. tarkkana persoonapronominien kanssa! (Vi fotograferade henne. = Hon fotograferades av oss.)
17 S-VERBIT S verbin lopussa ei aina tarkoita passiivia, vaan se voi kuulua kiinteästi verbiin taivuta ilman S:ää ja lisää lopuksi S; preesens: tee käskymuoto + S (kuten S-passiivi) tavallisimpia S-verbejä: andas I avundas I hengittää kadehtia fattas I puuttua fatta I = tajuta, ymmärtää finnas IV olla olemassa finna IV = löytää förändras I muuttua förändra I = muuttaa jtak hoppas I toivoa hoppa I = hypätä, hyppiä kramas I halata toisiaan krama I = halata jk kräkas II kvävas II oksentaa tukehtua kännas II tuntua känna II = tuntea (miss)lyckas I (epä)onnistua (miss)lycka -n = (epä)onni låtsas I minnas II teeskennellä muistaa mötas II tavata toisensa möta II = tavata jk samlas I kerääntyä, kokoontua samla I = kerätä, koota ses IV nähdä toisensa se = nähdä jtak / jk skämmas II svettas I synas II trivas II hävetä hikoilla näkyä viihtyä träffas I tavata toisensa träffa I = tavata jk tyckas II umgås IV tuntua, näyttää jltk tycka II = olla jtak mieltä; (+ om) pitää jstak seurustella utvecklas I kehittyä utveckla I = kehittää vistas I åldras I oleskella vanhentua
18 OLLA-VERBIN VASTINEITA RUOTSIN KIELESSÄ vara IV = olla (joku, jonkunlainen) Hon är Finlands president. Det är farligt att röka. finnas IV = olla (olemassa) Bakom huset finns fortfarande snö. Det finns över ord i den här boken. ligga IV = olla (vaaka-asennossa), maata, sijaita Eura ligger i Finland. Liket låg på gatan. befinna IV sig = olla (jossakin) Vi befann oss i tunnelbanan när... De befinner sig någonstans mellan Eura och Åbo. stå IV = olla (pystyasennossa), seistä Min nya bil står på gatan. Vaset står på bordet. sitta IV = olla (istumassa), istua Jag satt hela kvällen framför datorn. I klassrummet sitter 15 ivriga elever. ha IV = olla (omistuksessa), omistaa; olla (tehnyt) (perf. & pluskv. perf.) Jag har en bok som du inte har läst. Han hade läst hela dagen.
19 PARTISIIPIT Partisiipin preesens (juokseva, juosten, kävelevä, kävellen) taivutuspääte: -ANDE (perusmuodon lopussa A) / -ENDE (perusmuodon lopussa muu vokaali) tala talande gå gående poikkeuksia: blivande (tuleva), givande (antoisa), tagande (ottava) verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) må väl välmående tala fort forttalande vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla osa partisiipeista on muuttunut substantiiveiksi (ihmistä tarkoittavat en-sukuisia, asiat ett-sukuisia) en studerande 5 ett meddelande 4 Partisiipin perfekti (juossut, juostu, kävellyt, kävelty) säännöllisten (ja joidenkin epäsäännöllisten) verbien taivutus: I II III supiini = ett-muoto talat ringt mått en-muoto: lopun t(t) d(d) (ei K-P-T-S-X-verbit!) talad ringd mådd monikko / määr. muoto: en-muoto + -A (ei -ADA! -ADE) IT-päätteisten epäsäännöllisten verbien taivutus: talade ringda mådda supiinista pois IT + EN / ET / NA sprungit -> sprung/en, -et, -na gå gången, gånget, gångna; ge given, givet, givna; betala betald, betalt, betalda; koka kokt, kokt, kokta verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) tycka om omtyckt, -, -a glömma bort bortglöm/d, -t, -da vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla BLI- JA VARA-PASSIIVI muodostus: bli-passiivi: bli (sopiva aikamuoto!) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) vara-passiivi: vara (preesens / imperfekti) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) agentti muodostetaan AV-preposition avulla Finlandia är tonsatt av Jean Sibelius. Presidenten blev ivrigt fotograferad utanför Slottet. Skivan har blivit slutsåld.
20 LUKUSANAT * opettele / kertaa huolellisesti lukusanat (KIRJOITUSASU!) ennen yo-koetta Perusluvut * substantiivi (ja adjektiivi) perässä EPÄMÄÄRÄISESSÄ muodossa, esim.: tre feta prinsessor två fula prinsar en vacker groda Järjestysluvut * määräinen artikkeli useimmiten järjestyslukujen edessä, ellei edessä ole esim. omistussanaa: den andra bilen i raden * järjestysluvun perässä substantiivi (ja adjektiivi) MÄÄRÄISESSÄ muodossa: den första stora snöstormen i Sverige min första verkliga resa utomlands * päiväys: den 15 oktober 2048 ELI: ei prepositiota! + määr. art. + nro (ei pistettä!) + oktober + ei prepositiota! + vuosi * vakiintuneet ilmaukset ilman määräistä artikkelia, esim.: andra världskriget sjunde himlen för första gången Lukusanailmauksia ÅR 2008 I ÅR I början / mitten / slutet AV 2000-talet ÅRET 2008 PÅ 1900-talet VID årsskiftet VARANNAN dag VARTANNAT år VAR TREDJE dag VART FEMTE år EN HALV timme ETT HALVT år två och en halv timme I mina bästa år I tonåren I tjugo års ålder HUNDRATALS vargar = flera hundra vargar (ett tiotal >< tiotals) ETT HUNDRATAL fåglar = cirka / ungefär hundra fåglar (ett tusental >< tusentals)
21 PREPOSITIOT PAIKANILMAUKSISSA MISSÄ? I -ssa, -ssä Kung Karl XVI Gustaf bor i Drottningholms slott. PÅ -lla, -llä Det står en svart bil på gatan. paikannimet aina I saaret aina PÅ julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ työpaikat PÅ Jag bor i Raumo. Staden Reykjavik ligger på Island. Nu är hon på konsert / ishockeymatch / sjukhus. Han jobbar på en pappersfabrik. HOS luona Jag var hos henne när du ringde. VID vieressä, äärellä Teatern ligger vid torget. MISTÄ? FRÅN -sta, -stä Vi började resan från Helsingfors-Vanda flygfält. UR -sta, -stä (aina jnk sisästä) Han tog nyckeln ur fickan. MIHIN? TILL -lle, -seen, -vokaali + n Statsministern reser idag till Bryssel. julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ koulu ja kirkko I Vi ska gå på banken / konsert / restaurang / bio. De tycker om att gå i skolan / kyrkan. MUITA BAKOM takana, taakse Det finns fortfarande snö bakom huset. FRAMFÖR edessä, eteen Vi parkerade bilen framför simhallen. FÖRBI ohi Bilen körde förbi varuhuset. GENOM läpi Många människor promenerade genom parken. MELLAN välissä, väliin Mellan husen samlades mycket folk. MITTEMOT vastapäätä Sjukhuset ligger mittemot en skog. ÖVER yllä, yli Resenärerna flög över hela Europa. UNDER alla, ali Man planerar en tunnel under Finska viken. MOT kohti Barnet sprang direkt mot mig. EI PREPOSITIOTA! hem hemma hemifrån hit här härifrån dit där därifrån utomlands (= till utlandet) utomlands (= i utlandet) från utlandet
22 PREPOSITIOT AJANILMAUKSISSA KUUKAUDET I (-ssa / viime / ensi) Jag kommer / kom / ska komma i oktober. VIIKONPÄIVÄT & VUODENAJAT & VUOROKAUDENAJAT I + -(A)S (viime) I lördags / i vintras hittade jag 100 euro på gatan, I + LYHYT (tänä) Ni reser till Frankrike i sommar / i kväll. PÅ + PITKÄ ("yleensä") Alla simmar på sommaren / på kvällen. PÅ + MONIKKO (-isin) Jag spelar innebandy på kvällarna / på lördagarna. PÅ + LYHYT (ensi) VAIN VIIKONPÄIVÄT! De vill komma på lördag. MUUT PÅ (-ssa / jhk aikaan) Jag cyklar till skolan på tre minuter. Jag har inte sett dig på ett och ett halvt år. (I) (ajan = - ) Prinsessan sov (i) hundra år. FÖR (-ksi) Vi reste till Spanien för en vecka. OM (kuluttua (tulevaisuus)) Jag tar studenten om två år. EFTER (jälkeen; kuluttua (mennyt)) Efter tre månader ville han komma hem. FÖR + SEDAN (sitten) Den nya skolan byggdes för två år sedan. EI PREPOSITIOTA! 1) päiväys Andra världskriget bröt ut _ den 1 september ) "vuonna" Jag köpte min första bil _ (år) ) edessä pronomini: _ varje lördag _ nästa sommar _ förra året _ samma dag _ den här veckan = _ denna vecka MUISTA MYÖS NÄMÄ: * i förrgår i går i fjol / i åras * i morse i dag i år * i morgon bitti i morgon i övermorgon * på sistone på 2010-talet * vid elvatiden * i början av _ i mitten av _ i slutet av _ * en gång i månaden / veckan / minuten / sekunden * en gång om året / om dagen
23 OMISTUSMUOTO (eli genetiivi) omistusmuodon tunnus on useimmiten -S ja sen jälkeen: * adjektiivi A-muodossa kungens stora hus * substantiivi ilman artikkeleita kungens stora hus ei S:ää: * pohjoismaiset vokaaliloppuiset paikat Eura_ gymnasium * "omistajan" lopussa suhisee -S, -X tai -Z Jonas nya bok; Max syster s:llä ilmaistaan vain: 1) omistusta 2) tekijää Kallen auto = Kalles bil lapsen itku = barnets gråt (lapsi itki) Lisan isä = Lisas pappa turistin rikos = turistens brott (turisti teki) EI SIIS ESIM. TEKEMISEN KOHDETTA (niin kuin suomessa): Palmen murha = mordet på Palme (eikä: Palmes mord) ei monta s-genetiiviä peräkkäin käytä kiertotietä (esim. prepositioita) Tukholman julkisen liikenteen lakon syy orsaken till strejken av kollektivtrafiken i Stockholm Prepositiokiertoteitä: 1) osa jostakin av / på slutet av / på romanen 2) paikan ilmaukset paikan prepositiot gatorna i Gamla stan (i, på, från, till...) en resa till / från Frankrike en karta över Helsingfors 3) ajan ilmaukset ajan prepositiot programmet för nästa vecka (i, på, under, för...) musik på 2000-talet 4) mitta ja määrä på en vinst på 3 miljoner kronor en flaska på 2 liter 5) sukulainen, ystävä... till en vän till mig 6) johtajuus ja vastuu för chefen för firman 7) ihmis(t)en ominaisuus hos nyfikenheten hos grannar suomesta voi olla apua: kaupungin kadut = kadut kaupungissa; 2000-luvun musiikki = musiikki 2000-luvulla Muita kiertoteitä: 1) yhdyssanat Stockholmpolisen, Esbobussarna 2) attribuutti (= edessä oleva määrite) republiken Finland, staden Visby 3) adjektiivi-ilmaukset franska språket, Europeiska unionen 4) verbin perusmuoto (= -minen) att sjunga karaoke, att skriva en bok
24 KONJUNKTIOT Alistuskonjuktiot aloittavat aina sivulauseen sivulauseen sanajärjestys att että för att jotta så att jotta, niin että eftersom koska då koska, kun därför att siksi että när kun så snart / fort (som) niin pian kuin innan (myönt. +) ennen kuin förrän (kielt. +) ennen kuin medan sillä aikaa kun, kun taas sedan sen jälkeen kun tills kunnes om jos ifall jos bara jos vain, kunpa fast(än) vaikka trots att huolimatta siitä että även om vaikka(kin) (så)som niin kuin, kuten liksom niin kuin, samoin kuin som om ikään kuin som positiivi + kuin än komparatiivi + kuin ju - desto / dess sitä - mitä såvitt sikäli kuin om -ko, -kö (kysyvän sivulauseen aloittaja) Rinnastuskonjunktiot yhdistää kaksi samanlaista lausetta toisiinsa (perässä ja edessä samanlainen lause, joko pää- tai sivulause) och ja för sillä samt sekä men mutta (ei siis SL!) både - och sekä - että utan vaan såväl - som sekä - että eller tai, vai dels - dels osaksi - osaksi antingen - eller joko - tai än - än milloin - milloin vare sig / varken - eller ei - eikä inte bara - utan också ei ainoastaan - vaan myös
25 SANAJÄRJESTYS Päälause 1. SUBJ PRED --- LIIKK MUUT Du var inte hemma i går kväll? 2. MUU PRED SUBJ LIIKK MUUT Varför kan du alltid svara på mina frågor? Att han åt visste jag inte då. MUISTA! päälauseessa predikaatti on aina toisena lauseenjäsenenä. Poikkeukset: verbillä alkavat kysymykset: käskylauseet: Tycker du inte om rockmusik? Hjälp mig nu! Sivulause KON SU KIE/LM PRE MUUT... eftersom hon alltid kommer lite för sent till skolan.... varför min kompis inte ville komma med på resan. MUISTA! kysyvä sivulause alkaa joko kysymyssanalla tai OM-sanalla Han frågade varför jag aldrig kunde förstå hans frågor. Jag visste inte OM du ville spela kort. jos sivulauseen aloittava kysymyssana on subjekti, lisätään SOM Jag kunde inte se vem SOM kom in. SOM-relatiivilauseessa prepositio on sivulauseen lopussa Båten som vi förra veckan reste med har gått på grund.
3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset
SUBSTANTIIVIT Perustaivutus 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis
Lisätiedot* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!
VERBIT IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er Huom! Vain yksi M käskee (kom! glöm!). Poikkeus:
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotHUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.
HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.
LisätiedotAdjektiivin vertailu
Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi
LisätiedotADJEKTIIVIT (text 4, s. 74)
ADJEKTIIVIT (text 4, s. 74) Adjektiivit ilmaisevat millainen jokin on. Ne taipuvat substantiivin suvun (en/ett) ja luvun (yksikkö/monikko) mukaan. Adjektiiveilla on tavallisesti kolme muotoa: stor, stort,
LisätiedotPÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.
A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotSANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:
SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotPRONOMINEJA (text 2, s. 37)
PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PERSOONAPRONOMINIT jag minä mig minut, minua du sinä dig sinut, sinua han hän (mies) honom hänet, häntä (mies) hon hän (nainen) henne hänet, häntä (nainen) vi me oss meidät,
LisätiedotSisällysluettelo 7. luokka
Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,
LisätiedotLycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen
Kaija Turpeinen Lycka till! Ruotsin alkeiskirja aikuisille Kaija Turpeinen Otava Lycka till on aikuisopiskelijoille tarkoitettu ruotsin alkeisoppimateriaali. Se soveltuu Sinulle, joka aloitat ruotsin opiskelun
LisätiedotKuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.
Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä
LisätiedotLasten tarinoita Arjen sankareista
Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta
LisätiedotFilmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
LisätiedotSUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)
SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa
LisätiedotKysymyssanoja ja pronomineja
Kysymyssanoja ja pronomineja KOKOAVA MONISTE kurs 3 grammatik 1. Valitse oikea kysymyssana. Haastattele sitten pariasi. 1. Vem / Vad är din lärare i engelska? 2. Med vem / vems pratade du i morse? 3. Vad
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Talar du _[språk]_? Tiedustelu
LisätiedotKirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.
Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotSvenskans species. Artikkelit ollako vai eikö olla?
Svenskans species Artikkelit ollako vai eikö olla? Nominaalilausekkeet Määräämätön muoto (huomaa t-symmetria!) en bok ett hus en gammal bok ett gammalt hus Böcker hus gamla böcker gamla hus mjölk kärlek
LisätiedotSYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR
SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR Kaksikieliset keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta,
LisätiedotMissa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...
Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?
Lisätiedotwww.rosknroll.fi 0201 558 334
www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu
LisätiedotHej! 10 ruotsin harjoituskirja
Riitta Kuusinen Hej! 10 ruotsin harjoituskirja OPETUSHALLITUS Kirjan käyttäjälle Hej! Tervetuloa 10. luokan harjoituskirjan pariin! Sanasto- ja rakennetehtävien lisäksi kirjassa on kuuntelu- ja ääntämistehtäviä
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotSYKSYISET. Käyttöideoita
SYKSYISET HÖSTKYSYMYKSET FRAGOR Keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Diskussionskort för att väcka höststämning eller för att planera höstsäsongen Kysymykset liittyvät:
LisätiedotOuti Frisk x risk Heikki T Heikki Tulkki tjen t a! tjen a!
Outi Frisk x Heikki Tulkki tjena! Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sven ska luffa...7 Tehtävät...13 Sven ska strosa...17 Tehtävät...22 Sven ska basta...27 Tehtävät...32 Sven ska käka...37 Tehtävät...44 Sven
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotLataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa
Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia
LisätiedotMatkustaminen Liikkuminen
- Sijainti Jag har gått vilse. Et tiedä missä olet. Kan du visa mig var det är på kartan? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Var kan jag hitta? Tietyn rakennuksen / n sijainnin tiedustelu Jag har gått
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
Lisätiedotta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017
ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab Tuotteen oikea hinta on se jonka asiakas on valmis siitä maksamaan Maria Österåker, ED - Österåker
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
LisätiedotMatkustaminen Liikkuminen
- Sijainti Jag har gått vilse. Et tiedä missä olet. Kan du visa mig var det är på kartan? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Var kan jag hitta? Tietyn rakennuksen / n sijainnin tiedustelu... en toalett?...
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotTaina Juurakko-Paavola, Teija Lehto & Marja Portin STARTBANA Teoria. Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali ISBN 951-784-154-X JULKAISIJA - PUBLISHER
STARTBANA TEORIA Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali Taina Juurakko-Paavola Teija Lehto Marja Portin Taina Juurakko-Paavola, Teija Lehto & Marja Portin STARTBANA Teoria. Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Kan du hjælpe mig, tak? Avun pyytäminen Snakker du engelsk? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? snakker du _[language]_? Tiedustelu
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi
Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du hjælpe mig, tak? Snakker du engelsk? Talar du _[språk]_? Tiedustelu
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotIlmastokyselyn tulokset
Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotMaahanmuutto Dokumentit
- Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti
LisätiedotEnsiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle
Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle Tolonen Anja 29.4.2015 :: Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle on vastaus sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotMillainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
LisätiedotFyll i. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla.
A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla. God morgon! God dag! Hej! Vi ses! Tjena! Hejdå! 1 2 3 4 B Para ihop. Yhdistä. Toista sitten fraasit äänitteen perässä.
LisätiedotVÅRLIGA FRÅGOR KEVÄISET KYSYMYKSET. Käyttöideoita
KEVÄISET KYSYMYKSET Keskustelukortit kevättunnelman herättelyä ja kevätkauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. VÅRLIGA FRÅGOR Diskussionskort
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotSOMMAR- FRÅGOR KESÄISET KYSYMYKSET. Käyttöideoita
KESÄISET KYSYMYKSET Keskustelukortit kesätunnelman herättelyä ja kesäkauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta, leikkaa ja osallista. SOMMAR-
LisätiedotPäiväkotirauha Dagisfred
15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga
LisätiedotSuurpetoaiheinen mobiililuontopolku
Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku Mobiililuontopolku sisältää 20 Suomen suurpetoihin liittyvää kysymystä. Vastaukset kysymyksiin löytyvät kussakin kysymyslapussa olevan QR-koodin takaa. Kysymyslaput
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotYleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007
Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin
LisätiedotXIV Korsholmsstafetten
XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag
Lisätiedot1 Trevligt att träffas
1 Trevligt att träffas 1.1 Mitä tietoja nuoret antoivat itsestään? kirjan sivu 10 Perhe Harrastukset Tulevaisuus Mikkel äiti, isä, kissa jalkapallo, haluaa jalkapalloammattilaiseksi bloggaaminen Erla isä,
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotMr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ
- Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs, CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain: katunumero + katuosoite kaupungin nimi + osavaltion nimi + osavaltion
LisätiedotKappalekohtainen materiaali
1 Kappalekohtainen materiaali 1 Välkommen! Sisältö Ensimmäisessä kappaleessa tutustutaan Galleri-sarjan ruotsalaiseen tekijään Annaan. Tutustuminen alkaa jo virittelykuuntelusta (teht. 1a), jossa Anna
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotRUOTSIN KIELIOPPIA (PÄHKINÄNKUORESSA) Heidi Kankainen
RUOTSIN KIELIOPPIA (PÄHKINÄNKUORESSA) Heidi Kankainen SISÄLLYSLUETTELO 1. Peruskauraa 3 2.Peruskauraa osa 2..5 3.Substantiivien taivutus..6 4.Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto 7 5.Adjektiivien
LisätiedotTehtävä 1 / Uppgift 1
Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm
LisätiedotSilva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015
Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i
LisätiedotPienryhmässä opiskelu
Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien
LisätiedotKeskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä
Medborgardialog Ett gott liv var dag 2015-02-25 Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Allmänna frågor/yleiset kysymykset Kvinna/nainen 59 71,1 Man/mies 24 28,9 Total 83 100 100% (83/83) Ålder/Ikä
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotTaina Juurakko-Paavola, Teija Lehto & Marja Portin STARTBANA Tehtävät. Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali ISBN 951-784-155-8 JULKAISIJA - PUBLISHER
STARTBANA TEHTÄVÄT Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali Taina Juurakko-Paavola Teija Lehto Marja Portin Taina Juurakko-Paavola, Teija Lehto & Marja Portin STARTBANA Tehtävät. Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali
LisätiedotKAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ
KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN
LisätiedotTALVISET KYSYMYKSET VINTER- FRÅGOR. Käyttöideoita
TALVISET KYSYMYKSET Keskustelukortit talvitunnelman herättelyä ja talvikauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta, leikkaa ja osallista.
Lisätiedot104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda
LisätiedotHejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.
8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
LisätiedotHejsan! TEEMA Tervehdykset Esittäytyminen. KUVASANASTO Viikonpäivät Kuukaudet Vuodenajat
Hejsan! megafon pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 megafon Jesse megafon Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil megafon emil Hej! Mitt namn är
LisätiedotTervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.
Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotPÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita
PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPOHJOLAN PARASTA RUOKAA
POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotTeoreettisen filosofian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä FTE A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Tarkista
LisätiedotKehoa kutkuttava seurapeli
Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena
LisätiedotStarttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng
Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen
LisätiedotFROM START TO FINNISH SANASTO. s.16
Hauska nähdä! FIN1 FROM START TO FINNISH SANASTO s.16 ja och Miten se nimi namn kirjoitetaan? Hur skrivs det? miten? hur? etunimi förnamn se den, det sukunimi efternamn minä olen jag är s.23 tänään idag
Lisätiedot1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotDermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti
PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Do you speak _[language]_? Tiedustelu
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Talar du _[språk]_? Tiedustelu
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
Lisätiedot