Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 53/2001 vp Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen peruskoulussa Eduskunnan puhemiehelle Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskuksen tutkimus Jyväskylän seudun peruskoulujen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden oppimiskyvystä paljasti 15 prosentilla tutkitusta lapsesta olevan vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Näihin oppimisvaikeuksiin liittyi usein myös sosiaalisten ja tunne-elämän alueiden kehitykseen liittyviä ongelmia. Lukemisen ja kirjoittamisen sekä sosiaalisten taitojen opettelu ovat keskeisessä asemassa koulun ensimmäisten vuosien alkuopetuksessa ja ongelmat niissä heijastuvat myös lasten opiskelumotivaatioon ja heidän itsetuntoonsa myös myöhemmässä vaiheessa. Lukeminen ja kirjoittaminen sekä sosiaaliset taidot ovat kaiken oppimisen perusta ja tämän perustan jäädessä heikoksi myös muiden osa-alueiden oppimisvaikeuksien todennäköisyys kasvaa. Näihin koululaisten oppimisongelmiin panostaminen olisi taloudellisesti hyödyttävää ja maksaisi itsensä takaisin, kun myöhemmässä kouluvaiheessa ei oppimisongelmiin välttämättä tarvitsisi puuttua ja samalla saataisiin rakennettua pohjaa maallemme tärkeälle oppimisreserville. Se voitaisiin parhaiten varmistaa näiden perustaitojen oppimisen arvostamisena kaiken muun oppimisen pohjana. Nykyisin meillä on ehkä liiaksi keskitytty tietoteknologisten aineiden korostamiseen tulevaisuuden huippualoina ja samalla unohdettu näiden tärkeiden perusaineiden merkitys. Edellä mainittuun oppimisvaikeuskyselyyn vastanneet opettajat harmittelivat isoja ryhmiä ja ajanpuutetta, joka usein esti tehokkaan puuttumisen oppilaiden oppimisvaikeuksiin lukemisen ja kirjoittamisen sekä sosiaalisten taitojen alueilla. Tämän vuoksi tulisi myös valtion taholta tarjota kunnille resursseja ja mahdollisuuksia pienempiin oppimisryhmiin, joissa näihin oppimisvaikeuksiin voitaisiin paremmin puuttua. Velvollisuus tähän voitaisiin tarvittaessa määritellä myös alkuopetukselle annetuin maksimioppilasmääriin liittyvin normein. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä luku- ja kirjoitustaidon oppimisen varmistamiseksi peruskouluissamme? Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001 Leena Rauhala /skl Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 53/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä luku- ja kirjoitustaidon oppimisen varmistamiseksi peruskouluissamme? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus oppimista tukevien palvelujen saantiin. Perusopetuslaki sisältää säännöksiä oppilaiden edellytykset ja olosuhteet huomioon ottavista erityisistä opetusjärjestelyistä, joiden avulla pyritään poistamaan oppimisen esteitä ja tukemaan oppilaan yksilöllistä kehitystä. Oppilasta voidaan perusopetuslain 16 :n mukaan tukea tukiopetuksen keinoin, jos hän on jäänyt tilapäisesti jälkeen opetuksessa. Opetusta voidaan myös eriyttää, jos sillä katsotaan voitavan tukea oppilaan oppimista. Jos opetuksen eriyttämistä tai tukiopetusta ei voida katsoa riittäväksi toimenpiteeksi oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien poistamiseksi tai lieventämiseksi, on oppilaalla perusopetuslain 17 :n 1 momentin mukaan oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Opetus on tarkoitettu säännöksen mukaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Tavallisimmin tätä niin sanottua osa-aikaista erityisopetusta annetaan puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisille oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa. Samalla tavalla kuin tukiopetuksessa opetuksen järjestäjä päättää osa-aikaisesta erityisopetuksen järjestämistavasta ja siitä, miten paljon oppilas tarvitsee osa-aikaista erityisopetusta oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien poistamiseksi tai ehkäisemiseksi. Opetus järjestetään niin sanottuna klinikkaopetuksena oppituntien ulkopuolella tai samanaikaisopetuksena yleisopetuksen ryhmässä. Hallintomenettelylain mukaan oppilaan huoltajia tulee kuulla ennen kuin osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä päätetään ja opetuksen järjestämisajoista tulee etukäteen tiedottaa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtivat opettajat, joilla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 8 :n 1 momentissa tarkoitettu erityisopettajan kelpoisuus. Oppilaat, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, voivat saada edellä mainittujen säädösten mukaan tarvittavaa opetusta. Oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja niiden ehkäisy sekä kuntoutus ovat olleet koko peruskoulun toiminnan ajan keskeisesti opetuksen kehittämisen kohteita. Oppilaiden luki-vaikeuksiin on kasvatustieteellisessä, psykologisessa ja erityispedagogisessa tutkimuksessa kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Tutkimustulosten perusteella on myös voitu kehittää lukemista ja kirjoittamista edistäviä opetus- ja kuntoutusmenetelmiä. Suomessa on neljä erityisopettajia valmistavaa yliopistoa, kolme suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen. Näistä yliopistoista valmistuu vuosittain päteviä erityisopettajia, jotka hakeutuvat erityisopettajan tehtäviin. Kaikilla erityisopettajilla on valmiudet tukea luki-vaikeuksista 2

3 Ministerin vastaus KK 53/2001 vp Leena Rauhala /skl oppilasta. Myös luokanopettajien koulutukseen sisältyy erityispedagogisia opintoja. Esiopetusuudistus tuli voimaan Annetun lain mukaan vuoden 2001 elokuun alusta lukien kaikilla kuusivuotiailla on oikeus saada esikouluopetusta. Opetuksen tarkoituksena on lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Esikouluopetuksessa olevien oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksiin voidaan kiinnittää erityistä huomiota sekä tarvittaessa tukea, jos oppilaan puutteelliset valmiudet sitä edellyttävät. Koko maan kattava esikouluopetus tulee huomattavasti parantamaan oppilaiden oppimisvalmiuksien kehittymistä. Esikouluvaiheessa on mahdollista tukea yhdessä perheen kanssa lapsen oppimisen edistymistä sekä tarvittaessa käyttää pedagogisia menetelmiä oppilaan oppimisvalmiuksien lisäämiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeä tuoda esille myös ylioppilastutkinnosta annettu valtioneuvoston asetus ylioppilastutkintoasetuksen 14 :n muuttamisesta, joka on tehty kuluvan vuoden helmikuussa. Asetusmuutos parantaa luki-vaikeuksisen oppilaan edellytyksiä suoriutua ylioppilaskirjoituksista. Asetuksen muutos mahdollistaa ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle oppilaalle eräitä poikkeusjärjestelyjä, jotka vähentävät vaikeudesta johtuvaa haittaa menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Luki-vaikeus rinnastetaan tässä asetusmuutoksessa ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan vammaisen oppilaan ylioppilaskirjoitusjärjestelyihin. Säädösmuutos koskee jo kuluvan vuoden syksyllä pidettäviä ylioppilaskirjoituksia. Luki-vaikeuksisen oppilaan, joka osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, tulee osoittaa vaikeutensa kahden luotettavan asiantuntijan lausunnolla, joista toisen tulee olla erikoislääkäri. Oppilaalla, jolla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja jos ne esiintyvät erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen alueella, on perusopetuslakien mukaan mahdollisuus saada oppimista tukevaa erityisopetusta tai muuta oppimista tukevaa opetusta koko yleissivistävän koulutuksen ajan. Tukipalveluiden saannissa on kuitenkin paikkakuntakohtaisia eroja. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörsmål SS 53/2001 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att säkra att eleverna lär sig läsa och skriva i grundskolan? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning, som trädde i kraft vid ingången av 1999, har eleverna rätt att få tjänster som stöder inlärningen. Lagen om grundläggande utbildning innehåller bestämmelser om sådana särskilda undervisningsarrangemang som beaktar elevernas förutsättningar och förhållanden och med vars hjälp man strävar efter att undanröja hinder för inlärningen och stödja elevens individuella utveckling. Elever kan enligt 16 i lagen om grundläggande utbildning stödjas genom stödundervisning, om de tillfälligt inte lyckas följa studietakten. Undervisningen kan även differentieras om man därigenom anser sig kunna stödja elevens inlärning. Om varken differentierad undervisningen eller stödundervisning kan anses vara tillräckliga åtgärder för att undanröja eller lindra inlärningsoch anpassningssvårigheterna, har eleven enligt lagens 17 1 mom. rätt att få specialundervisning utöver den övriga undervisningen. Undervisningen är enligt bestämmelsen avsedd för elever med lindriga inlärnings- eller anpassningssvårigheter. Det vanligaste är att denna s.k. deltidsspecialundervisning ges till elever med tal-, läs- och skrivsvårigheter. Specialundervisning på deltid kan även ges elever som har lindriga inlärningssvårigheter i enskilda ämnen. På samma sätt som i stödundervisningen beslutar den som ordnar undervisningen om på vilket sätt deltidsspecialundervisningen skall ordnas och om hur mycket deltidsspecialundervisning eleven behöver för att inlärnings- eller anpassningssvårigheterna skall undanröjas eller förebyggas. Undervisningen ordnas i form av s.k. klinikundervisning utanför lektionerna eller som kompanjonundervisning inom en allmän undervisningsgrupp. Enligt lagen om förvaltningsförfarande skall elevens vårdnadshavare höras innan ett beslut om att ordna specialundervisning på deltid fattas och information om undervisningstiderna skall ges på förhand. Deltidsspecialundervisningen sköts av sådana lärare som enligt 8 1 mom. i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet är behöriga som speciallärare. Elever med läs- och skrivsvårigheter kan enligt ovan nämnda författningar få behövlig undervisning. Elevernas svårigheter i läsning och skrivning och förebyggandet av dem liksom rehabilitering har under hela den tid grundskolan verkat varit centrala föremål för utveckling i undervisningen. Elevernas läs- och skrivsvårigheter har i hög grad uppmärksammats i den pedagogiska, psykologiska och specialpedagogiska forskningen. Utgående från forskningsresultaten har man även kunnat utveckla undervisnings- och rehabiliteringsmetoder som främjar läs- och skrivförmågan. Finland har fyra universitet som utexaminerar speciallärare, tre finskspråkiga och ett svenskspråkigt. Vid de här universiteten utexamineras årligen kompetenta speciallärare som söker till 4

5 Ministerns svar KK 53/2001 vp Leena Rauhala /skl uppgifter som speciallärare. Alla speciallärare har färdigheter att stödja elever med läs- och skrivsvårigheter. Även klasslärarutbildningen innehåller specialpedagogiska studier. Förskoleundervisningsreformen trädde i kraft den 1 augusti Enlig lagen har alla sexåringar rätt att få förskoleundervisning från och med augusti Syftet med undervisningen är att göra eleverna mer beredda att börja i den grundläggande undervisningen. Särskild uppmärksamhet kan ägnas läs- och skrivförmågan hos elever i förskoleundervisningen och stöd kan vid behov ges, om en elev har bristfälliga färdigheter som förutsätter detta. När förskoleundervisningen täcker hela landet kommer den i betydande grad att förbättra utvecklingen av inlärningsförmågan hos eleverna. I förskoleskedet är det tillsammans med familjen möjligt att stödja utvecklingen av barnets inlärning och vid behov använda pedagogiska metoder för att hjälpa upp elevens inlärningsförmåga. Det är i detta sammanhang viktigt att också ta upp statsrådets förordning om ändring av 14 studentexamensförordningen, som gjordes i februari. Ändringen förbättrar förutsättningarna för elever med läs- och skrivsvårigheter att klara sig i studentskrivningarna. Ändringen av förordningen gör det möjligt att vidta vissa sådana avvikande arrangemang för deltagarna som minskar de problem att lyckas i skrivningarna som beror på de aktuella svårigheterna. Läs- och skrivsvårigheter jämställs genom författningsändringen med arrangemangen för handikappade som deltar i studentskrivningarna. Ändringen gäller redan i höstens studentskrivningar. En elev med läs- och skrivsvårigheter som deltar i studentskrivningarna bör kunna visa sina svårigheter genom ett utlåtande av två tillförlitliga experter, den ena medicinsk specialist. Elever med svårigheter som gäller inlärningen har, och om de förekommer i synnerhet i läsning och skrivning, enligt lagen om grundläggande utbildning möjlighet att få specialundervisningen som stöder inlärningen eller annan undervisning som stöder inlärningen under hela den tid allmänutbildningen varar. Möjligheterna att få stödtjänster varierar dock från ort till ort. Helsingfors den 1 mars 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5