JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö
|
|
- Aleksi Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö
2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma HÄMÄLÄINEN, JARI: Energian käyttö Ruotsin rakennustyömailla Kandidaatintyö, 38 sivua Joulukuu 2011 Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastaja: Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Avainsanat: Ruotsi, energia, lämmitys, kuivatus, sääsuojaus, rakentaminen Tämän kandidaatintyön oli tarkoitus olla esitutkimus tulevalle diplomityölle. Kandidaatintyö pyrki selvittämään, kuinka Ruotsin rakennustyömailla käytetään energiaa. Tarkoituksena oli käydä läpi myös rakennustyömailla käytettäviä lämmitysja kuivatuslaitteita, mitkä vaikuttavat suuresti rakennustyömaan energian käytön määrään sekä rakennusaikaisiin kustannuksiin. Osana työtä selvitettiin millaisiin kehityshankkeisiin Ruotsissa on ryhdytty, jotta energiaa voitaisiin säästää nimenomaan rakennusaikana rakennustyömaalla. Ruotsalaiset ovat kiinnittäneet paljon huomiota ympäristöystävälliseen toimintaan. Ruotsissa ympäristöystävällisiä ratkaisuja on tuettu ja ruotsalaiset suosivat kulutustottumuksillaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Ruotsalaiset rakennusliikkeet pyrkivät luomaan imagoa ympäristöystävällisinä rakentajina. Tähän mennessä keinoja ovat olleet pääasiassa sähköenergian tuottamistavan valinta ja logistiikan osa-alueen kehittäminen. Työmaa-aikaista energian kulutusta on yritetty pienentää, mutta vastaan on tullut vertailun suorittaminen eri kohteiden välillä ja raja-arvojen määrittäminen. Rakentamisessa jokainen kohde on aina erilainen; sekä rakennuspaikka että -ajankohta vaihtelevat. Rakentamisajankohdalla on suuri merkitys energian käyttöön. Ajankohdalla voidaan vaikuttaa lämmittämisen, kuivattamisen ja valaistuksen määrään. Talvella rakennettaessa tarvitaan aina lämmitystä, jolloin energian käytön suuruuteen voidaan vaikuttaa lähinnä lämmitysmenetelmällä ja rakennuksen tiiveydellä. Suurimmat energian kuluttajat rakennusaikaisessa lämmityksessä ovat liiallinen lämmittäminen, rakennuksen vaipassa olevat aukot, lämmön epätasainen jakautuminen sekä hallitsematon ilmanvaihto. Rakentamisajankohta vaikuttaa myös rakennuksen kuivatusmenetelmiin. Koneellisien tilakuivaimien käyttö tulee kyseeseen yleensä vain syksyisin tai nopeuttamaan kuivumisprosessia. Lämmittimiä yhdessä ilmanvaihdon kanssa käytetään yleisimmin kuivattamiseen, tämä ei aina ole energiatehokkain menetelmä. Ruotsissa rakennuskuivaintekniikka on kehittynyttä, mistä kertovat useat ruotsalaiset rakennuskuivain merkit esimerkiksi Munters, Corroventa, Veab ja El Björn. Rakennustyömailla koneellisten kuivainten käytöstä ei löydy kunnolla tietoutta. Kuivatusasiantuntijat ovat pääasiassa erikoistuneet korjausrakentamisen puolelle. Uudisrakentamisen puolella kuivatusta voidaan pienentää huomattavasti sääsuojauksella. Sääsuojaus on rakennustyömaan arkipäivää, tämän vuoksi sääsuojaus tulee suunnitella kunnolla.
3 III ALKUSANAT Tämä kandidaatintyö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja -talouden yksikköön. Tutkimuksen ohjaajana ja tarkastajana toimi Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kiitän kaikkia hankkeessa mukana olleita. Erityiskiitos kuuluu Olli Teriölle ja Hämeen Rakennuskone Oy:stä mukana olleille. Tampereella Jari Hämäläinen
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta Tavoite ja rajaus Suoritus ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS KUIVATUSMENETELMÄT Rakennuksen kuivattaminen Kuivattamisen suunnittelu Lämmitys ja ilmanvaihto Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Absorptiokuivain Yhdistelmäkuivain Terminenkuivain Mikroaaltokuivain Infrapunakuivain Betonin lämmityskaapeli Kuivattaminen radioaaltojen avulla Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Kuivatuksen valvonta LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET Lämmitystarve Lämpövuodot Energiansäästömahdollisuudet Valaistus Työmaatilat Kontit / väliaikaiset varastotilat Koneet Kuivatus Lämmitys Tiedottaminen ja arviointi LÄMMITYSMENETELMÄT Menetelmä vaihtoehdot Kaukolämpö Nestekaasulämmitys RAKENNUKSEN SÄÄSUOJAUS Sääsuojauksen merkitys Sääsuojat KEHITYSHANKKEITA Betonin kuivuminen Sementti määrän merkitys betonissa Betonin uudelleen kastuminen Betonin kuivattaminen Työmaatilojen energian kulutuksen pienentäminen Parannusehdotukset työmaatiloihin energiansäästämiseksi...32
5 8.3 Lämmityslangan käyttö betonilattian kuivatuksessa POHDINTA Tulosten yhteenveto Jatkotutkimukset LÄHTEET
6 6 TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Työmaatila Sääsuoja Sääsuojaus Tilapäinen rakennus, joka sisältää työmaa-aikaiset sosiaalitilat ja muut työmaan toimintaan liittyvät tilat Rakenteellinen suoja haitallisia sääoloja vastaan Säältä, kuten vedeltä, lumelta ja UV-säteiltä suojaaminen Kevyt peite Kevyt rakenteinen suojapeite, paino tyypillisesti alle 200g/m 2 Eristepeite RH WC-suhde LTO U-arvo Kaksi tiivistä peitettä, joiden välissä eristekerros, on liitettynä yhteen Suhteellinen kosteus (relative humidity) Vesi-sementtisuhde betonissa Lämmön talteenotto Lämmönläpäisykerroin W/(K m²)
7 7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Tämän kandidaatintyön tarkoitus oli selvittää ja ohjata tulevaa diplomityötä. Diplomityö tulee käsittelemään rakennusaikaisen energian käytön vähentämisen keinoja sekä rakennustyömailla käytettävän energian määrän selvittämisen. Paineet energian käytön vähentämiselle ovat tulleet suuremmiksi niin hallinnon kuin taloudellisten tekijöiden kautta. Yrityksille energiatehokas rakentaminen tarkoittaa kilpailukyvyn nousua sekä ympäristöystävällisempää imagoa. Diplomityö on tarkoitus tehdä rakennustoimisto Pohjolan ja Hämeen Rakennuskone Oy:n kanssa. Jotta diplomityö voitaisiin kohdistaa tutkimaan oikeita ja hyödyllisiä asioita, niin taustaselvitykseksi tarvitaan toimintamalli toisesta maasta, jossa asioita on jo mietitty. Kandidaatintyössä valittiin tutkittavaksi maaksi Ruotsi, sillä se on ilmastoltaan ja lainsäädännöltään samankaltainen maa Suomen kanssa. Suomessa käytetään paljon ruotsalaisia koneita, kuten rakennuskuivaimia ja lämmittimiä. Ruotsalaisilla ovat energia- ja ympäristökysymykset olleet esillä jo pitkään, joten Ruotsi soveltuu hyvin suunnan näyttäjäksi myös rakennusaikaisen energian säästön puolella. 1.2 Tavoite ja rajaus Työssä päätavoitteena selvittää Ruotsin rakennustyömailla tällä hetkellä käytettävän energian määrä ja keinot energian käytön vähentämiseksi. Työssä osatavoitteena olivat: selvittää, mitkä ovat Ruotsissa käytettävät rakennuslämmittimet ja -kuivaimet tutkia kuinka kuivatus järjestetään energiatehokkaasti sekä vertailla eri menetelmiä tutkia, mihin asioihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, jotta energian kulutuksessa saadaan suurimmat säästöt aikaiseksi pyrkiä selvittämään onko Ruotsissa käytössä tai kokeilussa joitakin erityiskeinoja energian kulutuksen pienentämiseksi. 1.3 Suoritus Kirjallisen materiaalin löytyminen oli heikkoa, sillä monet painetut teoksen olivat liian vanhoja työssä hyödynnettäviksi. Tämän vuoksi työn suoritus rajoittui pääasiassa ruotsalaisilta internet sivuilta löytyvään materiaalin, kuten opinnäytetöihin ja rakentajien, valmistajien ja hallinnon sivustoiden materiaaliin. Työssä oli mukana myös yksi kysymyslomakkeella suoritettu haastattelu ruotsalaisen kuivausalan yrityksen edustajalta.
8 8 2 ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN Energian käytön vähentäminen on ollut jo pitkään esillä EU:ssa, joko suoranaisesti tai päästönormien kautta. Ruotsin alkanut EU-puheenjohtajuuskausi toi osaltaan vauhtia ympäristökysymyksiin ja energiansäästöön. Ruotsin puheenjohtajuuskauden tavoitteena oli saada aikaan Kööpenhaminassa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen joulukuuhun 2009 mennessä kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoden 2012 jälkeen. Kioton ilmastopöytäkirja umpeutuu vuonna EU:n tavoitteena on vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasolta. Edellytyksenä on, että tästä saadaan aikaan kansainvälinen sopimus [17]. Kööpenhaminan kokous ei kuitenkaan vastannut EU:n sille asettamia tavoitteita. Päästöjen vähennystavoite jäi Kööpenhaminan kokouksen jälkeen 20 prosenttiin. EU:n tavoitteisiin tarvitaan todellisia ponnisteluja monelta taholta. Rakennusala Ruotsissa on aikaisemmin kehittänyt lähinnä logistiikan osa-aluetta. Rakennustyömaan energiankäytön valvonta on ollut vähäistä. Tiukentuvien energian kulutusvaatimusten takia rakennusliikkeidenkin on osallistuttava energiansäästötoimiin. Yritykset ovat kiinnittäneet huomioita energian kulutukseen myös kasvaneen energian hinnan kautta. Rakentamisessa jatkuvat muutokset hankaloittavat pysyvien ratkaisuiden tekemistä. Mikäli pysyviä ratkaisuja halutaan tehdä tulevat ne kohdistaa rakennusliikkeiden toimintamalleihin ja rakennustyömaan tavarantoimittajille. Rakentamisessa tulee muistaa, että ei kannata tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät tule maksamaan itseään takaisin. Esimerkiksi vain yhdessä työvaiheessa käytettävää sähkötyökalua ei välttämättä kannata vaihtaa uuteen ennen kuin laitteen käyttöikä on saavutettu. Ruotsissa 40 % energian käytöstä suuntautuu asuin- ja julkisiin rakennuksiin. Kyseisestä määrästä 85 % menee käytönaikaiseen kulutukseen ja loput 15 % kuluu rakentamisvaiheen eri prosesseissa [5]. Vuonna 2004 Ruotsissa rakennusala käytti yhteensä MWh energiaa. Tämä vastaisi noin omakotitalon lämmittämiseen ( kwh/vuosi) tarvittavaa energiamäärää [1]. Kuljetuspuolella käytettiin koko alan käyttämästä määrästä 32 % eli MWh. Kuljetuspuolella energiamäärä polttoaineeksi muutettuna tarkoittaa m 3 bensiiniä ja m 3 dieseliä [1]. Kuljetuspuolella on potentiaalia energian vähentämiseen, mikä on jo huomattu Ruotsissa. Kaiken kaikkiaan rakennusalalla kulutettiin bensiiniä m 3 ja dieseliä m 3 eli noin kaksinkertaisesti kuljetuspuolen käyttämän määrän. Isoin osa kuitenkin tästä polttoainemäärästä kuluu infra -rakentamisen puolella. Tähän energian kulutukseen voitaisiin vaikuttaa parhaiten maankäytön suunnittelun puolella. Maankäytössä tulisi suunnitella korkeusasemat sellaisiksi, että turhilta maansiirroilta vältyttäisiin. Maansiirtoja kuitenkin joudutaan tekemään, jolloin siirtomatkoihin tulisi suunnittelupuolella kiinnittää myös huomiota. Nestekaasun käytön rakennusalalla on arvioitu olevan 3000 tonnia. Tämä on energiaksi muutettuna MWh. Biopolttoaineita käytettiin lähes saman verran kuin nestekaasuakin eli MWh. Myös kaukolämmön kulutus on samalla tasolla nestekaasun ja biopolttoaineiden kanssa eli MWh. Sähkön käyttö on huomattavasti suurempaa edellisiin energia muotoihin verrattuna eli MWh. Sähkön käyttö on noin 15 % rakennusalan kokonaisenergian kulutuksesta [1].
9 9 Energian kulutus energiamuodoittain maakaasu 9 % 3 % 15 % nestekaasu biopolttoaine kaukolämpö 47 % 23 % sähkö bensiini diesel polttoöljy Kuva 1. Energian kulutuksen jakaantuminen Ruotsissa koko rakennusalalla energiamuodoittain. Yllä olevassa kuvassa on koko rakennusalan käyttämä energian määrä. Mikäli kuvasta rajataan pois logistiikan ja infra -rakentamisen käyttämä energia eli käytännössä dieselin ja bensiinin osuudet, niin saadaan arvio kuinka paljon kuluu energiaa runkoja sisävaiheen rakentamisessa. Kuvasta arvioituna osuus olisi 30 % koko rakennusalalla käytetystä energiasta. Tästä määrästä puolet on sähköenergian käyttöä. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että kuljetus ja maansiirtokoneet käyttävät lähes kaiken dieselin ja bensiinin, eivätkä juurikaan muita energia muotoja. Alla olevassa kuvassa osa-alue muut sisältää muun muassa sähkökäyttöisten työkoneiden ja lämmittimien sekä työmaan valaistuksen kuluttaman energian. Osa-alueesta muut nähdään, että rakennusaikaisen sähkön kulutus suurinta. Toisen merkittävän kulutuksen muodostaa lämmitysöljyn käyttö. Työmaa-aikaisilla toimilla voidaan oleellisesti vaikuttaa sähkön kulutukseen. Energian käytön jakaantuminen Energia [MWh] biopolttoaine kaukolämpö maakaasu polttoöljy sähkö nestekaasu diesel bensiini 0 kuljetus työkoneet muut Kuva 2. Energiankäytön jakaantuminen osa-alueisiin koko rakennusalalla [2].
10 10 3 TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS Työmaan runko- ja sisätyövaiheiden energian kulutus on noin 30 % koko rakentamisessa käytettävästä energiasta. Tästä määrästä puolet kuluu sähköenergiana. Sähköenergiaa käyttävät valaistus, sähkölämmittimet, kuivaimet ja monet työkoneet. Arviot erityyppisten työmaiden työmaa-aikaisen energiankulutuksen määrästä vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osaltaan rakentamisen ajankohdan ja rakennuspaikan vaihteluista. Suurin syy vaihteleviin arvioihin on kuitenkin luotettavien tutkimusten vähäinen määrä. Arvot rakentamisessa käytetyistä energiamääristä helpottaisivat vertailua hankkeiden välillä. Tällöin myös onnistuneet sääsuojausratkaisut näkyisivät vertailussa. NCC on tehnyt energian käytön tutkimuksen kuudesta asuinkerrostalokohteesta. Tutkimuksessa ei ole eritelty tarkemmin energiankäytön jakautumista. Tuloksena saatiin, että energiaa käytetään rakentamiseen keskimäärin 73 kwh/m 2 [5]. Tämä tarkoittaa noin 25 kwh/m 3. Eräässä opinnäytetyössä Ruotsissa on tutkittu sähköenergian käytön jakaantumista: noin 70 % kerrostalorakentamisessa käytettävästä sähköstä menee työmaakoppien lämmitykseen ja valaistukseen [6]. Samassa tutkimuksessa on todettu, että modernilla rakentamisella voidaan tehdä säästöjä sähköenergian kulutukseen arviolta 40 % [6]. Tämä tarkoittaa säästömahdollisuutena Ruotsissa vuositasolla yli MWh, kun yhteensä sähkönkulutus rakennustyömaalla on noin MWh. Tutkimus ainakin osoittaa, että jo pelkästään kiinnittämällä erityishuomiota valojen ja lämmittimien käyttöön voidaan saada aikaiseksi merkittäviä säästöjä. Alla olevista kaavioista voidaan nähdä, kuinka sähköenergian kulutus jakautuu työmaalla. Kaaviosta voidaan päätellä, että sähköenergian kulutus on lähes yhtä suurta runko- ja sisätyövaiheessa. Sähkön kulutuksen jakaantuminen eri rakennusvaiheissa 2 % 52 % 46 % Perustus Runko Sisätyö Kuva 3. Sähköenergiankäytön jakautuminen eräässä ruotsalaisessa rakennuskohteessa erirakennusvaiheissa (työmaatilat eivät lukeudu mukaan) [6].
11 11 Kuvasta 4 nähdään sähköenergian käytön jakautuminen: kaksi viidesosaa menee työmaatiloihin, neljäsosa menee valaistukseen, pieni osa menee torninosturin käyttöön ja loput muihin työmaan aikaisiin koneisiin. Lämmityskauden aikana sisävalaistus tuo lämpöä ja toimii näin sähkölämmittimien tavoin sisätyövaiheessa. Väliaikaisten työmaatilojen energian käyttö on huomattavin yksittäinen sähköenergian kuluttaja. Sähköenergian käyttö 4 % 27 % 41 % Torninosturi Muut Valaistus Työmaatilat 28 % Kuva 4. Runkovaiheen sähköenergian kulutuksen jakautuminen eräässä uudiskerrostalo kohteessa [6]. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on tutkittu, että työmaatilat vievät sähköä paljon. Suurimmat arviot ovat kwh / vuosi / työmaatila. Arviot sisältävät myös käyttösähkön.
12 12 4 KUIVATUSMENETELMÄT 4.1 Rakennuksen kuivattaminen Rakennuksen kuivattamisen pääperiaatteena voidaan pitää kosteuden siirtämistä ilmavirran mukana pois rakenteesta ja kuivatettavasta tilasta. Kuivuminen on mahdollista vain, jos kuivumisolosuhteet ovat suotuisat. Tämä tarkoittaa, että ilman suhteellisenkosteuden on oltava alhainen. Ilman suhteellisenkosteuden alhaisena pitäminen ei aina ole itsestään selvyys, sillä rakentamisen aikana ilmaan tuodut kosteuslisät vaihtelevat suuresti. Tällöin myös ilman kuivattamisen keinoja on tehostettava. Kuivatuksen tärkeys on tullut Ruotsissa esille erilaisten home- ja mikrobivaurioiden yleistyttyä. Ruotsissa vaatimuksena on kosteusmittaus ennen pinnoittamista, jotta vältettäisiin kosteuden aiheuttamat ongelmat. Rakenteen kosteuspitoisuuden alentamiseen on useita keinoja. Tehottomilla keinoilla tuhlataan ylimääräistä energiaa ja aikaa. Oikean kuivatustavan valinta edellyttää kuivatuksen huomiointia jo suunnitteluvaiheessa muun muassa aikataulutuksessa ja rakennusmateriaaleja valittaessa. Kuivatuksessa tilaajan rooli nousee esille. Hankkeen tilaajan tulee valvoa ja tiedostaa riskit, jolloin kiinnitettäisiin enemmän huomiota kosteusasioihin. Kun tilaaja tiedostaa kuivatukseen liittyvät asiat, hän voi vaatia parempaa sääsuojausta ja muita kuivana pitoon sekä kuivatukseen liittyviä asioita [11]. Kuivattamista tarvitaan koko rakentamisen ajan. Runkovaiheessa kosteutta tulee betonivaluista ja sadevesistä. Erilaiset sisätyövaiheet, kuten tasoitteet, rappaukset ja pintavalut, tuovat suuren määrän kosteutta rakennuksen sisäilmaan rakentamisen myöhemmässä vaiheessa. Ruotsissa käytetään kuivatukseen hyvin samantapaisia laitteita ja menetelmiä kuin Suomessakin [3]. Uudisrakentamisessa käytetyimmät kuivaintyypit ovat tilakuivaimet: kondenssikuivain ja absorptiokuivain. Kondenssikuivaimien käyttö on yleisintä. Tilakuivauskohteissa uudisrakentamispuolella käytetään 98 % tapauksista kondenssikuivaimia [4]. Koko rakentamisen ajan rakennukseen tuodaan lisää kosteutta. Tämän vuoksi tulee huolehtia, että kosteuspitoisuudet ennen pinnoitusta ovat riittävän alhaiset. Tarvittaessa lisäkosteutta tulee poistaa pinnoitusvaiheenkin aikana lisäämällä kuivaimia tai tehostamalla ilmanvaihtoa. Aina ei riitä, että tarkastellaan rakenteessa olevaa kosteutta, vaan tulisi myös huomioida rakenteeseen tuotava kosteus Kuivattamisen suunnittelu Kuivattaminen rakennustyömailla vaatii suunnitelmallisuutta, sillä kosteuslähteitä rakennusaikana on paljon. Lyhyimpään kuivatusaikaan ei päästä pelkästään optimaalisilla kuivatusolosuhteilla vaan lisäkosteuslähteet tulee minimoida. Kosteuslähteiden minimointi tarkoittaa hyvää rakennuksen ja materiaalien sääsuojausta. Suunnittelua ei voida täysin tehdä ennen rakentamista, sillä olosuhteiden muutokset vaikuttavat voimakkaasti kuivumiseen. Hyvään kuivatus tulokseen päästään, kun pidetään kuivumisolosuhteet hyvinä koko rakentamisen ajan. Suunnittelussa tulisi ainakin huomioida etukäteen seuraavat asiat [11]: laskelma riittävän alhaisesta kosteuspitoisuudesta lattiapinnoitteen alla, esimerkiksi muovimattoja käytettäessä
13 13 laskelma eri materiaalien kuivatusajoista tiedot, miten ilmatiiveys saavutetaan ja tulevat kosteusvuodot voidaan ehkäistä katto- ja holvivesien sekä ikkuna-alueidenvesien ohjaus katemateriaali kattokaltevuuden mukaan materiaalien käsittely oikeiden materiaalien käyttö, käytetään materiaaleja joiden kosteusominaisuudet tiedetään. Vuodenaika vaikuttaa suuresti kuivatustarpeeseen ja kuivatusmenetelmän valintaan. Kuivatukseen vaikuttavia asioita ovat [11]: rakennuksen suunnittelu ja geometria rakennuksen kuivausmenetelmä käytettävät materiaalit pinnoitus vuodenaika kuivatusprosessin vaihe Vesihöyrypitoisuudet vaihtelevat ilmassa eri vuodenaikoina ja näin ollen kuivatus riippuu oleellisesti ilman vesihöyryn määrästä ja lämpötilasta. Esimerkiksi pakkasilmaa lämmitettäessä saadaan alhaisen vesihöyryn omaavaa ilmaa kuivatuskäyttöön, kun puolestaan kesällä vastaavalla lämpötilalla vesihöyrypitoisuus on huomattavasti suurempi. Taulukko 1. Vesihöyrypitoisuus lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että lämpötilan ollessa 20 ºC ja suhteellinen kosteus 50 %, niin ilman vesihöyrypitoisuus on 8,6 g/m 3. Yleensä syksyisin ulkoilman suhteellinen kosteus on 80 % - 90 %, jolloin käytännössä ulkoilmanilman on oltava alle 10 asteista, jotta tehokkaat kuivumisolosuhteet voidaan pitää yllä ilmanvaihdon ja lämmityksen avulla.
14 Lämmitys ja ilmanvaihto Lämmitystä ja ilmanvaihtoa käytetään aina kuivattamiseen rakentamisen aikana. Ilmanvaihdon määrä vaihtelee suuresti. Varsinkin kylmänä aikana ilmanvaihto lisää huomattavasti lämmityskuluja eikä välttämättä takaa hyviä kuivatusoloja. Ilmanvaihtoa tapahtuu sekä tahattomasti että tarkoituksellisesti. Rakenteen tiiveydellä voidaan vaikuttaa hallittuun kosteuden poistamiseen [11]. Hyödyt kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: yksinkertainen ja helppo tapa alhaiset käyttökustannukset sisäilman vaihtuvuus. Haitat kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: vaikea valvoa kuivausta ilman koneellista ilmanvaihtoa toimii huonommin kesällä, kun vesihöyrypitoisuus on korkea talvella energian tuhlausta. Hyödyt kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmitys vaatii vain vähän valvontaa yksinkertainen ja hyväksi todettu menetelmä nopeuttaa betonin kovettumista kaukolämpöpuhaltimien luotettavuus on hyvä diesel-lämmittimet ovat tehokkaita erittäin tehokas menetelmä talvella. Haitat kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmityksen kalleus ja rajallinen lämmitysteho propaanipuhaltimista vettä ja palamisen epäpuhtauksia tilaan diesel-lämmittimien luotettavuus, melu ja huolto lämpöä kuluu hukkaan ilmanvaihdon myötä kaukolämpölaitteiden mahdolliset vuodot lämpimän ilman jakaminen tasaisesti voi olla vaikeaa. Lämmittimillä kuivattaessa kuivatustehon laskennassa käytetään Ruotsissa arvoa W/m 2, tilan korkeuden ollessa maksimissaan 3,4m. Kuivan- ja lämpimänilman noustessa ylöspäin, tulee huolehtia laitteiden oikeanlaisesta sijoituksesta ja tarvittavista tilan osastoinneista [11]. 4.2 Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Kondenssikuivain on Ruotsissa rakennusalalla koneellisista kuivaimista käytetyin laite. Kondenssikuivaimen käyttö soveltuu vain yli 15 asteen lämpötiloihin, alhaisemmissa lämpötiloissa kuivatusteho huononee selkeästi [11].
15 15 Kuva 5. Kondenssikuivaimen toimintaperiaate [14]. Kondenssikuivaimessa lämmin- ja kosteailma johdetaan jäähdytetyn kennoston läpi, jolloin kennoston pintaan tiivistyy vettä. Vesi johdetaan kennoston alla olevaan astiaan tai letkua pitkin pois tilasta. Kuivunut ilma johdetaan lämmitettynä takaisin huoneilmaan Absorptiokuivain Absorptiokuivaimen käyttö on yleistynyt varsinkin korjausrakentamisen puolella, uudisrakentamisen puolella absorptiokuivaimen käyttö on vielä vähäistä. Absorptiokuivaimen sisällä pyörii hygroskooppisesta aineesta tehty levy. Levyn pyörintänopeus on noin 10 kierrosta tunnissa. Levy ohittaa kaksi ilmavirtaa. Toinen on kosteailma, mikä puhalletaan levyn läpi jättäen kosteuden levyyn. Toinen ilmavirta puolestaan kuivattaa levyn puhaltamalla lämmitettyä ilmaa läpi vastakkaiseen suuntaan. Ruotsissa laitetta käytetään pääasiassa vesivahinkojen yhteydessä ja lämpötilan alittaessa 15 astetta. Lämpötilan ollessa 5-15 ºC ja RH 50 % on absorptiokuivaimella nelinkertainen kuivatuskapasiteetti verrattuna kondenssikuivaimeen [11]. Absorptiokuivainta voidaan pääasiallisesti käyttää kahdella tavalla: imemällä kosteaa ilmaa rakenteista tai puhaltamalla ilmaa rakenteisiin. Yleisimmin uudisrakennuspuolella käytetään absorptiokuivainta pelkästään kosteuden poistoon, jolloin imetään kosteaa ilmaa ja puhalletaan kuivatettu ilma takaisin tilaan. Erotettu kostea ilma johdetaan tilasta pois. Kuva 6. Absorptiokuivaimen toimintaperiaate [13].
16 Yhdistelmäkuivain Yhdistelmäkuivaimella tarkoitetaan kuivainta, mikä toimii kuin absorptiokuivain, mutta märkää ilmaa ei puhalleta ulos vaan se kondensoidaan ja johdetaan veden muodossa pois. Samalla laitteessa on yleensä lämmitin [12]. Tällaisessa kuivaimessa etuna on energiatehokkuus lämmityskaudella, sillä lämmintä ilmaa ei johdeta ulos. Kuivain on usein kuitenkin kuivatuskapasiteetiltaan tavallista absorptiokuivainta tehottomampi. Kuva 7. Yhdistelmäkuivaimen toimintaperiaate [14]. Ilmankuivaimien edut [11]: kuivausmahdollista korkeissa kosteuspitoisuuksissa säätömahdollisuuksia mahdollista käyttää, kun tuuletus ei ole kannattavaa tai ei auta voidaan käyttää myös lisä lämmitintä. Ilmankuivaimien haittana pidetään menetelmän herkkyyttä ulkoisille häiriöille kuten ovien avaamisille ja muille vuotoilmoille Terminenkuivain Terminenkuivain on uutta innovaatiota. Terminenkuivain on pääasiassa tarkoitettu tuulettuvien alapohjien ja ullakkotilojen kuivatukseen. Termisessä kuivaimessa lämmityslangat asennetaan esimerkiksi tuulettuvan alapohjan alapintaan. Lämmityslangat lämmittävät ilmaa rakenteen vierellä ja lämmennyt ilma tarkoittaa alentunutta kosteuspitoisuutta ilmassa. Esimerkiksi kolmen asteen lämpötilan nousu saattaa alentaa RH:ta 15 %. Kosteus siirtyy korkeammasta kosteuspitoisuudesta matalampaan. Termisessä kuivaimessa on yhdistetty tietokoneohjausyksikkö, joka valvoo kosteuspitoisuuksia, lämpötilaa, aikaa sekä asettaa kuivatuksen päälle tarvittaessa. Kosteus poistuu tuuletusaukkojen kautta lämpimän ilman mukana [14].
17 17 Kuva 8. Terminen kuivain [14] Mikroaaltokuivain Periaate mikroaaltokuivaimella on melkein sama kuin mikroaaltouunilla. Mikroaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joilla on hyvin lyhyt aallonpituus. Mikroaaltokuivain lämmittää paikallisesti lattiaa ja materiaali lämpiää. Kosteus nousee lattian pinnalle ja kone välillä tuulettaa kosteutta pois. Kuva 9. Mikroaaltokuivain, liikkuu automaattisesti kiskoja pitkin korjausrakentamiskohteessa [11]. Mikroaaltokuivauksen edut [11]: nopea menetelmä, kuivumisaikaa voi lyhentää jopa 80 % nopeampi tarkoittaa säästöjä energian kulutuksessa tuhoaa sienet ja homeitiöt kuivumisajan laskeminen on melko helppoa. Mikroaaltokuivauksen haitat [11]: korkeat lämpötilat betonissa, voi vaikuttaa betonin lujuuteen menetelmän riskit: vaarallinen ihmisille ja eläimille hankala isommissa tiloissa kosteuden kulun hallinta mikroaaltojen pysäyttäminen kuivatettavan rakenteen jälkeen kuivatustyömaan eristäminen ja työmaalle pääsyn estäminen.
18 18 Koneen käyttö vaatii erityisosaamista ja suojaustoimenpiteitä. Verrattaessa muihin kuivatustapoihin mikroaaltokuivain on hyvin nopea tapa kuivattaa vaakarakenteita. Kuivainta on käytetty pääasiassa vesivahinkokohteissa [11]. Haittapuoliensa vuoksi mikroaaltokuivainten käyttö on käytännössä loppunut Infrapunakuivain Infrapunakuivain on infrapunasäteilyyn perustuva kohdekuivain. Poistaa tehokkaasti kosteutta lämmittämällä vesihöyryä läpäisevän kohteen pintaa. Nostaa kosteuden ilmaan, minkä vuoksi on syytä käyttää absorptio- tai kondenssikuivainta tilassa, jollei ilmanvaihto ole riittävä [14]. Soveltuu lähinnä korjauskohteisiin. Kuivatusala on rajallinen. Tehokas keino nopeuttaa kuivumista, etenkin pienissä kohteissa Betonin lämmityskaapeli Käytetään betonin lämmittämiseen ja kovettamiseen talvibetonoinnissa. Soveltuu lähinnä lisälämmityksenä, mutta voidaan käyttää myös ainoana betonoinnin lämmitysmuotona. Lämmityslankaa voidaan käyttää kuivatukseen pidentämällä lämmitysaikaa. Lämmityslanka nostaa betonin lämpötilaa, jolloin diffusiivisesti siirtyvän kosteuden määrä kasvaa ja rakenne kuivaa nopeammin Kuivattaminen radioaaltojen avulla Radioaaltojen avulla tapahtuva kuivattaminen soveltuu pääasiassa veden kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden kuivattamiseen. Näin ollen radioaallot soveltuvat vain alapohjarakenteisiin, joissa on kapilaarista veden nousua. Radioaallot ovat myös terveydelle haitallisia. Tuote on vielä kehitysasteella [14] Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Sähkö-osmoosiin perustuvassa kuivauksessa porataan titaanilangalle reikiä anturoihin sekä perusmuuriin. Kuparisauva painetaan maahan vähintään kahden metrin päähän alempaan tasoon kuin titaanilanka. Sauva kytketään kaapelin kautta järjestelmään, jonka jälkeen lankaan kytketään jännite. Kapilaarinen vesi lähtee hakeutumaan kohti maassa olevaa kuparisauvaa. Sähkö-osmoosia käytetään katkaisemaan kapilaarista vedennousua. Menetelmä soveltuu vanhoihin rakennuksiin, joissa lisävaluja ei voida tehdä. Menetelmä on haitallinen raudoitteille [14] Kuivatuksen valvonta Kuivatusta tulee valvoa ja tarkkailla koko ajan, jotta kuivatusolosuhteita voidaan säädellä sopiviksi olosuhteiden muuttuessa. Kuivatuksen valvonta ei ulotu pelkästään mittaamiseen, vaan koko rakennusprosessiin. Sisäilmaston mittaamisella ja materiaalien kosteuspitoisuuksien jatkuvalla tarkkailulla saadaan säästöjä, kun säädetään kuivatusolosuhteita tarpeen mukaan. Tällöin ei lämmitetä, eikä tehosteta ilmanvaihtoa tarpeettomasti.
19 19 5 LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄS- TÖMAHDOLLISUUDET 5.1 Lämmitystarve Energian käyttö lämmitykseen korostuu talvisin. Alla olevasta kuvaajasta nähdään lämmitystarpeen määrän ja -ajan jakautuminen. Kuvaajasta voidaan päätellä, että rakennettaessa syyskuun ja toukokuun välillä, käytetään lähes koko ajan jonkinlaista lämmitystä. Kuva 10. Lämmitystarpeen periaatekuvaaja eri vuodenaikoina Ruotsissa [19] Lämpövuodot Eniten lämpöenergiaa kuluttavat asiat rakennuksissa ovat ilmavuodot ja johtumishäviöt. Tämän vuoksi sekä hallittu ilmanvaihto, että huolella tehty ja tiivis ulkovaippa ovat merkittävässä asemassa energiansäästömahdollisuuksia mietittäessä. Rakennustyömailla tämä tarkoittaa lämmitettävien tilojen mahdollisimman aikaista ja rakennusajan kestävää suojausta sekä rakenneosien tiivistämistä. Ikkunat ja väliaikaiset ovet tulisi asentaa rakennukseen aikaisessa vaiheessa. Kuva 11. Lämpövuodot: rakenteiden läpi tai aukkopaikoista [19].
20 Energiansäästömahdollisuudet Rakennustyömaalla energian säästökeinot ovat samankaltaiset kuin valmiissa taloissakin. Rakennusaikana yleensä keskitytään valmiin tekemiseen, eikä niinkään väliaikaisiin rakenteisiin tai suojaukseen. Pienillä asioilla voidaan tehdä suuriakin säästöjä energian kulutuksessa. Tärkeimpiä asioita ovat tiiveyden saavuttaminen, tehokas lämmitysjärjestelmä ja olosuhteiden valvonta. Olosuhteiden valvonnan avulla huomataan epäkohdat joihin tulee puuttua. Lämpötilan tarkkailulla todetaan eristyksen puutteellisuus tai riittämätön ilman kierto lämmitettävässä kohteessa. Lämpötilan tasaisena pitäminen vähentää selvästi energiankäyttöä, sillä tilan yläosassa liian korkean lämpötilan ylläpitäminen kuluttaa energiaa. Rakennustyömailla hissikuilun kautta siirtyy lämpöä tehokkaasti ylempiin tiloihin. Tällöin ylempänä on kuuma, mutta alhaalla tarvitaan lisälämmitystä. Tällöin sulkemalla hissikuilu kerroksittain voidaan pienentää yläosan lämpötilaa sekä vähentää alaosan lämmitystarvetta. Lämpötilaa laskettaessa saadaan aikaan noin 5 % säästö jokaista laskettua astetta kohden [19]. Työskentely- ja kuivumisolosuhteet täytyy kuitenkin säilyttää hyvinä. Liian korkea lämpötila haittaa tehokasta työskentelyä, vaikka kuivumisolosuhteet olisivat suotuisat. Tällöin lämpötilan laskeminen saattaa tulla kyseeseen. Lämmön talteenotolla saavutetaan suurin hyötysuhde kovilla pakkasilla. LTO auttaa silloin eniten, kun lämmitystarvekin on suurin. LTO olisi mahdollista toteuttaa myös rakennusaikaisena. Kuitenkin monet runkovaiheen lämmittimet kierrättävät sisäilmaa, eikä erillistä ilmanvaihtojärjestelmää ole vaan korvausilma tulee vuotoilmojen kautta. Ilman rakennuksen tiivistä vaippaa ja erillistä ilmanvaihtoa ei lämmön talteenottoa voida järjestää. Energiatehokkaan rakentamisen myötä rakennusalan yrityksen imago paranee ja yritysarvo kasvaa. Hankkeen kokonaiskulut voivat nousta jopa 2 %, ellei työtä tehdä energiatehokkaasti. Vastaava luku valmiilla rakennuksella tarkoittaa jopa 3-5 vuoden lämmityskustannuksia [20]. Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on haastateltu eri rakennusalan toimijoita ja tultu tulokseen, että energian säästö tulisi saada laatuparametriksi jo tarjousvaiheessa. Tällöin rakennuttaja kiinnittäisi huomiota energiatehokkuuteen aikaisessa vaiheessa. Ongelmana on kuitenkin rakennusliikkeiden kiinnostuksen vähäisyys, jollei hankkeesta koidu välitöntä säästöä rahallisesti tai ajallisesti. Ongelmia tuottaa myös raportointi alihankkijoiden ja pääurakoitsijan välillä. Vertailu kohteiden kesken tuottaa myös vaikeuksia ja raja-arvojen laatiminen kullekin kohteelle on hankalaa [5]. Tällä hetkellä ei ole olemassa kunnollisia työkaluja, eikä tietoutta tehdä varmoja vertailuja hankkeiden välillä. Myös ohjekirjojen ja seurantamenetelmien puuttuminen hankaloittavat asiaa. Jokainen työmaa on aina yksilöllinen: koneet uudistuvat, menetelmät ja rakennuspaikka muuttuvat sekä ilmasto-olot vaihtelevat [20]. Varsinaista työkalua, mikä soveltuisi kaikkiin hankkeisiin, ei pystytä luomaan, mutta tärkeintä on kiinnittää huomiota energian käyttöön jatkuvasti. Kaikkien osapuolten on myös toimittava samassa hengessä ja pyrittävä kehittämään toimintaa energiatehokkaammaksi. Tietotekniikkaa kannattaa ottaa avuksi valvontaan ja seurantaan. Tietoisuuden lisääminen organisaatioiden sisällä on avainasemassa, kun uusia energiansäästökeinoja otetaan käyttöön [20]. Yleensä pelkät energiatehokkaat koneet eivät takaa energiatehokasta työtä. Oikeanlaisia työtekniikoita ja menetelmävalintoja varten tarvitaan myös kunnollisia ja luotettavia ohjeita sekä kokemusta. Tilaajalla on mahdollisuus vaikuttaa rakentamiseen vaatimalla parempia ratkaisuja ja valvomalla niiden toteutumista. Rakennuttajan aktiivisuudella energian säästötoimia kohtaan on mahdollista vaikuttaa energian kulutuksen minimointiin jo suunnitte-
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotRakennustyömaan energiakatselmus
1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä
LisätiedotBetonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
LisätiedotRakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö
Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Osataanko rakentaa energiatehokkaasti energiatehokasta? Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset
LisätiedotPäällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus
Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja 6.6.2016 Esityksen sisältö Tutkimuksen ja teknisen artikkelin tausta
LisätiedotFRAME-seminaari 8.11.2012
FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotKosteudenhallintasuunnitelman esimerkki
1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotLÄMMITYSKAAPELIT TALVIVALUIHIN JA BETONIN KUIVATUKSEEN
LÄMMITYSKAAPELIT TALVIVALUIHIN JA BETONIN KUIVATUKSEEN TALVIBETONOINNIN TOTEUTUS TURVALLISESTI, TEHOKKAASTI, 50% NOPEAMMIN Betonirakentamisessa kylmät ja kosteat rakennusolosuhteet voivat olla erittäin
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotHarjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys
Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotTOIMET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 TOIMET
Kuivatus Rakenteiden kuivumisaika- arvion laatiminen Kuivumisajan huomioiminen aikataulussa Kuivatuksen suunnittelu ja toteutus Yleisiä kuivatukseen liittyviä asioita 2 3 3 4 5 1 KUIVATUS Suuri osa rakenteista
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotRakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)
Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 3 / 2 / 2015 Hyvän sisäilman osatekijät Estetään ulkoa
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet
, seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotTIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotEnergiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
Lisätiedotenergian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa
Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotA4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
Lisätiedotkansi Enerventin perusilmeellä
Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotMassiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-
LisätiedotRIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN
RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
LisätiedotTALVIBETONOINTI
TALVIBETONOINTI TALVIBETONOINTI Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden omaava betoni kovetu nopeasti Betonin alhainen lämpötila
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotYhteenveto energiakatselmoinnista
Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotBetonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme
Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE
ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotTalvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Talvibetonointi Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Talvibetonointi Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat. Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden
LisätiedotOulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen
Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje
LisätiedotEnergiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla
Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotMahdottomuus vai mahdollisuus
Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh
LisätiedotEnergy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28
Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotJARI HÄMÄLÄINEN RAKENNUSTYÖMAAN ENERGIATUTKIMUS Diplomityö
JARI HÄMÄLÄINEN RAKENNUSTYÖMAAN ENERGIATUTKIMUS Diplomityö Tarkastajat: professori Teuvo Tolonen ja tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotPirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus
Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian
LisätiedotIhminen on Energiaholisti
Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotMaatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio
Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotNäin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet
Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotKERROSTALOILMANVAIHTO 2019
KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 VALLOX OY Loimaa Kokonaispinta-ala 13 400 m² Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl Särmäysautomaatti CNC-ohjatut särmäyspuristimet Kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa Loppukokoonpanolinjat
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotSisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24
ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotPassiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen
Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)
Lisätiedot