Puurakentamisen RoadShow 2013

Transkriptio

1 Puurakentamisen RoadShow 2013 Lappeenranta Puurakentaminen rakennusvalvonnan ja rakennesuunnittelun näkemyksestä L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Tarkastusinsinööri Jarno Junnonen Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta 1

2 Puurakentaminen käytännössä Lappeenrannassa Vapaa-ajan rakennukset - Lähes kaikki vapaa-ajan rakennukset rakennetaan puurunkoisina (hirsi- tai puurankarunko, myös suurelementtitoimituksia) Pientalot - Pääosa pientaloista on talotehtaan toimittamia puurunkoisia rakennuksia (suur- ja tilaelementit, pre-cut), edelleen rakennetaan myös paikan päällä pitkästä tavarasta (mm. haja-asutusalueella) Rivitalot - Pääosa rivitaloista rakennetaan puurunkoisina paikan päällä pitkästä tavarasta (myös tilaelementtitoimituksia) Hallirakennukset (teollisuus- ja tuotantorakennukset sekä myymälät) - Osa hallirakennuksista rakennetaan paikan päällä pitkästä tavarasta (yläpohja NR-rakenteinen) että liimapuurunkoisina (paloluokka P2) Asuinkerrostalot - Ei käynnissä olevia puukerrostalohankkeita tällä hetkellä 2

3 Julkinen puurakentaminen Lappeenrannassa Esim. Kasukkalan kyläkoulu (2010/2011, 1174 kem 2, paloluokka P2) 3

4 Puurakentamisen haasteita pienissä kohteissa nyt (pientalot, rivitalot) (1/2) Suurelementtirakentamisen tuomia muutoksia - Rakentamisaika lyhentynyt rakenteiden kuivumiseen tulee varata riittävästi aikaa (mm. betonilaatan pinnoitettavuus) - Elementtirakenteiset päätykolmiot tuettava yläpohjarakenteisiin aiemmin päätyseinän täyspitkät runkotolpat tukivat osaltaan kattoristikkoja kaatumista vastaan - Elementtien vaakasaumat sivuttaistuettava tasosta ulospäin ilman välipohjaa olevat 2-kerroksisten talojen ylös asti avoimet tilat NR-rakenteiden sisäiset ja ulkoiset tuennat sekä korjaukset - Vaativia rakenteita (A2-2002: A-vaativuusluokka, L < 25 m) kaikki korjaus- ja muutossuunnittelu NR-rakenteiden suunnittelijan kautta! - Tuoteosatoimituksia päärakennesuunnittelija tarkastaa ristikkosuunnitelmat: kantavat linjat, tukipinnat, käytetty kuormitus (huom. lisälumikuormat, käyttöullakon kuormavaraus ja -alue) - Nurjahdustuentalinjojen jatkokset ja reivaukset sekä naulamäärät - Ylä- ja alapaarretasojen jäykistykset sekä pystyyn tuenta 4

5 Puurakentamisen haasteita pienissä kohteissa nyt (pientalot, rivitalot) (2/2) Rakenteiden lämmöneristysmääräysten tiukentuminen - Ulkoseinän eristyspaksuus kasvaa puurankarungon ulkosyrjän ja tuulensuojalevyn sisäpinnan lämpötila lähempänä ulkoilman lämpötilaa (myös radonkaistan leveys/limitysvara mv-laatan alle, aukkojen sisäpuoliset smyygit/tuuletusikkunoiden avautuminen) - Yläpohjan eristyspaksuus kasvaa yläpohjan ontelon lämpötila lähempänä ulkoilman lämpötilaa (kosteuden tiivistyminen, kuivumisolosuhteet), kattoristikoiden tukikorkeus kasvaa (tukialueen tuentatarve kasvaa) Umpisoluisten lämmöneristeiden käyttö puurankarunkoseinissä - Jos puurunkopuusta on kolme sivua (lähes) höyrytiivistä pintaa vastaan, niin riittääkö yksi tuulensuojalevyä vasten oleva syrjä puun kosteustasapainon säilymiseen? Rakennustuotteiden CE-merkintä pakollisena alkaen - Voidaanko tulevaisuudessa rakentaa omista puista sahatulla puutavaralla (lujuuslajiteltu puutavara)? 5

6 Puurakentamisen haasteita isoissa kohteissa nyt (hallirakennukset) Kantavien puurakenteiden liitosten suunnittelu - Toiminnaltaan selkeät ja helposti luettavat sekä kokonaan näkyvillä olevat liitokset suositeltavia - Teräsliitososien palosuojaus NR-rakenteiden sisäiset ja ulkoiset tuennat - Erityisen pitkät jänneväli (A2-2002: AA-vaativuusluokka, L 25 m) - Tuoteosatoimituksia päärakennesuunnittelija tarkastaa Liimapuurakenteiden halkeilun seuraaminen - Kosteusmuodonmuutokset Puurakenteiset eristetyt kotelolaattarakenteet - Bitumikermin käyttö laajoissa kattoalueissa 6

7 Puurakentamisen haasteita asuinkerrostaloissa (1/2) Puukerrostalojen soveltuminen ympäristöön - Tarkasteltava yksittäisten puukerrostalojen soveltuminen perinteiseen kerrostaloympäristöön (mm. julkisivumateriaalit) - Puukerrostaloryhmien sovittaminen ympäristöön helpompaa - Lappeenrannan kaupungin kaavoissa ei ole käytössä erityisvaatimuksia rakennusten runkomateriaaleista Pilottikohde haastaa kaikki osapuolet - Arkkitehtisuunnittelijan ja pääsuunnittelijan roolit tärkeitä - Erityissuunnittelijoille haasteita uusien ratkaisujen osalta (mm. ei käytössä valmiita liitos- ja detaljikirjastoja pidempi suunnitteluaika) - Rakentamisen työmaakulttuurin muutostarve (mm. sääsuojaus, vauriosuojaus rakennusosien nostoissa ja siirroissa) Tuotemallien hyödyntäminen - Uusien rakenneratkaisujen ja LVIS-reittiratkaisujen suunnittelu - Rakennusosien esivalmistus (puuelementtirakentaminen) 7

8 Puurakentamisen haasteita asuinkerrostaloissa (2/2) Teknisten vaatimusten ratkaiseminen - Puurakenteiden runkoliitokset (liitosten tilantarve, teräsliitososien palo- ja korroosiosuojaus) - Rakennuksen rungon jäykistys (pystyrungon jäykistys/liitosten leikkauskapasiteetti, jäykistävien rakenneosien ankkurointi perustuksiin) - Muodonmuutosten hallinta (kosteusmuodonmuutokset, taipumat) - Välipohjan askelääneneristävyys/riittävä massa - Välipohjan värähtelyä vaimentava jäykistys/riittävä massa - Työmaan kosteuden hallinta ja rakenteiden kuivumisen varmistaminen (sääsuojaukset, rakentamisajankohdan valinta) - Paloturvallisuus määräysten ja ohjeiden mukaan (suojaustaso, pintamateriaalien paloluokitus) - Palo-osastointi (LVIS-tekniikan läpivientien palotiivistys, palopeltien kiinnitykset) 8