Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Arvonlisävero-osuuden sisällyttäminen Central Baltic -ohjelman tekninen tuki hankkeeseen Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2015 esitettyjä toimenpiteitä Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Raimo Niemisen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä Maakunnan tila syksy katsaus Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sekä talousarvion 2016 tarkistus Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Suomi 100, ensimmäisen hakukierroksen myönnetyt ohjelma-avustukset Central Baltic ohjelman hanketietokannan teknisen tuen hankinta Pro Saaristomeri -ohjelma ja Varsinais-Suomen vesien ja merenhoidon toteuttamista koskeva sopimus vuosille Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 39

2 -1, MH :00 Sivu 1

3 -1, MH :00 Sivu 2 Maakuntahallitus Pöytäkirja 10/2016 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Jori Talvikki Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nurmi Eija Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani Saario Mari Haapakoski Juha Vuola Hanna Wallin Stefan ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Brozinski Ari 160 Leppänen Laura Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Communication Manager Muutosjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Eija Nurmi Juhani Nummentalo PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 158, MH :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä.

5 159, MH :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Eija Nurmi ja Juhani Nummentalo. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 160, MH :00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomi tuo valoa koko Suomeen Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan ja Turun Meyerin telakan tilaukset tuovat positiivisia haasteita alueelle voimakkaan työvoiman kysynnän takia. Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstömäärä kasvaa ensi vuonna henkilöllä henkilöön. Lisätyövoimaa rekrytoidaan neljässä erässä vuoden aikana. Rekrytointi kohdistuu laajasti koko Suomeen. Työvoimaa tarvitaan hitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja logistiikkaan. Turun Meyerin telakan tilauskanta yltää vuoteen 2024 ja sen arvo on noussut noin 7 miljardiin euroon. Telakan tilaukset työllistävät koko verkostossa henkeä ja työvoiman tarve tulee jopa kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. Alihankkijaverkostolla on myös suoraa vientiä Eurooppaan ja Aasiaan. Osa rekrytoiduista koulutetaan yrityksissä suoraan tehtäviinsä, mutta myös osaavan työvoiman saatavuuteen on panostettava. Varsinais-Suomessa tähdätään työvoimavälityksen räätälöityyn palveluun. Osana kasvuyritysten kasvuohjelmaa on käynnistetty meri- ja autoteollisuuden työnvälityksen tehostamishanke. ELY-keskus ja työvoimahallinto panostavat lisäkoulutustarpeisiin ja tekevät työtä työvoiman etsimiseksi valtakunnallisesti. Turun kaupunki on käynnistänyt kattavan valmistelutyön koulutuksen uudistamiseksi. Varsinais-Suomen strategisena tavoitteena on teknillisen alan korkeakouluyhteistyön vahvistaminen maakunnassa. Työvoiman tarjontaa on vahvistettava työvoiman liikkumista kehittämällä. Maakunnan seutujen hyvin erilainen työllisyystilanne kannustaa yhtenäisen työssäkäyntialueen luomiseen. Samaan aikaan kun Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas tarvitsevat työvoimaa, on Salossa yhä merkittävää työpaikkavajausta. Alussa toimiva linja-autoliikenne vastaa parhaiten seudut ylittävään työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta pidemmällä tähtäimellä raideliikenteen merkitys kasvaa. Tavoite Uudenkaupungin radan sähköistyksestä nousee kärkeen, kun punnitaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen sujuvaa kulkemista Turun seudun ja Uudenkaupungin välillä. Radan sähköistys liittyy vahvasti tunnin junan suunnitteluun, joka tuo ratkaistavaksi Turun ratapihan turvallisuuden. Rekrytointia tehdään myös maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelta, joten Varsinais-Suomen kuntien on pystyttävä vastaamaan asuntojen riittävään ja monipuoliseen tarjontaan. Kunnissa on panostettava asumisen ja elämisen houkuttelevuuteen ja vuokra-asuntojen tarjontaan. Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh Kehittyykö saaristoliikenne yhteysalusliikenteen käyttäjämaksuilla? Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) valmistelee yhdessä Liikenneviraston, Trafin ja Varsinais- Suomen Ely -keskuksen kanssa saariston liikennepalveluja kehittävää kokeilua Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kokeilu on osa hallituksen kärkihanketta, jossa rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. LVM ilmoittaa, että kokeilun tavoitteena on kehittää saariston liikennepalveluihin ratkaisua, jolla voidaan turvata saariston vakituisten asukkaiden, yritysten, osa-aikaisten asukkaiden ja matkailijoiden liikkuminen ja kuljetukset.

7 160, MH :00 Sivu 6 LVM on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi asetusta, joissa määritellään yhteysalusliikenteen maksullisuudesta. Asetusluonnosten mukaan kaikilta matkustajilta perittäisiin kohtuullinen maksu. Maksut tulisivat voimaan kokeilun ajaksi ja maksullisuus jatkuisi vuoden 2018 loppuun saakka. LVM:n perustelujen mukaan maksut ovat välttämätön edellytys markkinaehtoisen liikenteen ja uudenlaisen yrittäjyyden kehittymiselle saaristoalueella. Yhteysalusliikennettä käyttää nykyään noin 500 saariston vakituista asukasta. Saariston yhteysalusliikenne aiheuttaa vuosittain 17,5 miljoonan euron kustannukset. Saariston yhteysalusliikenne on joko valtion hankkimaa kokonaisuudessaan tai valtio myöntää tukea liikenteen hoitoon. Yhteysalusliikenne on tällä hetkellä kaikille käyttäjille maksutonta. LVM:n mukaan tämän takia alueelle ei ole voinut kehittyä uusia, markkinaehtoisia liikennepalveluja. Maksujen myötä valtion kustannusten arvioidaan alenevan noin 4 miljoonaa euroa. Ministeriö päätyi edellisessä saaristoliikenteen kehitystyössä aivan päinvastaiseen tulokseen. Silloin käyttäjämaksujen merkitys kustannusten kattamiseen todettiin vähäiseksi. Tulojen pelättiin hupenevan keräyksestä syntyviin hallinnollisiin menoihin. Tuon ajan pohdinnassa vakinaiset asukkaat olivat vapautettuja maksuista. Asetusluonnoksen perusteluissa todetaan maksuttoman yhteysalusliikenteen heikentävän mahdollisuuksia kehittää markkinaehtoisia liikennepalveluja. Samoin arvioidaan, että saariston matkailullinen vetovoima on niin suuri, ettei maksullisuudella ole vaikutuksia. Vaikutuksista matkailuun voi olla myös täysin päinvastaista mieltä. Mm. edellisessä saaristoliikenteen kehitystyössä maksujen todettiin hankaloittavan matkailun kehittämistä. Käyttäjämaksuja on syytä tutkia kaikissa liikennepalveluissa yhtenä vaihtoehtona. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että maksun tulisi olla enintään alueella käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Asetusluonnoksen maksutaulukon mukainen taksa aiheuttaa useimmille saaristossa elinkeinoa harjoittaville pienyrityksille kohtuuttomia lisäkustannuksia, joista selviäminen voi lopettaa koko yritystoiminnan. Esimerkiksi maatalousyritykselle, joka tarvitsee säännöllisiä eläin-, rehu- ja maitokuljetuksia, kustannukset kasvavat vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja. Asetusluonnoksen mukaan saaristokunnat voivat myöntää avustusta vakinaisille asukkaille, jos katsovat sen tarpeelliseksi. Tiukan kuntatalouden aikaan, kuntien halukkuuden tähän arvaamme jo etukäteen. LVM:n tavoite luoda pohjaa markkinaehtoiselle liikenteelle, johon voivat jatkossa osallistua samalla viivalla julkisin varoin ostetun liikenteen kanssa myös yksityiset toimijat, on perusteltu. Tosin saaristoliikenteen markkina jopa kesäkaudella on kovin pieni. Ylittyykö kriittinen massa, jolloin kaupallista markkinaa voi syntyä? Vaikea uskoa, että asetusluonnoksen taustalla olevat markkinaehtoisuustavoitteet toteutuvat. Maksu-uudistuksen hinta on erittäin kova, jos se tappaa yrittäjyyttä saaristossa ja haittaa matkailua. Saariston liikennepalvelut vaativat uudistamista. Uudistustyön ainoa esitys tuntuu nyt olevan maksujen palauttaminen. Kunnianhimoisemminkin asiaa voisi lähestyä. Esimerkiksi konkretisoida digitalisaation mahdollisuuksia tai esittää uusia hankintamenettelyjä liikenteen ostoon. Ministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista mennessä. Maakuntahallitus antaa virallisen lausuntonsa joulukuun kokouksessa. Saariston liikennepalveluja on syytä kehittää yhdessä palvelun käyttäjien, tuottajien ja muiden saariston liikennepalveluihin kytkeytyvien sidosryhmien kanssa. Seuraavien viikkojen aikana jokaisen sidosryhmän on syytä tuoda perinpohjaisesti esille asetusluonnoksen vaikutukset kaikista näkökulmista. Asetusluonnosten hyväksyminen merkitsee erittäin suuria negatiivisia vaikutuksia saaristomme asukkaille ja elinkeinon harjoittajille. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh

8 160, MH :00 Sivu 7 Kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakuntastrategian kumppanuusvisiolle Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Barometrikyselytulokset antavat vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Vaikka maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella sai kiitosta, kaivattiin vastauksissa lisää konkreettisia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä. Barometrin vastaajista 75 % piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna, mutta monet näkivät palvelussa huomattavaa potentiaalia. Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa Kysely lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kumppanuusbarometrin tarkemmat tulokset julkaistaan vuoden vaihteessa. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh Central Baltic -ohjelman hankkeiden tietokanta Central Baltic -ohjelman hankkeita esittelevä tietokanta julkaistiin elokuussa Tietokanta sisältää käynnissä olevien hankkeiden perustiedot, kuten keston, budjetin sekä kuvauksen ja lisäksi listauksen partnereista sekä medianäkyvyydestä. Tietokannassa voi lisäksi tarkastella muun muassa rahoituksen jakautumista sekä tutustua partnereiden sijoittumiseen maittain. Tiedot noudetaan pääosin automaattisesti ohjelman käyttämästä sähköisestä järjestelmästä. Tietokantaa kehitetään vuoden 2017 aikana, jolloin parannetaan toimivuutta sekä lisätään toiminteita, joita on havaittu tarvittavan. Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, puh Turun seudun tapahtumatiedot avattu kaikkien hyödynnettäväksi

9 160, MH :00 Sivu 8 Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki julkaisivat lokakuussa avoimen Linked Events - tapahtumarajapinnan. Se on kehitetty Varsinais-Suomen tapahtumatietojen tehokkaaseen ja ajantasaiseen välitykseen. Rajapinnan avulla tapahtumia koskevat tiedot voidaan jakaa esimerkiksi mobiilisovelluksiin ja verkkopalveluihin teknisesti yhtenäisessä muodossa, mikä parantaa huomattavasti tietojen käytettävyyttä ja turvaa tietojen ajantasaisuuden. Rajapinta on täysin avoin, eli tietojen hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä. Tällä hetkellä rajapinta tarjoaa Turun seudun tapahtumakalenterin tiedot. Jatkossa tietoa on tarkoitus kerätä kuntien ohella mahdollisimman laajalta toimijajoukolta, kuten yhdistyksiltä, matkailutoimijoilta, seurakunnilta ja korkeakouluilta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja ajantasainen, koko Varsinais-Suomen kattava tapahtumien tietolähde ja sitä kautta vahvistaa tapahtumien näkyvyyttä sekä helpottaa tiedon saatavuutta. Turku on suomalaisista kaupungeista toinen, jonka tapahtumatiedot tarjoillaan rajapinnan kautta ajantasaisesti ja avoimesti. Rajapinnan avaus on toteutettu osana 6Aika avoin data ja rajapinnat - kärkihanketta, jossa myös Varsinais-Suomen liitto on mukana. Lisätietoja: projektisuunnittelija Esa Halsti, puh Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää uudistetuista tavoitteista keväällä Voimassa olevat tavoitteet perustuvat tekemään ja osittain tarkistamaan päätökseen. Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin ja aiempaa paremmin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Valmistelun lähtökohtina ovat maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin tulokset sekä hallitusohjelman linjaukset. Niiden mukaan tavoitteiden tulisi olla nykyistä konkreettisempia ja koskea nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut yhteistyöryhmän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista varten. Työryhmän toimikausi on ja siinä ovat edustettuina ministeriöt, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto ja ELY-keskukset. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Korhonen. Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöarviointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa järjestettiin sidosryhmätilaisuus laajalle kutsutulle asiantuntijajoukolle keskustelemaan ja kommentoimaan tämänhetkisiä VAT-aihioita, joita on yhteensä 21 kpl. Aihiot on jäsennelty neljän teemakokonaisuuden alle: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 3. Tehokkaat valtakunnalliset liikenneyhteydet 4. Toimintavarma energiahuolto Keskusteluissa esille nousseet päänäkökulmat olivat osin valmistelun lähtökohtien mukaisesti tavoiteaihioiden valtakunnallisuus, alueidenkäytöllinen ulottuvuus sekä suhde erityislainsäädäntöön (toteutuuko tavoite jo ilman päällekkäistä VAT-kirjausta). Osaa aihioista pidettiin myös liian triviaaleina, hyvän suunnittelun yleisinä periaatteina. Todennäköistä on, että tavoitteiden määrä tulee valmistelun edetessä vähenemään. Tämä tuli selvästi esille työryhmän puheenjohtajan paikalla olleille esittämissä haasteissa. Toivottavaa on,

10 160, MH :00 Sivu 9 etteivät tavoitteet samanaikaisesti pyöristy ja menetä sitä konkreettisuutta, jota tässä prosessissa lähtökohtaisesti on haettu. Tilaisuuden jälkeen ympäristöministeriö avasi webropol-kyselyn, joka oli hallituksen asettamien aikataulutavoitteiden vuoksi auki ainoastaan kaksi viikkoa asti. Lausunnoille tavoitteet tulevat helmikuun 2017 aikana. Valmisteluaineisto: Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh Maakuntahallitus päätti yksimielisesti, että asiakohdan Kehittyykö saaristoliikenne yhteysalusliikenteen käyttäjämaksuilla? mukaisesti asiasta muotoillaan maakuntahallituksen kannanotto. Maakuntajohtaja ehdotti, että maakuntahallituksen kokousta voi liiton henkilökunnasta tulla seuraamaan kaksi henkilöä kerrallaan. Communication Manager Ari Brozinski esitteli Central Baltic -ohjelman hankkeiden tietokantaa. Ehdotus hyväksyttiin.

11 161, MH :00 HALL: 123/2016 Sivu 10 ARVONLISÄVERO / CENTRAL BALTIC -OHJELMAN TEKNINEN TUKI Asia Otsikkoasiaa koskien Varsinais-Suomen liiton toimistossa on arvonlisäveron sisällyttämisestä tukikelpoisuuden piiriin kaksi eri näkemystä: 1.) Tarkastuslautakunnan näkemys ja 2.) Hallintoviranomaisen näkemys. Tarkastuslautakunnan näkemys: Yhteenveto ( ) tarkastuslautakunnan tilaamasta alv-selvityksestä: Varsinais-Suomen liiton Central Baltic Interreg IV A -ohjelman tekninen tuki -hankkeen (jatkossa CB-hanke) arvonlisäverokäsittelystä on Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnan toimeksiannosta laadittu erillinen selvitys. Selvitystyön on laatinut BDO Audiator Oy taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamista koskevan standardin (ISRS 4400) mukaisesti. Arvonlisäveron tukikelpoisuutta sinänsä ei selvitetty, koska sen liitto on erikseen selvittänyt. Tarkastuslautakunta on käsitellyt selvitystyön tulosta pitämässään kokouksessa. Arvonlisäveron käsittelystä on ilmennyt näkemyseroja Varsinais-Suomen liiton hallinnon sisällä. Kysymys on siitä, voidaanko arvonlisäveron osuus lopullisena kustannuksena sisällyttää hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin, vaikka kuntayhtymä saa arvonlisäveron takaisin kuntapalautuksena. Useiden viranomaiskannanottojen, lausuntojen ja kunnallishallinnossa 1990-luvun lopulta asti vallinneen yleisen käytännön mukaan arvonlisävero jää kuntien ja kuntayhtymien lopulliseksi kustannukseksi, koska se vähentää kuntien saamaa yhteisöverotulon jako-osuutta ja se otetaan huomioon kuntien valtionosuuksien laskennassa. Arvonlisäveroa ei järjestelmässä kohdisteta yksittäisiin kuntiin eikä kuntayhtymiin, vaan kohdistuminen kuntasektoriin kokonaisuutena on lopullisuutta arvioitaessa ratkaisevaa. Maakuntahallitus on hyväksynyt CB-hankkeen budjetin vuosille Arvonlisävero on saatujen selvitysten perusteella sisällytetty hankkeen budjettiin tukikelpoisena kustannuksena. Menettelyä ei ole dokumentoitu virallisiin budjettiasiakirjoihin, mikä olisi ollut perusteltua. Budjetin valmistelua on ohjannut valtiovarainministeriön arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskeva lausunto sekä kuntayhtymän silloisen tilintarkastajan näkemys asiasta. Näiden mukaan arvonlisävero on hankkeen tukikelpoinen kustannus ja käsiteltävä tällaisena hankkeen budjetoinnissa. Selvitystyössä ei tullut esille perusteltua syytä kyseenalaistaa arvonlisäveron sisältymistä hankkeen vuosia koskevaan budjettiin. Yksittäisissä seurantakomitealle toimitetuissa vuosibudjeteissa tosin oli joiltakin osin viitteitä arvonlisäverottomina budjetoiduista luvuista ja osassa ei menettelyyn ollut otettu lainkaan kantaa. Maakuntahallituksen hyväksymää budjettia ei ole myöhemmin hallinnollisella päätöksellä muutettu. Maakuntahallitus on päättänyt, ettei kansainvälisten EU-ohjelmien kustannuksiin sisällytetä arvonlisäverojen osuutta, vaan ne haetaan palautuksena takaisin. Näin on meneteltykin hankkeen aikana ja myös viimeistä ( ) maksatuspyyntöä laadittaessa. Päätöksen perusteluissa on todettu, että arvonlisäveropalautuksen hakeminen olisi vaihtoehto hankkeen tukikelpoisena kustannuksena käsittelylle. Tämä on ristiriidassa jo vuonna 2007 tiedossaan olleiden viranomaiskannanottojen ja asiantuntijalausuntojen kanssa. Näistä keskeisin on valtiovarainministeriön budjettiosaston lausunto (VM 5/034/2004). Arvonlisäveron määräksi hankeaikana arvioitiin 1,0 milj. euroa, minkä todettiin aiheuttavan hankkeelle taloudellisia ongelmia. Arvonlisäverojen toteutunut määrä on ollut kuitenkin selvästi pienempi, eli 0,26 milj. euroa. Arvonlisävero-osuuden sisällyttäminen taannehtivasti Central Baltic Interreg IV A -ohjelman tekninen tuki -hankkeen lopullisiin kustannuksiin edellyttää, että maakuntahallitus tekee tätä tarkoittavan päätöksen ennen hankekauden (vuoden 2017 alkupuolella) sulkemista. Päätöksellään maakuntahallitus myös linjaa miten Varsinais-Suomen liitto ja sen viranomaiset virkatoimissaan

12 161, MH :00 HALL: 123/2016 Sivu 11 menettelevät arvonlisäveroa koskevassa kysymyksessä. Kansallisella tasolla arvonlisäveroa koskeva toimivalta kuuluu valtiovarainministeriölle. Hallintoviranomainen, hallintovastaava ja tarkastusviranomainen ovat varoittaneet lisämenetyksen mahdollisuudesta, jos viimeisessä maksatuksessa olisi todettu virheprosentin ylittävän 2 %. Normaalisti virheprosentin ollessa suuri oletetaan, että koko hankeajan kustannuksissa on mahdollisesti ollut sama virhe, jolloin sen mukaan huomioituna lisämenetys olisi merkittävä. Tulkinta ei olisi BDO tarkastajien mielestä tässä tapauksessa pitävä, koska kysymyksessä oleva arvonlisäverojen määrä on nimenomaan kerätty koko hankeajalta, eikä sitä näin ollen todistettavasti sisälly aikaisempien kausien maksupyyntöihin. Varsinais-Suomen liiton hallintojohtaja Markku Roto vahvistaa BDO Audiator Oy:n laatiman selvityksen tiedot ja yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen asian jatkokäsittelystä. Hallintoviranomaisen näkemys: Tarkastuslautakunta on tilannut ulkopuolisen tarkastuksen arvonlisäveron käsittelystä Varsinais- Suomen liitossa. Varsinais-Suomen liitto on Central Baltic -ohjelmien teknisen tuen nk. hankkeessa partneri ja tarkastuslautakunta edustaa partnerin näkökantaa asiassa. Ohjelman jäsenvaltiot ovat nimenneet Varsinais-Suomen liiton toimimaan ohjelman hallintoviranomaisena. Hallintoviranomaisen tehtävät on määritelty EU-asetuksissa niin, että hallintoviranomaisella on vastuu ohjelman sääntöjenmukaisesta toteutuksesta. Mahdollisuuksia kustannuksen sisällyttämiseksi sekä Central Baltic ohjelman teknisen tuen viimeiseen maksupyyntöön että Central Baltic ohjelman tuleviin maksupyyntöihin on selvitetty laajasti liiton ja ohjelman päättävien viranomaisten kesken. Hallintoviranomainen ei ole hyväksynyt arvonlisäveron lisäämistä teknisen tuen viimeiseen maksupyyntöön, koska arvonlisäveroa ei ole toukokuun 2007 jälkeen (nykyisen aluekehitysjohtajan tultua virkaansa) sisällytetty teknisen tuen budjettiin, ohjelman seurantakomitea ei sitä ole hyväksynyt työjärjestyksessä edellytetyn mukaisesti eikä arvonlisäveroa näin ollen ole sisällytetty asianmukaisesti maksatuspyyntöihin hankkeen toteutuksen aikana. Myös ohjelman nk. toisen tason tarkastuksesta vastaava valtiovarainminsteriön Controller-yksikkö on ottanut asiaan kantaa ja todennut, ettei kustannusta tultaisi hyväksymään, mikäli se heille esitettäisiin. Samoin komission edustajat ovat sekä hallintoviranomaiselle että ohjelman tarkastusviranomaiselle todenneet, etteivät pidä kustannusta hyväksyttävänä. Mikäli arvonlisävero näistä tiedoista huolimatta lisättäisiin kauden viimeiseen maksupyyntöön, seuraukset liitolle ja ohjelmalle voisivat olla erittäin vakavia: Mikäli kustannus tarkastuksissa todetaan tukikelvottomaksi, liitto joutuu palauttamaan tämän summan (n euroa) komissiolle. Koska tukikelvoton summa ylittäisi komission salliman hyväksyttävän virheen rajan, tarkastusviranomaisen on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Liitolle saattaisi tästä aiheutua lisää taloudellisia seuraamuksia. Lisäksi on todettava, että näin suurten tukikelvottomien kustannusten aiheuttaminen ohjelmalle voisi vakavasti haitata liiton mainetta ohjelman isäntäorganisaationa niin jäsenvaltioiden kuin komission silmissä. Jäsenvaltiot ovat jo esittäneet huolensa asian käsittelystä ja toivovat asian sujuvaa ratkaisua ilman taloudellisen tai toiminnallisen riskin ottamista. Central Baltic -ohjelmien ja sulkeminen/toteutus hidastuisi tai vaarantuisi, mikä olisi ohjelman henkilöstölle ja partnereille merkittävä riski. Uuden ohjelmakauden menettelyt:

13 161, MH :00 HALL: 123/2016 Sivu 12 Maakuntahallitus on lokakuussa 2007 päätöksellään linjannut, että arvonlisäveroa ei sisällytetä EU-ohjelmien teknisen tuen kustannuksiin. Nykyisen tiedon valossa tätä linjausta on syytä muuttaa niin, että Varsinais-Suomen liitto jatkossa esittää EU-rahoitteisissa hankkeissa aina budjetin arvonlisäverollisena rahoittajalle. Maakuntajohtajan toimesta on asiakokonaisuudesta keskustelu BDO Audiator Oy tilintarkastaja, aluejohtaja Hannu Laurilan kanssa sekä valtiovarainministeriön valtiovarain controller toiminto, tarkastusviranomaisyksikön tarkastusneuvos Sari Nousiaisen kanssa. He ovat antaneet seuraavat lausunnot: Tilintarkastaja Hannu Laurilalta / BDO Audiator Oy pyydetty lisälausunto: Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnalle annetun arvonlisäveron sisällyttämistä CENTRAL BALTIC, TEKNINEN TUKI hankkeen kustannuksiin kaudella koskevan raportin yhteenvedossa on todettu seuraavaa: Hankkeen arvonlisäverojen sisällyttäminen (264 t ) tukikelpoisiin kustannuksiin taannehtivasti koko hankkeen ajalta olisi ollut perusteltua käsitellä maakuntahallituksessa. Poikkesihan menettely maakuntahallituksen aiemmasta nimenomaisesta päätöksestä, jonka mukaan arvonlisäveroja ei sisällytetä tukikelpoisiin kustannuksiin. Käsittelyn yhteydessä olisi voitu perustella ja arvioida miten asiassa on perusteltua toimia, jotta liiton lainsäädäntöön perustuvat edut voidaan turvata ja toisaalta varautua menettelyyn liittyviin mahdollisiin riskeihin. Edellä siteeratussa raportin kohdassa viitataan päätöksenteon yhteydessä tehtävään riskiarvioon. Riskien kartoittamiseen ja niihin varautumiseen sekä asian muuhun selvittämiseen on katsottava kuuluvan neuvottelu ja yhteydenpito hankeviranomaisiin. Raportin jättämisen jälkeen Varsinais- Suomen liitto on maakuntajohtajalta saadun tiedon mukaan vastaanottanut hankeviranomaisilta tiedon, jonka mukaan hanketta koskevista säännöksistä johtuen arvonlisäveron käsittelyyn liittyy riskejä. Sen mukaan arvonlisäveron sisällyttäminen hankkeen tukikustannuksiin saattaisi johtaa Varsinais-Suomen liiton kannalta merkittävien taloudellisten riskien realisoitumiseen. Tällöin päätöksenteossa tulee sovellettavaksi raportin viittaus varautumisesta menettelyyn mahdollisesti liittyviin riskeihin. Mikäli menettelyyn sisältyvät taloudelliset riskit arvioidaan hankeviranomaisilta nyt saatujen tietojen valossa arvonlisäverohyötyä suuremmiksi, on tämä seikka perusteltua ottaa huomioon asiaa koskevassa päätöksenteossa. Tällöin on mahdollista, että voimaan jää maakuntahallituksen vuodelta 2007 oleva päätös, jonka mukaan arvonlisäveroja ei sisällytetä tukikustannuksiin kaudella Käsitykseni mukaan Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta ei ole ottanut itse asiaan, mutta se on pitänyt tärkeänä asian ratkaisemista liiton hallinnon toimesta. Tarkastuslautakunnan käsittelystä ja kannanotoista saa luonnollisesti lisätietoja lautakunnan puheenjohtaja Marja Jallilta. Tarkastusneuvos Sari Nousiainen / Valtiovarainministeriö, valtiovarain controller toiminto, tarkastusviranomaisyksikkö: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, viitaten puhelinkeskusteluumme ja alla olevaan lausuntopyyntöönne lähetän oheisen vastauksen. Lausuntopyyntö ymmärtääkseni koskee ohjelmakautta ja vastaan siltä osin. Central Baltic -ohjelman tarkastusryhmän jäseninä ja toisen asteen tarkastajina olemme vastuussa teknisen tuen tarkastuksista Suomessa. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että hankkeen kustannukset ovat tukikelpoisia. Tarkastukset tehdään tilintarkastusstandardeja noudattaen ja riippumattomana tarkastuskohteesta. Teknisen tuen hankkeen kustannukset tulevat tarkastukseen ohjelman tarkastusviranomaisen tarkastusstrategian mukaisesti.

14 161, MH :00 HALL: 123/2016 Sivu 13 Valmistelija KH Maakuntajohtajan ehdotus Tavanomainen tapa olisi lausua tukikelpoisista kustannuksista tarkastushavainnoin. Tässä kyseisessä tapauksessa olemme kuitenkin ottaneet pyynnöstä kantaa tukikelpoisuuslinjaukseen jo ennen tarkastusta, koska tulkintaan liittyvä aineisto on ollut käytettävissä jo aiemmin, eikä tarkastustulkinta muuttuisi tarkastuksen yhteydessä. Olen lähettänyt sähköpostilla hallintoviranomaiselle ja tarkastusviranomaiselle ja tiedoksi todentamisviranomaiselle tulkintani alv-osuuden lisäämisestä takautuvasti ohjelmakauden viimeiseen maksupyyntöön. Tämä tulkinta ei ole muuttunut syksyn aikana ja siten voin esittää samat perustelut nyt pyydettyyn kannanottoon. Jos arvonlisävero lisättäisiin teknisen tuen hankkeen kustannuksiin ja liitettäisiin maksupyyntöön, pitäisimme arvonlisävero-osuutta tukikelvottomana. Tässä vielä keskeisimmät perustelut kantaamme: Takautuvasti lisätty alv-osuus ei ole aiheutunut menoilmoituksen aikana. Arvonlisäveron osuus ei ole käsityksemme mukaan ollut mukana ohjelman budjetissa: Mikään ei ole viitannut siihen, että arvonlisäveron osuus olisi ollut mukana. Seurantakomitea ei ole tehnyt päätöstä hyväksyä arvonlisäveron osuutta. Alv-osuuksia ei ole todennettavasti haettu Euroopan komissiolta ohjelmakauden aikana, joka tukee käsitystä, että osuudet ovat budjetin ulkopuolella. Hallintoviranomaisen vastuulla on huolehtia, että ohjelma noudattaa tukikelpoisuussääntöjä ja ohjeita. Hallintoviranomainen ei ole tuonut seurantakomitealle budjettimuutoksia, joissa alvosuutta olisi haluttu muuttaa. Hallintoviranomaisen kanta on koko ajan ollut, että arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. Huomioiden nämä asiat ja käyttäen tilintarkastajan ammatillista harkintaa emme voi hyväksyä takautuvasti lisättävää alv-osuutta. Maakuntajohtajan yhteenveto: Yllä olevista asiakirjoista käy ilmi, että arvonlisävero on kiistatta ko. hankkeissa tukikelpoinen meno ja että kukin maa saa noudattaa omaa kansallista alv-järjestelmäänsä. Jälkikäteistarkastelussa voidaan myös sanoa, että Varsinais-Suomen liiton edun mukaista olisi ollut alv:n sisällyttäminen maksatushakemuksiin. Asiakirjoista käy myös ilmi, että osapuolilla on eri näkemys siitä, onko alv budjetoitu vai ei. Maakuntajohtajan arvioinnin kannalta oleellisin kannanotto on valtionvarainministeriön tarkastusviranomaisyksikön lausunto. Siinä todetaan, että yksikkö ei voi arvonlisäveroa takautuvasti hyväksyä. Huomioon on myös otettava se mahdollisuus, että arvonlisäveron sisällyttäminen voi aiheuttaa hankkeelle/liitolle taloudellisia sanktioita, joiden vaikutus voi olla merkittävä. Tilintarkastajan lausunto, joka sinänsä tukee tarkastuslautakunnan näkemystä, kehottaa maakuntahallitusta tekemään riskiarvion alv-asiassa. Oma näkemykseni on, että maakuntahallituksen tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta, eikä yrittää enää sisällyttää arvonlisäveroa maksatushakemukseen. Maakuntahallitus 1. toteaa saatujen selvitysten perusteella, että Central Baltic ohjelman tekninen tuki hankkeessa arvonlisävero on ollut liitolle lopullinen kustannus, mikä olisi mahdollistanut sen sisällyttämisen hankkeen kustannuksiin.

15 161, MH :00 HALL: 123/2016 Sivu päättää ottamalla huomioon saadut riskiarviot, että se varovaisuusperiaatteita noudattaen ei hankkeen tässä vaiheessa edellytä arvonlisäveron sisällyttämistä Central Baltic Interreg hankkeen kustannuksiin. 3. päättää kumota maakuntahallituksen tekemän päätöksen ( 193) ja toteaa, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin sisällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntajohtaja Kari Häkämies p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

16 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 15 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2015 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2015 (mv ) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (Tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla.) Valmistelija KH/MR/TN/JV/HS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2015 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2014 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Central Baltic Interreg IV Programme tarkastukset Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on toiminnassaan ja asian hallinnoinnissaan varautunut monin tavoin toisen tason tarkastuksen esille nostamien mahdollisesti tukikelvottomien erien käsittelyyn. Liitto on toiminut hyvän hallintotavan mukaisesti. Varsinais-Suomen liitto on pyynnössään valtionhallinnolle todennut, että tulkinta kustannusten tukikelvottomuudesta ei voi muuttua kulloisenkin tarkastajan harkinnan mukaan. Tarkastuslautakunta on asiasta samaa mieltä. Liitolla on vahva peruste luottaa siihen, että aikaisemmissa, yhteensä 17, ulkopuolisessa tarkastuksessa määritellyt tukikelpoisuuslinjaukset ovat voimassa ohjelmakauden loppuun asti (hallintolaki 6 Luottamuksensuoja). Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että maakuntahallitus ja viranhaltijat jatkavat aktiivista vuoropuhelua Central Baltic ohjelman valvovan viranomaisen kanssa, jotta Varsinais-Suomen liitolle löydetään myönteinen ratkaisu. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen on sähköpostilla vahvistanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa ja sen korkotuottoja voidaan käyttää kattamaan Varsinais- Suomen liitolle Central Baltic INTERREG IV A ohjelman teknisen tuen menoeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet ,73 euroa. Tällöin tilinpäätökseen 2015 tehty menovaraus voidaan purkaa. Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna

17 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 16 Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on selvittänyt arvonlisäveron tilityskelpoisuutta laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto on noudattanut hyvää hallintotapaa. Tarkastuslautakunta pitää arvonlisäverojen osalta tärkeänä, että liitto jatkaa neuvotteluja viranomaisten kanssa liitolle myönteisen ratkaisun löytämiseksi. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntajohtaja täydentää lausunnon kokouksessa. Talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2017 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa (mh ) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (mh ) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstösuunnitelma on vuonna 2015 pääosin toteutettu. Työpaikkademokratiapäivillä purettiin kehityskeskustelut ja ideoitiin liiton toiminnan kehittämisen suuntaviivat. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että toiminnan kehittämisessä edetään käytännön tasolla. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että ulkomaan matkapäivät erotellaan liiton ja ohjelmien välillä. Maakuntahallituksen lausunto Henkilöstökertomuksessa vuodelta 2016 tullaan erottelemaan ulkomaan matkapäivät liiton ja ohjelman osalta. Toiminnan kehittämistyö on jatkuvaa. Vuoden 2016 aikana on otettu käyttöön uusia menettelyjä mm. asettamalla työryhmiä eri toimintojen kehittämisideointia varten ja luomalla ideoiden toteuttamista koskeva seuranta.

18 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 17 Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomukseen tuli vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä ( /325). Riskienhallinnan käytännön työ on aloitettu ja työtä tulee jatkaa sekä hallintosääntöön kirjata tarvittavat muutokset. Tarkastuslautakunta edellyttää pitkän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa. Samassa yhteydessä tulee arvioida sisäisen tarkastuksen resursseja omana työnä tai ostopalveluna. Tarkastuslautakunta edellyttää myös kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamista. Riskienhallinnan kokonaisvaltainen kartoitus voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh ) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat. Riskien hallintaan ja talouden hoidon ohjeistukseen liittyviä palveluja on vuonna 2016 hankittu Kuntaliitolta ja tilintarkastusyhteisöiltä (KPMG Oy ja BDO Audiator Oy) sekä asianajotoimistolta (Evershed Oy) Hallintosäännön muutos tuodaan kesäkuun 2017 maakuntavaltuustoon. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin heikoimmin edistyneisiin toimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Maakuntahallituksen lausunto Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvaillaan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutama. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä Syksyllä 2016 järjestetään kunnille keskustelutilaisuus tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi.

19 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 18 Liitolla on menossa sisäinen kehittämistyö, jossa yhtenä toimenpiteenä on vastuualueiden välisen yhteistyön lisääminen ja tiimityöskentelyn tehostaminen. Osana tätä työtä liitto tehostaa hankerahoituksen koordinointia ja kohdentamista koko maakunnan alueella. Yhtenä tavoitteena on suoraan EU:sta haettavan hankerahoituksen parempi saanti maakunnan eri toimijoille. Esimerkkeinä maakunnan ulkopuolelta rahoitetuista hankkeista voidaan mainita Civitas Eccentric (Horizon ohjelma), Smart Blue Regions (Interreg Baltic Sea Region -ohjelma) ja Plan4Blue (Interreg Central Baltic -ohjelma). Kuluvan syksyn aikana toteutetaan Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia analysoidaan ja käytetään hyödyksi. Lisäksi nykyisen strategian päivitystyön yhteydessä arvioidaan toimenpiteiden toteutumistilanne ja lisäpanostustarpeet. Tässä työssä hyödynnetään maakuntastrategian valmisteluryhmiä. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä. Tarkastuslautakunta toteaa saamansa selvityksen mukaan, että kansanedustajayhteistyö ja muut sidosryhmäkontaktit ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että jokaiselle edunvalvonnan painopisteelle laaditaan yhteistyötahoja kohdentamissuunnitelma. Maakuntahallituksen lausunto Liiton edunvalvontatyöllä edistetään ja konkretisoidaan osaltaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä maakuntastrategiaa, vaikuttamisen näkökulmasta. Ajankohtaiset edunvalvontateemat ovat esillä kuukausittain maakuntahallituksessa. Edunvalvontatyötä on kehitettävä yhä suunnitelmallisempaan ja proaktiivisempaan suuntaan. Vaikuttamissuunnitelmaa on syytä ylläpitää jatkuvan työn periaatteella. Vaikuttaminen on perustuttava ajantasaiseen tietoon ja oikea-aikaiseen vaikuttamiseen. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty edelleen vuonna Tosin mittarit eivät ole kovin konkreettisia ja ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida.

20 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 19 Toimintakertomuksessa on vuoteen 2014 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista, mutta kaipaa arviointia tavoitteiden toteutumisesta sekä vaikuttavuudesta kuntatasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän toimintaa on toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion siihen, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat jonkin verran alittaneet talousarvion. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Toimintatuotot ovat nousseet oikeudenkäyntikulukorvauksen ( euroa) ja Valonian palvelumaksutuoton ( euroa) johdosta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä, jotta kasvava hanketoiminta voidaan turvata. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota budjetointiin ja sen oikeellisuuteen. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toiminnan ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista sekä kustannustehokasta. Talousarviosta ja toimintakertomuksesta toivotaan jatkossa paremmin löytyvän mitattavia tavoitteita sekä liiton vaikuttavuutta ja hyöty jäsenkunnille. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja täydensi ehdotustaan otsikon Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna alle kohtaan Maakuntahallituksen lausunto seuraavasti: Maakuntahallitus 1) totesi saatujen selvitysten perusteella, että Central Baltic ohjelman tekninen tuki hankkeessa arvonlisävero on ollut liitolle lopullinen kustannus, mikä olisi mahdollistanut sen sisällyttämisen hankkeen kustannuksiin, 2) päätti ottamalla huomioon saadut riskiarviot, että se varovaisuusperiaatteita noudattaen ei hankkeen tässä vaiheessa edellytä arvonlisäveron sisällyttämistä Central Baltic Interreg hankkeen kustannuksiin ja 3) päätti kumota maakuntahallituksen tekemän päätöksen ( 193) ja toteaa, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin sisällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus.

21 162, MH :00 HALL: 80/2016 Sivu 20 Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p ,

22 163, MH :00 EDUNV: 74/2016 Sivu 21 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja VTT Markku Jokisipilä. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh ,

23 164, MH :00 HALL: 152/2016 Sivu 22 RAIMO NIEMISEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Raimo Nieminen on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä henkilökohtaisten työtilanteeseen liittyvien syiden takia. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Raimo Niemiselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen jäseneksi Raimo Niemisen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,