KUNNANVALTUUSTO No 4/2016

Transkriptio

1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 4/2016 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Talousarvion toteutuminen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän perussopimus ja osuuden lunastaminen peruspääomasta. Talousarvio vuodelle 2017/Taloussuunnitelma vuosille Liittyminen Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän jäseneksi. Muut mahdollisesti kiireellisenä käsiteltäväksi otettavat asiat. Kokouksen päättäminen. PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa PUHEENJOHTAJA Arja Harjunpää Kunnanvaltuuston puheenjohtaja JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Jenni Rankaviita, hallintosihteeri

2 2 Kunnanvaltuusto No 4/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVAL- TAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Työjärjestyksen 10 :n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kokouskutsu ja asialista sekä esityslista on lähetetty valtuutetuille sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouskutsu ja asialista on julkaistu kunnan ilmoitustaululla Lisäksi työjärjestyksen 10 :n mukaisesti kokouksen ajasta ja paikasta on ilmoitettu sanomalehdessä Suupohjan Sanomat Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on läsnä (KuntaL 58.1 ). Kunnanvaltuusto:

3 3 Kunnanvaltuusto No 4/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Hallintosäännön mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanvaltuusto on valinnut kullakin kerralla kaksi valtuutettua tähän tehtävään, (vuorossa Järvenpää Jaakko ja Kaunisto Sami). Kunnanvaltuusto:

4 4 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Khall 198 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh sähköposti: karijoki.fi Merkitään, että jäljennös vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta ajalta liitteenä no 80. Talousarvion arvioiduista toimintatuloista 1,2 milj. eurosta on kertynyt 1,1 milj. euroa eli 86,4 %. Toimintakulut em. aikana 8,333 milj. euroa arvioidusta 9,6 milj. eurosta, eli käyttö 86,8 % arvioidusta. Vuosikate 0,768 milj. euroa. Toteutumassa llky:n menot on kirjattu talousarvion mukaisena. Toteutumasta puuttuu tammi-marraskuulle kuuluvia menoja, arviolta noin euroa. Joulukuun 2016 verotilityksessä arvioitu vero-oikaisu on tämän hetken tiedon mukaan noin euroa. Kvalt 33 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi vuoden 2016 talousarvion toteutumisen liitteen no 80 mukaisesti. Kunnanhallitus: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanvaltuusto: Liite no 1/Kunnanvaltuusto

5 5 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Khall 189 SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTY- MÄN PERUSSOPIMUS JA OSUUDEN LUNASTA- MINEN PERUSPÄÄOMASTA. Valmistelija/Lisätiedot: Viljo Kurvinen p sähköposti: Kurikan kaupunginvaltuusto on tehnyt kokouksessaan (58 ) päätöksen, että Kurikan kaupunki eroaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä (SEK) viimeistään SEK:n omistajakunniksi jäävät eroamisen jälkeen Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Kurikan eroaminen aiheuttaa SEK: perussopimuksen muuttamisen, koska jäsenkunnat eivät ole enää samat kuin aiemmin. Perussopimuksen muuttamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Lisäksi eroaminen aiheuttaa muutoksia SEK:n peruspääomaan. Kuntayhtymän voimassa olevan perussopimuksen 21 koskee kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asemaa seuraavasti: Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääoman osuudesta suoritetaan kerralla yhden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Peruspääoma jakautuu jäsenkunnittain seuraavasti Isojoki 8,82 % ,17 Kurikka/Jurva 15,83 % ,15 Karijoki 5,92 % 9.956,73 Kauhajoki 47,57 % ,00 Teuva 21,86 % , ,93

6 6 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 SEK:n yhtymävaltuusto käsittelee kokouksessaan Kurikan kaupungille vuoden 2017 aikana palautettavaa 15,83 %:n (26.624,15 euron) osuutta peruspääomasta. Jotta SEK:n peruspääomaa ei alenneta, tulee jäljelle jäävien omistajakuntien lunastaa Kurikan kaupungin osuus, joka jakautuu asukasluvun suhteessa seuraavasti: Isojoki 2.478,15 euroa Karijoki 1.594,35 euroa Kauhajoki Teuva ,26 euroa 6.384,39 euroa ,15 euroa Liitteenä no 76 on ehdotus uudeksi perussopimukseksi. Kvalt 34 Ehdotus: Karijoen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1) merkitsee Kurikan kaupungin eroamisen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä tiedokseen, 2) hyväksyy uuden perussopimuksen, joka on liitteenä no 76, 3) lunastaa Karijoen osuuden 1.594,35 euroa Kurikan kaupungin peruspääomasta, jonka SEK laskuttaa vuoden 2017 aikana. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin Kunnanvaltuusto: Liite no 2/Kunnanvaltuusto

7 7 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Khall 188 TALOUSARVIO VUODELLE 2017/TALOUSSUUN- NITELMA VUOSILLE Valmistelija/Lisätiedot: Viljo Kurvinen p sähköposti: Kuntalain 110 :n mukaan Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä.

8 8 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Esityksen mukaan vuoden 2017: Käyttötalous Muutos % Tuloslaskelma - toimintatuotot ,1 - toimintakulut ,6 - toimintakate ,2 - vuosikate ,5 - tilikauden tulos ,1 - tilikauden yli-/alijäämä ,1 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä aloitti varsinaisen palvelutoiminnan vuoden 2009 alussa. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut Karijoen, Isojoen ja Teuvan kunnille sekä Kauhajoen kaupungille. Kuntayhtymä toimii palvelujen tuottajana. Palvelujen tilaajana toimii yhteistoimintalautakunta, joka sijoittuu Kauhajoen kaupungin organisaatioon. Yhteistoimintalautakunnalla on puitelain mukainen palvelujen järjestämisvastuu. Karijoen osalta käyttötalouden suurin erä on kunnan osuus llky:n menoihin ollen n. 58 % kunnan toimintakuluista (n. 5,5 M ). Nousua v talousarvioon n. 0,8 %. eli n euroa.

9 9 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Itsehallintoalueiden perustamiseen liittyvä soteuudistus on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2019 alussa. Uudistuksen suunnittelu soten osalta käynnistyi jo v Etelä-Pohjanmaalla. Investoinnit Investoinneista on erillinen luettelo talousarvion taloussuunnitelman liitteenä. V investointimenot olisi suunnitelman mukaan euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Rahoitus Rahoituslaskelmassa vuonna 2017 lainojen lyhennyksiin on varattu , uusia lainoja on merkitty otettavaksi Talousarviolainoja vuoden 2017 lopussa olisi 2,4 milj. eli 1695 /as. Vuoden 2019 lopussa lainoja olisi 2,4 milj. eli 1730 /as. Ehdotus: Viivästyskorko vuodelle 2017: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että yleiseksi viivästyskoroksi määrättäisiin korkolain mukainen korko (Suomen Pankin viitekorko +7%). Muistutusmaksu 5:00 euroa. Talousarvio vuodelle 2017/Taloussuunnitelma vuosille : Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarvio vuodelle 2017/Taloussuunnitelma vuosille sellaisena kuin se on liitteenä no 75.

10 10 Kunnanhallitus No 17/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Kvalt 35 Kunnanhallitus: Viivästyskorko vuodelle 2017: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Talousarvio vuodelle 2017/Taloussuunnitelma vuosille : Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanvaltuusto: Liite no 3/Kunnanvaltuusto

11 11 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 LIITTYMINEN KUUSIOKUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSKUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI Valmistelija / lisätiedot: Hallintosihteeri Jenni Rankaviita, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Kunnanhallitus : Karijoen kunta on yhdessä Isojoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin kanssa selvittänyt syksyn 2015 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisyhteistyötä Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) sekä Soini kanssa. Tällä hetkellä Suupohjan kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä on aloittanut toimintansa 2009 ja se tuottaa edellä mainittujen sote-palvelujen lisäksi myös ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut. Maan hallitus on linjannut, että alkaen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnallisille yksiköille. LLKY toiminta nykymuodossaan loppuu. Maakunnallisen itsehallinnon ja maakunnallisen soten suunnittelu lähtee valtion vahvasta ohjauksesta (sekä talouden että palveluiden suhteen). Käynnissä olevan valmistelun yhteydessä on käynyt ilmeiseksi se, että Suupohjan kaltaisten reuna-alueiden sotepalvelut keskittynevät maakuntakeskuksiin, korvautuen mahdollisilla etäpalveluilla tai maakuntaa kiertävillä tuotantototeutuksilla. Palvelujen keskittyminen on erittäin todennäköistä Suupohjan pienemmissä kunnissa. Laadukkaiden fyysisten lähipalveluiden menettämisen lisäksi vaarana on, että ko. palvelujen työpaikat katoavat

12 12 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 alueelta, minkä seurauksena kunnan verotulot ja ostovoima heikkenevät aiheuttaen kunnan elinvoiman alenemista. Maakunnan kokoisessa tilaaja/tuottajaorganisaatiossa toimittaessa yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet palveluiden tuottamiseen heikkenevät oleellisesti. Kuusiokunnat, Soini ja Suupohjan kunnat ovat linjanneet neuvotteluissa, että Suupohjan kunnat voivat halutessaan liittyä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään ja yhteistoiminta-alueeseen tasavertaisina jäseninä. Yhteisen yhteistoiminta-alueen ja sosiaali- ja terveyskuntayhtymän myötä nykyinen Suupohjan muodostama yhteistoimintaalue ja liikelaitoskuntayhtymä purkautuisivat. Yhteistyö voi alkaa aikaisintaan Yhteistoiminta-alueen ja kuntayhtymän jäsenenä Suupohjan kunnat pääsisivät mukaan Kuusiokuntien kilpailuttamaan palvelusopimukseen. Esitettyyn yhteistyömalliin on päädytty erityisesti huomioiden Laki julkisista hankinnoista sekä Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Suurempi väestöpohja mahdollistaa vaativien palvelujen laajemman toteuttamisen uudella yhteistoiminta-alueella. Yhteistyön tavoitellaan tuovan parempia palveluja ja elinvoimaa sekä Kuusiokuntien että Suupohjan alueelle. Laajempi väestöpohja ja yhteinen palveluntuotantomalli mahdollistavat suuremman painoarvon edunvalvonnassa sote-toimintojen kehittämisessä sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Edelleen kuntayhteistyön tavoitteena on saavuttaa kustannustehokkuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä sekä lisätä erikoispalveluita maakunnan reuna-alueille. Yhteistyön tavoitteena on palvelujen kehittäminen, hyvinvoinnin edistäminen, työpaikkojen sekä kunnallisen päätöksenteon ja ohjauksen säilyttäminen (operatiivisessa toiminnassa) yhteistoimintaalueen kunnissa myös tulevaisuudessa.

13 13 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Karijoen kunnan tavoitteena yhteistyöstä ovat mm. nykyisen tasoisten lähipalvelujen säilyminen kunnassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ennustettavuus, erikoispalvelujen saaminen alueelle sekä työ- ja opiskelumahdollisuuksien säilyttäminen ja kasvattaminen. Karijoen kunta näkee myös olennaisen tärkeänä, että kunnan omistamat kiinteistöt ovat jatkossakin tarkoituksenmukaisessa kuntalaisia palvelevassa käytössä. Karijoki pitää tärkeänä, että palvelutuotannon operatiivinen päätöksenteko säilyy alueella myös maakunnallisen itsehallintoalueen tultua. Kuusiokuntien ja Soinin kuntien päätöksellä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä on kilpailuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen 2015 siten, että tilaajana toimii alkaen Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä ja tuottajana ao. kuntien ja tarjouskilpailun voittaneen Pihlajalinna Oyj:n muodostama yhteisyritys Kuusiolinna Terveys Oy. Kilpailutus on saanut lainvoiman eikä siitä ole valitettu. Huomioitavaa on, että ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tulee tarkastella uudelleen, mikäli liittyminen tapahtuu. Kuusiolinna Terveys Oy:n perustamisen yhteydessä on tehty sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskeva palvelusopimus. Sopimuksen mukaan Kuusiolinna Terveys Oy:n voidaan edellyttää tuottavan esim. yhteistoimintaalueen muutoksen johdosta palveluita noin asukkaan väestöpohjalle. Kuusiokuntien ja Soinin yhteinen väestömäärä oli noin asukasta ja Suupohjan noin asukasta. Laajentuneen yhteistoiminta-alueen (Suupohja, Kuusiokunnat ja Soini) asukasmäärä n asukasta täyttää puitelain edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

14 14 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Muodostettavan Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen mukaan uuden jäsenkunnan ottamisesta päättävät kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot. Suupohjan kunnat päättävät valtuustoissaan omalta osaltaan liittymisestä. Kuusiokuntien ja Soinin kunnat suhtautuvat myönteisesti yhteistoiminta-alueen ja kuntayhtymän laajentamiseen. Kuusiokuntien kunnat Alavus, Kuortane ja Ähtäri sekä Soini ovat 2015 lopussa tehneet yhdenmukaiset periaatepäätökset, joiden mukaan Suupohjan liittymisellä kuntayhtymään ei ole estettä. Suupohjan kuntien päätösten jälkeen tarvittavat muutokset perussopimukseen ja muihin järjestelyihin tehdään, mikäli kuntayhtymän laajentuminen tapahtuu. Raportti sote-palveluiden tuottamisesta yhteistyössä Kuusiokuntien yhteistoiminta-alueen ja yksityisen toimijan kanssa on lähetetty kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston jäsenille ja Kuusiokuntien tarjousasiakirjoja on nähtävillä kunnanvirastossa ja kokouksessa. Kauhajoen kaupunki on lähettänyt Kuntaliitolle lausuntopyynnön sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä. Ehdotus: Karijoen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Karijoen kunta päättää liittyä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään. Kuntayhtymään liittymiseksi tarvitaan Karijoen lisäksi myös Isojoen, Teuvan ja Kauhajoen valtuustojen yhteneväiset päätökset liittymisestä. Kuntayhtymään liittymiseen liittyvät sopimukset ja LLKY mahdollinen purkaminen käsitellään erikseen valtuustossa,

15 15 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 mikäli Suupohjan liittyminen Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään varmistuu. Kunnanhallitus: Merkitään, että Erkki Viitikko, Seppo Tienhaara, Arja Harjunpää, Jaakko Järvenpää ja Viljo Kurvinen katsoivat itsensä esteelliseksi ja poistuivat pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun jälkeen esittelijä teki ehdotukseen seuraavan lisäyksen: Kauhajoen kaupunki on lähettänyt Kuntaliitolle lausuntopyynnön sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä. Kunnanhallitus edellyttää, että valtuusto päätöstä tehdessään ottaa huomioon Kuntaliiton näkemyksen asiasta. Ehdotus lisäyksineen yksimielisesti hyväksyttiin keskustelun jälkeen Kunnanhallitus : Liittyminen Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän jäseneksi/asian käsittelytilanne: Kuntien tämänhetkinen käsittelytilanne on: Isojen kunnanvaltuusto on tehnyt Kuusiokuntien sopimukseen liittymisestä myönteisen päätöksen Teuvan kunnanhallitus on käsitellyt liittymisasiaa ja päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää olla liittymättä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään.

16 16 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Teuvan kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei kunta liity Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskeskuskuntayhtymään. Kauhajoen kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se tee tässä vaiheessa ehdotusta kaupunginvaltuustolle liittymisestä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään. Kaupunginhallitus palaa asiaan syyskaudella Päätösesityksen lykkäyksen perusteena on ns. maakuntamallin keskeneräisyys sekä maan hallituksen valmistelussa esiin tulleiden asiakkaan valinnanvapauden sekä sote -palveluiden tuottajan yhtiöittämisvelvollisuuden yksityiskohtaisempien tietojen puuttuminen. Karijoen kunnanhallitus on tehnyt esityksen valtuustolle liittymisestä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveysyhtymään. Kunnanhallitus edellyttää, että valtuusto päätöstä tehdessään ottaa huomioon Kuntaliiton näkemyksen asiasta. Kauhajoen kaupunki on pyytänyt Kuusiokuntien kuntayhtymään liittymissopimuksesta ja sekä Kuusiokuntien kilpailuttamaan palvelusopimukseen liittymisestä Suomen Kuntaliiton lausunnon. Lausunto on saatu ja toimitettu kunnanhallituksen/-valtuuston jäsenille. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee asian tämänhetkisen käsittelytilanteen eri kunnissa tiedokseen. Ottaen huomioon Kauhajoen kaupunginhallituksen ja Teuvan kunnanvaltuuston päätökset, kunnanhallitus päättää, että Karijoen kunnan osalta asia viedään

17 17 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 valtuuston käsiteltäväksi syksyllä 2016, jolloin mm. maakunta-soten/sote-lakiesitysten sisällöstä on enemmän tietoa. Kunnanhallitus: Merkitään, että Arja Harjunpää, Jaakko Järvenpää, Seppo Tienhaara, Erkki Viitikko ja Viljo Kurvinen katsoivat itsensä esteellisiksi ja poistuivat pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Merkitään, että Veli-Matti Niemelä saapui kokoukseen pykälän käsittelyn alussa klo 20:37. Tämän pykälän pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Mirja Peräsaari. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus : Sote- ja maakuntauudistuksessa julkisesta terveydenhuollon järjestelmästä tulee sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön sekä Valtioneuvoston johtama kokonaisuus. Valtio siten päättää järjestettävien palvelujen laadusta ja laajuudesta rahoittaen toiminnan. Maakunnista tulee osa valtionhallintoa. Sotessa maakuntien tehtävä on laatia maakuntastrategia ja sen osana palvelustrategia (talouden ja toiminnan suunnittelu). Maakunnille siirtyy palvelujen järjestämisvastuu. Maakuntahallinto ei päätä tarjottavista palveluista valtio päättää. Vaalien kautta toteutuvaa kansanvalta on siten rajattu lailla määriteltyihin tehtäviin ja valtiolta tulevan rahoituksen käyttöön. Pahimmillaan

18 18 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 tämä tarkoittaa, että kunnilla ei ole enää mahdollisuutta vaikuttaa alueellansa tuotettaviin palveluihin. Huhtikuussa 2016 tuli tieto, että jatkossa sote -palveluita tuottavat osakeyhtiöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös maakunnan tuottamat palvelut tulee yhtiöittää. Maakunnan palvelulaitos toteuttaa keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät ja sen tytäryhtiöt tuottavat valinnanvapauden ja kilpailun alaisia palveluja. Palvelulaitoksia ja niiden tytäryhtiöitä johtavat ammattihallitukset (ei poliittista päätöksentekoa), jotka lopulta päättävät mm. palvelujen sijainnista ja kiinteistöjen hallinnasta. Osana alueuudistusta perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta, jotka ovat osakeyhtiöitä. Yhtiöt vastaavat kiinteistöjen ja toimitilojen hallinnoinnista, talous- ja henkilöstöhallinnosta, ICT-palveluista ja yhteishankinnoista. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle yhteistyöalueittain. Kaikki maakunnat hoitavat näihin liittyviä tehtäviä ja maakunnat sopivat yhteistyöalueittain järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa järjestämisen rahoittamisesta. Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyy myös viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle ja sen valmistelu tapahtuu osana sote -organisaatioiden uudistusta ylimaakunnallisena palveluna. Kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla hoidetut ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakunnille. Jatkossa on kuitenkin mahdollista, että maakunta sekä riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voivat lailla erikseen säädettävien kriteerien täyttyessä sopia, että kunta hoitaa näitä tehtäviä myös jatkossa.

19 19 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Sairaanhoitopiirien kiinteistöomaisuus ja vastuut siirtyvät valtakunnalliseen kiinteistöyhtiöön. Kuntien sote - kiinteistöt jäävät mahdollisine riskeineen kunnille. Alueuudistus koskee sosiaali- ja terveyspalvelujen ja henkilöstön lisäksi kunnissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä toimivia toimitilapalveluja ja niiden henkilöstöä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukena olevia talous- ja henkilöstöpalveluja sekä ICT -palveluja ja näiden henkilöstöä. Maakuntahallinnon vaikutusmahdollisuuksien supistuminen on riski maakunnan reuna-alueille. On selvää, että kun palvelujen tuottamisen päätöksenteko annetaan maakuntakeskuksessa toimivan osakeyhtiön hallitukselle, reuna-alueiden palvelut ovat vaarassa. Maakunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite on erittäin tiukka. Mikäli maakunnalliset yhtiöt eivät pärjää vapaassa kilpailussa, on todennäköistä, että maakunnan reuna-alueiden palvelut ovat ensimmäisenä säästölistalla, jotta edes maakuntakeskuksen palvelut voidaan turvata. Valinnanvapauden lisääntyminen ja yksityisille toimijoille avautuvat markkinat kaventavat maakunnallisten palveluyhtiöiden toimintamahdollisuuksia entisestään. Sekä valinnanvapauslainsäädäntö ja yhtiöittämisen velvoittava lainsäädäntö ovat edelleen kesken. Hallituksen esitys sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi on viimeistelyvaiheessa ja se tuotaneen eduskunnalle tammikuuhun 2017 mennessä. Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta lähtenee lausuntokierrokselle loppuvuoden 2016 aikana.

20 20 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Näissä olosuhteissa ja muuttuvassa lainsäädännössä Karijoen kunta näkee, että yhteistyö Kuusiokuntien kanssa on kunnan ja seutukunnan palvelujen, työpaikkojen ja kiinteistöjen asianmukaisen käytön suhteen paras vaihtoehto. Karijoen kunnalle on tärkeää, että palvelutuotannon kannalta olennaisia kiinteistöinvestointeja voidaan tehdä myös jatkossa ja että kunnilla säilyy mahdollisuus vaikuttaa alueella tuotettaviin palveluihin ja niihin tarvittavaan henkilökuntaan. Karijoki pitää tärkeänä, että yhteistyö Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa mahdollistaa myös tukipalvelujen säilymisen kuntien ohjauksessa. Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään liittyminen on prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa Kuusiokuntien kuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän laajenemisesta. Kuusiokunnat ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumisen asiaan päätöksenteossaan joulukuussa Karijoki yhdessä muiden liittymisen kannalla olevien kuntien kanssa päättää yhteistoiminta-alueen muodostamisesta yhdessä Kuusiokuntien kanssa ja liittymisestä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään. Tämän jälkeen kuntayhtymä päivittää perussopimuksen, joka tuodaan kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi. Yhteistoiminta-alueen muodostuminen ja kuntayhtymän jäsenyys astuvat voimaan vasta, kun kaikkien laajentuneen kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet päivitetyn perussopimuksen. Liittymisen aikataulu selviää kuntien välisissä neuvotteluissa. Kauhajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt aloittaa neuvottelut yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini) kanssa ja Kauhajoen liittymisestä

21 21 Kunnanhallitus No 18/2016 Kunnanvaltuusto No 4/2016 Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään yhdessä muiden liittymistä puoltavien Suupohjan kuntien kanssa. Kvalt 36 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää tarkentaa tekemäänsä ehdotusta ja esittää kunnanvaltuustolle, että se aloittaa neuvottelut yhteisen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini) kanssa ja Karijoen liittymisestä Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymään yhdessä muiden liittymistä puoltavien Suupohjan kuntien kanssa. Kunta toivoo, että neuvotteluissa olisivat mukana kaikki Suupohjan neljä kuntaa. Kunnanhallitus: Merkitään, että tämän pykälän käsittely siirrettiin kokouksen loppuun. Seppo Tienhaara, Erkki Viitikko, Arja Harjunpää, Jaakko Järvenpää ja Viljo Kurvinen katsoivat itsensä esteellisiksi ja poistuivat pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanvaltuusto:

22 22 Kunnanvaltuusto No 4/ MUUT MAHDOLLISESTI KIIREELLISENÄ KÄSITELTÄVÄKSI OTETTAVAT ASIAT. Kuntalain 55 :n mukaan kunnanvaltuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu kuntalain 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, kunnanvaltuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Kunnanvaltuusto:

23 23 Kunnanvaltuusto No 4/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo, jossa yhteydessä puheenjohtaja luki Valitusosoitus: Tämän kokouksen päätöksiä koskeva valitusosoitus on sivulla.