Valtakunnallisen LUMA-keskuksen vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Valtakunnallisen LUMA-keskuksen vuosikertomus Veera Kallunki ja Maija Aksela (toim.)

2 Sisällysluettelo 1 Katsaus toimintavuoteen BioPop Biologian opetuksen keskus GeoPiste Maantieteen opetuksen keskus Kemma Kemian opetuksen keskus Kondensaattori Fysiikan opetuksen keskus LumO Luonnonteellisten ja matemaattisten aineiden opetuksen, opiskelun ja oppimisen keskus Summamutikka Matematiikan opetuksen keskus...49

3 1 Katsaus toimintavuoteen LUMA-keskus ja sen tavoitteet Valtakunnallinen LUMA-keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjoorganisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Keskus on toiminut kuusi vuotta vuoden 2009 loppuun mennessä. Se perustettiin Avajaisia vietettiin Kalevalan päivänä LUMAkeskuksen 5-vuotisjuhlia vietettiin LUMA-keskuksen lasten ja nuorten verkkolehdet saivat valtion tiedonjulkistamisen palkinnon keväällä Palkinnon myöntämisperusteissa sanottiin seuraavaa: Nuorille ja lapsille suunnatut luonnontieteen verkkolehdet Luova (ruots. Kreativ) ja Jippo välittävät etsimisen, löytämisen ja oivaltamisen iloa. Ne ovat rajat rikkovia uusia välineitä luonnontieteiden monisäikeisen vyyhdin tuntemiseen ja siitä rakentuvan teknologian vastuullisen ja kestävän käytön edistämiseen. Luova ja Jippo kannustavat uteliaisuuteen yhdistämällä selkeän ja iloisen visuaalisen ilmeen vahvaan, vuorovaikutteiseen asiasisältöön. >> 2_2009.pdf >> Keskuksen tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla (Strategia, 2008). LUMA-keskuksen missiona on tukea ja edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian elinikäistä oppimista ja harrastuneisuutta sekä tiedekasvatusta. LUMA-keskus toteuttaa missiotaan vuorovaikutuksessa esimerkiksi koulujen, luokanopettajien, aineenopettajien ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja elinikäistä oppimista kaikilla asteilla varhaiskasva- 3

4 tuksesta yliopistoon sekä lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. Kuva 1 Vasemmalla vararehtori Hannele Niemi tutustumassa LUMA-keskuksen toimintaan. Keskellä kuvassa koordinaattori, prof. Maija Aksela ja oikealla Olarin koulun matemaattisten aineiden opettaja Sari Pirkkalainen. Elinikäisen oppimisen tukemisessa on olennaista erityisesti koulutuksellisen jatkumon muodostaminen perus- ja täydennyskoulutuksen kesken (Opetusministeriö, 2005). Opettajien mahdollisuuksia pitää ajan tasalla tietojaan ja taitojaan eri oppiaineista sekä myös oppimista ja opetusta koskevasta tutkimuksesta tulee tukea. Elinikäisen oppimisen tavoitteet on huomioitu LUMA-keskuksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. LUMA-keskus päättää strategiassaan vuosittaiset teemat, jotka ohjaavat toimintaa. Vuonna 2009 pääteemana oli Energia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa. Energia-teemaa lähestyttiin useammasta näkökulmasta: 1) Ympäristö ja ilmastonmuutos, 2) Energian kulutus, väestönkasvu, yhteiskuntien kehittyminen ja kulutustottumukset, 3) Energiaresurssit ja luonnonvarat sekä 3) Tiede, teknologia ja energiatehokkuus. 4

5 1.2 LUMA-keskuksen hallinto ja yhteistyö LUMA-keskuksen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat edustajat seuraavista yhteistyötahoista: opetusministeriö, Opetushallitus, Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin kaupungin opetusvirasto kuntien edustajana, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto, Teknologiateollisuus ry ja Teknillinen korkeakoulu alkaen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2009 dekaani, professori Jukka Paakki ja sihteerinä koordinaattori Maija Aksela. Johtoryhmä päätti keskusta koskevista strategisista linjauksista ja toiminnan suuntaviivoista, yhteistyösopimuksista sekä hyväksyi suunnitelman mukaisen varainkäytön. Johtoryhmä vahvisti myös keskuksen toimintaja taloussuunnitelman. LUMA-keskuksen johtajana vuonna 2009 toimi professori, varadekaani Heimo Saarikko. Johtajan tehtäviin kuuluu mm. johtaa, kehittää ja valvoa keskuksen toimintaa, vastata keskuksen taloudesta sekä päättää LUMAkeskuksen varoista maksettavista palkkioista. Johtaja vahvisti vuoden 2008 alussa LUMA-keskukselle uuden työjärjestyksen. LUMA-keskuksen koordinaattorina toimi vuonna 2009 professori Maija Aksela. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. organisoida LUMA-keskuksen toimintaa, avustaa johtajaa keskuksen toiminnan kehittämisessä ja valvonnassa sekä sen taloudenhoidossa, valmistella ja esitellä yhdessä johtajan kanssa johtoryhmässä käsiteltäviä asioita sekä toimia johtoryhmän sihteerinä. Keskuksen vastuullinen johtaja, koordinaattori ja muut toiminnan kannalta tarvittavat henkilöt toimivat hallintotehtävissä oman päätyönsä ohella. Nykyinen johtaja ja koordinaattori työskentelevät päätyönään fysiikan ja kemian aineenopettajakoulutuksessa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opettajankoulutus on LUMA-keskuksen keskeinen toimija. Yhteistyötä tehdään erityisesti Helsingin yliopiston kolmen tiedekunnan, biotieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja käyttäytymistieteellisen, kanssa. Yhteistyötä tehtiin vuonna 2008 lisäksi esimerkiksi koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian, virastojen, järjestöjen, seurojen, tiedekeskusten, yhdis- 5

6 tysten ja oppimateriaalikustantajien kanssa sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. LUMA-keskuksen käytännön toimintaa suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa kahdestakymmenestä eri yhteistyötahojen asiantuntijajäsenistä koostuva suunnitteluryhmä koordinaattorin johdolla. Jäsenet vastaavat oman alansa näkyvyydestä keskuksen toiminnassa. Resurssikeskusten biologian BioPop, maantieteen GeoPiste, kemian Kemma, fysiikan Kondensaattori, matematiikan Summamutikka, luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen ja oppimisen keskus, LumO, yhdyshenkilöt olivat mukana käytännön toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Eri toimintamuotoihin on lisäksi perustettu omia työryhmiä, esimerkiksi Luova-verkkolehteen toimitusneuvosto ja toimituskunta, Jippo-lehteen toimituskunta sekä LUMA-viikon suunnitteluryhmä. Vuorovaikutus opettajien kanssa on toiminnassa keskeistä. Opettajien ideoita ja toivomuksia kuunnellaan jatkuvasti. LUMA-keskus teki vuonna 2009 sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä eri yhteistyökumppanien kanssa. Verkostoituminen oli keskuksen yksi tärkeä tavoite. Esimerkiksi kansallisesta yhteistyöstä on esimerkkinä LUMAkeskus Oulu Oulun yliopistossa. Keskus avattiin keväällä Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa on suunnitteilla LUMA-yhteistyötä alueelle perustettavan keskuksen kanssa. Ruotsinkielistä toimintaa on vahvistettu yhteistyössä Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan -projektin kanssa. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin Humanistisen tiedekunnan Aino -keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä sen perustamista lähtien. LUMA-keskus teki myös kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi Terrific Science, USA ja KRC, Ruotsi. Sekä keskuksen johtaja Saarikko että koordinaattori Aksela osallistuivat opetusministeriön edustajina EU-kokouksiin ja asiantuntijatehtäviin esimerkiksi Science and Society -ohjelmassa. 1.3 Käytännön esimerkkejä toiminnasta Lasten ja nuorten toiminta Lasten ja nuorten elinikäisen oppimisen tukeminen keskittyi kerhoihin, kesäleireihin, Ksenonit-virtuaalikerhoon, lasten luonnontiedeverkkolehti Jip- 6

7 poon, sekä nuorten luonnontiedeverkkolehti Luovaan. Yksityiskohtaisemmat raportit ovat esillä resurssikeskusten omissa raporteissa. Toiminnassa pyrittiin tuomaan lapsille ja nuorille onnistumisen elämyksiä ja iloa LUMAaineiden parissa. Samalla tuettiin luonnollista vuorovaikutusta yliopiston tiedeyhteisön kanssa. Summamutikka-kerhot ovat peruskoulun alaluokkien oppilaille suunnattuja kerhoja, jotka kokoontuivat eri puolilla pääkaupunkiseutua koulujen tiloissa. Kerhoissa tutustuttiin matematiikkaan askarrellen, liikkuen ja pelaten. Kerhoissa tarjottiin onnistumisen elämyksiä sekä matemaattisesti lahjakkaille että niille lapsille, joilla on koulumatematiikassa vaikeuksia tai motivaatio-ongelmia. Myös luonnontieteiden tiedekerho toimi aktiivisesti Kumpulan tiedekampuksella. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Luova ( on jatkanut suosittuna toimintamuotona. Sen tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus osallistua tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvään löytämisen, keksimisen ja luovuuden iloon. Päämääränä on tukea kiinnostusta sekä avata uusia näkökulmia luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan. Luova pyrkii olemaan kehittyvä ja kiinnostava tutkijoiden, opettajien ja nuorten kohtauspaikka -nuorten omaa aktiivisuutta ja innostusta tukeva lähde, jonka kautta nuoret vuorovaikuttavat ja välittävät innostustaan eteenpäin. BioPop-resurssikeskuksen kautta lukiolaiset pääsivät tekemään mikrobiologisia laboratoriotöitä aidossa tutkimusympäristössä. BioPop tarjosi lukiolaisten opettajille mahdollisuuden tuoda oppilasryhmiään Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle kokeilemaan. Keväällä 2009 alkoivat Summamutikka-resurssikeskuksen aloitteesta vuotiaille nuorille suunnatut klubit, joissa nuoret pääsevät tutustumaan tutkijoihin ja ajankohtaiseen tutkimukseen. Vuoden mittaan klubeja järjestettiin Summamutikan lisäksi Kemmassa, BioPopissa, GeoPisteessä ja Kondensaattorissa. 7

8 Vuoden 2009 LUMA-toiminnassa uutta oli myös mm. valokuvauskilpailun järjestäminen. GeoPiste-resurssikeskuksen järjestämä valokuvauskilpailu nuorille oli suuri menestys: huhtikuun loppuun ja kuvia kertyi yhteensä 785 kappaletta. Näistä raati valitsi kunkin sarjan ja teeman voittajat. Palkitut julkistettiin Jippo-tiedepäivänä Kilpailun korkeasta tasosta kertoo se, että koululaissarjan voittaja voitti samalla kuvalla myös laajan kansainvälisen kilpailun Millennium Youth Camp Vuonna 2009 käynnistettiin kansainvälisen nuorten luonnontiedeleirin suunnittelu. Millennium Youth Camp (MY Camp) -tiedeleirin tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin ja teknologiaan, kertoa opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista Suomessa sekä auttaa nuoria verkostoitumaan keskenään ja alan asiantuntijoiden kanssa vuotiaille nuorille suunnattu MY Camp järjestetään Helsingissä ensimmäistä kertaa. Leirin pääjärjestäjät ovat Tekniikan Akatemia, valtakunnallinen LUMA-keskus, Kerhokeskus ja opetusministeriö. Projektissa ovat tiiviisti mukana myös ulkoasiainministeriö, Opetushallitus, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu, Taloudellinen tiedotustoimisto, Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Matemaattisten aineiden opettajien liitto, Heureka sekä Tekniikan museo. Yrityskumppanit ovat Kemira, Nokia, PaloDEx Group, UPM-Kymmene ja Vaisala. 8

9 Leirin hakuaika käynnistyi ja hakuajan loppuun mennessä hakemuksia tuli 995 kappaletta kaikista viidestä maanosasta ja yhteensä 62 eri maasta. >> Kuva 2 Millennium Youth Camp tuo Suomeen lahjakkaita nuoria ympäri maailmaa LUMA- ja teknologiaviikko sekä vuoden 2009 palkitut Valtakunnallista LUMA-viikkoa on koordinoitu vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2009 viikon teemoina olivat energia ja tähtitiede luonnontieteiden, matematiikan sekä teknologian opetuksessa. Vuodesta 2009 lähtien viikon nimenä on ollut LUMA- ja teknologiaviikko. Viikkoa vietettiin Valtakunnallisen LUMA- ja teknologiaviikon tavoitteena on tukea biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetusta ja harrastusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, herättää kiinnostusta LUMA-aineiden ja teknologian opiskeluun ja ammatteihin erilaisten mielenkiintoisten aktiviteettien, elämysten ja kokemusten kautta, tuoda alaa tunnetuksi myös nk. suuren yleisön keskuudessa, kannustaa eri oppiaineita, kouluasteita ja kerhoja yhteistyöhön sekä keskenään että ympäröivän yhteiskunnan kanssa uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, kerätä parhaita käytänteitä LUMA- ja teknologiaviikon aktiviteeteista 9

10 ja levittää tietoa parhaista käytänteistä ja LUMA- ja teknologiaviikon tapahtumista verkkosivujen, yhteistyökumppanien ja tiedotusvälineiden kautta. Vuoden LUMA-koulu palkinto luovutettiin kahdelle oppilaitokselle. Sarjan 1 (varhaiskasvatus ja perusopetus) vuoden LUMA-koulu 2009 oli Hämeenkylän koulu Vantaalta, ja sarjassa 2 (lukiot ja ammatillinen koulutus) palkitaan Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö Oulusta. Lisäksi palkittiin kaksi koulua Hyvät käytänteet - ideakilvassa. Sarjassa 1palkittiin helsinkiläinen Viikin normaalikoulu, ja sarjassa 2 LUMA- ja teknologiaviikon hyvistä käytänteistä palkinnon sai Lappeenrannan Lyseon lukio Lappeenrannasta. Palkinnot jaettiin kevään 2010 LUMA- ja tiede- ja teknologiapäivillä >> >> fa8/3375c362cc1f911ec22576d ?OpenDocument Opettajien täydennyskoulutus ja yhteistyö LUMA -keskuksen tavoitteena on tukea opettajien elinikäistä oppimista LU- MA-keskuksen tavoitteiden mukaisesti. Sekä aineenopettajille että luokanopettajille järjestettiin lukuisia työpajoja ja kesäkursseja. Vuoden 2009 kevättalvella LUMA-keskuksen 5-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettiin seminaari Energia ja tulevaisuus. Seminaari koostui neljästä luennosta ja niihin liittyvistä keskusteluista; esitykset käsittelivät vihreää kemiaa, biopolttoaineita, ydinvoimaa ja fuusiovoimalaitoksien tulevaisuusnäkymiä. Luentoja seurasi pitkälle toista sataa luonnontieteiden ja matematiikan opettajaa tai muuta LUMA-aiheista kiinnostunutta. Syksyllä 2009 järjestettiin toinen opettajille suunnattu seminaari LUMA- ja teknologiaviikon yhteydessä Seminaarin luennot käsittelivät tähtitiedettä, aurinkoenergiaa, elämän ja energian suhdetta ja polttokennoja. Ajankohtaisista tapahtumista ja materiaaleista sekä tutkimuksesta tiedotettiin kerran kuussa sähköpostitse ilmestyvässä uutiskirjeessä sekä LUMAkeskuksen verkkosivuilla. Uutiskirje tavoitti kuukausittain noin satatuhatta 10

11 opettajaa, opettajaopiskelijaa ja opetuksen tutkijoita sekä muita asiantuntijoita varhaiskasvatuksesta elinkeinoelämään. Lisäksi resurssikeskukset tukivat oppiainekohtaista toimintaa omien verkkosivujensa materiaalien kautta. Kysy - ja keskustelupalstat olivat myös yksi keskuksen toimintamuoto. Esimerkiksi Kysy kemiasta -palsta ja fysiikan opettajien keskustelupalsta olivat aktiivisesti käytössä. Uusinta tutkimustietoa on integroitu LUMA-keskuksen toimintaan. Uuden tutkimustiedon välittäminen on tärkeää opettajien elinikäisen oppimisen tukemisessa. Opettajat tutustuivat tutkimukseen esimerkiksi energiaaiheisissa seminaareissa, kesäkurssien aikana, seurasivat tutkimustietoa muun muassa uutiskirjeen, Luova-verkkolehden tai resurssikeskusten julkaisemien opinnäytetöiden kautta. Kuukauden tutkija -palstaa julkaistiin LUMA-uutiskirjeessä sekä Luova-verkkolehdessä. 1.4 Opiskelijat oppijoina ja toimijoina Opettajaopiskelijoiden elinikäisen oppimisen kasvuprosessia pyritään tukemaan yliopisto-opintojen alusta lähtien vuorovaikutuksessa LUMAkeskuksen kanssa. Tavoitteena on sekä opiskelijoiden mielekäs oppiminen että sitoutuminen opettajan työhön. Toiminnalla pyritään tukemaan myös opiskelijan luonnollisen vuorovaikutusyhteyden syntymistä yliopiston kanssa tutkinto-opintojen päätyttyä. Usein opettajaksi valmistumisen jälkeen yhteys yliopistoon katkeaa ja samalla mahdollisuus päivittää omia tietojaan ja taitojaan heikentyy. LUMA-keskus pyrkii kaventamaan kuilua ja lisäämään vuorovaikutusta koulussa toimivien opettajien kanssa. Samalla opettajankoulutus saa opettajilta hyödyllistä tietoa käytännön opetuksen tilanteesta ja pystyy huomioimaan sen opettajankoulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta. Vuonna 2009 LUMA-keskuksen käytännön toimintaan osallistui sekä toimijoina että oppijoina matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita, lähinnä opettajaopiskelijoita sekä luokanopettajaopiskelijoita. Toimintamuodot vaihtelivat oppiaineittain. Yleensä toiminta on (i) integroitu tutkintoopetukseen ja tutkimukseen tai (ii) opiskelijat tekevät sitä opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta. Esimerkiksi resurssikeskusten yhteyshenkilöt ovat pääasiallisesti loppuvaiheen opettajaopiskelijoita tai 11

12 jatko-opiskelijoita ainelaitoksilla. Luova -verkkolehden päätoimittaja sekä Jippo-lehden päätoimittaja toimivat aktiivisesti opettajankoulutuksessa. Kuva 3 Uudet opettajaopiskelijat ovat mukana LUMA-keskuksen toiminnassa. Toimintamuodot olivat vuonna 2009 monipuolisia. Esimerkiksi matematiikan opiskelijat ohjasivat lapsia kerhoissa. Sekä fysiikan että kemian opettajaopiskelijoiden tutkinto-opetukseen kuului osallistumista LUMA-keskuksen toimintamuotoihin. Esimerkiksi Johdatus fysiikan opetukseen -kurssilla opiskelijat vierailivat ohjaamassa lapsia kouluissa. Biologian opiskelijat olivat aktiivisia BioPop-resurssikeskuksen toiminnoissa. Maantieteen ja kemian opettajaopiskelijat tuottivat uusimman tutkimustiedon mukaista opetusmateriaalia verkkosivuille kaikkien käyttöön. Nuorten verkkolehti Luovan toimitukseen osallistui opiskelijoita eri ainelaitoksilta. Tehtävien tekeminen selvästi innosti opettajaopiskelijoita alansa opiskeluun ja sitoutti opettajaopintoihin. Normaalikouluissa LUMA-toiminta oli esillä monipuolisesti: Opettajaopiskelijat olivat mukana LUMA- ja teknologiaviikon valmisteluissa ja LUMA- ja teknologiaviikon toiminnassa erilaisin aktiviteetein: päivänavauksia, työpisteitä 12

13 koulun käytävillä, vitriineihin näyttelyjen järjestämisestä ja LUMA-aineiden aiheisiin liittyviä esityksiä. LUMA-toiminta näkyi perusopetuksessa pitkin matkaa eri LUMA-aineiden opetuksessa: LUMA-toiminnasta kerrottiin oppilaille ja tuotiin esille LUMA-keskuksen verkkosivuja ja verkkolehti. 1.5 Loppusanat LUMA-keskus on toiminut aktiivisesti kuusi vuotta vuoden 2009 loppuun mennessä. Toimintamalli on uusi kansainvälisestikin katsottuna. Toiminnassa yhdistyy uudella toimintatavalla eri oppiaineiden, yhteistyötahojen ja kouluasteiden yhteistyö. Poikkitieteellinen yhteistyö on myös mahdollista. Muissa maissa yliopistojen yhteistyökeskukset ovat rakentuneet yleensä yhden oppiaineen ympärille. LUMA-keskuksen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti. 1.6 Kiitokset LUMA-keskus kiittää taloudellisesta tuesta Helsingin yliopiston ja yhteistyökumppanien lisäksi Suomen Kulttuurirahastoa, Magnus Ehnroothin säätiötä, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiötä, Tieteen tiedotus ry:tä ja Alfred Kordelinin säätiötä. 13

14 2 BioPop Biologian opetuksen keskus Yhteyshenkilöt Johtaja Yhteyshenkilö professori Jouko Rikkinen Terttu Jussila Yhteystiedot ja verkkosivut Toiminnan tavoitteet BioPop Biologian opetuksen resurssikeskus on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen LUMA-toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä LUMA-keskuksen kanssa. BioPop-resurssikeskuksen toiminnan tarkoituksena on tukea peruskoulun ja lukion biologian opetusta ja innostaa biologian opiskeluun kaikilla luokka-asteilla yhteistyössä yliopiston, koulumaailman sekä muiden tahojen kanssa. Keskus toimii yhteisenä verkostona sekä opettajille ja oppilaille että Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen väelle ja aineenopettajaopiskelijoille. BioPop-resurssikeskus on perustettu keväällä

15 Kuva 4 Metsäaiheisen prosessidraaman työstämistä Biologian tiedeleirillä. 2.2 Suunnitteluryhmä Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen henkilökunnasta koostuva BioPopkeskuksen suunnitteluryhmä kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Bio- Pop-keskuksen koordinaattorina toimii professori Jouko Rikkinen. Yhteyshenkilönä toimii opiskelija Terttu Jussila. Verkkosivujen päivityksestä vastaa opiskelija Heini Lankia. 2.3 BioPopin toiminta vuonna Koululaisvierailut Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle Alkuvuodesta BioPop-keskus hankki jokaisesta laitoksen pääaineesta vierailuvastuuhenkilön, joiden yhteystiedot laitettiin keskuksen Internet-sivuille. Näin opettajat pystyvät kätevästi pyytämään vierailua suoraan haluamansa pääaineen edustajalta. BioPop-keskuksen välityksellä Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vieraili vuonna 2009 kolme opiskelijaryhmää. Maaliskuussa Tampe- 15

16 reen teknillisestä korkeakoulusta saapui opiskelijaryhmä tutustumaan mikrobiologian ja biokemian opetukseen ja tutkimukseen. Toukokuussa biokemian osastolla vieraili 25 oppilaan ryhmä Ressun lukiosta. Marraskuussa Kulosaaren koulun 40 yhdeksäsluokkalaista tuli tutustumaan laitoksen opiskelumahdollisuuksiin sekä tekemään mikrobiologisia laboratoriotöitä BioPop LUMA-keskuksen 5-vuotisjuhlassa BioPop-keskus järjesti LUMA-keskuksen 5-vuotisjuhlaan kaksi biologia-aiheista työpajaa. Työpajoja oli vetämässä kaksi biologian aineenopettajaopiskelijaa ja kaksi biologian opiskelijaa Opi opettamaan ja esiintymään kurssi BioPop-keskus on mukana uuden biologian koulutusohjelmaan sisältyvän kurssin (Opi opettamaan ja esiintymään) suunnittelussa ja järjestelyissä. Kurssi on suunnattu aineenopettajaopiskelijoille ja muille opetuskysymyksistä kiinnostuneille opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kykyä järjestää erilaisia koulutustapahtumia. Pilottikurssi järjestettiin keväällä 2009, ja kurssin puitteissa opiskelijat suunnittelivat mm. työpajoja Jippo-tiedepäivää varten. Tulevina vuosina opiskelijat voivat kurssilla suunnitella myös esimerkiksi verkkomateriaalia BioPop-keskuksen nettisivuille ja täydennyskoulutustyöpajoja opettajille. Kurssin avulla saadaan biologian aineenopettajaopiskelijat mukaan BioPop-keskuksen toimintaan Mikrobiologian työpajat lukiolaisille Keväällä 2009 BioPop-keskus tarjosi lukiolaisopettajille mahdollisuuden tuoda oppilasryhmiään Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle te- 16

17 kemään mikrobiologisia laboratoriotöitä. Kaksi lukiolaisryhmää kävi laboratoriopajoissa, toinen yhden kerran ja toinen ryhmä kahteen kertaan. Työpajat suunnitteli ja toteutti Henrietta Grönberg. Kuva 5 Lukiolaisia mikrobiologian työpajassa BioPop-klubit yläasteikäisille ja lukiolaisille Keväällä 2009 BioPop-keskus järjesti kaksi yläasteikäisille ja lukiolaisille suunnattua BioPop-klubia Viikin kampuksella. Ensimmäisellä klubikerralla metapopulaatiobiologian tutkimusryhmästä Ilkka Hanski, Kristjan Niitepõld ja Anna-Liisa Laine esittelivät 60 henkiselle yleisölle tutkimustaan. Toisella klubilla kehitysbiologian tutkimusryhmän Irma Thesleff, Katja Närhi sekä Enni Harjunmaa esiintyivät noin 20 opiskelijalle. Klubeja emännöivät Henrietta Grönberg ja Terttu Jussila. 17

18 2.3.6 Jippo-verkkolehti ja Jippo-tiedepäivä BioPop-keskus on tuottanut Jippo-lehteen biologiaan liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita. BioPop on ollut mukana myös Jipon kummitoiminnan toteuttamisessa. BioPop-keskuksella oli koordinointivastuu 9.5. järjestetystä Jippo-tiedepäivästä. Tiedepäivä järjestettiin Viikin kampuksella. Avajaistilaisuudessa Jouko Rikkinen luennoi lapsille kasvien ihmeellisestä maailmasta, ja tämän jälkeen lapset kiersivät ryhminä biologian, kemian, matematiikan ja fysiikan työpajoissa. Bio- Pop-keskuksen kautta Jippo-päivään oli hankittu kolme biologiaaiheista työpajaa Biologian tiedeleirit lapsille ja nuorille Kesäkuussa 2009 järjestettiin neljä biologian tiedeleiriä Viikin yliopistokampuksella kesäkuuta järjestettiin kaksi päiväleiriä luokkalaisille ja kesäkuuta kaksi päiväleiriä luokkalaisille. Leirit olivat hyvin suosittuja ja sujuivat mainiosti. Leirien teemoina olivat erilaiset elinympäristöt. Viikin lähimaasto sekä biologian laboratoriot toimivat mahtavana ympäristönä tutustuttaa lapset luonnon tutkimisen maailmaan. Ohjaajapareina toimivat biologian opiskelija Sarianna Alho ja biologian ja kemian opettaja Heidi Sillanpää sekä biologian opiskelijat Terttu Jussila ja Annina Kiilunen. 18

19 Kuva 6 Vesiekosysteemin tutkimista biologian tiedeleirillä Tiedotus ja Internet-sivut BioPopin Internet-sivuja ( päivitetään säännöllisesti. Sivuilla tiedotetaan biologian opettajille ja oppilaille suunnatuista ajankohtaisista tapahtumista sekä uusista ideoista ja linkeistä biologian opetuksen tueksi. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös kuukausittain LUMA-keskuksen uutiskirjeessä. Vuonna 2009 BioPop-keskuksen sivuille avattiin myös kaksi uutta opetussivustoa. Terttu Jussilan pro gradu työnä toteuttama Virtuaalimetsä tutustuttaa alakoululaiset suomalaisten metsien biologiaan. Henrietta Grönbergin laatima opetusmateriaali mykorritsoista on taas suunnattu lukiolaisille. 2.4 Vuoden 2009 toiminnan arviointi Vuoden 2009 keväällä BioPopin toiminta oli ennätysmäisen runsasta. Erilaisilla aktiviteeteilla tavoitettiin niin alakouluikäisiä lapsia (Jippo- 19

20 tiedepäivä, leirit), lukio- ja yläasteikäisiä nuoria (klubit, mikrobiologian pajat) kuin biologian opiskelijoitakin (Opi opettamaan ja esiintymään kurssi). Runsaan toiminnan myötä varmasti myös BioPopin tunnettavuus opettajien, opiskelijoiden, vanhempien ja lastenkin keskuudessa on levinnyt huimasti. Tätä toivottavasti on edesauttanut myös BMOL:n Natura-lehdessä julkaistu juttu BioPopin toiminnasta. Syksyllä toiminta kuitenkin kutistui kasaan vähäisten määrärahojen takia. Syksyn aikana pystyttiin ylläpitämään vain muutamia toimintoja: oppilasvierailuja laitokselle sekä Jippo-verkkolehden biologiatoimittamista. 2.5 BioPopin toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Vuonna 2010 ensisijainen tavoite on pyrkiä ylläpitämään BioPopin keskeisiksi nousseita toimintamuotoja: oppilasvierailuita, tiedeleirejä sekä materiaalin tuottamista Jippo-verkkolehteen. Ideoita ja toiveita myös uusiin toimintamuotoihin löytyy: kouluilta on esimerkiksi syksyn aikana tullut toiveita luokille suunnatuista leireistä tai toimintapäivistä biologian merkeissä. Myös lukiolaisryhmille suunnatut mikrobiologian, biokemian ja perinnöllisyystieteen laboratoriotyöpajat voisivat olla suosittuja. 20

21 3 GeoPiste Maantieteen opetuksen keskus Yhteyshenkilö Johtaja yliopistonlehtori Katariina Kosonen (kevät 2009), lehtori Pirjo Hellemaa (syksystä 2009 lähtien) Koordinaattori Hanna Ristisuo Yhteystiedot ja verkkosivut blogs.helsinki.fi/geopiste_luma/ 3.1 Taustaa GeoPisteen, valtakunnallisesti toimivan ja erityisesti pääkaupunkiseutua palvelevan maantieteen kouluopetuksen resurssikeskuksen, toiminnan voi sanoa vakiintuneen vuoden 2009 aikana. Toiminnasta on vastannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kevätlukukaudella Katariina Kosonen. Syyslukukaudella vetäjiä oli kaksi: Pirjo Hellemaa ja tilaisuuksien järjestelyistä vastannut Hanna Ristisuo. Ohjausryhmän muina jäseninä toimivat Arttu Paarlahti, Olli Ruth ja Tino Johansson. Lisäksi opiskelijaharjoittelijoina työskentelivät Tero Mäkinen ja Maria Saine (kevät 2009) sekä Minna Nuutinen ja Tuuli Ranta (syksy 2009, jatkavat kevään 2010). Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa keväällä ja kolme kertaa syksyn aikana. 21

22 Kuva 7 Tutkimuksia GeoPisteessä. 3.2 Toiminta vuonna 2009 Opiskelijat ovat lukukausien aikana päivystäneet GeoPisteessä keskiviikkoisin klo ja samalla ylläpitäneet GeoPisteen verkkosivuja, tehneet mainoksia GeoPisteen tilaisuuksista sekä hoitaneet postia ja välineiden lainausta, käsitelleet valokuvakilpailun aineistoa, toimineet kokousten sihteereinä ja laatineet lukukausittain raportteja. Kävijöitä päivystyksissä on ollut hyvin vähän. Tammikuussa didaktisen maantieteen seminaarin opiskelijat kävivät päivystysaikaan tutustumassa GeoPisteen kirjoihin ja lainattaviin laitteisiin. LUMA-keskuksen 5-vuotisjuhlan Sampo-polulle GeoPiste järjesti Pohjan akan karttapajan, jota valmisteltiin Katariina Kososen johdolla. Karttapaja koostui kahdesta tehtävästä: pienemmille osallistujille piirustustehtävä ja muille paikannustehtävä Maailman paikannimet - kurssin verkkotehtäväpohjalle. Lisäksi mainostettiin GeoPistettä ja 22

23 valokuvauskilpailua. Rastille osallistui neljä noin kymmenen hengen ryhmää luokilta. Opettajia kiinnosti tietokonetehtävä ohjelmineen. Kevätlukukauden päätapahtumana voi pitää valokuvakilpailua, joka aloitettiin jo syksyn 2008 LUMA-viikolla. Kilpailussa oli koululaissarja ja yleinen sarja, kummassakin viisi aihepiiriä. Kilpailuaikaa jatkettiin huhtikuun loppuun ja kuvia kertyi yhteensä 785 kappaletta. Näistä raati valitsi kunkin sarjan ja teeman voittajat. Palkitut julkistettiin Jippo-tiedepäivänä Sarjojen voittajat saivat kameran ja GPSlaitteen, eri aihepiirien ykköset kirjapalkinnot, kakkoset kartastot ja kolmoset muistitikut. Voittajakuvat ovat nähtävissä GeoPisteen verkkosivuilla. >> Kuvia saa käyttää opetukseen, mutta kuvaajan nimi on mainittava kuvan esittämisen yhteydessä. Kilpailun korkeasta tasosta kertoo se, että koululaissarjan voittaja Alex Marttunen voitti samalla kuvalla myös laajan kansainvälisen kilpailun. Alla on tämä koululaissarjan voittajakuva. Kuva 8 Alex Marttusen Home Sweet Home teemasta luonnonihmeet. Rapu oli tehnyt kotinsa pullon yläosaan Thaimaan Phuketissa. Kuvassa yhdistyvät luonto ja ihmisen toiminta. Se on myös maantieteessä keskeistä. 23

24 Palkitut kuvat olivat näytteillä Jippo-tiedepäivän jälkeen myös Physicumin valopihalla. Valikoima kuvien parhaimmistoa on tarkoitus sijoittaa esille GeoPisteeseen. Marraskuussa järjestettiin kaksi nuorten tiedeklubia, joihin päivystäjät tekivät mainokset. Klubeihin ilmoittautuminen tapahtui verkkosivujen kautta. Klubien luennot tallennettiin videolle. Kuva 9 Mainoksia GeoPiste-klubeihin. Koulujen pohjoismaisena ilmastopäivänä tiedeklubissa esiintyi kolme nuorta tutkijaa (Paula Nuorteva jäi sairastumisen johdosta pois). FT Olli Ruth kertoi kaupungin vaikutuksesta paikallisilmastoon, dos. Jan Hjort kertoi miten käy Lapin ikiroudalle ja FL Jari- Pekka Mäkiaho esitteli merenpinnan ja rantaviivan muutoksia pääkaupunkiseudulla menneisyydessä tulevaisuuteen. Tilaisuudessa oli yli 20 kuulijaa, pääosin abiluokkalaisia Keravalta. Esitelmistä syntyi myös keskustelua, tarjolla olleet voileivät ja kahvi kelpasivat hyvin kuulijoille. 24

25 Kentällä Keniassa -klubissa oli kaksi esiintyjää. FM Nina Himberg kertoi ekoturismista ja luonnonvarojen hallinnasta Kenian Taita-vuorilla. FT Tino Johanssonin aiheena oli paikallisen väestön kanssa yhteistyössä tehtävä paikkatietoavusteinen kehitystutkimus. Tässäkin tilaisuudessa oli runsas 20 kuulijaa, pääosin oppilaita ja myös opetusharjoittelijoita norssista. Maanmittauslaitokselta saatiin kolmiomittauksesta kertovia dvdlevyjä. Niitä mainostettiin verkkosivuilla ja tilauksia tuli 15. Tämä ja valokuvauskilpailun runsas osanotto kertoo, että GeoPisteen verkkosivuilla on kävijöitä. Dvd-levyjä riittää vielä keväällekin. Maantieteeseen liittyviä kysymyksiä ei kuitenkaan esitetty. Syksyn aikana kaikki GeoPisteen sivujen linkit päivitettiin toimiviksi ja valikoimaan lisättiin uusia opetuksessa hyödyllisiä linkkejä GeoPisteen laitteet olivat alkusyksystä ahkerasti lainassa. Elokuusta lokakuun loppuun kaikki neljä GPS-paikanninta olivat yhteensä viisi viikkoa lainassa neljässä eri koulussa tai yhdistyksessä. GPS-laitteita onkin nyt hankittu lisää. Lisäksi paikantimet ja autonavigaattori olivat marraskuussa lainassa viikon ajan. Myös maantieteen laitos on lainannut GeoPisteen laitteita opetuskäyttöön. Joulukuun ohjausryhmän kokouksessa suunniteltiin kevään toimintaa ja verkkosivujen päivitystä sekä tarkasteltiin syksyn hankintoja. 25

26 4 Kemma Kemian opetuksen keskus Yhteyshenkilöt Johtaja Koordinaattori professori Maija Aksela Heidi Handolin Resurssikirjaston yhteyshenkilö Jenni Västinsalo (syksy 2009), Judit Csikós-Pénzes (kevät 2009) Yhteystiedot ja verkkosivut Tavoitteet Kemman tavoitteina on tukea lasten ja nuorten kemian oppimista, opiskelua ja opetusta, kiinnostusta kemiaan, harrastuneisuutta ja tiedekasvatusta. Kemma toimii osana LUMA-keskusta sen tavoitteiden mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä LUMA-keskuksen kanssa. Kemma tarjoaa palveluitaan niin lapsille, nuorille, opettajille, opiskelijoille kuin myös jatko-opiskelijoille. 4.2 Toiminta Toiminta lasten ja nuorten kanssa Kemianluokka Gadolin on ollut koko vuoden 2009 vahvana toimintamuotona tukemassa lasten ja nuorten kemian oppimista, opiskelua ja opetusta. Kemianluokka Gadolin on yliopiston ja teollisuuden yhteinen opetushanke, joka tarjoaa oppilas- ja opettajaryhmille uudenlaisen oppimisympäristön. Toiminta on suunnattu niin ala- ja yläluokkien kuin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opetukseen. Kemianluokka Gadolinin toiminta mahdollistaa myös vuorovaikutteisen toimintaympäristön niin lasten, nuorten, opettajien kuin myös opettajaksi opiskelevien välillä. Kemianluokka Gadolin sijaitsee fyysisesti Kemman laboratoriotiloissa Helsingin yliopiston kemian laitoksel- 26

27 la. Samaisessa tilassa järjestettiin myös vuonna 2009 lasten- ja nuorten tiedeleirejä sekä opettajien täydennyskoulutuksia, jolloin kyseistä toimintamallia on ollut helppo hyödyntää moninaiselle kohderyhmälle. Kuva 10 Kokeilemisen ilmoa Jippo-leirillä. Lasten verkkolehti Jipossa ja nuorten verkkolehti Luovassa Kemman toiminta on ollut erittäin aktiivista sekä lehtien fyysinen toteutus on tapahtunut Kemman tiloissa. Samoin lasten Jippo-leiri kesäkuussa 2009 toteutettiin Kemianluokka Gadolinin tiloissa. Myös Jippotiedepäivän järjestelyissä Kemma oli aktiivisesti mukana esimerkiksi työpajojen järjestäjänä. Usean työpajan ohjaajana toimi johdatus kemian opetukseen kurssin opettajaopiskelijat. Kemman väki osallistui myös LUMA-keskuksen 5-vuotisjuhlaan erinäisissä tehtävissä. Eräänä ohjelmanumerona oli pääjuhlassa toteutettu kokeellinen demonstraatio. Kemianluokka Gadolin toimi myös yhtenä 27

28 työpisteenä LUMA-seminaarin yhteydessä järjestetyllä Sampotiedepolulla helmikuussa Kuva 11 LUMA-juhlan demonstraatio Gadolin-klubi kemiasta innostuneille nuorille. Kemian opetuksen keskus aloitti uutena toimintamuotona Gadolin-klubit maaliskuussa Kemma koordinoi jatkossa säännöllisesti Gadolinklubikertoja nuorille. Klubi on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Tapahtuma maksuton ja klubi tarjoaa kohtauspaikan, jossa nuoret pääsevät tutustumaan tutkijoihin ja ajankohtaiseen tutkimukseen sekä tutkijoihin että kuulemaan myös kemian alan opiskelusta ja ennen kaikkea tapaamaan muita luonnontieteistä innostuneita nuoria. Ensimmäisen klubin aiheena oli: Mikroelektroniikka, nanoteknologia, biojalostamo mitä yhteistä. Illan päätähtinä olivat Suurin suomalainen kemisti äänestyksessä kolmanneksi äänestetty professori Markku Leskelä ja hänen tutkimusryhmänsä nuoret tutkijat Helsingin yliopiston kemian laitoksen epäorgaanisesta laboratoriosta. Klubiemäntänä ja -isäntänä toimivat opiskelijat Jenni Västinsalo ja Veli-Matti Vesterinen Kemian opetuksen keskuksesta, Kemmasta. Klubin yhteistyökumppaneina toimivat mm. Suomen Kemian Seura, Suomalaisten Kemistien Seura, Kemianteollisuus ry ja Kemia-lehti. 28

29 Gadolin-klubi vuotiaille nuorille. Huhtikuun klubin aiheena oli Älykkäät materiaalit ja hybridimateriaalit. Illan päätähtinä toimivat professori Heikki Tenhu ja hänen tutkimusryhmänsä nuoret tutkijat Helsingin yliopiston polymeerikemian laboratoriosta. Kuva 12 Ruusujen kemiaa Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun loppuhuipentuma järjestettiin Kumpulan tiedekampuksella Kemian laitoksen tiloissa keväällä Kilpailun pääjärjestäjinä toimivat Kerhokeskus ry ja Tekniikan akateemiset TEK ry. LUMA-keskus ja Kemian opetuksen keskus Kemma olivat mukana kilpailun järjestämisessä aktiivisesti ja tarjosivat tapahtuman loppuhuipentumalle upean tiedeyhteisöllisen ympäristön. Palkinnonjakotilaisuuden tervehdyssanat esitti LUMA-keskuksen johtoryhmän puheenjohtaja, dekaani, professori Jukka Paakki ja juhlaesitelmän piti varadekaani, professori Marja-Liisa Riekkola. Palkinnot jakoi VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori. Tapahtuman yhteydessä jär- 29

30 jestettiin myös lapsille ja nuorille tarkoitettu Kumpulan kampuksen tiedepolku, jossa mm. Kemianluokka Gadolin toimi yhtenä rastipaikkana. Kilpailun 15 parasta työtä palkittiin ja kilpailun voittaja pääsi Young Scientist -kilpailuun Pariisiin Gadolin-klubi vuotiaille nuorille. Toukokuun klubin aiheena oli: Ilmastonmuutoksesta ihmisen terveyteen analyyttinen kemia monessa mukana. Esiintyjinä toimivat varadekaani, professori Marja-Liisa Riekkola ja hänen tutkimusryhmänsä nuoret tutkijat. Kuva 13 Kemian tiedeleirillä Kemian tiedeleiri 1. Leirin kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset nuoret. Kemian tiedeleirillä tutustuttiin kemiaan sekä laboratoriossa että luonnossa Kemian tiedeleiri 2. Leirin kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset. Mielenkiintoista kemiaa on kaikkialla elinympäristössämme. Kemian tiedeleirillä tutustuttiin kemiaan sekä laboratoriossa että luonnossa. Leiri sisälsi paljon kokeellista kemiaa, vierailukäynnin ja hauskanpitoa Kemian tiedeleiri 3. Leirin kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset. Kemian tiedeleirillä tutustuttiin kemiaan sekä la- 30

31 boratoriossa että luonnossa. Leiri sisälsi paljon kokeellista kemiaa, vierailukäynnin ja hauskanpitoa järjestettiin Kemian tutkimuskurssi Gadolin, joka oli suunnattu lukioikäisille nuorille. Leiri järjestettiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi vain kahden päivän leirinä vuonna Kemian tiedeleirien ohjaajina toimivat kesällä 2009 Veli-Matti Ikävalko, Elina Rautapää, Suvi Savola, Leena Thiel, Piia Tikkanen ja Jenni Västinsalo Gadolin-klubi vuotiaille nuorille. Syyskuun klubin aiheena oli: Radiokemian kiehtova tutkimus. Esiintyjinä toimivat professori Jukka Lehto ja nuoret tutkijat. Klubin juonsivat Veli-Matti Vesterinen ja Jenni Västinsalo Gadolin-klubi vuotiaille nuorille. Lokakuun klubin aiheena oli: Molekyyligastronomia eli kemiaa keittiössä. Klubikerralla nuoret pääsivät näkemään, kuulemaan, maistamaan ja pohdiskelemaan kokkauksen maistuvimpia ilmiöitä sekö uppoutumaan kokkauksen kemian saloihin maistamalla ja testaamalla itse. Isännöinnistä vastasi Jenni Västinsalo Kemian tiedekerho viikoittain. Kemian tiedekerho tarjosi syksyn 2009 aikana viisi ihmeellistä matkaa kemian saloihin. Kerhossa opittiin yhdessä kemiaa, pidettiin hauskaa ja saatiin uusia ystäviä. Kemian tiedekerho oli tarkoitettu luokkalaisille. Kerho kokoontui aina tiistaisin kello Kemianluokka Gadolinissa. Kerho järjestetään kaikkiaan viisi kertaa syksyn aikana: 29.9., 6.10., , ja Kerhon ohjaajina toimivat kemian aineenopettajaopiskelijat LUMA- ja teknologiaviikko. Viikon pääteemoina olivat: Energia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa sekä Tähtitiede luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa. Viikon kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kemma osallistui aktiivisesti LUMA-viikon aktiviteetteihin ja kannus verkostonsa kautta osallistumaan LUMA-viikkoon valtakunnallisesti. 31

32 Kuva 14 Kemian tiedeleirillä Toiminta opettajien kanssa Kemman kirjasto oli auki kemian opettajille ja opettajaopiskelijoille kaksi kertaa viikossa, keväällä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo sekä syksyllä tiistaisin ja torstaisin klo Jos opettaja ei pääse tuolloin käymään esimerkiksi omien töidensä vuoksi, erillisestä aukiolosta voi sopia yhdyshenkilö kanssa sähköpostitse. Opettajien täydennyskoulutus on toiminut vuoden 2009 Opetushallituksen myöntämän opetushenkilöstön koulutushankerahan turvin. Fyysisenä koulutuspaikkana on toiminut Kemianluokka Gadolin (lähiopetuspäivät 16.1., 13.2., 20.3., 16.4, 15.5.) Kohti tutkivaa opettajuutta: oppiminen mielekkään kokeellisuuden avulla kemian opetuksen täydennyskoulutuskurssi luokan- ja aineenopettajille. Kurssi toteutettiin viiden moduulin kokonaisuutena. Jokainen moduuli sisälsi yhden lähiopetuspäivän Kemian opetuksen keskuksessa sekä etätehtäviä, jotka muodostivat koko kevään kestävän kokonaisuuden. Kurssin tuotoksena jokainen opettaja kehitti 32

33 omaan opetukseensa työkaluja projektityön avulla. Kurssin ohjaajina toimivat kurssin johtaja Maija Aksela, kouluttaja Judit Csikós-Pénzes ja kurssin koordinaattori Heidi Handolin sekä asiantuntijaluennoitsijoita. Kuva 15 Mielekästä kokeellisuutta uima-altaalla. 6.4., 21.4., 7.5. ja ja 2.9., 21.9., 9.10., , 5.11., , ja Kokeellisuusklinikkailtoja. Kemma järjesti kevätlukukaudella 2009 neljä kokeellisuusklinikkailtaa ja syyslukukaudella 8 klinikkakertaa. Klinikka toimi avoimena iltaisin kello kaikille opettajille eri asteilla, niin aineenopettajille kuin myös luokanopettajille. Kyseisenä aikavälinä paikalle sai tulla sopivimpana hetkenä hetkeksi tai olla vaikka koko illan kokeilemassa ja selvittämässä ratkaisuja itseään askarruttaviin kysymyksiin kokeellisuudesta ja kemian opetuksesta tai vain kokeilemaan jotakin uutta työohjetta. Samalla opettajilla oli myös mahdollisuus tutustua uusiin tuttavuuksiin ja keskustella muiden alan opettajien kanssa vaikka kahvikupposen ääressä. Klinikan yhteydessä oli myös mahdollista tutustua resurssikirjaston materiaaleihin ja alan kirjallisuuteen Järjestettiin Kemian opetuksen päivät Kemiaa opettavat opettajat perusopetuksesta korkeakouluihin, opettajaopiskelijat, tutkijat ja muut kemian ystävät kokoontuivat kolmansille valtakunnallisille kemian opetuksen päiville Kemian opetuksen keskuk- 33

34 sessa, joka toimi tapahtuman järjestäjänä. Päivien teemana oli vuonna 2009: Arkipäivän kemia, kokeellisuus ja työturvallisuus. Päivien ohjelman ideoivat ohjausryhmä: Aksela Maija (HY), Nina Aremo (Kemian opetuksen jaosto), Helena Karrus (SKS), Marja Montonen (OpH), Ari Myllyviita (HY), Jouni Välisaari (JY) ja Maria Vänskä (HY). Tapahtuman esityksestä on myös koottu artikkelikirja, joka julkaistiin joulukuussa Kirjan toimittivat Maija Aksela ja Johannes Pernaa sekä kirjan nimi on Arkipäivän kemia, kokeellisuus ja työturvallisuus kemian opetuksessa perusopetuksesta korkeakouluihin IV Valtakunnalliset kemian opetuksen päivät. Kemian opetuksen keskus palkitsi myös kemian opetuksen päivien yhteydessä TOP 10 kokeelliset työohjeet kilpailuun osallistuneita. Kilpailu oli avoin kaikille varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin. Kilpailussa palkittiin parhaat kokeellisuuden taitajat sekä kehitetyimmät kemian kokeelliset työt sekä demot. Kilpailun 1. palkinnon sai Päivi Ojala (Kofeiinin tutkiminen-työ), 2. palkinnon Kaarina Salomaa (Värikkäät maitomuovikuviot) ja 3. palkinnon Jaakko Lohenoja (Sumuinen aamu metallinkierrätyslaitoksella) Tutkimuksellinen kemian opetus - opettajien täydennyskoulutuskurssi. Kurssi toteutettiin kolmen päivän intensiivikurssina Kemianluokka Gadolinissa. Kurssilla tutustuttiin viimeisimpään kemian tutkimukseen ja tutkimukselliseen kemian opettajuuteen muun muassa kokeellisuuden ja kemian tieteen näkökulmasta sekä pyrittiin löytämään opettajille konkreettisia eväitä ja tukea kemian opettamista. Kurssin sisältö koostui vuorovaikutuksellisista teoriaosuuksista ja toiminnallisista tehtävistä sekä kokeellisuudesta. Kurssin ohjaajina toimivat kurssin johtaja Maija Aksela, kurssin koordinaattori Heidi Handolin ja kouluttaja Veli-Matti Vesterinen. 34

35 Kuva 16 Näytteenotto Kemia tänään -tapahtumaan Turussa. Kemian opetuksen keskus oli syksyllä 2009 mukana Kemia tänään - täydennyskoulutustapahtumassa yhteistyössä Opetushallituksen, Resurscenter för matematikin, naturvetenskap och teknik i skolan, Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun ja MAOL- Turun sekä tapahtumaa koordinoineen Kemianteollisuus ry:n kanssa. Tapahtumassa oli tarjolla ajankohtaista tietoa kemianteollisuudesta, tutkimuksesta ja sovelluksista, biomateriaaleista, vihreästä kemiasta sekä kemian opiskelumahdollisuuksista Turussa, luentoja, tietoiskuja ja vierailuja kiinnostaviin yrityksiin sekä työpajoja kemian opetuksen avuksi Kemian opetuksen keskus, Kemma, tarjosi Opetushallituksen rahoittamana aineenopettajille kokeellisuuteen liittyvää täydennyskoulutusta Kemianluokka Gadolinissa Kemian laitoksella Helsingissä. Syksyllä 2009 alkanut ja tammi-helmikuussa 2010 jatkuva moduulitäydennyskoulutuskurssi oli nimeltään Tutkiva opettajuus: kemian oppiminen mielekkään kokeellisuuden avulla. Kurssin tavoitteena oli tutustua viimeisimpään kemian tutkimukseen aiheesta sekä perehtyä ja kehittää kouluun soveltuvia menetelmiä ja valmiita pa- 35

36 ketteja, joita opettajat voivat hyödyntää omassa opetuksessaan. Kurssi toteutettiin moduulikoulutuksena, joka koostui kolmesta lähiopetuspäivästä sekä etätehtävistä. Aineenopettajille suunnatun kurssin lähiopetuspäivät: , ja Kurssin ohjaajina toimivat kurssin johtaja Maija Aksela, kurssin koordinaattori Heidi Handolin ja kouluttaja Marja Happonen Virtuaalinen toiminta Kemian opetuksen keskus Kemman verkkosivut uudistuivat niin sisällöllisesti kuin visuaalisestikin huhtikuussa Samaisessa yhteydessä Kemma sai myös itselleen värikkään logon. Lasten, nuorten ja miksei aikuistenkin pohtimia kysymyksiä voi tuttuun tapaan yhä lähettää Kysy kemiasta -palstalle. Uutena toimintamuotona sivustolle lisättiin keväällä myös Kysy kemian opetuksesta palsta, joka on suunnattu lähinnä kemian opettajien kysymyksiä ja pohdintoja varten. Keskuksen verkkosivuilla on myös edellisten vuosien tapaan opettajille suunnattua materiaalia (opetuspaketteja, kokeellisuuteen työohjeita jne.). Verkkosivujen kautta hoidetaan myös keskuksen tiedotusta ja mainontaa, jota tehdään myös LUMA-uutisten ja oman sähköpostilistan kautta. Keskuksella lähettää myös sähköpostilistan (kem-ope[at] helsinki.fi) kautta tiedotteen muutaman kerran vuodessa verkostolleen. Kemian opetuksen keskus auttaa sijaista tarvitsevaa opettajaa tai rehtoria ilmoittamalla Helsingin yliopiston intranet Almassa (alma.helsinki.fi) sijaistarpeesta kemian opettajankoulutusyksikön välilehdellä. Näin ollen opettajaksi opiskelevat saavat myös mahdollisuu- 36

37 den nähdä opettajan arkea tekemällä lyhyitä sijaisuuksia opiskeluiden ohessa satunnaisesti. Gadolin-klubit kuvattiin ja esitettiin verkon välityksellä reaaliaikaisesti sekä jokainen klubikerta löytyy tallenteena verkkosivuilta. Näin ollen klubit palvelevat myös valtakunnallisesti fyysisestä paikasta ja ajasta riippumatta sekä niitä on mahdollista katsoa verkosta milloin vain myös uudelleen. 4.3 Vuoden toiminnan arviointi Resurssikeskus Kemman toiminta oli vuonna 2009 aikaisempien vuosien tapaan aktiivista ja monipuolista. Toiminta tehostui erityisesti Kemianluokka Gadolinin toiminnan ja muun muassa Gadolin-klubien myötä sekä opettajien täydennyskoulutusten sekä uusiutuneiden verkkosivujen myötä. Toiminnassa otettiin huomioon lapset, nuoret, perheet, opettajat ja ohjaajat. Toiminnan päätavoite eli lasten ja nuorten kemian oppimisen, opiskelun ja opetuksen sekä kemian kiinnostuksen ja harrastuneisuuden sekä tiedekasvatuksen tukeminen toteutuivat kokemusten mukaan hyvin kaikissa projekteissa. Kemian opetuksen keskuksen kautta kemian opettajankoulutusyksikön opiskelijoilla on ollut myös mahdollisuus toimia lasten ja nuorten kanssa vuorovaikutuksessa sekä eri kurssien kautta että itsenäisesti. Opettajaopiskelijat ovat saanet mahdollisuuden ohjata esimerkiksi lasten ja nuorten vierailuja Kemianluokka Gadolinissa ja työpajoissa sekä kerhoissa. Näin ollen opiskelijat ovat päässeet tutustumaan myös opettajiin sekä kouluihin. 37

38 5 Kondensaattori Fysiikan opetuksen keskus Yhteyshenkilöt Johtaja Yhteyshenkilöt professori Heimo Saarikko tohtorikoulutettava Antti Laherto ja tohtorikoulutettava Suvi Tala Yhteystiedot ja verkkosivut Toiminnan tavoitteet Kondensaattorin tarkoitus on tukea ja edistää motivoivaa ja monipuolista fysiikan ja teknologian opetusta ja oppimista niin peruskoulun kaikilla luokka-asteilla, lukiossa kuin ammattikoulussakin. Tuemme myös lasten ja nuorten sekä laajemman yleisön luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. Toiminnan keskiössä on fysiikkaan ja sen tuntemukseen pohjautuva kokeellinen opetus. 5.2 Toiminta: tapahtumat ja palvelut Teknologialeirit lapsille Koulujen kesälomien alettua Fysiikan laitoksella järjestettiin perinteiset lasten teknologialeirit ja Ensimmäinen leireistä suunnattiin 9-11-vuotiaille ja jälkimmäinen vuotiaille lapsille. Yhteensä leireille osallistui 39 lasta. Leireillä tutustuttiin sekä luonnonilmiöihin että ihmisen rakentamaan ympäristöön kokeellisen työskentelyn ja itse tekemisen kautta. Leiriohjelman kantavana tee- 38

39 mana oli tällä kertaa tutustua historian suurten tutkijoiden ja keksijöiden oivalluksiin. Aihealueita olivat mm. sää, valo ja väri, kelluminen ja uppoaminen sekä laskuvarjot. Leirin suunnittelijoina ja vetäjinä toimivat opiskelijat Johanna Peltokangas ja Kalevi Niskanen. Ohjelman suunnittelussa ja yleisjärjestelyissä auttoivat tutkijat Antti Laherto ja Ilkka Hendolin. Kuva 17 Teknologialeirit kesäkuussa Kuvan otti Johanna Peltokangas/Kalevi Niskanen Kondensaattori-klubi nuorille Uutena toimintamuotona vuonna 2009 järjestettiin vuotiaille nuorille eli yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnattuja klubi-iltoja. Kondensaattori-klubin tarkoituksena oli tarjota nuorille näköala fysiikan nykytutkimukseen ja sen parissa työskenteleviin ihmisiin. Näin voitiin myös herättää kiinnostusta luonnontieteitä ja niiden opiskelua kohtaan. Vuoden aikana järjestettiin neljä klubikertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 290. Kondensaattori-klubin järjestelyistä vastasi Antti Laherto. 39