SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia"

Transkriptio

1 SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia

2 LUENNON SISÄLTÖ 1. Mikä metabolia? 2. Missä? 3. Glykolyysi 4. Rasvahappojen oksidaatio 5. Sitruunahappokierto 6. Oksidatiivinen fosforylaatio 7. Solun energia metabolian säätely

3 1. Mikä metabolia? METABOLIA = solun aineenvaihdunta Anabolisia reaktioita = biosynteettisiä reaktioita, kokoava aineenvaihdunta Katabolisia reaktioita = hajottavia reaktioita

4 Anabolisia reaktioita - kuluttavat energiaa ATP:n tai NADH:n (ja NADPH:n) muodossa. ATP ADP + Pi NADH + H + NAD + - yksinkertaisista lähtöaineista valmistetaan monimutkaisempia makromolekyylejä.

5 Korkea energiasidos adeniini D-riboosi ATP = adenosiini-5'-trifosfaatti nukleotidi johon varastoitunutta suurienergiaisen fosfaattisidoksen energiaa solut käyttävät eri toiminnoissaan ENERGIAN VARASTOMOLEKYYLI ADP+ADP ATP+AMP

6 Figure 2-27 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

7 ELEKTROONISIIRTÄJÄKOENTSYYMEJÄ NAD = nikotiinihappoamidiadeniinidinukleotidi NADPH = nikotiinihappoamidiadeniinidinukleotidifosfaatti Solujen hapetuspelkistysentsyymien koentsyymejä, jotka voi ottamalla vastaan vetyatomin muuttua pelkistyneeksi muodokseen NADH ja NADPH

8 FAD = flaviiniadeniinidinukleotidi Monen hapettavan entsyymin prosteettisena ryhmänä toimiva adenosiinin, kahden fosfaattiryhmän ja riboflaviinin muodostama yhdiste, joka voi ottamalla vastaan 2 vetyatomia muuttua pelkistyneeksi muodokseen FADH 2

9 Katabolisia reaktioita Energian tuotanto ADP + Pi ATP NAD + NADH +H + energianlähteinä toimivat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Solut saavat energiaa orgaanisista molekyyleistä hapettamalla niitä esim.: Glukoosin hapetus glykolyysissä Rasvahappojen hapetus = -oxidaatio

10

11

12 Metabolia oltava tasapainossa Kataboliset reaktiot, hapettuminen Anaboliset reaktiot, pelkistyminen NAD NADH O 2 H 2 O

13 Metabolisen reaktion peruskemia on yksinkertainen 1. Hapetus-Pelkistymisreaktio (Redox reactions) elektroneja siirtyy välituotteesta johonkin seuraavista: NAD/NADH NADP/NADPH FAD/FADH 2 ferredoksiini

14 Metabolisen reaktion peruskemia on yksinkertainen 2. Hydraatio tai dehydraatio liitettynä ryhmän siirtoon Akvaattisesa ympäristössä hydrolyysi tapahtuu spontaanisesti Dehydraatio vaati energiaa ATPstä

15 Metaboolisen reaktion peruskemia on yksinkertainen 3. Isomerisaatio Atomien ja elektronien määrä molekyylissä säilyy ennallaan Ei vaadi energiaa Ei vapauta energiaa

16 2. Metaboliset reaktiot MISSÄ?

17 Mitokondrio Mitokondrio (kreikkaa) mitos = loimi khondrion = jyvä o Solun energiavoimala : - rasvahappojen oksidaatio - sitruunahappokierto - oksidatiivinen fosforylaatio o Löytyy kaikista solutyypeistä paitsi punasolusta Maksasolussa on n mitokondriota Rustosolussa on 1-2 mitokondriota

18 Mitokondrion rakenne Sisäkalvo Ulkokalvo Krista Matriksi Maksa Sydän Lisämunuainen

19 Mitokondrion osastot Ulompi kalvo- isot kanava proteiinit VDAC ja poriinit ionit ja metabolitit < 5000 Da kulkevat vapaasti kalvon läpi Kalvojen välinen tilavirtual compartment Sisempi kalvo muodostaa kristarakenteita, erittäin proteiinirikas Matriksi geelimäinen koostumus, erittäin korkea entsymikonsentraatio

20 3. Glykolyysi o Glykys makea ja lysis hajottaa o Glukoosin hapetus pyruvaatiksi o Tapahtuu solun sytoplasmassa o Glukoosi tulee solun ulkopuolelta tai o Glykogeenivarastoista (glukoosi-1-fosfaattia) o Ainut metaboolinen energialähde esim, aivoissa, siittiöissä, erytrosyytteissä. Glukoosi + 2NAD+ + 2ADP +2P i 2 pyruvatti + 2NADH + 2H + + 2ATP + 2 H 2 O

21 Glykolyysi on kaksivaiheinen 1. Energian investointivaihe - 2ATP 2. Energian tuottovaihe + 4 ATP + 2 NADH +2 H +

22 Glukokinaasi, maksassa, suolistossa, haimaassa, aivoissa. Heksokinaasi, lähes kaikissa soluissa

23 Hemolyyttinen anemia, punasolut hajoaa ennenaikaisesti energiapuutteen takia jos pyruvaattikinaasi ei toimi

24 Mihin tarvitaan pyruvaattia? Aerobisessa olosuhteissa - pyruvaattista muodostuu asetyyli-koata SITRUUNAHAPPOKIERTOON Anaerobisissa olosuhteissa - maitohappofermentaatio laktaattia (- etanoolifermentaatio) Lähtöaineeksi anabolisiin reaktioihin

25 GLYCOLYSIS TRANSAMINATION REDUCTION CARBOXYLATION OXIDATIVE DECARBOXYLATION

26 Maitohappofermentaatio The Cori cycle

27 Yhteenveto mitokondriossa tapahtuvasta energiametaboliasta

28 4. Rasvahappojen oksidaatio Rasvat sisältää enemmän energiaa kuin hiilihydraatit. Rasvat hajotetaan rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Rasvahapot aktivoituvat hajottamista varten Rasvahapot hapettuvat reaktiosarjassa : -oksidaatio Rasvahappojen karboksyylipäästä irtoa kaksi hiiltä / kierto. -oksidaatio tapahtuu mitokondriossa.

29 Figure 2-78 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

30 Rasvahapon aktivointi ja kuljetus mitokondrioon

31 -oksidaatio

32 Asetyyli KoentsyymiA (asetyylicoa) Pyruvaatti Aminohappo Rasvahappo CH 3 -C O S-CoA Trikarboksyylihappo Sterolit ja rasvahappo Ketoaineet

33 5. Sitruunahappokierto = Citric acid cycle = Citrate cycle = Krebs cycle = Tricarboxylate cycle = TCA-cycle

34 Sitruunahappokierron tehtävät Hiilihydraatti-, rasva-, ja aminohappokataboliasta syntyneiden aineiden, asetyyli-koan, hapettaminen hiilidioksidiksi ja NADH:n muodostaminen Tarjota hiilihydraatti-, rasva- ja aminohappojen biosynteesiin tarvittavat lähtöaineet Sekä anabolinen että katabolinen Tapahtuu mitokondriossa

35 Hiilihydraatit Katabolinen ja anabolinen Ravintoaineet Lipidit Proteiinit Katabolinen: -biodegradaatio -yhdistyy TCA-kierto CO2 NADH Hiilihydraatit Lipidit Proteiinit Solun ja kudoksen rakenneosia Anabolinen: -biosynteesi -harautuu

36 Anabolinen, katabolinen ja hiilen pelkistymistila Kataboliset reaktiot, hapettuminen NAD NADH Anaboliset reaktiot, pelkistyminen NADP NADPH O2 ->H2O Pentoosifosfaattireitti

37

38 ANAPLEROOTTISET reaktiot: - lisää sitruunahappokierron välituotteiden konsentraatiota KATAPLEROOTTISET reaktiot: - kuluttaa sitruunahappokierron välituotteitta Anapleroottisten ja katapleroottisten reaktioiden välillä on oltava tasapaino

39 Sitruunahappokierron tuotto

40 6. Oksidatiivinen fosforylaatio - Elektroninsiirtoketju / Hengitysketju - Prosessi jossa sitruunahappokierrossa tuotettu NADH hapettuu happeella. - Tämä tuottaa ATPtä ja vettä NADH + O 2 ATP + H 2 O

41 Oksidatiivinen fosforylaatio NADHn ja FADH 2 hapetus tapahtu mitokondrion hengitys ketjussa ATPtä tuotta mitokondrion ATP-syntaasi entsyymi. Hengitysketju + ATP-syntaasi= Oxidatiivinen fosforylaatio

42 Figure 14-8 Essential Cell Biology ( Garland Science 2010)

43 1 NADH 10 H + 1 FADH2 6 H +

44 Kemiosmoottinen laki Figure Essential Cell Biology ( Garland Science 2010)

45 Protonin liikkeelle paneva voiman 1. ATP tuotto. (motive force) käyttö 2. Sitruunahappokierron substraattien ja ATPn/ADPn kuljetus 3. Lämmön tuotto.

46 ATPn tuotto Mitokondrion ATP-syntaasi on molekylaarinen kone, joka käyttää protoni käyttövoimaa tuottaakseen ATPtä ADPsta ja Pistä

47 ATP-syntaasin F 1 -osa Rotaatiokatalyysi (rotational catalysis) muodonmuutos F 1 osassa ATP ADP tyhjä tyhjä ADP ATP

48 Sitruunahappokierron substraattien ja ATPn/ADPn kuljetus

49 Sitruunahappokierron substraattien ja ATPn/ADPn kuljetus

50 Lämmön tuotto Uncoupling proteins = thermogenin

51 The chemiosmotic principle Consumption of proton motive force

52 Eri kudoksessa erilainen metabolia

53 Maksasolun metabolia

54 Beta-solun metabolia

55 Monisoluinen elämä vaatii että solut puhuvat ja kuuntelevat toisiaan.

56 Cenorhabditis elegans on putkimato (nematodi) joka koostuu 959 solusta

57 Cenorhabditis elegans on putkimato (nematodi) jola koostuu 959 solusta Jos ravinotoa on saatavilla ja on lämmintä: lisäntyy elää 3-4 viikkoa Jos ravintoa on huonosti tai on kylmää: resting phase (diaphase) elää ilman ruokaa kuukausia

58 Miten C.elegansin solut koordinoi niitten metabolia?

59 C. elegans has cells that secrete insulin in response to nutrients Favourable environment INSULIN: reproductive growth Unfavourable environment NO INSULIN: growth arrest

60 The same basic mechanism for regulation of the energy metabolism functions in the human Excess intake of food the insulin production increases. Anabolic pathways are activated Storage of nutrients

61 The same basic mechanism for regulation of the energy metabolism functions in the human Starvation the insulin production decreases. Catabolic pathways are activated Stored carbohydrats and fats are consumed

62

63 Katabolismi ja anabolismi Kataboliset reaktiot: -glukagoni Anaboliset reaktiot: -insuliini Figure 13-2 Essential Cell Biology ( Garland Science 2010)

64 THE END

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka

Lisätiedot

GLYKOLYYSI! Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Wihurin tutkimuslaitos ja Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto

GLYKOLYYSI! Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Wihurin tutkimuslaitos ja Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto GLYKLYYSI! Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Wihurin tutkimuslaitos ja Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto LUENNN RAKENNE! Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen)

Lisätiedot

Elintoimintojen ylläpito

Elintoimintojen ylläpito Solubiologian ja biokemian perusteiden luennot Elina Oksanen Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos Campbell Biology 2009, 9th ed, luennot 10-12 p p Elintoimintojen ylläpito eläminen on työtä kaikki eliöiden

Lisätiedot

Ketogeeninen ruokavalio aineenvaihdunta

Ketogeeninen ruokavalio aineenvaihdunta Ketogeeninen ruokavalio aineenvaihdunta Ketogeeninen ruokavalio kääntää perinteiset ravintosuositukset päälaelleen. Vähähiilihydraattisena ruokavaliona se ylittää aika ajoin uutiskynnyksen keskustelu sen

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Kappale 1. Peruskemia

Kappale 1. Peruskemia Kappale 1 Peruskemia YOGASOURCE FINLAND 2016 PERUSKEMIA 1 PERUS BIOKEMIAA Biokemia on elämää molekyylitasolla tutkiva tiede, joka on myös monien muiden biologisten ja lääketieteellisten tieteenalojen perusta.

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT

YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT Jokaisesta kysymyksestä saa yhden pisteen, jos siitä on valittu oikea(t ) vaihtoehdot. Jos jokin oikea väittämä puuttuu, tai väärä väittämä on merkitty oikeaksi, vastaus antaa

Lisätiedot

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Historiaa. Mitokondriot. Chapter Palade: rakenne

Historiaa. Mitokondriot. Chapter Palade: rakenne Historiaa Mitokondriot Chapter 14 ensimmäiset havainnot 1800-luvun lopulla 1913 Warburg: hengitystien entsyymit sytoplasman partikkeleissa 1952 Palade: rakenne ulkokalvo sisäkalvo matrix krista Inner membrane

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Sokeriaineenvaihdunta: Fruktolyysi ja glykolyysi

Sokeriaineenvaihdunta: Fruktolyysi ja glykolyysi Sokeriaineenvaihdunta: Fruktolyysi ja glykolyysi Hiljattain joukko amerikkalaisia professoreita määritteli sokerin terveydelle haitallisimmaksi ravintoaineeksi. Sokerin terveydelliset vaikutukset palautuvat

Lisätiedot

Luennon sisältö. Rasvahappojen aineenvaihdunta. 1. Rasvahappojen rakenne (& nimeäminen) b) Kertatyydyttymättömät rasvahapot. a) Tyydytetyt rasvahapot

Luennon sisältö. Rasvahappojen aineenvaihdunta. 1. Rasvahappojen rakenne (& nimeäminen) b) Kertatyydyttymättömät rasvahapot. a) Tyydytetyt rasvahapot Rasvahappojen aineenvaihdunta Käyttöönotto Hapetus Valmistus i.e. Mobilisaatio ksidaatio Synteesi Reijo Käkelä Biotieteen laitos/ Fysiologia ja neurotieteet Luennon sisältö 1. Rasvahappojen rakenne ja

Lisätiedot

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi

Lisätiedot

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon

Lisätiedot

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia

Lisätiedot

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA Mika Silvennoinen Pro Gradu -tutkielma Liikuntafysiologia LFY.312 Kevät

Lisätiedot

Mitokondriot. Mitokondrion sisäkalvon muodostamat fragmentit. Historiaa. Mitokondrioiden hajottaminen ultraäänellä

Mitokondriot. Mitokondrion sisäkalvon muodostamat fragmentit. Historiaa. Mitokondrioiden hajottaminen ultraäänellä Outer membrane Mitokondriot Intermembrane space (ph 7) Inner membrane Matrix (ph 8) Proton Historiaa Mitokondrion sisäkalvon muodostamat fragmentit ensimmäiset havainnot 1800-luvun lopulla 1913 Warburg:

Lisätiedot

Ketogeeninen ruokavalio ja aineenvaihdunta. Ketogeeninen ruokavalio ja aineenvaihdunta

Ketogeeninen ruokavalio ja aineenvaihdunta. Ketogeeninen ruokavalio ja aineenvaihdunta Ketogeeninen ruokavalio ja aineenvaihdunta Ketogeeninen ruokavalio kääntää perinteiset ravintosuositukset päälaelleen. Vähähiilihydraattisena ruokavaliona se ylittää aika ajoin uutiskynnyksen ja keskustelu

Lisätiedot

Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642)

Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642) 1 Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642) Hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta sekä kestävyys heikkenevät ikääntymisen

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Rasvahapoista elimistö voi valmistaa ketoaineita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää energianlähteenä.

Rasvahapoista elimistö voi valmistaa ketoaineita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää energianlähteenä. Hiilihydraatit Hiilihydraatit eli sokerit, tärkkelys ja kuidut ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena,

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Rakenne 2. Mitokondriot. Historiaa. Rakenne 3. Rakenne 1. Mitokondrio halkaistuna

Rakenne 2. Mitokondriot. Historiaa. Rakenne 3. Rakenne 1. Mitokondrio halkaistuna Mitokondriot Rakenne Matrix (6-8 nm) mitokondrion ydin voi sis. filamentteja ja granuloita, yl. homogeenista granuloihin sit. divalentteja kationeja (Mg +, Ca + ) matrix geelimäistä, sis. runsaasti liuenneita

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita

Lisätiedot

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 20.5.2016 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2.1. Tuntemamme elämän rakenne-komponentit Tarvitaan: informatiiviset polymeerit: nukleiinihappojuosteet DNA ja RNA (nukleotidit): sisältävät hiiltä,

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1 Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Atkinsin dieetti on tunnetuin pysyvään laihtumiseen tähtäävä vähähiilihydraattinen ruokavalio.

Atkinsin dieetti on tunnetuin pysyvään laihtumiseen tähtäävä vähähiilihydraattinen ruokavalio. Atkinsin dieetti Atkinsin dieetti on tunnetuin pysyvään laihtumiseen tähtäävä vähähiilihydraattinen ruokavalio. Atkinsin mukaan insuliinilla on tärkeä rooli rasvan varastoimisessa ja rasvakudoksen rakentamisessa.

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB ANTIOKSIDANTTI Aine, joka ehkäisee muiden aineiden hapettumisen hapettuen itse. Suojaavat mm. elimistön makromolekyylejä, kuten rasvahappoja, proteiineja ja nukleiinihappoja hapettumiselta. Riittävä saanti

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma. 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin. (10 p.)

Bioteknologian tutkinto-ohjelma. 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin. (10 p.) Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin.

Lisätiedot

Biokemia ja molekyylibiologia Välitentti I

Biokemia ja molekyylibiologia Välitentti I Biokemia ja molekyylibiologia Välitentti I 15.2.1993 1. RNA-lajit ja niiden rakenne 2. Mitä tarkoittavat a) isoentsyymit b) entsyymin denaturaatio c) entsyymireaktion kompetitiivinen inhibitio 3. Proteiinien

Lisätiedot

Rasvat, lipidit ja kolesteroli

Rasvat, lipidit ja kolesteroli Rasvat, lipidit ja kolesteroli Rasva on yksi perusravintoaineista hiilihydraattien ja proteiinien ohella. Triglyseridit eli varsinaiset rasvat ovat muodostuneet rasvahappojen eli pitkäketjuisten karboksyylihappojen

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian tutkinto-ohjelman valintakoe

Oulun yliopiston biokemian tutkinto-ohjelman valintakoe Oulun yliopiston biokemian tutkinto-ohjelman valintakoe 19.5.2017 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Vitamiinien puutostilat: Christian Ejkman (1858-1930) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla

Vitamiinien puutostilat: Christian Ejkman (1858-1930) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla Vitamiinit Vitamiinit ovat biologisesti aktiivisia orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö tarvitsee, mutta ei itse pysty syntetisoimaan lainkaan tai riittävästi ja siksi niitä on saatava ravinnosta. Poikkeuksena

Lisätiedot

Trusker'S Precious And Grace

Trusker'S Precious And Grace Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI

Lisätiedot

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen

Lisätiedot

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

The Plant Cell / Fotosynteesi

The Plant Cell / Fotosynteesi The Plant Cell / Fotosynteesi Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Valoreaktiot Klorofyllimolekyylit ja muut pigmenttiaineet etenkin karotenoidit muodostavat valohaavin (200-300 pigmenttimolekyyliä),

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 2 litraan vettä sekoitetussa liuoksessa ovat seuraavat ionikonsentraatiot:

VALMISTEYHTEENVETO. 2 litraan vettä sekoitetussa liuoksessa ovat seuraavat ionikonsentraatiot: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI ENERGAID, jauhe oraaliliuosta varten vasikoille. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Aktiivinen aine: Kukin 165 g pussi sisältää: Natriumsitraattidihydraatti

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ahtiainen, Juha Title: Anaerobinen kapasiteetti ja sen

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Teknillinen tiedekunta

Teknillinen tiedekunta OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Pyykkönen, Olli Tapani Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

ENERGIARAVINTOAINEIDEN MANUPULAATIO JA SEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN KESTÄVYYSURHEILUSSA

ENERGIARAVINTOAINEIDEN MANUPULAATIO JA SEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN KESTÄVYYSURHEILUSSA ENERGIARAVINTOAINEIDEN MANUPULAATIO JA SEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN KESTÄVYYSURHEILUSSA Peltola Eevi Kandidaatin tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

MAKSIMAALISEN RASVAN HAPETTUMISPISTEEN (FATMAX-PISTEEN) PÄIVITTÄINEN VAIHTELU JA SEN MÄÄRITTÄMINEN SYKEVÄLIVAIHTELUN AVULLA

MAKSIMAALISEN RASVAN HAPETTUMISPISTEEN (FATMAX-PISTEEN) PÄIVITTÄINEN VAIHTELU JA SEN MÄÄRITTÄMINEN SYKEVÄLIVAIHTELUN AVULLA MAKSIMAALISEN RASVAN HAPETTUMISPISTEEN (FATMAX-PISTEEN) PÄIVITTÄINEN VAIHTELU JA SEN MÄÄRITTÄMINEN SYKEVÄLIVAIHTELUN AVULLA Ulla Salmi Pro Gradu-tutkielma Biomekaniikka Syksy 2007 Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Solu tuotantolaitoksena Cell factory

Solu tuotantolaitoksena Cell factory Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse

Lisätiedot

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit VEREN ph TAUSTAA Kehossamme kiertävä veri on nestemäinen kudos, joka voidaan kemiallisesta näkökulmasta ajateltuna määritellä seokseksi, joka sisältää useita eri komponentteja. Veren protoni konsentraation,

Lisätiedot

Solu tuotantolaitoksena Cell factory

Solu tuotantolaitoksena Cell factory Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA

HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA 0 HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA Pasi Ikonen Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma LFY.A005

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Solu on ikään kuin pienikokoinen kemiallinen tehdas

Solu on ikään kuin pienikokoinen kemiallinen tehdas Johdanto metaboliaan Solu on ikään kuin pienikokoinen kemiallinen tehdas Elävässä solussa tapahtuutuhansia kemiallisiareaktioita Pienikokoisista molekyyleistä tehdään polymeerejä, joita voidaan myöhemmin

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot