Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen
|
|
- Marja-Leena Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Lapin YTR:n kommentit Hannele Nyroos (ympäristöministeriö), yhdessä vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmän kanssa Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen 1. Vesienhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja sisältö Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle, jotka kattavat koko Manner-Suomen. Suunnitelmat perustuivat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimenpanoon. Suunnittelu on laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke kautta aikojen. Suunnitelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Suunnitteluun sisältyi kolme kuulemista, jolloin jokaisella Suomen kansalaisella oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä suunnitelmista. Suunnitelmilla pyritään ennen kaikkia suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Puhtaat vedet turvaavat virkistyskäytön, kalastuksen, turvallisen juomaveden ja vesiluonnon säilymisen. Vesillä on merkitystä kansalaisten elinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle, myös monille elinkeinotoiminnoille. Veden merkitys globaalia kehitystä ja köyhyyttä säätelevänä tekijänä on keskeinen. Tehtävä Suomella kilpailussa etsittiin ideoita, joilla Suomi nostetaan maailmanmaineeseen. Yli 200 aloitteen joukosta voittajaksi selviytyi Suomen vesiosaaminen. Vesienhoitosuunnitelmat tuovat erittäin merkittävän lisäyksen tähän vesiosaamiseen. Vesienhoidon tavoitteet ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelmien tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, tietyin perusteluin tilatavoitteen saavuttamista voidaan myöhentää enimmillään vuoteen Pinta-alallisesti suuriosa Suomen vesistöistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. uitenkin vajaa kolmannes suunnittelun kohteena olleista järvistä, noin 40 prosenttia joista sekä noin 60 prosenttia rannikkovesistä on tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa kunnossa. Vain kaksi prosenttia vedenhankintaa varten tärkeistä ja siihen soveltuvista pohjavesialueista on luokiteltu huonoon tilaan, vaikkakin noin 500 pohjavesialueella ihmisen toimintojen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Rannikkovesien tilan paraneminen on hitaampaa, mutta niidenkin tila on tarkoitus saada hyväksi viimeistään vuonna Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien pohjavesien arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. 1
2 Eniten määräajan pidentämisiä tarvitaan okemäenjoen-saaristomeren-selkämeren sekä ymijoen-suomenlahden vesienhoitoalueilla. Pidennyksiä tarvitaan, koska kaikilla toimialoilla ei ole riittävän tehokkaita menetelmiä tai ohjauskeinoja haittojen vähentämiseksi. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset näkyvät erityisesti suurissa vesistöissä ja pohjavesissä vasta pitkän ajan kuluttua. 2. Valtioneuvoston lausuma Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä seuraavan lausuman: "Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon sitoudutaan. Valtioneuvosto edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma, jolla luodaan myös valmiuksia kauden vesienhoitosuunnitelmien valmistelulle. Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Toteutusohjelman lisäksi valmistellaan mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmien edellyttämien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa." 3. Toteutusohjelman valmistelu Ympäristöministeriö vastaa yhdessä vesienhoitoalueiden kanssa toteutusohjelman valmistelusta. Toteutusohjelman valmistelun keskeisiä foorumeja ovat: Toimeenpanon kannalta keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa järjestettävät kokoukset Ympäristöministeriön asettama toteutusohjelmaa valmisteleva hankeryhmä Toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen kanssa järjestettävät erilliset neuvottelut ELY -keskusten perustamat yhteistyöryhmät käsittelevät aluetasolla tarvittavaa toteutusta. Toteutusohjelmaa valmisteleva ympäristöhallinnon hankeryhmä Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2010 toteutusohjelman valmistelua varten ympäristöhallinnon hankeryhmän. Ryhmään kuuluu edustajia ympäristöministeriöstä, ELYkeskuksista ja SYEstä. Hankeryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus/pohja-aineistoa vesienhoidon toteutusohjelmaksi. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. 2
3 Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Vesienhoidon toteutusohjelman luonnos valmistuu alkusyksystä Lopullinen toteutusohjelmaehdotus valmistuu alueellisten vesienhoidon yhteistyöryhmien kommentoinnin jälkeen mennessä. Toteutusohjelma hyväksytään vuoden loppuun mennessä. Toteutusohjelman alustava sisältörunko on esitetty liitteessä 1 ja toteutusohjelman valmisteluaikataulu liitteessä 2. Toteutusohjelman lisäksi kehitetään vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan kesällä Luonnos ehdotuksesta toimenpiteiden seurantajärjestelmäksi valmistuu keväällä 2011 ja se viimeistellään mennessä. Neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa Vesienhoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä varmistaa vesienhoitoalueiden välisen yhteistyön ja toteutusohjelman alueellisen käsittelyn. Toteutusohjelman yleisperiaatteita ja luonnosasiakirjaa sekä myöhemmin myös toimenpiteiden seurantajärjestelmää käsitellään alueellisissa yhteistyöryhmissä. Valtakunnan tasolla järjestetään neuvottelut ainakin seuraavista aiheista: YM:n sisäinen valmistelu ansliapäällikkökokoukset: YM, MMM, LVM, TEM, VM Maa- ja metsätalous, vesivarat ja kalatalous: YM ja MMM Metsätalous: YM, MMM, Tapio, METLA, Metsäkeskus, Metsähallitus Maatalous: YM, MMM, MTT, MT Pohjavedet ja vesihuolto: YM, MMM, STM, LVM Yhdyskunnat, haja- asutus ja pohjavedet: YM, MMM, untaliitto ja VVY Turvetuotanto: YM, VAPO, TEM, TASO-hanke Liikenne: YM, LVM, SYE Ympäristöministeriö on asettanut vesien kunnostusta varten erillisen työryhmän, jonka toimikausi ulottuu vuoden 2011 loppuun. Se tekee kunnostusta koskevat ehdotukset vesienhoidon toteutusohjelmaan. eskeisille sidosryhmille tiedotetaan toteutusohjelmatyöstä. Syksyllä pidetään valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus, jossa luonnosasiakirjaa käsitellään. ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien rooli ELYjen tulee huolehtia vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta toimivaltansa osalta ja yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Työllä tulee myös luoda edellytykset vesienhoitosuunnitelmien ja tulvadirektiivin sekä meristrategiadirektiivin mukaisen suunnittelun yhteensovittamiselle. Ministeriöt määrittelevät valtakunnalliset resurssikehykset valtion talousarviossa asianomaisiin tarkoituksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Vesienhoidon suunnittelu ote- 3
4 taan huomioon ELYn toiminnan suunnittelussa. ELYn toimialueen maakunnan liittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, jotka edistävät vesienhoitosuunnitelmien toteutusta. Vuosittain laadittavissa maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa määritellään tarkemmin eri tahojen (EU, valtio, kunta, toiminnanharjoittajat ja yksityiset) osallistuminen vesienhoidon edistämishankkeiden toteuttamiseen. ELYt huolehtivat siitä, että yhteistyöryhmät osallistuvat toteutusohjelman valmisteluun ja asiaa käsitellään yhteistyöryhmässä ainakin valmistelun alkuvaiheessa huhti-toukokuussa ja ennen valmistumista vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän yleiset periaatteet tulevat yhteistyöryhmien käsiteltäväksi loppuvuodesta 2010 ja luonnos seurantajärjestelmästä keväällä Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet Hankeryhmä on tehnyt alustavan analyysin keskeisistä ohjauskeinoista ja toteuttajatahoista (liite 2). Siinä on tarkasteltu toimialoittain keskeisiä vastuutahoja, yhteistyötahoja sekä tarvittavia jatkotoimia. TAULUO ON LUONNOS, JOA AIPAA TARENNUSIA erityisesti vastuutahojen ja jatkotoimien osalta. LUONNOS LÄHETETÄÄN UI- TENIN JO TÄSSÄ VAIHEESSA ARVIOITAVASI, JOTTA SAAMME MYÖS ALUEIDEN PALAUTTEEN JATOTYÖTÄ VARTEN. Erityisen tärkeää olisi kuulla, miten eri sidosryhmät voivat osaltaan osallistua vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon. Taulukossa ei ole käsitelty tutkimus- ja kehittämistarpeita, joista laaditaan myöhemmin erillinen tarkastelu. Alustavan arvion mukaan lähitulevaisuuden painopisteiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tunnistettu seuraavat asiat. Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arviointimenetelmiä ja arviointeja kehitetään, jotta vesiensuojelu toimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten/vaikuttavuuden seurantaa varten.vesienhoitotoimien määrän seurantaa varten. Myös tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä tarvitaan lisää tietoa vesistöjen kunnostuksessa, metsätaloudessa, turvetuotannossa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa. - voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien arviointimenetelmien kehittäminen - maatalouden kuormitusarvioiden alueellisen soveltuvuuden arviointi (huuhtoumien arviointi Lapissa) - rannikkovesien luokittelun kehittäminen, luokittelukriteerien alueellinen sovittaminen Muotoiltu: Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa: 0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm 5. Vesienhoitoon liittyvien valtion rahoitusasioiden käsittely Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoidon vuosikustannukset taulukon 1 mukaisesti. Lisärahoitusta tarvitaan erityisesti seuraavissa kohteissa: - Maatalouden vesiensuojelutoimet, rahoitusjärjestelmien kehittäminen 4
5 - Siirtoviemäreiden ja seudullisten puhdistamoiden rakentaminen - Haja-asutuksen neuvonta - Pilaantuneet maa-alueet - Vesistöjen kunnostukset - Vesirakentaminen ja säännöstely (kalatiestrategian valmistelu käynnissä) - Pohjavesiä koskevat selvitykset ja suojelusuunnitelmat - Happamien sulfaattimaiden kartoitus - Turkistilojen siirrot pois pohjavesialueilta - T&- toiminta, mm. kustannustehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen - Pinta- ja pohjavesien seurannat Vesiensuojelun rahoitusta varten olisi tarpeen selvittää myös uusia innovatiivisia keinoja niin, että vastuuta vesien hyvästä tilasta laajennettaisiin. Esimerkkinä tästä ovat rahastojen ja päästömaksujen käyttö, säätiöiden perustaminen, vapaaehtoiset sopimukset, ympäristösertifiointi sekä vesiensuojelusta aiheutuvien kustannusten sisällyttäminen tuotteiden hintoihin ja siitä koituvien tulojen ohjaaminen vesiensuojelun kehittämiseen. Taulukko 1. Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 /vuosi)). - = ei arvioitu. NYYÄYTÄNNÖN MU- AISET SETORI TOIMENPITEET (1000 /vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 /vuosi) YHTEENSÄ (1000 /vuosi) Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus alankasvatus Turvetuotanto Turkistuotanto Maatalous, julkiset kustannukset Maatalous, toiminnanharjoittajan kustannukset Metsätalous Happamuuden torjunta Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet alueet Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus YHTEENSÄ (pyöristetty)
6 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 1. Vesienhoidon toteutusohjelman sisältörunkoa 1. Toteutusohjelman lähtökohdat 2. Toteutusohjelman valmistelutapa Vesienhoitosuunnitelmien toteutus eri toimialoilla (toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut) 2.1. Yleistä 2.2. Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus 2.3. Maatalous 2.4. Metsätalous 2.5. Vesistöjen säännöstely, rakentaminen ja kunnostus 2.6. Pohjavedet 2.7. Teollisuus ja yritystoiminta 2.8. alankasvatus 2.9. Turvetuotanto Turkiseläintuotanto Maaperän happamuus Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 3. Rahoituksen kehittämistarpeet 4. Eri tahojen vastuu toteutuksessa - aluehallinto (ELY:t, AVI:t, maakuntien liitot, ministeriöt, tutkimuslaitokset, valtion virastot) - toiminnanharjoittajat - kunnat - neuvontajärjestöt - etujärjestöt - muut järjestöt 5. eskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T& tarpeet 6. Toteutuksen seuranta 6
7 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 2. Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluaikataulu vuonna Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö 7
8 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 3. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot Tutkimus- ja kehittämistarpeet käsitellään erillisessä taulukossa (valmistellaan myöhemmin) selite, mitä ja U tarkoittavat Yhdyskunnat ja haja-asutus Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Turvataan julkinen rahoitus vesihuollon kehittämisessä ja siirtoviemärihankkeiden edistämisessä. Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä. ehitetään vesihuollon häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonoloihin varautumista. Tehdään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä kehitetään tietopohjaa ja ohjausta. Turvataan valtion rahoitus hajaasutuksen vesihuollon edistämisessä. Yhteystyötahot Tilanne Jatkotoimet unnat ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. ELYjen kirjeet kunnille, jossa kehotetaan suunnitelmien päivittämiseen. MMM, YM, Maakuntien liitot unnat, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset YM, ELYkeskukset unnat, ELYt Rahoituksen varmistaminen untien MRL:n mukaisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä esille otettava asia. ustannustiedot yleissuunnitelmiin. Vesihuoltolain uudistaminen (MMM:n ohjaus) ELYt Hulevesiopas valmisteilla. Asia tarkentuu vesihuoltolain tarkistuksessa, suhde MR:ään ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset, kunnat, alan järjestöt (Huussi ry), YM, SY- E ja oppilaitokset Rahoitus varmistettava. Aluekehitys-rahojen käytön tehostaminen MMM, YM ELYt Rahoituksen varmistaminen Vesihuoltolain tarkistukseen on tulossa määräyksiä varautumisesta häiriötilanteisiin. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanoasetus valmisteilla. 8
9 Maatalous Tehostetaan maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä sekä kohdennetaan niitä maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. MMM, YM Yhteystyötahot SYE, MTT, ELYt, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Tilanne (MMM:n ympäristö-tuen valmistelu-ryhmä) Jatkotoimet Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, kuinka nykyisellä ohjelmakaudella voidaan tehostaa maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä. Miten varmistetaan, että tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimien rahoitus on riittävällä tasolla ja maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan ja kohdennetaan vesiensuojelullisesti kriittisimmille alueille? Ympäristötuen kohdistamista tulee tarkastella vesienhoitoaluetasolla, ei pelkästään valtakunnallisesti. Vaarana on että alueellisesti/ paikallisesti merkittävät kuormittavimmat alueet jäävät tuen ulkopuolelle. Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta MMM Tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, miten tilakohtainen neuvonta voitaisiin rahoittaa ja järjestää osana maaseudun kehittämisohjelmaa. oulutus kaikille tiloille maksaisi n. 20 milj. /vuodessa Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalou- MMM YM MMM:n investointitukiryhmä Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n investointitukiryhmässä 9
10 den vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon tukijärjestelmissä erityiskohteina. Uudistetaan ja selkeytetään nykyistä nitraattiasetusta. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä. Metsätalous Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetty ja päivitetty vesiensuojeluohje metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Päivitetään sertifiointikriteerit sellaisiksi, että niihin sisällytetään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. MMM YM, ELYt (Hapsutyöryhmä) Valtakunnallinen hs-maiden strategia valmisteilla. YM, MMM U YM asettaa työryhmän Lapissa P minimiravinne ja viljavuusanalyysien mukaiset lannoitukset keino vähentää ravinnekuormitusta, Tarkoittaako tämä nitraattidirektiiviä tiukempaa tulkintaa? YM, MMM ELYt, GT, U Pohjavesialueiden rajausten ja käyttörajoitusten tarkistaminen MMM Suomen Metsäsertifiointi Oy Yhteystyötahot YM, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ELYt, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsätalousalan muut suunnittelijat MMM, ehittämiskeskus Tapio Tilanne U Jatkotoimet eskustellaan MMM:n kanssa yhteisen ohjeen valmistelusta ja soveltamisesta. Järjestetään koulutusta. Edellyttää työryhmän perustamista Syksyn koulutuspäivien ohjelmaan. Tämä on tarpeen, koska eri toimijoilla on erilainen osaamisen taso ja käytäntö. U Päivitetään sertifiointikriteerit. Sertifioinnin kriteereihin tulee saada pakolliseksi toimeksi kunnos- 10 Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt
11 Laaditaan ohjeistus / toimintamalli valuma-aluetason suunnittelulle mukaan lukien pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelun ohjeistuksen laatiminen. Huolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä EMERA- rahoituksesta. eski- Suomen ELY, SYE YM, MMM, metsäkeskukset, metsähallitus, ehittämiskeskus Tapio U, TASOhanke (WA- TER- PRAXIShanke Varmistetaan TASO hankkeen rahoitus. tusojituksessa vähintäänkin laskeutusaltaat ja lisäksi olosuhteiden salliessa pintavalutus. Uudet kriteerit on juuri hyväksytty viideksi vuodeksi, joten tällä vesienhoitokaudella muutoksia sertifiointikriteereihin ei voida tehdä. Maanomistajien toiminta esim. eroosion osalta on vapaaehtoista. Vaikea saada toimia aikaiseksi. MMM Metsäkeskukset Paras ja tehokkain keino on emera rahoituksen kytkeminen suoraan vesiensuojelutoimiin kunnostusojituksissa. Eli tukea ei myönnettäisi mikäli hanke ei sisällä riittäviä vesiensuojelutoimia ja tukea voi saada selvästi lisää jos toteutetaan minimiä laajempia vesiensuojelutoimia (esim pin- 11 Muotoiltu... Muotoiltu... Muotoiltu... Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Muotoiltu...
12 Lisätään metsätalouden vesiensuojelun koulutusta ja neuvontaa (tilakohtainen neuvonta, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden koulutus, koulutustilaisuuksien järjestäminen). MMM, ehittämiskeskus Tapio ELYt, Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus oulutuksen organisointi ja rahoitus on avoin. U, TASOhanke tavalutuskentät) - oulutus on yhä tärkeää. Erityisen tärkeää on metsäorganisaatioiden sisäinen koulutus. unnostusojitusten suunnittelijoiden tulee sisäistää asia ja toteuttaa sitä myös käytännössä. Esim. metsäkeskusten tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää yhä enemmän huomiota työnsä laatuun. Muotoiltu: Luettelokappale, Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa: 0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm, Sarkainkohdat: Ei ole kohdassa 7,25 cm Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Toteutetaan maan kattava metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko. Vesistöjen rakentaminen, kunnostus ja säännöstely Laaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia. Laaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia. Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma. MMM MMM YM YM Metsäkeskukset, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, METLA Yhteystyötahot YM, yliopistot, energiateollisuus, SYE, RTL, ELYt MMM, ELYt, SYE, vesiensuojeluyhdistykset, RTL MMM, SYE, ELYt, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, Metsäkeskukset, Metsähallitus, RTL Selvitetään osana LYNET - verkkoa Tilanne U Jatkotoimet Miten strategian toteutus varmistetaan? YM asettanut työryhmän valmistelemaan kunnostusstrategiaa. Edistetään osana kunnostusstrategian valmistelua. Myöhemmin erillinen toimintaohjelma. Turvataan vesistöjen kunnostuksen ja YM MMM, SYE, ELYt,, U unnostusstrategian valmiste- 12
13 vesistösäännöstelyjen kehittämisen edellyttämä rahoitus. vesiensuojeluyhdistykset, järvien hoitoyhdistykset, säätiöt ehitetään vesistösäännöstelyjä. MMM ELYt, SYE, YM, energiateollisuus, vesialueen omistajat, kunnat. lussa kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja. Sovitetaan yhteen vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja tulvariskien hallinnan tarpeet. Selkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä. YM, ELYkeskukset, kunnat MMM, AVIt, Suomen Maanrakennusliitto U Vesilain uudistus vaikuttaa ohjeistuksen sisältöön Pohjavedet Päivitetään pohjavesien suojelusuunnitelmia. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia tutkimuksia. Edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia ja kunnostamista. Tarkistetaan vedenottamoiden suojaalueita ja suoja-aluemääräyksiä. ELYt, kunnat, YM YM, MMM, ELYt YM AVIt, ELYt, vesihuoltolaitokset, kunnat Yhteystyötahot MMM, kuntaliitto VVY, maakuntien liitot, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset, GT, SYE SYE, ELYt, toiminnanharjoittajat YM, MMM ja SYE Tilanne Jatkotoimet, U Jatkoneuvottelu YM, MMM, VVY. Selvitetään tarve täsmentää suojelusuunnitelmien roolia lainsäädännössä. /U Neuvottelu rahoituksen lisäämisestä /U Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. ehitetään uusia rahoitusinstrumentteja isännättömien kohteiden kunnostamiseksi. Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. Selvitetään muiden rahoituslähteiden käyttömahdollisuuksia (LIFE+, aluekehitysrahastot) 13
14 artoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä. Edistetään vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamista sekä kalliokiviaineksen ja korvaavien maa-ainesten käyttöä. Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. LVM YM YM YM, Liikennevirasto, SYE, ELYt ELYt, kunnat, GT, SYE Maakuntien liitot, ELYt, kunnat, SYE Neuvottelu YM-LVM Turvataan riittävät resurssit vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja kehitetään taloudellisia kannustimia kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käytön lisäämiseen. Ohjetta on valmisteltu YM:n asettamassa työryhmässä. Valmistellaan pohjavesiesite (SYE). 14
15 Teollisuus Laaditaan riskienhallintasuunnitelmia onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. ehitetään ympäristöriskikartoituksia erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. alankasvatus Laaditaan kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat. Edistetään matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käyttöä. alankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen päivittäminen. Toiminnanharjoittajat Toiminnanharjoittajat E, SYE, ELYt, AVIt, toiminnanharjoittajat Yhteystyötahot MMM, ELYt AVIt, ELYt, YM Yhteystyötahot E, ELYt, AVIt, STU E, ELYt, AVIt, SYE, toiminnanharjoittajat YM, RTL, kalankasvattajat maakuntien liitot, kunnat, metsähallitus, alankasvattajat, Suomen kalankasvattajaliitto ry, RTL MMM, AVIt, ELYt, Suomen kalankasvattajaliitto ry, RTL Tilanne /U Tilanne U Jatkotoimet Jatkotoimet ELY-keskukset organisoivat suunnitelmien laadinnan niillä alueilla, missä kalankasvatuksella on olennaista merkitystä vesistökuormituksen kannalta. Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa STU ydinvoimaasioissa Teollisuudessa on tehty riskikartoituksia ja häiriöpäästöjä on vähennetty. Luvitusprosessia nämä asiat käydään läpi yksityiskohtaisesti. Tavoitteena valmistella karttapohjaiset esitykset v.2010 loppuun mennessä 15
16 Turvetuotanto Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille. Turveteollisuuden ehdotus: "Pyritään ohjaataan ohjaamaan uusi turvetuotanto... " YM, Poh- jois- Pohjanmaan ELY, AVIt, maakuntien liitot, kunnat Yhteystyötahot TEM, muut ELYt, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, turvetuottajat MTT, GT, RTL Tilanne Jatkotoimet Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa. eski-suomessa käynnistetty TURVA-hanke selvityksiä varten olemassa Turveteollisuuden komm.: Turvetuotantoon tullaan jatkossakin hakemaan alueita, jotka ovat ojittamattomia. Pelkkä luonnontila tai ojittamattomuus ei ole este luvan saannille. Tästä on ihan tuore VHO:n päätöskin nro 10/0242/3 ja HO:sta on aikaisempi päätös ( tai useampi). Lapissa tähän törmää varmasti. Turvetuotannon maanhankinta on hidas ketju. Muotoiltu: Fontti: 10 pt, Lihavoitu Muotoiltu: Fontti: 10 pt Muotoiltu: Fontti: 10 pt, suomi Vähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Turvetuottajat, maakuntien liitot, YM, AVIt, ELYt, Maakuntien liitot ELYt, SYE, tutkimuslaitokset AVI:t-, GT, TEM, YM U (TASOhanke) Varmistetaan rahoitus. Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa. Strategia valmisteilla Turkiseläintuotanto Yhteystyötahot Tilanne Jatkotoimet 16
17 Ohjataan uusien turkistilojen sijoittumista niin, ettei toiminnasta aiheudu vesistöjen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Pyritään tukemaan turkistilojen vesiensuojeluinvestointeja. Lisätään turkistuotannon vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa. Maakuntien liitot, kunnat, YM, AVIt MMM ja YM MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt ELYt, MMM, toiminnanharjoittajat ELYt, kunnat YM, ELYt, kunnat Miten neuvonta rahoitetaan? 17
18 Maaperän happamuus Lisätään happamiin sulfaattimaihin liittyvää tiedotusta ja neuvontaa kaikilla sektoreilla. artoitetaan happamat sulfaattimaat ja näiden maiden aiheuttamat kuormitusriskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset TEM, GT Yhteystyötahot YM, SYE, ELYt, GT, MTT, TAPIO, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Yliopistot, ELYt, SY- E, RTL, MTT, MMM,toiminnanharjoi ttajat, maakuntien liitot, kunnat Tilanne (HAPSUtyöryhmä) (Lifehanke) Jatkotoimet LIFE hanke kartoittaa osan alueista. GTn komm: GT jatkaa tänä kesänä v aloittamaansa happamien sulfaattimaiden kartoitusta Länsi- Suomessa Siikajoki- Pyhäjoki-alueella. Tänä kesänä tutkitaan myös Larsmo-Öjasjön aluetta (ruunupyyn-, Ähtävän-, Purmon- ja ovjoki) ja yrönjoen ja Sirppujoen aluetta (Laitila-Uusikaupunki). Happamien sulfaattimaiden kartoitusta tehdään pääosin 2 eri hankkeen piirissä: EAR-hankkeessa, jota johtaa MTT. Hankkeen rahoittajina ovat EU, Suomen valtio, alueen kunnat ja kalastuskunnat. oko rannikkoaluetta kartoitetaan isommassa, SYE:n johtamassa CATERMASShankkeessa, jonka rahoittajia ovat EU:n LIFE+-ohjelma, YM, MMM, alueen maakunnat, Oiva uusiston säätiö sekä partnerit (SYE, GT, Etelä-Pohjanmaan ELY, RTL, MTT, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto). Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon maankäytön suunnittelussa. Maakuntien liitot, kunnat, YM, MMM ELYt MMM:n ja YM:n yhteinen strategia valmisteilla. 18
19 Varmistetaan lainsäädännön muutoksilla tai nykyistä lainsäädäntöä täydentävällä ohjeistuksella, että happamat sulfaattimaat otetaan huomioon jo hankkeiden suunnittelussa. MMM, AVIt ELYt, MMM, YM, kunnat U 19
Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
PÖYTÄIRJA Nro 1/2010 31.5.2010 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: 31.5.2009, alkaen kello 13.00 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Ympäristötalo Läsnä: Nimi Yhteistyötaho Aronpää
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotLausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.
Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker yhteenveto / sammanfattning Lausunnon antajat: (9.4.-9.7.2018) Lausuntoja oli 19 10 kuntaa: Alavus, Kristiinankaupunki,
LisätiedotYhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa
Yhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa Jari Pasanen 10.6.2010 1 Yhteistyöryhmä (laki vesienhoidon järjestämisestä 14 ) Vesienhoidosta annetun lain mukaan yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoitosuunnitelman
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotAjankohtaista vesienhoidosta
Ajankohtaista vesienhoidosta Olli Madekivi Pirkanmaan ELY-keskus Maatalouden vesiensuojelun neuvottelupäivät 19. -20.1.2016 21.1.2016 Esityksen sisältö vesienhoitosuunnitelmat päivitetty ja hyväksytty
LisätiedotHS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotSisältö YM018:00/2009
Liite 1. Valtioneuvoston päätös Vuoksen, Kymijoen-Suomenlahden, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren, Oulujoen-Iijoen, Kemijoen, Tornionjoen sekä Tenojoen-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotMaakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotVesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotVesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä
Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotYmpäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:
Ympäristölautakunta 16 18.03.2015 Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2016-2021 873/11.01.01.02/2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma 2010 2015. Programmet för genomförande av vattenvård 2010 2015
suomen ympäristö 8 2011 Vesienhoidon toteutusohjelma 2010 2015 ympäristönsuojelu Valtioneuvoston periaatepäätös Programmet för genomförande av vattenvård 2010 2015 Statsrådets principbeslut YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
LisätiedotKansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta
Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, 12.10.2012 Alkavalla vesienhoitokaudella
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotToimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet
Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet
LisätiedotLIITE 2. VESIENHOIDON TOTEUTUSOHJELMA 2010 2015
LIITE 2. VESIENHOIDON TOTEUTUSOHJELMA 2010 2015 1 Sisältö 1. TOTEUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELU... 5 2. VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOTEUTUS... 6 2.1. YLEISTÄ... 6 2.2. YHDYSKUNNAT SEKÄ HAJA- JA LOMA-ASUTUS...
LisätiedotVesienhoito ja metsätalous. Vesiensuojelu metsätaloudessa - koulutus & keskustelutilaisuus Ansa Selänne KESELY
Vesienhoito ja metsätalous Vesiensuojelu metsätaloudessa - koulutus & keskustelutilaisuus 15.3.2013 Ansa Selänne KESELY Alustuksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Keski-Suomen ravinnekuormitus ja pintavesien
LisätiedotHannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön ajankohtaiset asiat Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö Bio- ja kiertotalous hallitusohjelmassa Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotMerialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Muistio 1 (6) Keski-Suomi 21.6.2010 KESELY/17/07.04/2010 KESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 1.6.2010 klo 13.00 15.30 Paikka Läsnä Keski-Suomen ELY -keskus, Cygnaeuksenkatu
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotVesienhoitosuunnitelmien toimenpiteistä
Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteistä Yhdyskunnat ja haja-asutus 14.4.2011 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Arto Seppälä Siirtoviemärit, Torniojoen vha Särkijärvi-Olos Valmistuu 2011 Särkijärven
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Muistio 1 (5) Keski-Suomi 22.7..2011 KESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 14.4.2011 klo 12.00 15.10 Paikka Läsnä Keski-Suomen ELY -keskus, Cygnaeuksenkatu 1, Metso-kabinetti
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotVesienhoidon ensimmäisen kauden toimenpiteiden toteutus
Vesienhoidon ensimmäisen kauden toimenpiteiden toteutus Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, Gustavelund 12.10.2012 12.10.2012 Komission palaute 1.kierrokselta
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotRyhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu
Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1 Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotTilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto
Tilaisuuden avaus Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Antton Keto Vesien- ja merenhoidon vaiheet Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (12 ) Toimenpideohjelma
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotVesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia
Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
Lisätiedot