MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE

Transkriptio

1 1 MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE L0PPURAPORTTI

2 2 Sisällysluettelo 1 TOTEUTTAJA HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS YHTEENVETO HANKKEESTA RAPORTTI Hankkeen tavoitteet Toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Projektiorganisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta TULOKSET JA VAIKUTUKSET Laadulliset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Määrällisten tulostavoitteiden saavuttaminen ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET... 32

3 3 1 TOTEUTTAJA Päätoteuttaja Vastuuhenkilö Yhteyshenkilö Osoite Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (jatkossa Aducate) Esko Paakkola, johtaja Paula Inkeroinen, projektipäällikkö Joensuun kampus, Yliopistokatu 2, PL 111, Joensuu Puhelin Sähköposti Kotisivut paula.inkeroinen@uef.fi Osatoteuttaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, biotalouden keskus (tekstissä PKAMK) alkaen Karelia ammattikorkeakoulu Vastuuhenkilö LiisaTimonen Osoite Sirkkalankatu 12A, Joensuu Puhelin Sähköposti liisa.timonen@karelia.fi Kotisivut 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushanke, hankenumero YHTEENVETO HANKKEESTA Maaseudun tulevaisuusriihi koulutushankkeessa toteutettiin maaseudun kehittämistyötä tekeville henkilöille suunnattua kahta koulutusohjelmaa, joiden avulla kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamista tukevaa erityisosaamista. Ensimmäisen vaihe, puolitoista vuotta kestänyt Maaseudun tulevaisuusriihi koulutus, oli tulevaisuusorientoitunut koulutus- ja kehittämisprosessi, jonka aikana vahvistettiin tulevaisuusosaamista ja laadittiin sen pohjaksi Pohjois- Karjalan tiekartat sen maaseudun tulevaisuudelle vuoteen 2030 saakka. Syksyn 2012 kestäneessä Maaseudun INNOriihi koulutuksessa perehdyttiin innovaatioprosessiin ja tuotettiin sen avulla konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tulevaisuuden avuksi.

4 4 Hankkeen kohderyhmänä oli maaseudun kehittämisen laaja toimijakenttä; maaseutuasioiden asiantuntijat ja eri organisaatioiden maaseutuasioiden parissa työskentelevä henkilöstö. Projektin hyödynsaajia olivat maaseudun yritykset, organisaatiot, kunnat, järjestöt, julkinen hallinto sekä muut toimijat ja Pohjois-Karjalan väestö. Hankkeen tavoitteena oli luoda edellytyksiä maaseudun kehittämistoimijoiden osaamisen uudistumiseen ja toimijakentän vahvistumiseen. Hankkeen tuloksina saavutettiin seuraavaa: tulevaisuuteen orientoituvat, osallistavat kehittämisvälineet ja oppimistavat, maaseutua koskeva uudentyyppinen koulutus- ja kehittämisohjelma, Pohjois-Karjalan maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot, skenaarioiden pohjalta rakennettavat Pohjois-Karjalan maaseutua koskevat toimenpideohjelmat ja teemakohtaiset strategiat, uudet verkostot, kumppanuudet ja yhteistyön muodot ja koulutusta tukeva verkkoympäristö ja materiaalipankki. 4 RAPORTTI 4.1 Hankkeen tavoitteet Maaseudun tulevaisuusriihi hankkeen perustavoitteina oli luoda edellytyksiä osaamisen uudistumiseen ja toimijakentän vahvistumiseen. Näihin perustavoitteisiin liittyen hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien: Osaamista maaseudun kehittämisen osaamista ja omaehtoisen kehittämisen valmiuksia maaseudun kehittämiseen liittyvien uusien ajattelu- ja sovellusmallien välittämistä innovaatiojärjestelmän ja innovatiivisten menetelmien hyödyntämistä maaseudun kehittämisessä Ennakointia tulevaisuuden ennakointivalmiuksia valmiuksia toimintaympäristön muutosten reagoimiseen Toimijuutta toimijoiden verkostoitumista ja uusien kumppanuuksien syntymistä maaseudun kansainvälistä vuorovaikutusta maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksen edistämistä maaseudun kehittäjäkentän ja toimijoiden uusiutumista

5 5 4.2 Toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Toimintavuosi 2010 Kesäkuu 2010: Hankkeen käynnistys: projektin organisoituminen, koulutusohjelman suunnittelun ja ennakkomarkkinointi. Jo ennen varsinaisen projektin alkamispäivää ( ) tehtiin valmistelevia toimenpiteitä. Jotta koulutusohjelman suunnittelu ja ennakkomarkkinointi saataisiin käyntiin, hankkeeseen palkattiin suunnittelijaksi Hannu Ryhänen kesäkuun ajaksi. Kesäkuussa myös projektipäällikkö aloitti työskentelyn hankkeessa. Aducaten ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (jatkossa PKAMK) biotalouden keskuksen yhteinen projektiryhmä kokoontui 8.6. yhteiseen suunnittelupalaveriin, jossa hahmoteltiin koulutuksen sisältöjä ja kohderyhmämarkkinointia sekä työnjakoa. Kesäkuun aikana täsmennettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kaavailtuja koulutusohjelman sisältöjä, järjestelyjä, aikataulutusta sekä kiinnitettyä kouluttajia ns. aloitusriihen ja ensimmäisten ryhmäriihien osalta. Koulutuskokonaisuus rakennettiin deduktiivisesti siten, että siinä edettiin yleisestä vähitellen kohti yksittäistä ja sitä kautta rakennettiin ymmärrystä sekä näkymää oman maakunnan maaseudun tulevaisuuteen. Kesäkuussa kartoitettiin myös potentiaaliset kohderyhmät, laadittiin kotisivut ja esitemateriaalia sekä käynnistettiin ennakkomarkkinointi ja -ilmoittautuminen. Ennakkoilmoittautuminen tuotti kesäkuun loppuun mennessä 10 ilmoittautunutta. Elo- syyskuu 2010: Koulutusohjelman markkinointi, projektiorganisaation kokoaminen, käytännön järjestelyt Elo- syyskuussa jatkettiin hankkeen markkinointia ja tiedottamista. Aducatessa projektiorganisaatiota täydennettiin rekrytoimalla projektisuunnittelijaksi Hannu Ryhänen avoimella haulla sekä kiinnitettiin hankkeelle projektisihteerit, joista toinen kiinnitettiin hoitamaan projektin taloushallintoa ja toinen koulutussihteerin tehtäviä. Lisäksi tehtiin koulutukseen ilmoittautuneille ennakkokysely, jolla kartoitettiin osallistujien odotuksia ja toiveita. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Samana päivänä pidettiin myös hankkeen hallinnointipalaveri, johon osallistuivat molempien toteuttajaorganisaatioitten projektihenkilöstö.

6 6 Loka-joulukuu 2010: koulutusohjelman ja tulevaisuustyöskentelyn käynnistäminen Lokakuussa (7.10.) järjestettiin orientoiva aloitusriihi Pyhäselän Suhmurassa. Aloitusriihi toimi samalla myös markkinointitilaisuutena, jonka jälkeen oli vielä mahdollista ilmoittautua ohjelmaan. Tilaisuudessa johdateltiin osallistujia tulevaisuusajattelun ja maaseudun mahdollisuuksien teemoihin. Varsinaiset koulutukset, eli riihet käynnistyivät Tohmajärven Jouhkolan hovissa ( ja ). Teemana oli Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset, jossa koulutussisältönä oli tulevaisuusajattelun aihioiden ymmärtäminen, maaseudun haasteet sekä tulevaisuustyöskentelyn yleinen kehikko. Näissä niin sanotuissa ryhmäriihissä käynnistettiin varsinainen tulevaisuustyöskentely, jonka tulosten pohjalta jatkettiin seuraavien riihien sisältöjen ja toteutuksen suunnittelua mukaan lukien opintokokonaisuuden täsmentämistä oppimistehtävineen Toimintavuosi 2011 Tammikuu 2011: II ryhmäriihet Tammikuussa pidettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti molemmille ryhmille omat ryhmäriihet, ns. II RIIHI, jonka teemana oli Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat. Koulutuspäivien toteutus noudatti valittua rakennetta, jossa oli alustuksia, teemakohtaisten tiekarttojen laatimista ryhmätöinä sekä yritysesittelyjä. Alustusten teemoina olivat: Hajautetut energiaratkaisut Pohjois-Karjalan maaseudun mahdollisuutena; Pohjois- Karjalan palveluyhteiskunta arkitodellisuudesta tulevaisuuskuviin; Kolmas sektori ja maaseudun hyvinvointipalvelujen tulevaisuus; Palveluyhteiskunnan 2.0 palvelupilvi ja tulevaisuuden tietohallinta; Arvoja vai arvotyhjiöitä?; Yhteiskunnallinen yritystoiminta palvelutuotannossa sekä Ekologinen ja funktionaalinen elintarviketalous. Alustus teemasta Bio- ja luonnonkuitukomposiitit (käytännön sovelluksia) peruuntui. Koulutuspäiviä ennen toteutettiin kysely, jossa koulutuksen osallistujia pyydettiin arvioimaan, miten merkityksellisiä edellisellä koulutuspäivillä työstetyt muutosvoimat (27 kpl) olisivat Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen kannalta. Muutosvoimat pisteytettiin ja näin saatiin 10 merkittävimmän muutosvoiman lista, jonka perusteella kumpaankin koulutusryhmään muodostettiin viisi teemaryhmää Näin jokaista merkittävimmäksi valittua 10 muutosvoimaa vastasi siis oma teemaryhmänsä, jonka tehtäväksi aluksi annettiin hahmotella muutosvoiman vaikutuksia suhteessa ryhmän valitseman toiseen muutosvoimaan. Ensimmäisen ryhmän teemoja ovat: uusiutuva energia, ympäristöosaaminen, maaseudun imagokysymykset ja tiedonhallinta sekä palveluyhteiskunta 2.0. Toisen ryhmän teemoja ovat ilmastonmuutos ja ekologiset uhat, ikääntyminen ja arvomuutokset, bioteknologia, luonnonvarat, biotalous sekä bio-osaaminen.

7 7 Muutosvoimien vaikutuksia tarkasteltiin nelikentässä, jossa pyrittiin huomioimaan muutosvoimien voimakkuus ja yhteisvaikutus. Seuraavaksi jokainen osallistuja muisteli tulevaisuutta eli kuvitteli millaiselta maaseutu näyttäisi 20 vuoden päästä suhteessa omaan teemaansa. Näiden tulevaisuuskuvien pohjalta kukin ryhmä visioi tulevaisuutta, etenkin tavoiteltavaa tulevaisuutta: millaisen tulevaisuuden haluamme, erityisesti kehittämisteeman näkökulmasta tarkasteltuna. Koulutuspäivillä päätettiin myös keväälle suunniteltujen benchmarkingmatkojen kohdealueista, ensimmäisen ryhmän huhtikuun alussa kohdealueiksi valittiin Itävalta ja Slovenia ja toisen matkan kohteeksi Wales. Samalla esiteltiin myös benchmarkingin tavoitteet ja toteutustapa. Ryhmille esiteltiin myös Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutuskokonaisuus (17 op), jossa on kuvattu opintojen sisältö ja suoritustavat. Helmi-maaliskuu 2011: Benchmarking-matkojen suunnittelu ja järjestelyt Seuraavat kuukaudet projektihenkilöstö käytti benchmarking-matkojen suunnitteluun. Molempien matkojen osalta päädyttiin siihen, että matkoilla pidettäisiin yhteiset workshopit isäntien kanssa. Niissä oli tarkoitus paneutua kehittämisteemoihin ja vertailla käytäntöjä ja vaihtaa kokemuksia kohdealueen ja Pohjois-Karjalan välillä. Itävalta-Slovenian matkan ajankohdaksi oli päätetty huhtikuun alku, joten ohjelman suunnitteluun ja järjestelyihin oli kohtalaisen vähän aikaa. Kontaktin saaminen Slovenian maaseutuverkostoyksikköön ei onnistunut ajoissa, joten Slovenian sijasta toiseksi kohdemaaksi valittiin Slovakia, sillä PKAMKilla oli yhteistyösuhteet Slovakian Nitrassa sijaitsevaan maatalousyliopistoon. Itävallan matkan osalta Itävallan maaseutuverkostoyksikön suosituksesta kohdealueeksi valittiin Styyrian Vulkanland, joka sijaitsi Slovenian rajalla ja edusti entistä Itävallan takamaata. Ohjausryhmän kokous pidettiin Maaliskuun 24. päivänä pidettiin ensimmäisen ryhmän ylimääräinen työpaja, jonka tavoitteena oli esitellä matkan kohteita, järjestelyjä ja valmistautua matkoilla pidettäviin esityksiin ryhmien teemoista. Esityksiä oli tarkoitus pitää edellä mainituissa matkakohteiden yhteisissä workshopeissa. Huhtikuu 2011: Itävalta-Slovakian matka Itävalta-Slovakian matkalle lähti 4. huhtikuuta 17 osallistujan ja kahden matkanjohtajan muodostama ryhmä lentäen Joensuusta Helsingin kautta Wieniin. Wienistä jatkettiin bussilla suoraan Slovakian Nitraan, jonka maatalousyliopiston edustajat toimivat isäntinämme ja olivat laatineet ohjelman. Ohjelmassa oli tutustuminen yliopistoon, Slovakian maaseutuverkostoon ja Leader toimintaan. Nitrassa sijaitseva Slovak University of Agriculture (SUA) kouluttaa asiantuntijoita ja kehittäjiä maaseudulle ja heillä on mm. kansainvälinen European Studies and Regional Development -maisteriohjelma.

8 8 Tutustuimme SUAn maatilan biokaasun tuotantoa testaavan Slovakian ensimmäisen biokaasulaitoksen toimintaan sekä pajuviljelmiin, joissa kasvatetaan pajua energiakäyttöön. Maaseutuverkoston ja Leader-toimintaryhmien tapaamisissa kävi ilmi, että työ ottaa Slovakiassa vasta ensi askeleitaan, esimerkiksi ensimmäinen Leader-haku oli juuri avattu. Haasteena on mm. maaseudun asukkaiden saaminen mukaan toimintaryhmiin, sillä sosialismin aikaan ihmiset tottuivat siihen, että järjestelmä huolehtii asioista. Slovakiasta palattiin 6.4. takaisin Itävallan Styyrian eli Steiermarkin Vulkanlandiin, jonka nimi tai pikemminkin uusi brändi juontaa alueen vulkaanisesta maaperästä, jossa on vanhoja tulivuoria ja kuumia lähteitä. Alueella on tehty pitkäjänteisesti työtä maaseudun elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Perusmaatalous perustuu sikatalouteen ja sitä tukevaan maissinviljelyyn. Styyriassa on paljon maaseutuyrityksiä ja yhtenä niiden vahvuustekijänä on yhteistyö alueen muiden yrittäjien kanssa. Heillä on mm. yhteismarkkinointia ja he myyvät toistensa tuotteita. Yrityskohteina olivat Göllesin tislaamo, maatilamatkailuyritys Kurbischhof Gartner sekä SEEG Mureckin uusiutuvaa energiaa tuottava yrityskompleksi. Itävallan maaseutukehittämisen käytäntöihin ja hankkeisiin meidät tutustutti verkostoyksikön johtaja, Styyrian kehittämisestä ja brändin rakentamisesta saimme kuulla niin Leader-toimintaryhmän vetäjältä, Styyrian maakuntajohtajalta, Auersbachin pormestarilta kuten myös meitä isännöineeltä Spirit of the Regions Vulkanlandin edustajalta. Huhtikuussa jatkettiin toisen ryhmän Walesiin suuntautuvan matkan valmisteluja ja työpaja toteutettiin samoin tavoittein ja samaan tapaan kuin ensimmäisen ryhmän työpaja. Toukokuu 2011: Benchmarking-matka Walesiin Walesin matkalle 2. toukokuuta suuntasi kaikkiaan 22 osallistujaa ja kaksi matkanjohtajaa. Joensuusta lennettiin Helsingin kautta Lontoon Heathrown kentälle, josta bussilla jatkettiin Cardiffiin, Walesin pääkaupunkiin. Cardiffin yliopistossa järjestettiin pienimuotoinen workshop, johon oli kutsuttu henkilöitä Walesin maaseudun kehittämisestä vastaavista organisaatiosta, mm. Walesin aluehallinnon maaseutuosastolta sekä maaseudun verkostoyksiköstä. Cardiffin ohjelmaan kuului vielä vierailu PACK IT - sosiaalisessa yrityksessä ja The Renewable UK Cymrun tuulivoimakeskuksessa. Cardiffista kierros jatkui kohti länsirannikolla sijaitsevaa Aberystwythia Brecon Beacons - kansallispuiston läpi. Matkalla tutustuttiin Homemakers kierrätyskeskukseen ja sosiaaliseen yritykseen sekä Primrose Farm lounaspaikkaan ja luomutilaan. Aberystwythiin saavuttua vierailimme Phytoguest'ssa, joka on yliopiston bioteknologinen spin-off -yritys. Seuraavana kohteena oli vaihtoehtoisen teknologian koulutus, tutustumis- ja kokeilukeskuksessa CAT Central for Alternative Technology. Aberystwythin yliopistolla pidetyssä workshopissa keskityttiin maatalouden innovaatioihin ja tulevaisuudennäkymiin. Hafan y Wayn elderly home -vanhainkotikohteen taustaorganisaation MHA:n toimintaan kuuluvat paitsi vanhainkodit, myös dementiakodit ja päiväkeskukset. Koko Iso-Britannian alueella toimivan MHAn ideologia näkyi vanhuskodissa runsaana vapaaehtoistyöntekijöiden määränä.

9 9 Vierailimme paluumatkan aluksi Snowdonian kansallispuiston Dolgellaun infokeskuksessa, jossa meille pidettiin esitelmä luonto(ekosysteemi-)palveluista. Viimeisen kohteen Eco Centre of Wales -ryhmä toteuttaa yhteisö- ja maatilaenergia- hankkeita sekä tiedottaa uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista ja tekee rakennusten energiakatselmuksia. Kohteesta jatkettiin Manchesteriin Englannin puolelle, josta oli paluulento Suomeen. Wales on yksi neljästä Yhdistyneen Kuningaskunnan itsehallinnollisesta alueesta Englannin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ohella. Wales on pinta-alaltaan melko samankokoinen alue kuin Pohjois-Karjala, mutta muuten maaseutu ja elinolosuhteet ovat siellä maantieteellisesti ja toiminnallisesti varsin erilaisia, vaikkakin useat maaseudun kehittämisongelmat ovat yhteisiä. Erilaisen maaseudun näkeminen matkalla auttoi näkemään hyvin Pohjois-Karjalan maaseudun vahvuudet ja heikkoudet. Asukkaita Walesin alueella on noin 18x enemmän (noin 3 milj.) kuin Pohjois-Karjalassa, mutta myös siellä, kuten P-K:ssa, väestö kehittyy kaupunkeihin. Aducaten ja PKAMKin yhteinen projektiryhmä piti palaverin 18.5., jossa käytiin läpi ulkomaan bm-matkojen palautteita ja suunniteltiin tulevaa kotimaan bm-matkaa. Tässä vaiheessa bm-matkan toteuttamiseksi oli kolme vaihtoehtoa: Seinäjoen seutu, Kainuu sekä Pohjois-Karjalan kierros. Päätettiin toteuttaa osallistujille suunnattu kysely, jossa pyydettiin heitä äänestämään, mikä olisi paras kohde benchmarkattavaksi. Kyselyn tuloksena päädyttiin järjestämään matka Seinäjoen seudulle. Kesäkuu 2011: Matkan kokemusten ja oppien purkaminen, kotimaan benchmarkingmatkan suunnittelu Kesäkuun 7. ja 8. päivä pidettiin kummankin matkan purkamistilaisuudet. Tällöin käytiin läpi nettikyselynä saatu matkapalaute, kerrattiin teemaryhmittäin matkan kokemuksia (ideat, hyvät käytännöt) ja käytiin läpi kaikkien paikalla olleiden kanssa lyhyt keskustelu jokaisen henkilökohtaisesta syventymisaiheesta. Ohjausryhmän kokous pidettiin ja siinä käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi benchmarking-matkojen palautteita ja tulevaa Seinäjoelle suuntautuvan benchmarkingmatkan alustavaa ohjelmaa. Heinäkuu 2011: Lomakuukausi Hankkeen projektihenkilöstö niin Aducatessa ja PKAMKissa olivat vuosilomalla, joten projektissa ei juurikaan toimintoja. Elokuu 2011: Kotimaan benchmarking-matka Etelä-Pohjanmaalle Elokuun toimintaa leimasi valmistautuminen kotimaan benchmarking-matkalle ja itse matka elokuun lopulla. Tähän liittyen pidettiin projektiryhmän kokous, jossa käytiin läpi ohjelmaa ja järjestelyjä.

10 10 Varsinaiselle matkalle lähdettiin 24. elokuuta 26 osallistujan ja neljän matkanjohtajan kokoonpanolla. Matka käynnistyi neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalaisen (MMM) bussiluennolla, jonka teemoina olivat maaseudun tuleva ohjelmakausi ja sen haasteet. - Ensimmäinen varsinainen vierailukohde oli Leppävedellä sijaitseva Metener Oy, jossa tutustuttiin hajautettuun ja pienimuotoiseen tilalla tuotettavaan biokaasuun. Jyväskylästä eteenpäin oi tarkoitus kuulla tutkija Kirsi Siltasen bussiluentoa Etelä-Pohjanmaan imagosta ja identiteetista, mutta sairastumisen vuoksi se peruuntui ja Hannu Ryhänen piti samaa teemaa sivuavan luennon. Paikan päällä Seinäjoella saimme vielä kuulla Seinäjoen seudun KOMIA-markkinoinnista. Torstain ohjelma käynnistyi vierailulle Tikan maatilalle, joka oli monisatapäisen karjan luomutila Ilmajoella Seuraavana oli vuorossa tutustuminen SEAMKin ja Ruraliainstituutin Agro living lab hankkeeseen, jolla pyritään t&k:n alueelliseen vaikuttavuuteen, maa- ja metsäkonevalmistajien ja todellisten loppukäyttäjien kohtaamiseen niin, että käytettävyys lisääntyy koneiden ja laitteiden tuotekehityksessä. Iltapäivän ohjelmassa oli tutustuminen ensin Ruokaprovinssi -hankkeeseen, joka kokoaa ja edistää Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikeosaamista. Samalla tutustuimme Foodwest Oy -yritykseen, joka hallinnoin Suomen elintarvikeklusterin virallisesta osaamiskeskusta ja edistää elintarvikesektorin kehittämistä koko maassa. Lisäksi tutustuimme Etelä- Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:n toimintaan. Illan ohjelmassa oli ns. Seinäjoki-ilta Framin aulassa, jossa pidettiin ensin lyhyet alustukset ja sen jälkeen teemadating, jossa ryhmät kiersivät vuorollaan jututtamassa luennoitsijoita. Teemat olivat: Ruralia-instituutti maaseudun tutkijana ja kehittäjänä, Seinäjoen elinvoimaohjelma, Etelä-Pohjanmaa innovaatiomaaseutuna, perhekoti Toiska, pohjalainen asenne ja identiteetti sekä ikääntyminen maaseudulla. Paluumatkalla pe vierailimme ensin Lapuan vanha paukku -kulttuurikeskuksessa, joka on perustettu Lapuan vanhaan patruunatehtaaseen. Toinen vierailukohteemme oli Kyyjärvellä sijaitseva, palkittu Nopola News -tiedotus- ja uutiskanavaan, joka on helppokäyttöinen reaaliaikainen ja kuntalaisten itsensä tuottama. Syyskuu-lokakuu 2011: Ryhmäriihet III Syyskuussa kerättiin kotimaan matkan palautteet ja valmistauduttiin lokakuussa pidettäviin ryhmäriihiin, joiden teemana oli Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö. Toimijaverkostojen selvittämiseksi osallistujille tehtiin kysely, jolla selvitettiin heidän verkostojaan ja niiden toimivuutta. Kyselyn tulokset purettiin lähipäivillä. Lähipäivillä keskityttiin teeman mukaisesti toimijoihin ja verkostoihin. Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen alustus Maaseudun toimijuus ja glokaali yhteistyö johdatti yleisön huomioimaan kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen merkityksen paikallisessa kehittämisessä. Paikallista väriä Ilomantsin Mekrijärvellä pidettyihin lähipäiviin toi

11 11 ilomantsilaisten yritysten ja toimijoiden esiintyminen. Karjalaiseen lähiruokakulttuurin perehdyimme Parppeinpirtin Hannu Lappalaisen opastuksella. Yritysesittelyinä kuulimme Kaviar Empirikin kaviaarituotannon käynnistämisestä ja Endomines Oy:n esittelyssä Pampalon kultakaivoksesta. Ilomantsi-case avasi meille ilomantsilaisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoja, olihan Ilomantsin kunta valittu vuonna 2010 yrittäjyyskunnaksi ja vuonna 2011 Suomen kylämyönteisemmäksi kunnaksi. Teemaryhmätyöskentelyssä keskityttiin tiekarttojen laatimiseen ja sovittiin ns. sparraussessioiden ajankohdista. Projektiryhmä kokoontui suunnittelemaan projektin toimintaa ja Hankkeen ohjausryhmä piti kokouksen , jolloin keskusteltiin hankkeen jatkamisesta ja päädyttiin esittämään jatkoaikaa vuoden 2012 loppuun. Marraskuu-joulukuu 2011: Sparraussessiot Teemaryhmätyöskentelyn tueksi päätettiin jo aiemmin järjestää jokaiselle teemaryhmälle alan asiantuntija sparraamaan tiekarttatyöskentelyä. Jokaiselle kymmenelle ryhmälle saatiin valittua ja rekrytoitua asiantuntija, joka tutustui ennakolta alustavaan tiekarttaan ja varsinaisessa sessiossa antoi palautetta ja vinkkejä jatkotyöskentelylle. Hankkeen projektihenkilöstö toimi sessioiden fasilitoijina joko yksin tai pareittain, ja kirjoitti sparraussmuistion. Pääsääntöisesti sparraukset koettiin erinomaisina tilaisuuksina ja ne tukivat hyvin ryhmän työskentelyä Toimintavuosi 2012 Tammikuu-helmikuu 2012: Tiekarttojen ja julkaisun työstäminen Tammikuussa kokoonnuttiin työstämään tiekarttoja 11. ja 18. päivinä. Samalla työstettiin myös teemaryhmäraportteja ja ryhmät sopivat sisäisestä työjaosta raportoinnin osalta. Helmikuun 22. päivä pidettiin yhteinen ns. viimeistelyriihi, jossa tiekartat esiteltiin koko koulutusryhmälle, ja niitä oli mahdollista kommentoida. Tässä vaiheessa ryhmien työt olivat jo pitkälle, ja monet ryhmät palauttivat oman työnsä, ja julkaisun taitto voitiin aloittaa. Julkaisuun pyydettiin myös artikkeleita koulutusohjelmassa luennoineilta asiantuntijoilta, ja seuraavat henkilöt kirjoittivatkin artikkelin: Tarja Cronberg, Tuomas Kuhmonen, Sauli Rouhinen; Juha Kuisma, Paavo Järvensivu, Lasse Okkonen, Ritva Pihlaja, Juhana Venäläinen, Torsti Hyyryläinen ja Ari Koskela. Tiekarttojen ja artikkeleiden ohella julkaisussa taustoitettiin ja kuvattiin koulutus- ja kehittämisprosessia.

12 12 Helmikuussa pidettiin hankkeen ohjausryhmän kokous, jossa ohjausryhmä hyväksyi projektipäällikön esityksen hankkeen jatkamisesta vuoden 2012 loppuun. Perusteluina esitettiin hankkeen tavoitteiden ja tuotosten toteutumisen turvaaminen. Maaliskuu 2012: Välipuintia -seminaari ja - julkaisu Koska hanketta päätettiin jatkaa, hankkeen päätösseminaari muutettiin välipuintia seminaariksi. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun - näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 julkaisu. Asiantuntija-alustajina seminaarissa puhuivat Kati Hienonen Maaseudun tulevaisuuden kysynnästä ja Kati-Jasmin Kosonen Alueellisen innovaatiopolitiikan suunnasta. Tilaisuuden avasivat Pekka Auvinen Ja Pentti Ojajärvi. Projektipäällikkö Inkeroinen kuvasi koulutusprosessia ja sen toteuttamista yhdessä koulutukseen osallistuneen yrittäjä Päivi Putkosen kanssa. Päivän annin veti yhteen projektin suunnittelija Hannu Ryhänen. Tilaisuuden päätöspuheenvuoron piti Pekka Tahvanainen. Tiekartat oli koottu näyttelyksi ja osallistujat esittelivät niitä. Tuomo Eronen ja Timo J. Hokkanen kommentoivat omissa puheenvuoroissaan tiekarttoja. Huhtikuu 2012: Tulosten levittäminen ja jatkovaiheen suunnittelu Huhtikuussa jaettiin julkaisua sidosryhmille ja oltiin mukana Maakaista kierroksella, jolla julkaisu oli myös jaossa. Hankkeen tulosten levittämisessä keskeisestä oli Aducaten projektihenkilöstön osallistuminen Pohjois-Karjalan tulevaisuustyöpajan valmisteluun. Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Pohjois-Karjalan osalta tulevaisuustyöpajan suunnittelutyössä hyödynnettiin Maaseudun tulevaisuusriihen sekä Maakaistakierroksen tuloksia. Muiden alueiden työpajoista poiketen Pohjois-Karjalalla oli pidemmälle viety teemoitus sekä toteutusratkaisut, mistä saimme hyvää palautetta edellä mainituilta tulevaisuustyöpajakierrosten järjestäjiltä. Huhtikuun 26. päivänä pidetyn tulevaisuustyöpajan työskentelyyn valittiin siis Maaseudun tulevaisuusriihessä keskeisiksi kehittämisen kohteiksi nousseet teemat. Projektiryhmä kokoontui suunnittelemaan hankkeen jatkovaihetta, joka nimettiin Maaseudun INNOriiheksi. Nimensä mukaisesti koulutuksessa tullaan viemään läpi innovaatioprosessi, jonka aikana työstetään eteenpäin Tulevaisuusriihessä ja Maaseudun tulevaisuustyöpajassa ideoituja kehittämisaihioita.

13 13 Toukokuu-kesäkuu 2012: Tulosten levittäminen, syksyn INNOriihen suunnittelu ja markkinointi Osana hankkeen tulosten levittämistä hankehenkilöstö osallistui uuden maaseutustrategian valmisteluun tekemällä Maaseudun tulevaisuusriihen, Maakaistakierroksen ja Alueellisen tulevaisuustyöpajan tuloksista koontia. Lisäksi osallistuttiin maaseutustrategian työstämiseen ja suunnittelukokouksiin. Osallistuminen Leader toimintaryhmien Ahvenanmaan matkalle ja myös matkan työryhmätöiden valmistelu sekä vetäminen liittyivät myös uuden maaseutustrategian valmistelutyöhön. Tulevaisuusriihen tulosten kokoamiseen ja uuden jatko-osan suunnitteluun liittyen järjestettiin tilaisuus, jonne kutsuttiin osallistujat keskustelemaan ja antamaan palautetta I-vaiheesta, sekä ideoimaan koulutuksen jatko-osaa syksylle 2012 sekä Ruotsiin kaavaillun benchmarking-matkan sisältöä. Samalla jaettiin osallistujille todistukset ensimmäisen vaiheen suorittamisesta. Opintosuoritusten koonti ja rekisteröinti sekä puuttuvien suoritusten kerääminen olivat huhti- ja toukokuussa työlistalla keskeisiä asioita. Hankehenkilöstö jatkoi osallistujien palautteen pohjalta syksyn koulutusten ja matkan suunnittelua kesän aikana. Kun syksyn ohjelmalle oli saatu raamit ja kokoavat teemat, aloitettiin kesäkuussa INNOriihen markkinointi, laadittiin esite, jota lähetettiin potentiaalisille kohderyhmille. Hankkeen I-vaiheen tuloksia esiteltiin Joensuussa pidetyillä Rural at the Edge maaseutututkimuksen päivillä, joille osallistui 140 pohjoismaista maaseutututkijaa. Heinäkuu Elokuu 2012: Syksyn ohjelman ja matkan suunnittelu ja järjestelyt sekä lomakausi Syksyn ohjelman ja kaavaillun matkan järjestelyille ja markkinoinnille oli ongelmallista alkava lomakausi. Myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kahden viikon lomautukset lomakauden yhteydessä sattuivat projektin kannalta huonoon saumaan. Matkakohteeksi valittu Västerbottenin alue osoittautui logistisesti erittäin hankalaksi, kun olennainen lentoyhteys oli lakkautettu. Näin ollen kohteesta jouduttiin luopumaan ja tilalle pyrittiin etsimään logistisesti parempi kohde Ruotsista. Uuden matkakohteen ohjelman suunnitteluun jäi aivan liian vähän aikaa, joten osallistujille suunnatussa tiedustelussa matkalle halukkaita oli vain kahdeksan. Kuitenkin varaukset matkalle olisi pitänyt tehdä jo kuukautta ennen matkaa. Koska matkan osallistujamaksut tuolla osallistujamäärällä olisivat kartuttaneet hankkeen omarahoitusosuutta vain vähän, hankkeessa ei haluttu ottaa riskiä siitä, että omarahoitusosuus jäisi saamatta. Omarahoitusosuuden saaminen koulutuksen osallistumismaksuista osoittautui myös haasteelliseksi, sillä elokuun lopulla ilmoittautuneita oli vain 17 henkilöä.

14 14 Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmä antoi hankkeelle vapaat kädet ongelman ratkaisemiseen ja hankehenkilöstö päätti toteuttaa Viroon suuntautuvan maaseutumatkan marraskuun lopulla. Näin suunnitteluun ja markkinointiin jäisi riittävästi aikaa, jotta omarahoitusosuus saataisiin kerrytettyä. Syyskuu-Joulukuu 2012: INNOriihi-koulutus, INNObm-matka Viroon ja Innovoimalla kohti uutta maaseudun tulevaisuutta julkaisu. Syyskuun 4. päivänä alkaneeseen INNOriihi-koulutukseen ilmoittautui kaikkiaan 15 henkilöä, osa uusia kasvoja ja osa tuttuja jo koulutuksen ykkösvaiheesta. Koulutus toteutettiin varsin intensiivisenä neljän viikon INNOtiistai -rypistyksenä syyskuussa Jokainen koulutuskerta sisälsi keskustelua ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja koulutuksen teemoista sekä ohjattua innovaatiotyöskentelyä ryhmissä. Koulutettavilla oli tukenaan innovaatiokouluttajien Ilari Havukaisen ja Mikko Matveisen työstämä Innoriihityökirja sekä heidän asiantuntemuksensa. INNOriihen ohjelma INNOtiistai I: Tulevaisuuden palvelutuotanto maaseudulla Kolmas sektori palvelujen tuottajana Martat, tj.ilona Tossavainen Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisuksi, Riitta Nyberg, suomalainen Hyväntekijä osuuskunta INNOtyöskentelyä: INNOprosessilla tehoa palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen INNOtiistai II: Matkalla uusiutumaan ja tuotteistamaan Lieksan rautatieasema matkalla monipalvelukeskukseksi, Päivi Putkonen Reino&Aino matkaeväät menestykseen, Kuinka brändi luotiin? tj. Arto Huhtinen INNOtiistai III: Verkottuva väki, kukoistava kulttuuri Monikulttuurinen maaseutu, Kaisa Kervinen, MSL ja Alain Minquet, JoMoni ry Taiten tuottoa kulttuurista, projektipäällikkö Elli Oinonen-Eden, Aducate Modernia yhteisöllisyyttä perinteisillä keinoilla - Kivisalon ekokylä, Riitta Kinnunen INNOtiistai IV: Tuottava maaseutu tiloilta tuotteiksi ja luonnonvaroista uutta liiketoimintaa Ekosysteemipalveluista uutta liiketoimintaa maaseudulle, prof. Olli Saastamoinen Luomua markkinoille, Eerika Albrecht Joensuun aikapankki, Tuomas Järvinen INNOtyöskentelyä: Toimintaverkostot Sparrausiltapäivä: Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla, Hannu Ryhänen INNOtyöskentelyä:Ryhmäkohtaiset sparraukset