Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2005 vp Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkaistun yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolme neljästä yliopisto-opiskelijasta kertoo potevansa usein toistuvia tai pitkään jatkuneita vaivoja, jotka haittaavat elämää. Lähes puolet naisopiskelijoista ja kolmannes miehistä kärsii oireista päivittäin. Vain joka neljäs sanoo voivansa oikein hyvin. Joka kolmannella naisopiskelijalla ja joka viidennellä miesopiskelijalla on psyykkisiä ongelmia. Univaikeudet, väsymys ja jännittäminen ovat eniten lisääntyneet opiskelijoiden keskuudessa neljän vuoden aikana. Väsymyksestä kärsii lähes joka kolmas opiskelija ja jännittämisestä joka viides. Tulevaisuuden suunnitteleminen stressaa myös joka viidettä. Joka kolmas nais- ja joka neljäs miesopiskelija arvioikin stressin olevan suurin uhka terveydelleen. Kansainvälisen psyykkisiä häiriöitä mittaavan seulan (GHQ12) perusteella miehistä 19 %:lla ja naisista 30 %:lla oli psyykkisiä ongelmia. Siinä yleisimmiksi ongelmiksi osoittautuivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen (37 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (29 %) sekä tehtäviin keskittyminen (26 %). Samansuuntaisia, mutta hieman korkeampia lukuja saatiin elämänvaiheen stressiä mittaavalla dos. Salli Saaren kehittämällä ns. mielenterveysseulalla. Sen mukaan runsasta stressiä koki 25 % miehistä ja 34 % naisista. Stressiä tuottivat yleisimmin otteen saaminen opinnoista, esiintyminen, kuten esitelmän pito, mieliala, tulevaisuuden suunnitteleminen sekä omien voimien ja kykyjen kokeminen ongelmaksi. Naisista 31 % ja miehistä 22 % arvioi stressin olevan terveytensä suurin uhka. Johtopäätösten mukaan muutoksia vuoteen 2000 verrattuna on melko vähän. Merkittävintä oli usealla mittarilla havaittu psyykkisen problematiikan lisääntyminen. Varsinaisten psyykkisten häiriöiden esiintyminen on ollut suurin piirtein samalla tasolla jo ainakin 1960-luvulta lähtien, mutta oireilussa tai ainakin sen raportoinnissa on tapahtunut selvää lisääntymistä. Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvossa on tapahtunut huomattava nousu 1970-luvun loppuun verrattuna (esim. 1. vuoden opiskelijoilla 1,2->1,8 ja vuoden opiskelijoilla 1,5- >2,4). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi tutkimuksen mukaan jännittyneisyys näyttää vaivaavan nuorempia opiskelijoita enemmän kuin vanhempia. Naiset kärsivät jännittyneisyydestäkin miehiä useammin. Koulutusaloittain tarkasteltuna nähdään, että kulttuurialan ja humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoita jännittyneisyys vaivaa muiden alojen opiskelijoita useammin. Opiskelijoista 37 %:lla on satunnaisia uni- ja nukahtamisvaikeuksia, ja 13 % kärsii niistä viikoittain ja 6 % päivittäin tai lähes päivittäin. Noin 35 % ilmoitti satunnaisesta masentuneisuudesta, 10 % viikoittaisesta masentuneisuudesta ja noin 4 % on masentunut tai ahdistunut päivittäin tai lähes päivittäin. Nämä oireet vaihtelevat sukupuolittain, perhemuodoittain ja koulutusaloittain. Naiset kokevat masentuneisuutta hiukan miehiä enemmän, kuitenkin niin, että päivittäin oireilevia on miehissä ja naisissa Versio 2.0

2 yhtä paljon, noin 4 %. Yksin asuminen ja yksinhuoltajuus näyttävät lisäävän masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Psyykkiset oireet aikaansaavat usein mm. opintojen viivästymistä, joten niihin on tartuttava mahdollisimman varhain. Eri paikkakunnilla opiskelijat ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa mielenterveyspalvelujen laadun, saatavuuden ja riittävyyden suhteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden laadun, saatavuuden ja riittävyyden? Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2005 Paula Risikko /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 142/2005 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 142/2005 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden laadun, saatavuuden ja riittävyyden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen opiskelijoiden terveyspalveluiden resursoinnin ja saatavuuden vaihtelevuudesta eri kuntien alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2002 selvityksen opiskelijaterveydenhuollon tilanteesta, jonka yksi osa-alue oli ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto. Selvitys vahvisti terveyskeskusten järjestämisvastuulla olevan opiskelijaterveydenhuollon toteutuvan varsin eri tavoin maan eri kunnissa. Selvitys osoitti myös ammattikorkeakoulujen opiskelijahuollon palvelujen saatavuudessa vaihtelua. Sosiaali- ja ministeriö asetti yhteistyössä opetusministeriön kanssa marraskuussa 2003 työryhmän kehittämään kansanterveyslain 14 :n mukaisen opiskelijaterveydenhuollon tavoitteita, sisältöä ja toteutumista kunnissa. Työryhmän tehtävänä on 1) määritellä valtakunnalliset opiskelijaterveydenhuollon tavoitteet ja valmistella opiskelijaterveydenhuollon ohjeistus, 2) selvittää ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon vaihtoehtoiset järjestämistavat, 3) tehdä tarvittavat lainsäädännölliset jatkotoimenpiteet ja 4) tehdä muut tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Työryhmän toimikausi oli alun perin vuoden 2004 vuoden loppuun asti, mutta työryhmän tehtäväkokonaisuuden osoittauduttua arvioitua laajemmaksi se on saanut lisätyöaikaa tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka. Työryhmä on valmistellut työryhmämuistion lisäksi opasta, joissa molemmissa mielenterveyspalvelut ovat mukana. Työryhmä on ollut tietoinen kysymyksessä esitetyistä tutkimuksista ja niiden antamista tuloksista. Työryhmässä on lähdetty siitä, että opiskelijalle annettavat perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut sisältävät kaikki tarpeen mukaiset kansanterveyslain tarkoittamat palvelut mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Tässä osiossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että mielenterveyspalveluja tarvitsevia opiskelijoita varten on kullakin toimialueella olemassa toimiva palveluverkosto, jonka toimijoilla on suunnitellut ja ennalta sovitut tehtävät. Työryhmä on painottanut mielenterveyspalveluiden kehittämistä siten, että opiskelijoille on olemassa riittävästi nuorten aikuisten ongelmiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat tarpeen mukaisen hoidon lisäksi antaa myös asiantuntemusta ja tukea opiskelijaterveydenhuollon toimijoille. Valmistelussa oleva opiskeluterveydenhuollon opas on suositusluontoinen nykyisin vallitsevan sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjauksen mukaisesti. Kuntien vastuulla ja harkinnassa tulee olemaan, miten hyvin he opiskeluterveydenhuollon palvelut kunnassa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille järjestävät. Opas antaa kuitenkin hyvän tuen ja runko-ohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön työryhmän esitysten pohjalta katsotaan jatkotoimenpiteet. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 142/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Hur ämnar regeringen säkra kvaliteten och tillgången på samt tillräckligheten i mentalvårdstjänsterna för studerande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Social- och hälsovårdministeriet är medvetet om variationerna mellan olika kommuner i resurstilldelningen och tillgången till studenthälsovård. Social- och hälsovårdsministeriet gjorde år 2002 en kartläggning av situationen i fråga om studenthälsovården, där ett delområde utgjordes av yrkeshögskolornas studenthälsovård. Kartläggningen bekräftade att den hälso- och sjukvård för studerande som hälsovårdscentralerna har ansvaret att ordna genomförs på rätt olika sätt i landets olika kommuner. Kartläggningen visade också på variationer i tillgången till tjänster inom yrkeshögskolornas studentvård. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i november 2003 i samarbete med undervisningsministeriet en arbetsgrupp för att utveckla målen för, innehållet i och genomförandet i kommunerna av hälso- och sjukvården för studerande enligt 14 i folkhälsolagen. Arbetsgruppen har som mål att 1) definiera de riksomfattande målen för studenthälsovården och bereda meddelandet av anvisningar om studenthälsovården, 2) utreda alternativa sätt att ordna yrkeshögskolornas studenthälsovård, 3) vidta behövliga fortsatta lagstiftningsmässiga åtgärder och 4) lägga fram andra behövliga åtgärdsförslag. Arbetsgruppens mandatperiod sträckte sig ursprungligen till slutet av år 2004, men efter att arbetsgruppens uppgiftshelhet visat sig vara mera omfattande än uppskattat, fick den tilläggstid till slutet av mars detta år. Arbetsgruppen har förutom en arbetsgruppspromemoria också berett en handbok, och i båda behandlas mentalvårdstjänsterna. Arbetsgruppen har varit medveten om de undersökningar som presenteras i spörsmålet och de resultat dessa har gett. Arbetsgruppen har utgått ifrån att de sjukvårdtjänster inom primärvården som skall tillhandahållas studerande inkluderar alla de behövliga tjänster som avses i folkhälsolagen, mentalvårdstjänster medräknade. Inom denna sektor fästs särskild uppmärksamhet vid att varje verksamhetsområde har ett fungerande servicenätverk för studerande i behov av mentalvårdstjänster och att nätverkets aktörer har planerade och på förhand överenskomna uppgifter. Arbetsgruppen lägger vikt vid att mentalvårdstjänsterna utvecklas på så sätt att det för de studerande finns tillräckligt med sakkunniga som är insatta i unga vuxnas problem och som utöver den behövliga vården också kan ge sakkunskap och stöd till studenthälsovårdens aktörer. Den handbok för studenthälsovården som är under beredning har karaktären av rekommendation i enlighet med den rådande styrningen av social- och hälsopolitiken. Det kommer att vila på kommunernas ansvar och bedömning hur väl de ordnar servicen inom studenthälsovården för studerande i de läroanstalter som är belägna i kommunen. Handboken ger ändå ett gott stöd och ett ramprogram. Utgående från social- och hälsovårdsministeriets och undervisningsministeriets arbetsgrupps förslag fattas beslut om fortsatta åtgärder. 4

5 Ministerns svar KK 142/2005 vp Paula Risikko /kok Helsingfors den 17 mars 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5