Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 563/2012 vp Omaishoidon tuen kehittäminen ja siirto Kelan maksettavaksi Eduskunnan puhemiehelle Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä hoitamalla ja huolehtimalla ikääntyneistä puolisoistaan tai perheenjäsenestään. Omaishoitajat ovat todellisia arjen aliarvostettuja sankareita. Kaikkiaan omaishoitajia arvellaan olevan Suomessa noin Heistä kuitenkin vain joka kymmenes eli on omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 364,35 euroa kuukaudessa. Tuen määrä ei ole millään muotoa oikeassa suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn. Ilman omaishoitajaa monet hoitoa tarvitsevat jäisivät kunnallisen laitoshoidon varaan. Hoidettavien kannalta omaishoitajat antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden inhimilliseen sairastamiseen ja vanhenemiseen. Omaishoitajat mahdollistavat sen, että laitoksen sijaan hoivaa saa tutussa kotiympäristössä. Tämä on monen sairaan ja vanhuksen hartain toive. Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä, noin neljännes työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. He kaikki tekevät kuitenkin yhtä arvokasta työtä. Erilaisia omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Ongelmana on, että omaishoitajat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa asuinkunnasta riippuen. Kunnat päättävät itse, kenelle omaishoidon tukea myönnetään ja kuinka pitkään. Tasa-arvon varmistamiseksi omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan hoidettavaksi. Toinen tapa varmistaa omaishoitajien yhdenvertaisuus olisi omaishoidon tuen verottomuus. Vaikka hallituspuolueet eivät vielä ole olleet valmiita kohentamaan omaishoitajien asemaa, kertoi peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson kuitenkin joulukuussa 2011 käydyn budjettikeskustelun yhteydessä olevansa täysin samaa mieltä niin keskustalaisten kollegoiden kuin kaikkien muidenkin kanssa siitä, että omaishoitajien tilannetta on parannettava. Ministeri vakuutti tuolloin, että keväällä 2012 käydyssä kehysriihessä omaishoitajien asemaan olisi palattu. Kehysriihi tuli ja meni, mutta määrärahoja omaishoidon tuen verotuksen poistamiseen ei ole edelleenkään tiedossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tahtotila omaishoidon kehittämisestä, mutta resursseja tämän tahtotilan toteuttamiseen ei ole varattu. Omaishoidon kehittämiseen kaivataan kokonaisvaltaista otetta. Hallitus onkin käynnistänyt kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmän määräaika päättyy Samaan aikaan toinen työryhmä on valmistellut vanhuspalvelulakia lähes täysin erillään omaishoidon kysymyksestä. Vaikka omaishoidossa olevien henkilöiden ryhmään kuuluu muitakin kuin vanhuksia, olisi omaishoitoon liittyviin näkökulmiin ollut aivan olennaista paneutua jo vanhuspalvelulain valmistelun yhteydessä. Muun vanhusten hoivan ja hoidon kehittäminen irrallaan omaishoidosta on erikoista, sillä omaishoitajien käyttämät työtunnit vähentävät suoraan tarvetta vanhuspalvelulain takaamalle hoidolle. Versio 2.0

2 Yhden keskeisen osa-alueen sivuuttaminen vaikeuttaa olennaisella tavalla muun muassa vanhuspalveluiden yhteiskunnallisten kustannusten selvittämistä. Hallitusohjelman kaunissanaiset omaishoidon kehittämiskirjaukset eivät millään tavalla heijasta sitä todellisuutta, jonka hallitus on kehysbudjetissaan esitellyt eduskunnalle. Valtiontalouden kehyksissä ei ole toteutettu omaishoidon tuen veroratkaisuja, ja epäselvää on, minkä verran omaishoidon kehittämiseen on ylipäätänsä varattu rahallisia resursseja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toteuttaa omaishoidon tuen siirron Kelan maksettavaksi ja kuinka nopealla aikataululla, millaisen rahoituksen hallitus aikoo kokonaisuudessaan osoittaa omaishoidon tuen kehittämiseen ja aikooko hallitus toteuttaa omaishoidon tuen verovapauden kuluvan hallituskauden aikana? Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2012 Annika Saarikko /kesk Juha Rehula /kesk Anu Vehviläinen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 563/2012 vp Annika Saarikko /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 563/2012 vp: Aikooko hallitus toteuttaa omaishoidon tuen siirron Kelan maksettavaksi ja kuinka nopealla aikataululla, millaisen rahoituksen hallitus aikoo kokonaisuudessaan osoittaa omaishoidon tuen kehittämiseen ja aikooko hallitus toteuttaa omaishoidon tuen verovapauden kuluvan hallituskauden aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Kataisen hallitus pitää suuressa arvossa omaishoitajien työtä ja on ohjelmassaan sitoutunut omaishoidon kehittämiseen. Hallituksen tavoitteena on omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuuden parantaminen, omaishoidon tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia ja tukipalveluja. Hallitusohjelmaan sisältyy myös työelämän joustojen lisääminen omaishoidon edellytysten parantamiksi sekä omaishoidon hoitopalkkion verotuksen poistomahdollisuuden arviointi. Suomelle ollaan parhaillaan laatimassa ensimmäistä laaja-alaista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelman laatimista varten sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ajalle työryhmän (KOHO-työryhmä). Kehittämisohjelmaan sisällytetään tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat omaishoitoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma. Työryhmän tehtävänä on myös koordinoida eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä sekä selvittää tarpeelliset säädösmuutokset. Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon keskeiset valmisteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset. Työryhmä on alustavasti suunnitellut antavansa väliraportin ehdotuksistaan kevään 2013 aikana. Vuonna 2011 omaishoidon tukea myönnettiin yhteensä henkilölle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus luo osaltaan entistä paremmat edellytykset omaishoidon tuen määrälliselle ja sisällölliselle kehittämiselle ja omaishoitajien yhdenvertaisuuden parantamiselle. Omaishoidon palkkion mahdollinen siirtäminen Kelan maksettavaksi ei olisi ratkaisu omaishoitoa tukevien palvelujen kehittämiseen. Palvelujen, ohjauksen, neuvonnan ja muun tuen saatavuus, riittävyys ja monipuolisuus ovat ratkaisevan tärkeitä monien omaishoitajien jaksamisen kannalta. Vuosina tehtyjen kuntakyselyjen perusteella voidaan arvioida, että omaishoidon tuella hoidettavista noin puolet olisi laitoshoidossa tai muun ympärivuorokautisen palvelun piirissä ilman omaishoidon tukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee KOHO-työryhmän työtä laatimalla vastaavan selvityksen tämän vuoden aikana. Selvityksessä tiedustellaan myös kuntien näkemyksiä omaishoidon tuen kuntakohtaisista ja valtakunnallisista kehittämistarpeista. Omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön uudistamisesta sekä uudistusten edellyttämästä valtion lisärahoituksesta päätetään vuosittaisten valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden sallimissa rajoissa. Toimenpiteiden 3

4 Ministerin vastaus priorisoinnissa ja aikataulussa otetaan huomioon käytettävissä olevien valtion taloudellisten voimavarojen lisäksi erityisesti hallitusohjelman omaishoidon tukea koskevat kirjaukset ja KOHO-työryhmän ehdotukset. Työryhmä on työnsä alkuvaiheessa arvioinut kiireellisiksi omaishoitajien jaksamista tukevat toimenpiteet. Esimerkiksi omaishoitajien säännölliset terveystarkastukset on tarkoitus toteuttaa tämän hallituskauden aikana. Lisäksi omaishoidon tukeen sisältyvien palvelujen kehittämisessä kunnat voivat hyödyntää myös vuosina toteutettavaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) sisältyviä kehittämishankkeiden valtionavustuksia. Ohjausryhmän ehdotus ns. vanhuspalvelulaiksi koskee myös omaishoidon tuella hoidettavia iäkkäitä henkilöitä. Ohjausryhmän ehdotus laiksi sisältää useita omaishoidettavien ja -hoitajien aseman parannuksia. Työryhmän ehdotus laiksi on ollut laajalla lausuntokierroksella, josta laaditaan parhaillaan yhteenvetoa. Hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4

5 Ministerns svar KK 563/2012 vp Annika Saarikko /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 563/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent m.fl.: Har regeringen för avsikt att föra över utbetalningen av stödet för närståendevård till Folkpensionsanstalten, hur fort ska det ske, en hurdan finansiering avser regeringen att i sin helhet anvisa för utvecklingen av stödet för närståendevården och kommer regeringen att införa skattefrihet för det här stödet under innevarande mandatperiod? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsminister Jyrki Katainens regering värdesätter högt det arbete som närståendevårdarna gör och har i sitt program åtagit sig att utveckla närståendevården. Regeringen har som mål att förbättra likvärdigheten mellan närståendevårdarna och vårdtagarna, att göra stödet för närståendevård bättre tillgängligt och mer täckande samt att hjälpa närståendevårdarna att orka med sitt arbete genom att utveckla regelbundna hälsokontroller och stödtjänster. I regeringsprogrammet ingår också att utöka flexibiliteten i arbetslivet för att förbättra förutsättningarna för närståendevård samt att bedöma möjligheten att avskaffa beskattningen av stödet för närståendevård. Det första brett upplagda programmet för utveckling av närståendevård i Finland är under arbete. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp (KOHO-arbetsgruppen) för perioden för att utarbeta utvecklingsprogrammet. I det inkluderas de mål och åtgärder för närståendevården som ska genomföras under denna och följande mandatperiod, en bedömning av åtgärdernas kostnadseffekter och andra verkningar samt en handlingsplan. Arbetsgruppen har också som uppgift att samordna de olika förvaltningsområdenas, kommunernas, organisationernas och andra aktörernas insatser, samarbete och arbetsfördelning i att utveckla närståendevården samt att utreda vilka ändringar som behövs i bestämmelserna. I sitt arbete bör arbetsgruppen beakta de centrala socialoch hälsovårdsreformer som är under beredning. Arbetsgruppen har preliminärt planerat att ge en mellanrapport med sina förslag under våren År 2011 beviljades sammanlagt personer stöd för närståendevård. Kommun- och servicestrukturreformen bidrar till att skapa allt bättre förutsättningar för att utveckla stödet för närståendevården både till omfattning och innehåll och för att förbättra närståendevårdarnas likvärdighet. Att eventuellt föra över utbetalningen av stödet för närståendevård till Folkpensionsanstalten vore inte en lösning för att utveckla stödtjänster för närståendevården. Det är av avgörande betydelse för många närståendevårdares resurser för att orka arbeta att det finns tillgänglig, tillräcklig och mångsidig service, rådgivning och annan hjälp. Utgående från de kommunenkäter som gjorts kan man beräkna att ungefär hälften av de vårdtagare som nu vårdas med stöd för närståendevård skulle vårdas på institution eller omfattas av någon annan dygnetruntservice om stödet till närståendevården inte fanns. Institutet för hälsa och välfärd stödjer KOHO-gruppens arbete genom att utarbeta en motsvarande utredning i år. 5

6 Ministerns svar I den tillfrågas också kommunerna om vilka utvecklingsbehov de ser för stödet till närståendevård på kommun- och på riksnivå. Besluten om revideringen av den lagstiftning som rör stödet för närståendevård samt om den statliga tilläggsfinansiering som reformerna kräver fattas inom gränserna för rambesluten för statsekonomin och för statsbudgeten. I prioriteringen av åtgärder och i tidsplanen tar man hänsyn till de statliga ekonomiska resurser som finns att tillgå men också särskilt till regeringsprogrammets skrivningar om stödet för närståendevård och KOHO-arbetsgruppens förslag. I det inledande skedet av sitt arbete har arbetsgruppen bedömt att de insatser som hjälper närståendevårdarna att orka är brådskande. Det är meningen att man till exempel ska införa regelbundna hälsokontroller för närståendevårdarna under innevarande regeringsperiod. För att utveckla de tjänster som ingår i stödet för närståendevård kan kommunerna också utnyttja statsbidragen för utvecklingsprojektet inom det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KASTE) som genomförs Styrgruppens förslag till den så kallade lagen om äldreomsorg gäller också ålderstigna personer som vårdas med stöd för närståendevård. Styrgruppens lagförslag omfattar flera förbättringar till ställningen för närståendevårdarna och vårdtagarna. Lagförslaget har varit föremål för en omfattande remissbehandling, och ett sammandrag av denna är under arbete. Regeringens proposition om lagen om äldreomsorg ges till riksdagen hösten Lagen avses att träda i kraft under Helsingfors den 12 juli 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6