Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaa Muistio 1/2019 POPELY/2039/2016 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: klo 9:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kymmenen virran sali, Veteraanikatu 1, Oulu 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jonas Liimatta avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Edellisessä kokouksessa keskityttiin toimenpiteisiin, nyt painopiste on kolmannen kauden suunnittelussa, ajankohtaisena asiana etenkin pintavesien ekologinen luokittelu. Merenhoitoa sivuava merialuesuunnittelu on edennyt hyvin. Hankkeita vesienhoidon toteutukseen on käynnissä edelleen, mm Biowater-hanke, jolla on oma tilaisuus kokouksen jälkeen. ELY-keskuksessa pidetään vesienhoidon tehostamisohjelmasta informoiva tilaisuus. Ympäristöministeriöltä on osoittanut 45 M vesienhoidon tehostamiseen. Suuri osa siitä menee kipsin levitykseen Saaristomeren valuma-alueen savipelloille. Osa rahoituksesta jaetaan mm vesistökunnostusavustuksina, joihin Pohjois-Pohjanmaalla on ollut hyvin hankkeita. Pienempi teema tehostamisohjelmassa on kaupunkivedet / hulevedet. Yhteistyöryhmän sihteeri esitteli jäsenistömuutokset: a) Puolustusvoimien nimeämänä jäsenenä aloittaa Marjut Remes, Logistiikkarykmentti, varajäsen Anna Kralik, ympäristöasiantuntija, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta b) Oulun seutukunnan (Oulunkaaren) kunnista ei ole ollut edustusta. Vaalan kunnanhallitus on nyt nimennyt edustajansa: Kalle Kurtti, toimitusjohtaja ja varajäsen Esa Karjalainen, kunnanhallituksen pj c) ELY-keskuksen Liikenne-vastuualueen jäseneksi Päivi Hautaniemen tilalle tulee Soile Purola d) Kalajoen vesienhoitoryhmällä ei ole ollut varaedustajaa. Nyt sellaiseksi on nimetty Marika Lax e) Kalatalousviranomaisen edustajaksi vaihtuu Mika Oraluoma, varajäsen Maare Marttila f) Kalatalousalueet ovat järjestäytyneet ja aloittaneet toimintansa: Toistaiseksi (kokoukseen mennessä) jäsenensä ovat nimenneet vain Pyhäjoen kalatalousalue: edustaja Tomi Ruotsalainen, varaedustaja Matti Heiska sekä Kiiminkijoen kalatalousalue: edustaja Pentti Marttila-Tornio. Yhtä aikaa kokouksen kanssa on valtakunnalliset kalatalousaluepäivät. Hannu Hökkä on aloittanut Kirsti Deromen tilalla Luken edustajana, tämä oli tulevana tietona esillä jo edellisessä kokouksessa. Läsnäolijoiden toteaminen - Anne Laine, Kimmo Aronsuu, Mirja Heikkinen, Kaisa Heikkinen, Seppo Partanen, Tuomas Kallio, Juha Sohlo, Erkki Joki-Tokola, Riina Rahkila, Markku Ekdahl, Pentti Marttila-Tornio, Eeva-Maria Parkkinen, Timo Yrjänä, Hanna Hentilä, Maria Ekholm-Peltonen, Katri Hämä- POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA

2 läinen, Aaro Horsma, Tomi Ruotsalainen, Pirkko-Liisa Luhta, Merja Ylönen, Riikka Nevalainen, Jussi Jyväsjärvi, Soile Purola, Heikki Tahkola, Hannu Salmi, Kalle Kurtti, Marika Lax, Risto Bergbacka, Tapio Koistinaho sekä 10:15 alkaen Jukka Muotka - etänä Raisa Nikula, Mika Oraluoma, Hannu Hökkä, Heidi Kaiponen 2. Ajankohtaiset asiat Anne Laine kertoi vesien- ja merenhoidon ajankohtaisista asioista (esitys liitteenä 1). Vesien tila-arvioiden tulee valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Tämä luokittelu on vasta alustava, mutta siitä kuitenkin tiedotetaan elokuun alussa. Syksyllä aloitetaan toimenpiteiden suunnittelu; SYKE laskee keskitetysti kuormitusvähennysarviot ja toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus on valmisteilla sektorikohtaisissa työryhmissä Merenhoidossa valmistellaan merentilan seurantaohjelmaa. Se valmistuu tämän vuoden aikana, jonka jälkeen alkaa kuuleminen. Sitten aloitetaan toimenpiteiden suunnittelu, Alueellisia toimenpiteitä tulee tällä kaudella enemmän. EU:n palautteesta Anne on jo kertonut aiemmin. Palautetta on saatu edelleen samoista asioista: seurannan lisäystarve, uusien hankkeiden käsittely, vesilupien tarkistaminen, maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja toimenpiteiden rahoituksen varmistaminen Keskustelu: Vesivoimalupien tarkistuksesta: voidaanko lupiin puuttua ilman lakien ja asetusten muuttamista? Säännöstelyä voidaan tarkistaa pykälän 19:7 mukaan. Lisäksi on vapaaehtoiset sopimiset. Meneillään on projekti, jossa on mietinnässä vesilain muutos. 3. Merkittävän ravinnekuormituksen arviointi, Anne Laine (liite 2) Ravinnekuormitus / vesiin kohdistuvat paineet arvioidaan tällä kierroksella SYKEn mallin WFSF-Vemala avulla. Arvioinnissa on mukana edelleen vain ravinteet. Kuormitus on jaettu eri sektoreille. Metsätalouden toimenpiteiden huomiointi on tarkentunut ja mukana on vanhojen metsäojitusalueiden kuormat (suuruus tulee vielä tarkentumaan Metsävesihankkeen tulosten valmistuttua). Kuormituksen merkittävyyttä on arvioitu tällä kierroksella hieman eri tavalla kuin aiemmin, eli nyt sitä verrataan luonnonhuuhtoumaan. Merkittävyyden perusteella arvioidaan toimenpiteiden tarvetta. Keskustelu: Kuormituspiirakasta näkee kuormituksen jakautumisen, mutta siitä puuttuu luonnonhuuhtouma. Esitetään toive SYKElle, että piirakassa olisi vaihtoehtoisesti myös luonnonhuuhtouma. Tehotuotantoalueilla alilannoitetaan jo nyt, miten maatalouden kuormitusosuus on niin suuri, vaikka kasvit käyttävät pääasiassa kaikki ravinteet. VEMALAn takana on paljon tutkimustietoa ja tarkempaa mallinnusta kuormituksesta eri viljelykäytännöissä yms. Osin tutkimustieto on kattavaa, mutta esimerkiksi turv ta tutkimustietoa on vähemmän. Pelloilla on myös edelleen paljon maaperään kertynyttä fosforia. Turvetuotanto on juuri uutisoidussa tutkimuksessa saanut synninpäästön Mitä mieltä siitä? Esimerkiksi Nuorittajoella turvetuotannon kuormitus kyllä näkyy. Tarkkailua on, ja tarkkailutulosten mukaan kuormitus turvetuotantoalueilta on vähäistä. Ongelmia kuitenkin koetaan, seurataanko turvetuotannon vesistötarkkailussa oikeita asioita. Esimerkiksi kiintoaine on suurelta osin orgaanista, jolloin karkean kiintoaineen pitoisuutena ilmaistu luku ei välttämättä kuvaa hyvin turvetuotannon vaikutusta. Järvissä tutkittu mikä on turvetuotannon

3 osuus kertyneestä sedimentistä. Tämän tutkimukseen raporttiin emme ole päässeet tutustumaan ennen sen julkaisemista. Kuormitusarviot antavat suunnan ja suuruusluokan, ei absoluuttista määrää. 4. Hydrologis-morfologinen muuttuneisuus Kalajoki-Oulujoki-alueella, Kimmo Aronsuu (liite 3) Vesimuodostumien hydrologista muuttuneisuutta, morfologista muuttuneisuutta ja esteellisyyttä arvioidaan ja pisteytetään, jonka mukaan määräytyy HyMo-luokka. Joissa ja järvissä arviointikriteerit ovat erit. Tällä kierroksella pienet virtavedet on pyritty ottamaan huomioon niin hyvin kuin mahdollista; on mm kehitetty yhtenäinen arviointimenetelmä kriittisen alivirtaamien arvioimiseksi maankäytön perusteella ja rumpujen aiheuttama esteellisyysriski on huomioitu. HyMo-muuttuneisuus on kokonaisluokittelussa tukeva luokittelutekijä, sitä merkittävämpi mitä vähemmän on biologista luokitteluaineistoa. Esimerkkinä HyMo-luokittelusta yksikään Kalajoen virtavesistä ei ole erinomainen, Vääräjoki lähellä. Keskustelu Onko isommissa virtavesissä luokittelu samanlainen kuin aiemmilla kierroksilla. On Kuinka tärkeässä asemassa aiemmin kerätty tieto. On tärkeää, toki pitää päivittää ja tiedolla on muutakin käyttöä. Nyt suunnitelmissa päivittää 2015 tehty kooste kalatalousalueiden käyttöön Muuttuneisuuspistemäärästä pitäisi puhua, se kertoo enemmän kuin luokittelu vain hyvään tai sitä heikompaan tilaan. EU on katsonut, että Suomessa on pidennetty tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa hymo-paineen vuoksi 63 vesimuodostumassa, 26:ssa virtaaman takia. Komission kysymyksiin pitäisi osata vastata oikealla tavalla. ettei tule vääriä johtopäätöksiä. Mikä on tilanne Pohjois-Pohjanmaalla? Epävarmat tapaukset ovat sijoittuneet joko hyvään tilaan tai hyvää huonompaan, "epävarma"-luokkaa ei ole. Esimerkiksi Kalajoen yläosalla vesivoima on mukana tekijänä, vaikka syy hyvää huonompaan tilaan on ravinnekuormitus. Jos vesivoima ei enää ole paine, ei saa laittaa paineeksi. Hyvä huomio, jos on paine, tarvitsee myös toimenpiteitä. Mikä Muhos- ja Poikajoessa aiheuttaa esteellisyyden. Muhosjoen pohjapato on osittainen este. Arvioinnit tulevat kyllä julkisiksi. 5. Pintavesien luokittelu, Mirja Heikkinen (liite 4 ja 4b) Luokittelu on aloitettu alueen eteläosista. Se koskee samoja vesimuodostumia kuin edellisellä kaudella pienin poikkeuksin. Luokittelu tehdään pääsääntöisesti ajanjakson tiedoilla. Alustava luokitus julkaistaan kesällä, kuuleminen vasta vesienhoitosuunnitelman yhteydessä SYKE ja Luke ovat tuottaneet laskennallisen luokan, jonka ELY tarkistaa. Luokittelukriteerit ovat lähes samat. Paineiden arviointi on hieman muuttunut ja Kimmon kertoma pienten virtavesien huomiointi HyMo-luokittelussa. Laajasti tarkasteltuna tilan parantumista on nähtävissä joissa ja etenkin järvissä. joissain vesimuodostumissa tila on heikentynyt. Luokittelun takana erilaista dataa eri vesimuodostumilla. Tilan muutos voi johtua toimenpiteistä tai esim. uudesta aineistosta. Tila-arvio on menneestä ajasta, ei tämänhetkinen tilanne. Tulee myös muistaa, että tila vaihtelee vesimuodostuman sisälläkin.

4 Mirja esitteli luokitteluun käytettävää VEMU3-työkalua. Se on tässä vaiheessa vain viranomaiskäytössä, myöhemmin tulee julkiseksi. Sieltä pääsee sitten katsomaan kaikkia luokittelun perusteena olevia tekijöitä. Mirja näytti esimerkkinä mm Iso Vatjusjärven, jossa oli paljon biologista aineistoa, ja eri tekijät ilmentävät erilaista tilaa. Keskustelu Jokivesissä biologista aineistoa on vain koskipaikoilta, eikä tämä anna oikeaa kuvaa koko joen ekologisesta tilasta. Juuri näin on, mutta tämä tiedostetaan ja myös vedenlaatu huomioidaan. Jokien biologiset luokittelutekijät on koskipaikoilta, koska vertailuaineisto on niiltä. Jos alivirtaama luontaisesti nolla, niin vesimuodostuma luokittuu liian huonoksi onko ollut keskustelua, että tyypittelyä laajennettaisiin? Ei ole ollut. Myös järvien osalta on tyypittelyssä ongelmia, esimerkiksi luontaisesti rehevät järvet Millä tavoin vanhaa aineistoa hyödynnetään? Paineet ovat usein pysyneet samana, niin vanhakin tieto olisi ihan relevanttia vielä. Vanha aineisto ei näy suoraan luokittelun perusteissa, mutta sitä huomioidaan kyllä kokonaisarvioissa ja tuodaan esiin sanallisissa arvioissa Hymo-pisteiden raja erinomaisen ja hyvän välillä, onko se kaksi pistettä? Jos ei kerrota pisteytystä EU:lle niin palautetta tulee. SYKEn kanssa asiaa on pohdittu ja hymoa voidaan käyttää laajemminkin luokittelussa. Nyt on menossa viimeinen luokittelukierros, niin tila pitäisi olla läpinäkyvästi arvioitu ja mielellään jollain laskennallisella tavalla. Weser-tapaus nostanut luokituksen merkitystä. Ruotsissa luokituksen voi haastaa. Suuressa osassa vesimuodostumia ei ole biologista aineistoa, jolloin hymon merkitys nousee. Olisi hyvä, jos lupavaiheessa voisi tarkentaa luokittelua. Pohjois-Pohjanmaan joet ovat humusjokia, joiden hoidossa on erityiskysymyksiä, esimerkiksi vähävetisinä aikoina rauta lisääntyy, jolloin voi syntyä rautapitoista orgaanista sakkaa Suvantoalueet ovat ongelmapaikkoja. Olisiko tarpeen tutkia nyt pahimpia paikkoja. Ruotsissa muutettu on vesilakia vesienhoidon velvoittavuutta nostavasti. Vesikasviseurantaa on jokien suvantopaikoista, mutta se ei ole ainakaan tällä kaudella luokittelutekijä Onko tilan paraneminen todellista? Osin on (paranemisen syy tulee myös näkyviin) ja paljon on tapahtunut parantumista myös luokan sisällä. 6. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus, Tuomas Kallio, Pohjois-Pohjanmaan liitto (liite 5) Merialuesuunnittelu on lainsäädännöllisesti väljästi määritelty. Sen tarkoitus on määrittää merialueen tulevaa käyttöä. Suunnittelualueita on kolme; meidän alueeseemme kuuluu Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Suunnitelmalle on asetettu kaksi tavoitetta: sininen kasvu ja merien hyvä tila. Tulevaisuudessa kasvua todennäköisesti tulee etenkin energia-alalla ja matkailussa. Suunnittelu on helppo sovittaa yhteen merenhoidon kanssa, koska ne kattavat saman alueen. Tarkastelualue rannikolta talousvesivyöhykkeen ulkorajalle asti. Maalla tapahtuvat asiat vaikuttavat merelle, mutta tarkastelussa on vain merialue saaristoineen. Strateginen suunnitelma, joka tukee mm maakuntakaavoitusta, mutta ei ole oikeusvaikutteinen. Ruotsin hyvin yleispiirteinen merialuesuunnitelma on nyt kuultavana. Ajankohtaiskatsaus:

5 o on kuuleminen tilannekuvasta ja tulevaisuusskenaariosta. Kalajoella ja Kokkolassa järjestetään työpajat, joissa pohditaan tulevaisuusskenaariota. Kutsut näihin on lähdössä. o Aluekehityksen näkökulma on merialuesuunnittelussa vahvasti mukana. Sivulla saa lisää tietoa merialuesuunnittelusta ja voi liittyä yhteistyöverkostoon, jos haluaa olla tiiviimmin mukana. 7. Muut asiat Pidetään yhteistyöryhmän kokous klo 12-14, jossa käydään ekologinen luokittelu läpi ennen sen julkistamista. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laati Jaana Rintala