Prosessioikeus I: Oikeudenkäynnin pääperiaatteita Rovaniemi Aikataulu. I Prosessi ja prosessioikeus

Transkriptio

1 Prosessioikeus I: Oikeudenkäynnin pääperiaatteita Rovaniemi Aikataulu Ma , klo 14:15 16:00, LS 3 Ti , klo 14:15 16:00, LS3 Ke , klo 14:15 16:00, LS3 To , klo 14:15 16:00, LS3 Pe , klo 14:15 16:00, LS3 LK Ma 25.10, klo 10:00 12:00, LS 3 UK Ke 3.11, klo 14:00 16:00, LS 10 I Prosessi ja prosessioikeus 1

2 Prosessioikeus aineellinen oikeus (materiaalinen oikeus) vs. prosessioikeus (muodollinen oikeus) * aineellisen oikeuden sanktiot * prosessioikeus: menettelyoikeudellisia sääntöjä: miten aineellisen oikeuden sanktiot voidaan toteuttaa prosessinormit sääntelevät oikeudenkäyntija täytäntöönpanomenettelyä (menettelyä ja lainkäyttöorganisaatiota koskevat säännökset) Prosessioikeus oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuus prosessin välinearvo ja prosessin itseisarvo procedural justice koettu oikeudenmukaisuus Prosessin päälajit siviiliprosessi: oikeussuoja yksityisoikeudellisille intresseille vireilletulo riippuu osapuolten tahdosta rikosprosessi: rikosoikeudellista vastuuta koskeva vaatimus yleensä vireille syyttäjän toimesta (vrt. asianomistajan toissijainen syyteoikeus) hallintoprosessi: julkisoikeudellista oikeussuhdetta koskeva erimielisyys prosessin sisältö: a) oikeudenkäynti (asian käsittely ja ratkaiseminen) ja b) täytäntöönpano 2

3 Erityisiä lainkäytön muotoja hakemuslainkäyttö: yksityisoikeudelliset oikeussuhteet / intressit hakijan oikeusaseman vahvistaminen vastaisen varalle insolvenssimenettelyt summaariset prosessit: suppeatutkintainen prosessi eräissä siviili ja rikosasioissa välimiesmenettely tuomioistuinsovittelu Prosessioikeuden oikeuslähteet prosessilait oikeudenkäymiskaari (OK) L oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) hallintolainkäyttölaki/hallintoprosessi erityislait, mm. julkisuudesta, sovittelusta, summaarisista prosessilajeista jne. oikeushallintoa, täytäntöönpanoa ja oikeusapua koskevat lait perustuslaki kansainväliset sopimukset, EY/EU oikeus maantapa, prejudikaatit, lakien esityöt, oikeudelliset periaatteet, kirjallisuus II Tuomioistuimet ja tuomarit 3

4 Tuomioistuimet tehtävänä valtiolle kuuluvan tuomivallan käyttäminen: yksittäisten oikeusriitojen ja rikosasioiden ratkaiseminen; käsite lainkäyttö ratkaisut tuomioistuimen nimissä: tuomiovalta kuuluu tuomioistuimelle, ei yksittäiselle tuomarille toisaalta tuomioistuin voi toimia myös yksijäsenisenä, vrt. tuomarikollegio Tuomioistuinten riippumattomuus riippumattomuus: lainkäyttötehtävän toteuttaminen vapaana kaikkinaisesta ulkoisesta painostuksesta ulkonainen itsenäisyys lainkäytön ulkopuolisista tekijöistä lainsäätäjästä, hallitusvallasta, poliittisesta vallankäytöstä, taloudellisesta vallasta, mediasta yleinen luottamus tuomioistuimen ja tuomarin itsenäiseen asemaan Riippumattomuuden takeet valtiosääntöoikeudelliset takeet riippumattomuudelle tuomioistuinten vakinaisuus (perustuvat lakiin, tilapäisten tuomioistuinten kielto) tuomarin asema on riippumaton tuomarin erottamattomuus 4

5 Tuomioistuimen puolueettomuus tuomioistuimen ja tuomarin itsenäisyys yksittäisessä tapauksessa tapauskohtainen jäävittömyys ja objektiivisuus, vapaus ennakkoluuloista ja ennakkokäsitteistä puolueeton oikeudenkäynti Tuomioistuinjaotus yleiset tuomioistuimet (siviili ja rikosasiat) käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus hallintotuomioistuimet (hallintolainkäyttöasiat) hallinto oikeudet, korkein hallinto oikeus erityistuomioistuimet (markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, valtakunnanoikeus, ympäristölupavirastot) Käräjäoikeus (KäO tai KO) käräjäoikeudet alkaen korvasivat kihlakunnan ja raastuvanoikeudet, lukien 27 käräjäoikeutta alueellinen toimivalta tuomiopiirinä yksi tai useampi kunta forumsäännökset asiallinen toimivalta yleinen: riita ja rikosasiat, joista ei erikseen toisin määrätty 5

6 Käräjäoikeuden tuomarit ja muu henkilökunta lakimiestuomarit laamanni (viraston päällikkö), käräjätuomarit maallikkotuomarit (lautamiehet) osallistuvat asian ratkaisemiseen (myös oikeuskysymykset), yksilöllinen äänivalta käräjäviskaalit (vain muutamissa) notaarit (hovioikeuksien auskultantit), notaarit KäO:n kokoonpanossa (KäOL 17 ) kansliahenkilökunta sihteerit, käräjäsihteerit, hallintopäälliköt, haastemiehet, vahtimestarit kansliahenkilökunnan ratkaisuvalta (KäOL 19 ) Käräjäoikeuden päätösvaltaisuus lautamieskokoonpano (pj + 3 lautamiestä, mahdolliset lisäjäsenet) rikosasioissa; lautamiehet eivät lukien ole osallistuneet riita asioiden ratkaisemiseen kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano siviiliasioissa lakiteknisesti pääsääntö, käytännössä harvinainen, vaikeissa ja laajoissa jutuissa yksi lainoppinut tuomari riita asian valmistelu & pääkäsittely (jos asian laatu & laajuus ei vaadi kolmen tuomarin kokoonpanoa), todisteiden vastaanottaminen pääkäsittelyn ulkopuolella, eräät turvaamistoimi ja pakkokeinoasiat, vähäiset rikosasiat, hakemusasiat Maallikkotuomarien tarpeellisuus? keskusteltu maallikkotuomarien tarpeellisuudesta mukanaoloa perusteltu mm. seuraavasti kansalaisille mahdollisuus osallistua tuomiovallan käyttämiseen oikeudenkäynnin julkisuuden edistäminen kansalaisten luottamuksen vahvistaminen asian käsittelyn ja tuomarin näkemyksen monipuolistuminen 6

7 Hovioikeus (HO) 6 hovioikeutta (Turku, Vaasa, Itä Suomi, Helsinki, Kouvola, Rovaniemi) keskeisin tehtävä toimia muutoksenhakuasteena (valitukset ja kantelut KO:n ratkaisuista) eräissä asioissa ensimmäisenä oikeusasteena oikeushallintoasioita (mm. virkanimitysasioita) presidentti, hovioikeudenlaamannit, hovioikeudenneuvokset, asessorit, viskaalit, kansliapäälliköt, muu henkilökunta ei maallikkojäseniä Korkein oikeus (KKO) ( uudistettu laki korkeimmasta oikeudesta /665 (voimaan ), OK 30 ja 31 luvut on oikeusasioissa ylin muutoksenhakutuomioistuin varsinainen muutoksenhaku ja ylimääräinen muutoksenhaku myös oikeushallintotehtäviä (mm. lausunnot) presidentti, oikeusneuvokset, esittelijäneuvokset, oikeussihteerit, kansliapäällikkö KKO on nykyisin ennakkopäätös eli prejudikaattituomioistuin (OK 30:3) Virkatuomarien yleiset kelpoisuusehdot OTK (OTM) tutkinto Suomen kansalainen tarpeellinen perehtyneisyys ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet ( oikeamielinen ) oltava 18 vuotta täyttänyt, velvollisuus erota 67 vuotta täytettyään tuomarinvala tai vakuutus kielilainsäädännön vaatima kielitaito (suomi, ruotsi) 7

8 Lautamiehen yleiset kelpoisuusehdot kotipaikka KO:n tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan sopivuus toimimaan lautamiehenä ei alle 25 vuotias, ei 63 vuotta täyttänyt ei saa olla virkaa yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa kunnanvaltuusto valitsee valtuuston toimikaudeksi Erityiset kelpoisuusehdot juttukohtainen eli erityinen kelpoisuus: tuomarin esteettömyys ei riitä, että toimii puolueettomasti, vaan on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin (puolueettomuuden subjektiivinen ja objektiivinen kriteeri) esteellisyyssäännökset ehdottomia, otettava viran puolesta huomioon esteellisyysperusteet koskevat sekä virkatuomareita että luottamusmiestuomareita OTL Antti Tapanilan väitöskirja: Tuomarin esteellisyys, väitös Lapin yliopistossa Esteellisyysperusteet (OK 13 luku) tuomarin suhde asianosaiseen lähisukulaisuus tai orgaanihenkilöasema oikeushenkilön päätöksentekoelimessä riita tai vihamiessuhde tuomarin suhde asiaan asian ratkaisusta riippuva intressi (hyöty tai vahinko, oma vastaava asia) osallistuminen asian käsittelyyn muussa prosessiroolissa 8

9 Käräjäoikeuden alueellinen toimivalta yleinen oikeuspaikka riita asioissa vastaajan koti tai vakituisen asuinpaikan tuomioistuin (OK 10:1) yhtiötä, yhdistystä, säätiötä tai muuta julkisoikeudellista oikeushenkilöä vastaan tuomioistuimessa, jossa kotipaikka tai jossa hallintoa pääasiallisesti hoidetaan (OK 10:2) valtion osalta tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä puhevaltaa käyttävä viranomainen; kunta tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä sijaitsee (OK 10:2) riita asioissa tehdään myös jako valinnaisiin (OK 10:3 10:t), ehdottomiin (OK 10:11 17:t) sekä toissijaisiin oikeuspaikkoihin (OK 10:18) Käräjäoikeuden alueellinen toimivalta yleinen oikeuspaikka rikosasioissa rikoksen tekopaikan tuomioistuin (ROL 4:1) mahdollisuus yhdistää juttuja, jos sama henkilö tehnyt rikoksia useamman tuomiopiirin alueella (ROL 4:3 5) III Prosessioikeudelliset periaatteet 9

10 Prosessioikeuden johtavat periaatteet prosessiperiaatteet: menettelyperiaatteet (oikeudenkäyntimenettely, sen muoto ja ulkoinen eteneminen) rooliperiaatteet (asianosaisten ja tuomioistuimen rooli ja keskinäinen suhde oikeudenkäynnissä) ratkaisuperiaatteet (tuomioistuimen ratkaisutoiminta) tavoiteperiaatteet (esim. oikeudenkäynnin varmuus ja prosessiekonomia) arvoperiaatteet (esim. kuulemisperiaate, prosessuaalinen yhdenvertaisuus) Tavoitteiden ja periaatteiden merkitys tuovat esille prosessioikeuden ja lainkäytön arvoperustan oikeuskulttuurissa hyväksytyt arvot ja tavoitteet sääntelyn laajentuminen eräät asiat sääntelyn piiriin ja pois tuomioistuimen vapaan harkinnan alueelta toimivat laintulkinta argumentteina täsmentävät ja täydentävät ratkaisunormina olevia sääntöjä Prosessin laatutavoitteet varmuus: oikeudenkäynnin tulee antaa varmat takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä (luotettavuus) tuomio oikeellisuus ja ennustettavuus nopeus: asian käsittely ja ratkaisu mahdollisimman joutuisasti ilman aiheetonta viivytystä kohtuuhintaisuus: oikeudenkäynnin ei tule muodostua kohtuuttoman kalliiksi vain tarpeelliset toimet, vain välttämättömässä laajuudessa, mahd. vähin kustannuksin 10

11 Lainkäytön saavutettavuus access to justice (vrt. access to court) kansalaisella oltava todelliset mahdollisuudet saattaa asiansa tuomioistuinkäsittelyyn prosessikynnyksen alentaminen esim. oikeusapu, oikeudenkäyntikulusäännökset, tuomarin aktiivinen rooli (mahdollisuus prosessata ilman avustajaa), vaihtoehdot perinteiselle tuomioistuinmenettelylle oikeuteen pääsylle ei saa asettaa kohtuuttomia esteitä (mm. vakuuden asettaminen turvaamistoimiasioissa) Julkisuusperiaate kansalaisten oikeus saada tietoja tuomioistuimen ja muiden lainkäyttöelinten toiminnasta mahdollisuus valvoa ja kontrolloida kansalaisten mielenkiinnon ja luottamuksen ylläpito julkisuus pääsääntö käsittelyjulkisuus, asiakirjajulkisuus, tiedottaminen poikkeuksena suljettu käsittely Uusi oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädäntö Uusi laki, YTJulkL (370/2007) voimaan (vrt. HTJulkL), lisäksi JulkL (621/1999) Kts. Prosessioikeus (2. p. 2007) s Uudistuksia mm.: diaaritiedot julkisia heti pääsääntönä suullisten käsittelyjen julkisuus kuvaaminen puheenjohtajan luvalla oikeudenkäynnin alku + ratkaisun julistaminen lupa yleensä myönnettävä varsinaisen oikeudenkäynnin aikana vain, jos ei häiritse oikeudenkäynnin kulkua & osallisten suostumus vähemmän lain nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja salassa pidettävästä ratkaisusta julkinen seloste 11

12 Kontradiktorinen periaate osapuolen oikeus esittää oikeudenkäynnissä vaatimuksensa ja väitteensä sekä lausua mielipiteensä vastapuolen esityksestä, oikeus kuulustella vastapuolen todistajia kuullaan tai varataan tilaisuus tulla kuulluksi saatava tietoon myös tuomioistuimen viran puolesta hankkima selvitys & informoitava tarvittaessa viran puolesta huomioon otettavista seikoista ja lainsoveltamiskysymyksistä Oikeudenkäynnin suullisuus pääsääntönä oikeudenkäynnin suullisuus pääkäsittelyssä prosessisubjektit esittävät asiansa suullisesti (puheen avulla) ilman kirjelmiä oikeudenkäyntikirjelmän tai muun kirjallisen lausuman lukemis ja (oikeudelle) jättämiskielto Oikeudenkäynnin välittömyys oikeudenkäyntiaineisto esitettävä välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian ratkaisun perustana tuomarin välittömät näkö ja kuulohavainnot kielto tuomareiden vaihtumisesta kesken prosessin 12

13 Oikeudenkäynnin keskitys pääkäsittely yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä, ilman lykkäyksiä jouduttaa asian käsittelyä lisää oikeudenkäynnin varmuutta, helpottaa aineiston hallintaa ja arviointia mahdollistaa välittömyyden toteutumisen edellyttää asian huolellista valmistelua valmistelu pääkäsittely IV Prosessin asianosaiset Prosessin asianosaiset prosessisubjektit omat tehtävänsä: prosessitoimet asianosainen: henkilö, jonka nimissä prosessia käydään riita asioissa: kantaja ja vastaaja hakemusasioissa: hakija ja kuultava rikosasioissa: virallinen syyttäjä, asianomistaja ja rikosasian vastaaja (syytetty) 13

14 Asianosaiskelpoisuus yleinen oikeudellinen kyky olla oikeudenkäynnissä asianosaisena yksittäisestä oikeudenkäynnistä riippumaton abstrakti ominaisuus kaikilla luonnollisilla henkilöillä syntymästä kuolemaan saakka myös julkis ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ovat asianosaiskelpoisia ehdoton prosessinedellytys: tuomioistuin ottaa viran puolesta huomioon Asiavaltuus asiavaltuus l. asialegitimaatio kuka on yksittäisessä konkreettisessa oikeudenkäynnissä oikea henkilö esiintymään kantajana, asianomistajana tai vastaajana asianosaisen suhde tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin ehdoton prosessinedellytys Oikeudenkäyntikelpoisuus oikeudenkäyntikelpoisuus l. prosessikelpoisuus kyky itsenäisesti suorittaa prosessitoimia abstrakti, yksittäisestä oikeudenkäynnistä riippumaton ominaisuus puuttuu yleensä vajaavaltaisilta, kaikilta oikeushenkilöiltä oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla oleva asianosainen ei voi prosessata itse, prosessitoimet hoitaa oikeudenkäyntikelpoinen edustaja (lakimääräinen edustaja) 14

15 Muu oikeudellinen edustaminen asiamies eli valtuusmiesedustus: edustusvalta perustuu asianosaisen tahdonilmaisuun (valtuutukseen) oikeudenkäyntiasiamies: prosessia varten valtuutettu edustaja, asianosainen ei itse esiinny oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti oikeudenkäyntiavustaja: toimii prosessissa henkilökohtaisesti saapuvilla olevan asianosaisen rinnalla tätä auttaen ei pakkoa oikeudenkäyntiasiamiehen tai avustajan käyttämiseen Sivullisen osallistuminen oikeudenkäyntiin eräissä tapauksissa sivullisella oikeus valvoa etujaan prosessissa sivullinen voi nostaa oman kanteen sivullisesta tulee asianosainen (kumulaatio) sivullinen voi osallistua väliintulijana oikeudenkäyntiin nostamatta omaa kannetta ei asianosainen, oltava väliintulointressi Oikeusapu oikeusapua valtion varoista henkilölle, joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja korvauksetta tai omavastuuosuudella oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet, avustaminen tuomioistuimessa ja vapautus kuluista oikeusapua antaa julkinen oikeusavustaja, tuomioistuinasioissa voidaan avustajaksi määrätä suostumuksensa antanut yksityinen avustaja haetaan oikeusaputoimistosta 15

16 V Oikeudenkäynnin kulku ja asianosaisten rooli prosessissa Oikeudenkäyntimenettelyn vaiheet normin vastainen käyttäytyminen prosessin saattaminen vireille kantajan haastehakemus siviiliasiassa / rikosilmoitus rikosasiassa jutun valmistelu käräjäoikeudessa / esitutkinta ja syyteharkinta asian käsittely tuomioistuimessa tuomio seuraamuksen täytäntöönpano a. Siviiliprosessi 16

17 a1. Siviiliprosessin tyypit ja asianosaisten rooli siviiliprosessissa Dispositiiviset / indispositiiviset asiat dispositiivinen asia onko halutun oikeusseurauksen osalta on olemassa sopimusvapaus? onko haluttu oikeusseuraus on mahdollista saada aikaan vapaaehtoisin tahdonilmaisuin? indispositiivinen asia voidaanko haluttuun oikeusseuraukseen päästä vain tuomioistuimen ratkaisun kautta? (esim. isyyden vahvistaminen) valtaosa jutuista dispositiviisia Asianosaisten ja tuomioistuimen väliset suhteet siviiliprosessissa määräämisperiaate (dispositiivinen periaate) / virallisperiaate (offisiaaliperiaate) kuka voi määrätä oikeudenkäynnin aloitettavaksi ja lopetettavaksi ja kuka määrittää oikeudenkäynnin kohteen? käsittelymenetelmä / tutkintamenetelmä kenen tehtävänä oikeudenkäynnissä tarvittavien tosiseikkojen esittäminen ja todisteiden hankkiminen? 17

18 Määräämisperiaate (dispositiivinen periaate) asianosaisella on valta määrätä haluaako oikeussuojaa, missä laajuudessa haluaa oikeussuojaa, missä muodossa haluaa oikeussuojaa tuomioistuin ei voi tuomita muuta tai enempää kuin kantaja vaatinut, tuomioistuin ei voi ottaa huomioon oikeustosiseikkaa, johon asianosaiset eivät ole vedonneet, kanne on hyväksyttävä siltä osin kuin vaatimus myönnetty oikeaksi, kanne hylättävä siltä osin kuin siitä luovuttu, asianosaiset voivat tehdä haluamansa sisältöisen sovinnon, tunnustettu tosiseikka riidaton: ei kaipaa enempää näyttöä, asianosaiset disponoivat todistuskeinoista Virallisperiaate tuomioistuin toimii asianosaisten vaatimuksista riippumatta menettelyn kulusta päättää tuomioistuin tuomioistuin voi ottaa huomioon sellaisiakin seikkoja, joihin asianosainen ei ole vedonnut asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu (indispositiiviset asiat) noudatetaan osittain virallisperiaatetta Käsittelymenetelmä / tutkintamenetelmä käsittelymenetelmä oikeudenkäynnin eteenpäin vieminen ja oikeudenkäyntiaineiston hankinta kuuluvat asianosaisille, tuomioistuin keskittyy muodolliseen prosessinjohtoon tutkintamenetelmä asian selvittämisvelvollisuus ja vastuu kuuluu tuomioistuimelle (materiaalinen prosessinjohto) siviiliprosessissa noudatetaan pääasiassa käsittelymenetelmää tai yhteistoimintamenetelmää 18

19 Tuomioistuimen rooli siviiliprosessissa materiaalinen prosessinjohto: sen selvittäminen mitä asianosaiset oikeudenkäynnissä tahtovat huolehdittava siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi ja ettei siihen sekoiteta mitään, mikä ei siihen kuulu aineiston selventäminen, täydentäminen ja rajoittaminen sekä asianosaisten informointi muodollinen prosessinjohto: prosessin ulkoisen kulun tarkoituksenmukainen järjestäminen Siviilikanteiden tyypit suorituskanteet (velvoittamiskanteet) kantaja vaatii, että vastaaja velvoitettaisiin johonkin suoritukseen vahvistuskanteet kantaja pyrkii saamaan tuomioistuimen vahvistuksen sille, että tietty oikeussuhde hänen ja vastaajan välillä on olemassa (positiivinen vahvistuskanne) tai ei ole olemassa (negatiivinen vahvistuskanne) muotoamiskanteet pyyntö saada tuomio, joka itsessään muuttaa tiettyä voimassaolevaa oikeussuhdetta tai oikeustilaa a2. Siviiliprosessin vireilletulo ja eteneminen 19

20 Siviiliprosessin vireilletulo asianosaisen aloitteesta kirjallinen haastehakemus tuomioistuimeen (alioikeuden kanslia) kantajan pyyntö, että toinen henkilö haastetaan vastaamaan haastehakemuksesta ilmenevään vaatimukseen eli kanteeseen kanne määrittää oikeudenkäynnin rajat Haastehakemuksen sisältö nimet, yhteystiedot yksilöity vaatimus yksityiskohtaiset oikeustosiseikat, joihin vaatimus perustuu mahdollisuuksien mukaan todisteet, jotka aikoo esittää, ja mitä aikoo kullakin todisteella näyttää toteen asiakirja, johon vaatimus perustuu sekä kirjalliset todisteet oheistettava oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus millä perusteella tuomioistuin toimivaltainen (ellei muuten ilmene) Suppea haastehakemus OK 5:3: suppeampi haastehakemus jos kantajan käsityksen mukaan riidaton asia ja koskee tietyn määräistä saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä vain seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu (ei tarpeen ilmoittaa todisteita) 20

21 Tiedoksianto todisteellisen tiedoksiannon tavat postitse saantitodistusta vastaan virkakirjeenä, vastaanottotodistuksella haastemiehen toimesta jos epäillään välttelevän tiedoksiantoa: sijaistiedoksiannon mahdollisuus (samaan talouteen kuuluvalle / liikkeenharjoittajan työntekijälle / paikalliselle poliisiviranomaiselle) kuulutus kansainvälinen yhteistyö Kanteen peruuttaminen / kanteesta luopuminen kantaja voi missä tahansa oikeudenkäynnin vaiheessa peruuttaa kanteen: juttu jää sillensä, asiassa ei anneta ratkaisua, asiassa voidaan nostaa uusi kanne kantaja voi myös luopua kanteesta (ilmoittaa tuomioistuimelle, että kanne voidaan hylätä): tuomioistuin antaa hylkäävän tuomion, samassa asiassa ei voida enää nostaa uutta kannetta Haastehakemuksen tutkiminen ja haasteen antaminen kun asia on tullut vireille, alkaa asian kirjallinen valmistelu yleensä kansliakäsittelynä yhden tuomarin toimesta jos haastehakemus puutteellinen: täydennyskehotus päätös tutkimatta jättämisestä, jos ei korjata määräajassa mahdollisuus suoraan hylätä hakemus (käytännössä harvinaista) kirjallinen haaste vastaajalle 21

22 Vastaajan vastaus jos vastaaja myöntää kanteen, KO antaa tuomion kantajan hyväksi jos vastaaja ei vastaa (tai kiistää perusteluitta / selvästi merkityksettömin perustein), KO voi dispositiivisessa asiassa antaa yksipuolisen tuomion jos vastaaja kiistää kanteen, asian käsittelyä jatketaan Suullinen valmisteluistunto yhden tuomarin kokoonpanossa julkinen selvitettävä, mistä asianosaiset ovat erimielisiä ja onko sovintomahdollisuuksia asianosaisten suullisesti ilmoitettava kaikki vaatimukset ja niiden perusteet sekä aiotut todisteet & otettava kantaa kaikkeen vastapuolen lausumaan valmistelun kuluessa kirjallinen yhteenveto poikkeuksellisesti suullisesti (asian laatu & laajuus) tavoitteena, että pääkäsittely voidaan viedä sujuvasti ja yllätyksettömästi läpi Pääkäsittely pääkäsittelyssä asianosaiset esittävät suullisesti koko oikeudenkäyntiaineiston vaatimukset ja niiden perusteena olevat tosiseikat vastauksen ja perusteet todisteet tuomioistuimen pääasiaratkaisu: tuomio suullisesti pääkäsittelyn päätyttyä TAI laajassa ja vaikeassa asiassa 14 päivän sisällä pääkäsittelyn päättymisestä 22

23 Todistelu vapaa todistelu, vapaa todistusharkinta kirjalliset todisteet todistajat asiantuntijat katselmus asianosaisen kuulustelu Asianosaisen läsnäolovelvoite valmistelu asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti, jos henkilökohtaisen läsnäolon katsotaan edistävän asian valmistelua pääkäsittely asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti sakon uhalla, jollei katsota, ettei henkilökohtainen läsnäolo asian selvittämiseksi ole tarpeen riita asiassa, jossa sovinto ei sallittu kehotettava aina saapumaan tuomioistuimeen sakon uhalla Asianosaisen poissaolo Jos molemmat osapuolet poissa: asia jätetään sillensä Jos vastapuoli jäänyt pois: dispositiivisessa asiassa asiaosaisen vaatimuksesta yksipuolinen tuomio tai jos vastaaja jo vastannut kanteeseen: oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla indispositiivisessa asiassa jos kantaja ei saavu paikalle: asia sillensä jos vastaaja ei saavu paikalle: ratkaisu, jos asia saadaan riittävästi selvitetyksi tai sillensä, jos kantaja ei vaadi ratkaisemista tai korkeampi uhkasakko, nouto 23

24 Siviiliprosessin kulku haastehakemus, vireilletulo kirjallinen valmistelu, haaste vastaajalle vastaaja kiistää vastaaja ei vastaa vastaaja myöntää suullinen valmistelu tuomio OK 5:27a yksipuolinen tuomio tuomio pääkäsittely tuomio sovinto yksipuolinen tuomio tuomio, jos kanteesta luovuttu tai kanne myönnetty Oikeudenkäyntikulut riitaasiassa pääsääntö: jutun hävinnyt osapuoli velvollinen korvaamaan voittaneen asianosaisen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kulut poikkeuksia: osittainen voitto indispositiiviset asiat oikeudellisesti erityisen epäselvä asia tarpeeton oikeudenkäynti velvollisuuden vastaisen menettelyn aiheuttamat kulut Hakemuslainkäyttö esim. lainhuuto, pesänjakajan tai edunvalvojan määrääminen, avioero vireille hakemuksella ei kaksiasianosaissuhdetta silti voi olla tarpeen varata jollekin henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi käsittely kansliassa tai istunnossa ratkaisuna yleensä päätös (ei tuomio) 24

25 Riita asioiden sovittelu tuomioistuimissa laki riita asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa /663 (voimaan ) oikeudenkäynnille vaihtoehtoinen sovittelumenettely tuomioistuimien yhteyteen osapuolten tahto & asian soveltuvuus menettelyyn & tarkoituksenmukaisuus sovittelijana ao. tuomioistuimen tuomari sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoisuus Ryhmäkanne Ryhmäkannelaki ( /444) (voimaan ) Kanne, jota ajetaan jonkin ryhmän puolesta siten, että asiassa annettava tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Kantajana kuluttaja asiamies Voidaan soveltaa, kun: 1) useilla henkilöillä on samaa vastaajaa vastaan vaatimuksia, jotka perustuvat samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin; 2) asian käsittely ryhmäkanteena on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon ryhmän koko, asiassa esitettävien vaatimusten sisältö ja asiassa esitettävä todistelu; sekä 3) ryhmä on riittävän täsmällisesti määritelty. b. Rikosprosessi 25

26 b1. Rikosprosessin periaatteita ja asianosaisten rooli prosessissa Rikosprosessin keskeisiä periaatteita in dubio pro reo epäselvässä tapauksessa tuomittava syytetyn eduksi, syyttäjällä todistustaakka in dubio pro mitius lakia sovellettava sen tulkinnan mukaisesti, joka johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen in favor defensionis puolustuksen suosimisperiaate: pyritään takaamaan syytetyn tasavertainen asema syyttäjään nähden prosessissa Syyttömyysolettama ja vaitiolo oikeus syyttömyysolettama syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on tuomioistuimessa näytetty toteen vaitiolo oikeus syytetyn ei tarvitse millään tavalla osallistua syyllisyyskysymyksen selvittämiseen voi pysyä passiivisena, ei totuudessapysymisvelvollisuutta 26

27 Asianosaisten rooli rikosprosessissa akkusatorinen / inkvisitorinen menetelmä akkusatorinen menetelmä: aloite prosessin käynnistämiseen tuomioistuimen ulkopuolelta, syyttäjän tehtävänä huolehtia oikeudenkäynnin eteenpäin viemisestä ja tarpeellisen oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta inkvisitorinen menetelmä: tuomioistuin tekee aloitteen prosessin käynnistämiseksi ja hankkii tarvittavan oikeudenkäyntiaineiston nykyinen rikosprosessi akkusatorista Syyttäjäorganisaatio kihlakunnanvirastot: syyttäjät, poliisiviranomaiset ja ulosottomiehet itsenäisinä yksikköinä kaksiportainen syyttäjälaitos johtava kihlakunnansyyttäjä, kihlakunnansyyttäjät, apulaissyyttäjät (määräaikaisia harjoittelupaikkoja) valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät Syyttäjien tehtävät yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa esitutkinnassa syyteharkinta syytteen ajaminen tuomiovalta rangaistusmääräysasioissa 27

28 Asianomistaja oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö määrittävät rikosoikeudellinen määritelmä: rikoksen kautta välittömästi loukatun tai vaarannetun oikeushyvän eli oikeudellisesti suojatun edun haltija prosessioikeudellinen määritelmä (Granfelt, 1925) rikoksen kautta ensi kädessä loukatun oikeushyvän haltija se, jolle välittömästi rikoksen kautta syntynyt yksityinen oikeudellinen vaade se, jonka oikeuspiiriä tapahtunut politiarikkomus välittömästi vaarantaa Asianomistajan asema prosessuaalisessa mielessä asianomistaja on henkilö, jolla on oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta toissijainen syyteoikeus: mikäli syyttäjä ei nosta syytettä, asianomistaja voi nostaa sen itse oikeus yhtyä syyttäjän ajamaan syytteeseen asianomistajarikoksissa syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä oikeus esittää rikokseen perustuvia yksityisoikeudellisia vaatimuksia Yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa adheesioprosessi: rikokseen perustuvat yksityisoikeudelliset vaatimukset voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä vaatimuksen tulee perustua syytteessä esitettyyn tapahtumainkulkuun syyttäjä voi asianomistajan pyynnöstä ajaa näitä vaatimuksia Edellyttää, että tämä voi tapahtua ilman olennaista haittaa, eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton tuomioistuin voi erottaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyn omaksi riita asiain oikeudenkäynniksi 28

29 Syytetty syytetty / vastaaja: henkilö johon rangaistusvaatimus (syyte) kohdistetaan esitutkinnassa: epäilty langettavan tuomion jälkeen: tuomittu ei velvollisuutta myötävaikuttaa asian selvittämiseen, ei velvollisuutta pysyä totuudessa oikeus käyttää avustajaa vrt. ei velvollisuutta tähän eräissä tapauksissa tuomioistuimen määräämä julkinen puolustaja b2. Rikosprosessin vaiheet Esitutkinta selvityksen hankkiminen siitä, onko riittävää aihetta syytteen nostamiseen esitutkinnan pääperiaatteet: ilman aiheetonta viivytystä objektiivisuusperiaate syyttömyysolettama välttämättömyys ja hienotunteisuus esitutkinnan toimittaminen kuuluu poliisille tutkinnanjohtajana yleensä pidättämiseen oikeutettu virkamies 29

30 Vapauteen kohdistuvat rikosprosessuaaliset pakkokeinot kiinniottaminen (24 h) matkustuskielto pidättäminen vangitsemisvaatimus viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello kahtatoista vangitseminen uudelleenkäsittely 4 vrk:n kuluessa pyynnöstä (ei tarvitse järjestää useammin kuin 2 vko:n välein ellei erityisiä syitä) Henkilöön kohdistuvat rikosprosessuaaliset pakkokeinot henkilöntarkastus esim. vaatteisiin kohdistuva etsintä henkilönkatsastus esim. ruumiin tarkastaminen, verinäytteen ottaminen henkilötuntomerkkien ottaminen DNA tunnisteiden määrittäminen ja tallentaminen Esineellisiin objekteihin kohdistuvat pakkokeinot kotietsintä esineen tai henkilön löytämiseksi hukkaamiskielto/takavarikko 30

31 Henkilön elämänpiiriin kohdistuvat rikosprosessuaaliset pakkokeinot telekuuntelu televalvonta matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen tekninen kuuntelu tekninen katselu tekninen seuranta peitetoiminta/valeosto Syyteharkinta esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaa varten täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön? onko todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi (näytön riittävyys)? syyttäminen / syyttämättä jättäminen / rangaistusmääräyksen antaminen Syytepakkoperiaate / opportuniteettiperiaate pääsääntönä syytepakkoperiaate (legaliteettiperiaate) virallisella syyttäjällä ehdoton velvollisuus nostaa syyte, kun sen edellytykset täyttyvät poikkeus: eräissä tapauksissa tarkoituksenmukaisuusperiaate (opportuniteettiperiaate) seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen (teon vähäisyys, tekijän nuoruus, kohtuuttomuus, konkurrenssi) 31

32 Haastehakemus vastaaja asianomistaja syytteenalainen teko, tekoaika ja paikka, muut tiedot jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi rikos johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen vaatimus ja lainkohdat, johon se perustuu asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä ajaa syyteasian yhteydessä todisteet, joita aikoo esittää sekä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen syytteen nostamisen edellytyksenä oleva asianomistajan pyyntö / suostumus tuomioistuimen toimivallan perustavat seikat, ellei toimivalta muuten ilmene haastehakemuksesta Syytesidonnaisuus ja kanteenmuutoskielto syytesidonnaisuus: tuomioistuin on sidottu syytteen teonkuvaukseen tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän ilmoittamaan rikosnimikkeeseen kanteenmuutoskielto syytettä ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa syyttäjä voi rajoittaa syytettään, ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa, vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi tuomioistuin voi sallia syytteen laajentamisen koskemaan saman vastaajan toista (samantapaista) tekoa Haaste jos haastehakemus puutteellinen tuomioistuin voi pyytää syyttäjältä täydennystä määräajassa tuomioistuin antaa haasteen vastaajaa kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin ilmoittamaan kantansa ja mahdollisen kiistämisen perusteet sekä ilmoittamaan todisteet, joihin vetoaa 32

33 Suullinen valmistelu, pääkäsittely rikosasioissa suullisen valmistelun istunto mahdollinen, mutta harvinainen jos pääkäsittelyn keskittäminen edellyttää tällaisen järjestämistä (esim. asian laajuus) pääkäsittely: välitön, keskitetty, suullinen yleensä lautamieskokoonpano, vähäiset rikosasiat voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa syyttäjävetoinen prosessi syyttäjän tehtävänä syytteen toteen näyttäminen Pääkäsittelyn vaiheet Todistelu Alkukeskustelu Loppukeskustelu syyttäjä esittää vaatimukset perusteineen asianomistaja esittää vaatimukset perusteineen vastaaja vastaa vaatimuksiin lyhyesti syyttäjä selostaa tapahtumat, asian taustan ja sivuaa näyttöä asianomistaja selostaa omalta osaltaan tapahtumat vastaaja/asiamies selostaa omalta osaltaan tapahtumat & ottaa kantaa rubrisointiin ja korvausvaatimuksiin kirjalliset todisteet, selostetaan todisteiden sisältö asianomistajan kuuleminen todistelutarkoituksessa vastaajan kuuleminen todistelutarkoituksessa todistajien kuuleminen näytön arviointi, johtopäätökset syyllisyyskysymykseen, oikeudellinen arviointi seuraamuskysymys vahingonkorvaukset Tuomio Vastaajan poissaolo rikosasiassa syytetyn läsnäolo pääsääntönä tietyissä tapauksissa voidaan ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta jos kutsuttu pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja rangaistus enintään sakkoa tai 3 kk vankeutta (tai syytetyn suostumuksella enintään 6kk vankeutta) tuomio (ei yksipuolinen tuomio) uhkasakko / nouto syytetyn läsnäolon turvaamiseksi 33

34 Rikosprosessin kulku esitutkinta syyteharkinta haastehakemus ja haaste asian päättyminen esitutkintaan syyttämättäjättämispäätös / rangaistusmääräysmenettely kirjallinen vastaus / suullinen valmistelu pääkäsittely tuomio Todistelukustannukset ja muut oikeudenkäyntikulut syytetty, joka tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen on velvollinen korvaamaan aiheutuneet todistelukustannukset valtiolle mahdollista kohtuullistaa / jättää tuomitsematta (rikoksen laatu, tuomitun henkilökohtaiset ja taloudelliset olot) jos syyte hylätään, jätetään tutkimatta tai jätetään sillensä: valtio velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asianomistajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus oikeudenkäymiskaaren ja oikeusapulain säännösten mukaisesti Lähestymiskielto Perusteltu aihe olettaa, että tulisi tekemään henkeen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen perusmuotoinen / laajennettu kielto / perheensisäinen lähestymiskielto kirjallinen / suullinen pyyntö käräjäoikeus päätösvaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa tiedoksi kieltoon määrättäväksi vaaditulle vrt. väliaikainen voidaan määrätä kuulematta rikosprosessin säännöt soveltuvin osin voimassa 34

35 Rikosasiain sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita asioiden sovittelusta ( /1015) Maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus: puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti; käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja; sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Lähes kaikenlaisia rikoksia voidaan sovitella Ei ala ikäiseen kohdistuvaa rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi erityinen suojan tarve Ei seksuaalirikoksia (LaVK); läheissuhdeväkivalta? Aloiteoikeus laaja läheissuhdeväkivallan osalta poliisilla ja syyttäjällä Kirjallinen menettely rikosasiassa ROL 5 a luku ( /243) Rikosasia voidaan ratkaista ilman pääkäsittelyn järjestämistä, jos Mistään rikoksesta ei ankarampaa rangaistusta kuin sakko 2 vuotta vankeutta; Vastaaja tunnustaa teon ja KO:lle antamallaan nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan pääkäsittelyyn; Vastaaja on ollut tekohetkellä täysi ikäinen; Asianomistaja ei vaadi pääkäsittelyä; Pääkäsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvitettyyn tilaan nähden Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita max. 9 kuukautta vankeutta Ei ankarampaa rangaistusta kuin 6 kk, jos vastaajalle ei varata tilaisuutta suulliseen lausumaan VI Muutoksenhaku 35

36 a. Varsinaiset muutoksenhakukeinot Valitus hovioikeuteen valitus ratkaisuista, joilla KO kokonaan lopettaa jutun käsittelyn jättäminen tutkittavaksi ottamatta pääasian ratkaisu (tuomio) tai osatuomio edellytyksenä tyytymättömyyden ilmoitus käräjäoikeudelle (7 pv) valitusaika 30 pv valituskirjelmä toimitettava käräjäoikeuteen vastavalitusmahdollisuus Seulontamenettely Valitusta ei tutkita, jos asiassa ei ole toimitettava pääkäsittelyä, käräjäoikeuden ratkaisu tai siellä noudatettu menettely ei ole virheellinen eikä asianosaisen oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista KKO 2004:116, 2004:117: toimitettava pääkäsittely, jos asian ratkaiseminen riippuu käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuudesta HE 87/2005: seulontamenettelyn ulottaminen myös hovioikeuden pääkäsittelyssä ratkaistaviin asioihin 36

37 Käsittely hovioikeudessa rikosasiassa voi rajoituksitta vedota uusiin seikkoihin, joita ei tuotu esiin KO:ssa riita asiassa edellytetään, että on ollut pätevä aihe olla vetoamatta seikkaan KOvaiheessa ratkaisun oikeellisuus tutkitaan HO:ssa vain valituksessa vedotuilta osin perinteisesti käsittely HO:ssa ollut kirjallista ja ei julkista, nykyisin usein suullinen pääkäsittely Takaisinsaanti yksipuolisesta tuomiosta ei voi valittaa: muutoksenhakukeinona takaisinsaanti takaisinsaantia haetaan samasta käräjäoikeudesta, joka antoi yksipuolisen tuomion ei edellytä tyytymättömyyden ilmoittamista määräaika 30 pv siitä, kun sai todisteellisesti tiedon tuomiosta kirjallinen hakemus, joka sisältää jotain, mikä aikanaan olisi estänyt yksipuolisen tuomion Valitus korkeimpaan oikeuteen edellyttää valituslupaa vrt. asiat, joissa HO toiminut 1. instanssina valituslupahakemus ja valitus korkeimpaan oikeuteen (60 pv) asiat, joissa HO toiminut 1. instanssina: 30 pv valitusluvan myöntämisperusteet: ennakkotapaus l. prejudikaattiperuste tuomionpurkuperuste muu painava syy valituslupa voidaan myöntää osittain käsittely pääsääntöisesti kirjallista 37

38 Lainvoima / oikeusvoima lainvoima: ratkaisu on lainvoimainen, kun siihen ei voi enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin oikeusvoima (res judicata): tuomion sisällön pysyväisluonteinen sitovuus samaa asiaa ei voida saattaa uuden oikeudenkäynnin kohteeksi (oikeusvoiman negatiivinen vaikutus) uudessa oikeudenkäynnissä ennakkokysymyksenä oleva lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu seikka on pantava uudenkin tuomion perusteeksi (oikeusvoiman positiivinen vaikutus) Itseoikaisu viran puolesta oikaistava selvä kirjoitus tai laskuvirhe tms. teknisluontoinen virhe tarvittaessa asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluksi tuomion täydentäminen riita asioissa kun ei ole annettu ratkaisua asianosaisen kaikista vaatimuksista b. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot 38

39 Tuomion purku lainvoimaisen tuomion purku perustana tuomion sisällöllinen virheellisyys väärän lain soveltaminen uusi seikka tai todiste, jonka esittäminen olisi todennäköisesti johtanut toiseen lopputulokseen lopputulokseen vaikuttanut väärä todiste tai todistajan perätön lausuma tuomarin, syyttäjän, edustajan tai avustajan rikollinen menettely, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen haetaan KKO:lta tai eräissä tapauksissa siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota koskee Tuomiovirhekantelu oikeudenkäyntimenettelyssä tapahtuneet vakavat prosessuaaliset virheet juttu otettu tutkittavaksi vaikka puute absoluuttisessa prosessinedellytyksessä poissaoleva, jota ei haastettu tuomitaan tai henkilö jota ei kuultu kärsii haittaa tuomion johdosta tuomio niin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asiassa tuomittu muu prosessuaalinen virhe, jonka havaitaan/otaksutaan vaikuttaneen lopputulokseen HO / KKO tuomion poistaminen, asian palauttaminen Menetetyn määräajan palauttaminen koskee prosessuaalisia määräaikoja määräaika, jonka kuluessa olisi pitänyt ilmoittaa tyytymättömyyttä, ajaa valitus perille, panna takaisinsaanti vireille jne. edellyttää, että määräajan laiminlyöminen johtunut laillisesta esteestä tai muuten erityisen painavia syitä hyväksyä hakemus HO / KKO 39