perjantai klo (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Transkriptio

1 Muistio 10/ (3) D130/ /2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai klo (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Pj avasi kokouksen. Todettiin läsnä olevat ja sovittiin, että kokous pyritään tiivistämään kahteen tuntiin. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitusti julkaistu sivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin. 3 Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Projektipäällikkö Anne Aholainen esittelee Savaksen kehittämisajatuksia kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupoluissa. Esittelyn pohjalta tutkitaan mahdollisia yhteistyön rajapintoja. Päätös: Anne esitteli liitteenä olevan tilannekatsauksen vireillä olevasta projektityöstä. Sovittiin, että Perheiden, lasten ja nuorten palvelutyöryhmä ja Yhteisten palvelujen työryhmä huomioi jatkossa tehdyn työn ja mahdolliset yhteistyörajapinnat. 4 Kehittämisen ja täydennyskoulutuksen integrointi uudistuvissa PoSoTe-rakenteissa Hallintoylihoitaja Merja Miettinen (varmistettavana) ja perusteterveydenhuollon yksikön johtaja Simo Kokko Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä johtaja Tarja Kauppila ISOsta kertovat vaihtoehtoisia malleja siitä, miten kehittämistoiminta ja täydennyskoulutus tukisi parhaiten jatkossa tuottavasti ja taloudellisesti suunniteltua PoSoTea sen uudessa rakenteessa soten ydin kolmeen osa-alueeseen jakautuen: perheiden, lasten ja nuorten palvelut, ikääntyvien palvelut sekä yhteiset palvelut. Miten toiminnallisesti taloudellinen ja tuottava kehittämisrakenne tulisi olla osa uusiutuvaa PoSoTea? Päätös: Kuultiin sovitusti ehdotuksia integroinnista (liiteaineistot). Merja toi esille erinomaisia mahdollisuuksia taloudellisten hyötyjen saamiseksi. Simo kannusti pohtimaan Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Muistio 10/ (3) D130/ /2014 Pohjois-Savon asemaa kehityksessä mukana olevien ja kehittyvien alueiden joukoissa, mihin kehittämisrakenteisiin satsaamisella voidaan vaikuttaa. Tarja toi esille hallitusohjelman rinnalla etenevän virkamiesvalmistelun, jossa kehittämisrakenteiden ehdotuksiin otetaan samalla kantaa (Taina Mäntyrannan aineisto liitteenä). 5 SITRA:n palvelupakettien pilotoinnista sopiminen Edellisessä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta sovitaan yhteisestä etenemisestä tarjotun pilotointimahdollisuuden hyödyntämiseksi osana SITRA:n johdolla etenevää palvelupakettien kehittämistyötä. Vaihtoehtoisina pilotoinnin kohteina on esitetty perheiden, lasten ja nuorten palvelut sekä ikääntyvien palvelut. Sovitaan etenemisestä, vastuullisista toimijoista yms. Päätös: Sovittiin, että valmistelua jatketaan Markku Tervahaudan johdolla. 6 Tilannekatsaus kansallisen tason sote-keskusteluun Todetaan kansallisella tasolla etenevä valmistelu. Päätös: Todettiin lyhyesti kansallisen tason päätökset ja sovittiin, että puheenjohtajisto valmistelee sen pohjalta ehdotuksia PoSoTe:n jatkamiseksi. 7 Seuraava kokous Sovitaan seuraavasta kokouksesta. Päätös: Seuraava kokous klo maakuntasalissa klo maakuntasalissa 8 Muut asiat Päätös: Ei ollut. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Kokous päättyi klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Muistio 10/ (3) D130/ /2014 Osanottajaluettelo: Läsnä: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet ( x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. ( ) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x ) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. (x ) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (x) Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj. (x ) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x ) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x ) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x ) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x ) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky x ) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky ( ) Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti ( ) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti ( ) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi ( x) Korhonen Mikko, johtava lääkäri, Siilinjärvi (x ) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (x ) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara ( ) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x ) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio ( x) Markkanen Marja-Leena, sosiaalijohtaja, Sisä-Savon seutu ( x) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi ( ) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta ( ) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu? ( ) Ylä-Savon seutu? Läsnä muut: (x ) Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS ( x) Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon sote ( ) Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara ( ) Minna Kaija-Kortelainen, Siilinjärvi ( ) Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS (x ) Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio ( x) Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio ( ) Arja Eeva, Suonenjoki (x ) Anne Mikkonen, Ylä-Savon sote (x ) Kirsi Laitinen, Varkaus ( ) Merja Ylönen, hoivajohtaja, Kuopio ( ) Päivi Tikkanen, Kuopio ( ) Kati Kantanen, Siilinjärvi (x ) Minna Hiltunen, Lapinlahti ( ) Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä (x ) Raija Voutilainen, hankepäällikkö PSSHP (x ) Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri (x ) Merja Miettinen, hallintoylihoitaja PSSHP (x ) Simo Kokko, perusterveydenhuollon yksikön johtaja, PSSHP (x ) Tarja Kauppila, johtaja ISO (x ) Anne Aholainen, projektipäällikkö SAVAS Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLTOON Anne Aholainen, projektipäällikkö Kuvat: Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

5 Sisältö: 1. Tepa-projekti 2. Mihin kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolun ongelmiin vastataan ja mitä ratkaisuja on löydetty? 3. Vaikutuksia Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

6 Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kehitysvammaisen henkilön aseman edistäminen ja kehittäminen terveydenhuollon palveluissa Kehitysvammaisten terveydenhuolto perus- ja lähipalvelujen näkökulmasta Kolme toiminnallista tavoitetta: kosa-kokeilu, palvelumallin luominen, sote-henkilöstön perehdyttäminen Vastauksia: laitoshoidon purkaminen vuoteen 2020 mennessä. Laitoshoitoa korvaavat ratkaisut peruspalveluissa? Vaikeasti kommunikoivan tai liikkuvan henkilön asiointi lähipalveluissa? Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

7 Terveydenhuollon ammattilaisen kokeilu Syntyy kuvaukset jalkautuvista työmalleista: asiakasprosessit, työtavat, osaaminen sekä yhteistyö osana palvelujärjestelmää Mikkelissä konsultoivan sairaanhoitajan kokeilu 2013: ensimmäinen malli terveyttä laajasti kartoittavasta sekä palveluohjauksellisesta työstä 2015: toinen malli: matalamman kynnyksen jalkautuvasta työstä Ylä-Savossa palvelukoordinaattorin toiminta : ensimmäisen mallin vammaispalvelujen asiantuntijatyön versiona Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

8 Jalkautuvat työmallit TÄSTÄ TÄHÄN Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

9 Työmalli pitää sisällään projektissa JALKAUTUVA ASIAKASTYÖ - Kartoitus terveydestä ja arjessa pärjäämisestä - Tiedon kerääminen ja lähiverkoston haastattelu - Hoitotiivistelmä - Palvelupolun rakentaminen - Jatkosuunnitelma ja seuranta KOTIEN OHJAUS JA NEUVONTA - hoito-ohjeiden tuki ja seuranta - kotiutuksen tuki ja seuranta - Palveluohjaus - vinkkejä kotien terveyden edistämiseen AMMATTILAISTEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN - Esitiedon riittävyys asiakkaasta, asiakkaan asian selkeyttäminen - Yhteistyön rakentaminen eri ammattilaisten välille ja vastuista sopiminen - Asiantuntijatiedon välittäminen Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

10 Hyöty kehitysvammaiselle henkilölle Kehitysvammaisen henkilön vointi ja elämänlaatu Valmiit hoito- ja palvelupolut ja vastuut lähipalveluissa, sekä tarpeen mukaan kehitysvammapalvelut Pirstaleisen terveystiedon kokoaminen moni ongelmaisella ja kokonaistilan seuranta terveydenhuollossa Havaitaan terveysriskin aiheuttava asia ja saadaan sille sovittua hoitoa Lähiverkoston huomio toimintakyvyn alentumisesta ja varhainen tunnistaminen, terveysongelmien kartoitus Ennakoiva tuki terveydenhuollon käynnille Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

11 Hyöty lähiverkostolle Tietoa ja osaamista asiakkaan/omaisen sairaudesta ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä palveluista Yhteinen sopiminen hoitolinjoista, yhtenäiset ja kaikkien tiedossa olevat hoitokäytännöt työyhteisöjen sisällä Yhteinen sopiminen asiakkaan arjesta omaisten ja lähityöntekijöiden kesken Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

12 Hyöty eri palveluissa Vammaispalvelujen palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arvioinnille väylä saada terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi Terveyskeskusten työntekijät: arjesta lähtevä terveydentilan arviointi ja tietoja kokoava työ säästää aikaa lääkärikäynnillä Tietoja voidaan koota myös palveluohjauksesta /asumisyksikön ohjaaja puolelta erityisesti, jos terveyskeskuksissa olisi omahoitaja tekemässä vastinparina terveydentilan arviointia. Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

13 Vertailu Terveyspalveluiden kustannukset olivat konsultoivan sairaanhoitajan jakson aikana noin alhaisemmat kuin ennen jaksoa. - Kasvua terveyskeskuskäynneissä ja laboratoriossa - Väheneminen äkillisissä päivystyskäynneissä - Sairaalavuorokausien väheneminen Terveyspalveluiden käytöstä johtuneet kustannukset laskivat konsultoivan sairaanhoitajan jakson myötä noin Sairaalavuorokausia ei lainkaan (merkittävin vaikutus) - Jonkin verran vähemmän perusterveydenhuollon palveluja - Ei vaikutusta kv-polin tai erikoissairaanhoidon käynteihin Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

14 Johtopäätöksiä Jalkautuva ja kokonaisvaltainen asiakastyö kannattaa erityisesti silloin, kun palvelujen käyttö on runsasta. Varhainen puuttuminen ja terveyden edistämisen kannattavuus näyttäytyy pidemmällä tähtäimellä terveysriskejä ei päästetä terveysongelmiksi Peruspalveluissa on potentiaalia myös kehitysvammaisten terveydenhuollon hoitamiseen, mutta tarvitaan lisää valmiutta erilaisiin palvelumalleihin. RAPORTTI LÖYTYY pdf Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

15 Vastaan tulleita hyviä käytäntöjä Kuopion erityisneuvola vammaispalvelujen alle organisoituna: nipussa perusterveydenhuollon, vammaispalveluiden, kehitysvammahuollon ja kuntoutus Lahden mallissa konsultoiva sairaanhoitaja vammaispalvelujen työntekijänä sekä määritelty omalääkäri: Lahden kaupungin palvelukotien hoitotyön varmistaja Jyväskylän Oivakeskus: palveluohjauksen keskus, jossa yksi osa on kehitysvammaneuvola, kehitysvammaisten palveluohjaus. Miten tuleva vammaispalvelulaki suhtautuu kehitysvammaisten erityiseen palveluun? Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

16 Juvan terveyskeskus Lääkäri omahoitaja työpari alueittain Kahdella kunnan (ostopalvelut ja kunnan oma palvelu) palvelukodilla on oma lääkäri ja omahoitaja Asiakkaat käyttävät normaalireittejä myöten terveyskeskuspalveluja Lääkäri tekee palvelukoteihin asiakkaille vuositarkastukset: aamupäivän hinta on 161 euroa (1krt /solu ja yht. 6 kertaa vuodessa) Omahoitaja toimii linkkinä palvelukoteihin ja yhdessä tehdään pohjatyö Palvelukotien osaamisen kehittäminen yhdessä Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

17 Viesti Kehitysvammaisten terveydenhuolto onnistuu perusterveydenhuollossa lähipalveluna tietoa ja osaamista kehitysvammaisuudesta paras ja oikeaan hoitoon johtava tie arjen havainnoista ja tiedon kokoamisesta lähipalveluissa moniammatillinen työ ja sen rakenteet mahdollistettava Kehitysvammaisuuteen erikoistuneita ammattilaisia tarvitaan: konsultatiivinen tuki, lasten kasvu ja kehitys, kuntoutuksen erityispalvelut, tutkimus ja kehittäminen Mutta yhteistyössä lähipalvelujen kanssa asiakaslähtöisesti Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

18 Kiitos! Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

19 Integroidun toiminnan kehittäminen Merja Miettinen

20 POSOTEn toiminnan kehittämisen tavoitteet Kehittämistoiminnan tulee tukea PoSoTen strategisten tavoitteiden toteutumista Kehittämistoiminta ohjaa ja auttaa eri toimijoita palvelujen kehittämisessä Perheiden, lasten- ja nuorten ja Ikääntyviensekä Yhteisten palvelujen alueilla Toiminnan ulkopuolelle rajataan lääketieteen ja hoitotyön opetustoiminta Keskeiset tehtävät Asiakaslähtöisten palvelujen ja toimintatapojen kehittäminen (tuottavuus ja asiakkuusstrategia) Osaamisen kehittäminen, täydennys- ja lisäkoulutus (henkilöstöstrategia) Tutkimustoiminnan tukeminen (tutkimusstrategia) Integroiva toiminta

21 PoSoTen kehittämisen tavoitteet ja strategiat Arviointitiedon tuottaminen, asiakaslähtöisen toiminnan tukeminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, näyttöön perustuvan toiminnan tuki, tutkimuksen tuki jne. Asiakaslähtöisten palvelujen ja toimintatapojen kehittäminen Osaamisen kehittäminen, täydennysja lisäkoulutus Tutkimustoiminnan tuki Kehittämispalvelut - Kliinisen hoitotyön- ja lääketieteen asiantuntijat - Suunnittelijat - 15D, Lean - Alueelliset kehittämisen resurssit Koulutuspalvelut - KoPa ja Kliinisen koulutuksen keskus - Alueelliset koulutukseen liittyvät resurssit Tiedepalvelukeskus - sairaanhoitopiirin tiedepalvelukeskus - Alueelliset tutkimustoiminnan resurssit

22 Asiakaslähtöisten palvelujen ja toimintatapojen kehittäminen Organisaation asiakkuusstrategian toimeenpanon edistäminen Palvelu- ja hoitoprosessien systemaattinen arviointi ja eri toimijoiden integraation tukeminen Palvelurakenteen keventäminen Palvelu- ja hoitoprosessien kehittäminen Lean menetelmin Eri toimintojen ja palvelumallien kustannusvaikuttavuusarviointi Asiakas-ja potilaspalautteen kerääminen ja tiedon analysointi toiminnan kehittämisen tueksi Toimintatapojen yhtenäistäminen näyttöön perustuen alueellisesti Kansalliset ja kansainväliset hyvät käytännöt

23 Osaamisen kehittäminen, täydennys- ja lisäkoulutus Organisaation henkilöstöstrategian toimeenpanon edistäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Perehdytys Täydennys- ja lisäkoulutus, simulaatio-oppiminen Hoitohenkilöstön osaamisen laajentaminen Työssäoppiminen ja suunnitelmallinen työkierto Monialaisen yhteistyön lisääminen Kansainvälisyyden edistäminen Eri ammattiryhmien välisen työn- ja tehtäväjaon arviointi ja uudistaminen Osaamisen kohdentaminen asiakkaalle/potilaalle lisäarvoa tuottavaan toimintaan Kansalliset ja kansainväliset hyvät käytännöt osaamisen kehittämisessä Arviointiylilääkäri ja ylihoitaja

24 Soten kipupisteisiin tartuttava ensin Liisa Hyssälä, Mediuutiset

25 2013 Standardoidut toimintatavat

26 Esimerkkejä yhtenäisistä ja standardoiduista toimintatavoista sihteeritoimintojen ja tekstinkäsittelyn yhtenäistäminen automatisointi leikkaustoiminnan standardointi potilasvalinta, potilaan kutsuminen, välinehuollon osuus, kotiutus jne. avohoitotoiminnan standardointi kutsuminen, vastaanotot, ammattiryhmien tehtävät jne. vuodeosastotoiminnan standardointi yhtenäinen kuntouttava toiminta- ja kotiutusmalli lääkehoito, kliinisten hoitomallien käyttö, logistiikka laitos- ja ravintohuolto monitoimijamalli, yhtenäiset käytännöt suunnitelmallinen ja yhtenäinen perehdytysohjelma

27 Näyttöön perustuva toiminta

28 Vajaaravitsemuksen vaikutukset Mitä voimakkaamman tulehdustilan sairaus aiheuttaa, sitä suurempi on vajaaravitsemuksen vaara (Orell-Kotikangas ym. 2014) Hoitolaitoksissa asuvista ikääntyneistä vain 0-16 % oli hyvä ravitsemus,11-57 % oli vajaaravittu (Suominen 2007, Soini ym. 2011) Kotihoidon asiakkaista joka neljäs vajaaravitsemusriskissä (Suominen 2013) Kustannusten on arvioitu muodostavan jopa 10 % terveyden- ja sosiaalihuollon kuluista, kotimaista tutkimusta kustannuksista ei ole (Pihlajamäki ym. 2012, Suominen ym. 2013) Arviolta noin 30 % sairaalapotilaista on vajaaravitsemuksen riski (Torpström 2015) KYSissä vasta diagnosoiduista syöpäpotilaista 58 % oli seulan mukaan vajaaravittuja tai riskissä (Alden 2008)

29 Seurauksia vajaaravitsemuksesta Infektioiden vastustuskyky alentuu heikentää mm. haavojen paranemista Lihasmassan pieneneminen johtaa toimintakyvyn alenemiseen painehaavojen synty kaatumiset infektiot, kuten pneumoniat sydämen toiminnan häiriöt Munuaisten toiminnan häiriöt Aivojen toiminnan häiriöt Lämmönsäätelyn ongelmat Linkki: 11

30 Vajaaravitsemuksen vaikutukset Mitä voimakkaamman tulehdustilan sairaus aiheuttaa, sitä suurempi on vajaaravitsemuksen vaara (Orell-Kotikangas ym. 2014) Hoitolaitoksissa asuvista ikääntyneistä vain 0-16 % oli hyvä ravitsemus,11-57 % oli vajaaravittu (Suominen 2007, Soini ym. 2011) Kotihoidon asiakkaista joka neljäs vajaaravitsemusriskissä (Suominen 2013) Kustannusten on arvioitu muodostavan jopa 10 % terveyden- ja sosiaalihuollon kuluista, kotimaista tutkimusta kustannuksista ei ole (Pihlajamäki ym. 2012, Suominen ym. 2013) Arviolta noin 30 % sairaalapotilaista on vajaaravitsemuksen riski (Torpström 2015) KYSissä vasta diagnosoiduista syöpäpotilaista 58 % oli seulan mukaan vajaaravittuja tai riskissä (Alden 2008)

31

32

33 Painehaavaumien vuosittaiset kustannukset Suomessa Koko maan vuosittaiset kustannukset 45 milj. Pohjoi-Savon vuosittaiset kustannukset 7 milj.

34 Kehittämisrakenteet perusterveydenhuollon näkökulmasta Simo Kokko Kuopio

35 Kehittämisrakenteiden aineksia lähihistoriassa Erikoissairaanhoitolaki (1991) antoi sairaanhoitopiireille laajoja ja vaativia kokonaisuuden tarkastelun ja koordinaation tehtäviä Kansanterveyslakiin sisällytettiin velvoite seurata vastuulla olevan väestön terveyttä ja käyttää tietoa palveluiden suunnitteluun Kansallinen terveydenhuoltoprojekti (2003) synnytti Rohto-verkoston Sosiaalialan osaamiskeskukset kohta tämän jälkeen tasapainottamaan kehitystä sote-osapuolten välillä Terveydenhuoltolakiin säädös perusterveydenhuollon yksiköistä

36 Perusterveydenhuollon yksiköt Kaksi taustaa Kehitys käynnistyi yliopistollisista yksiköistä, joilla vastuu yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta synnytettiin yksiköt, erva-laajuinen verkosto ja erityisrahoitus, joka perustuu STM:n terveyskeskuksille erikoistuvista lääkäreistä maksamista korvauksista perittäviin provisioihin Pohjois-Karjalassa rakennettiin jo 2000-luvun puolivälissä yleislääketieteen yksikön toimesta tiivis kuvaus koko alueen palveluiden yhteen nitomisesta -> terveydenhuoltolakiin (?) Nykytilanne Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on yksikkö, voimavarat ja tehtäväkuvaukset keskenään hyvin kirjavia Vahvat yksiköt vahvassa vauhdissa, mitä muille mahtaa tapahtua?

37 Valtakunnalliset trendit kehittämisessä? STAKES / THL perustettiin valtakunnalliseksi kehittämisveturiksi KASTE-valtionavustusten avulla tuetut kehittämishankkeet tausta ja tulevaisuus? Rohto verkosto poistunut Rohto-nimisenä kentältä; tilalle muotoillaan uutta ruohonjuuritason kehittämisperinnettä, joka on juuri leviämässä koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle Voimavarat lienevät kuitenkin supistumassa kovin vähiin Valtiovalta ei näköjään aio säätää kehittämisrakenteista tuleville sotetoimijoille vaikka ensin tätä päättäväisesti aiottiin Uusien sote-toimijoiden palveluiden arkkitehtuuri ja käynnistäminen vaativat mittavia suunnittelu- ja kehittämispanoksia

38 Katse eteenpäin: SOTE -kehittämisrakenteet Tarja Kauppila, johtaja, ISO

39 Asiantunteva ISO: Kehittämisteemat ISO vahvistaa ja aktivoi tietoon sekä asiantuntijaosaamiseen perustuvaa sosiaalialan kehittämistä. Sote-uudistus Sosiaalialan tiedonhallinta Ikäosaaminen 2

40 ISO: Visio 2025 Itäsuomalaisten arjessa toteutuvat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. ISO-kumppanuus on vahvistanut sosiaalialan osaamista, vaikuttavuutta ja vetovoimaa. 3

41 Systemaattisesti organisoitava, asiallisesti resursoitava joukkuelaji SATSAUKSIA SOTE-KEHITTÄMISEEN 4

42 5

43 Kehittämisen välttämätön mutta ei vielä riittävä ehto Jokainen ammattilainen velvollinen kehittämään omaa työtään, ei tarvetta erillisille tukiresursseille? Vrt. jokainen kansalainen velvollinen huolehtimaan omasta terveydestään, ei tarvetta erillisille terveyden-/sairaanhoidon resursseille? Vai sittenkin niin, että yksilön oma panos on välttämätön, ei kuitenkaan vielä riittävä ehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkälti joukkuelaji, joka vaatii yhteiset mandaatit, tavoitteet ja resurssit. Kiipeä vuorelle yhdessä! 6

44 Valtakunnallisen oske-neuvottelukunnan kannanotto ( , STM) Esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi tulee turvata sosiaalihuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan sääntely. Säädösvalmistelun tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasapainoinen kehittäminen. Kokemukset sosiaalihuollon kehittämisestä osoittavat, että taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut tehdään kehittämisen kautta. Asiakkailla on oikeus parhaaseen mahdolliseen apuun ja tukeen. 7

45 UUDISTAMINEN KOKEILEMALLA Kuva:Pixabay 8

46 Sote-kehittämisrakenteen edellytykset Lakisääteinen toimintamandaatti Selkeä päätarkoitus, konkreettinen rooli ja tehtävät Kehitettävän toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toiminta-alue (yhteensovitus muiden sote-uudistuksen aluejakojen kanssa) Tehtäviin nähden kohtuullinen perusrahoitus eri tahoilta jatkuvuuden ja sitoutumisen varmistamiseksi Riittävä, osaava henkilöstö ja johto Hallinto aidosti käytännön toimintaa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa tukeva, joustava ja ketterä vetovoimainen kehittämistyön työnantajuus

47 Idea tulevaisuuteen: Alueelliset sote-osaamiskeskittymät? Alueelliset yliopistolliset sote-osaamiskeskittymät esim. Oulu, Kuopio, Tampere, Turku ja Helsinki Koordinoisivat ja tukisivat ko. sote-alueella tehtävää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä, uudistamisen tutkimustietoperustaisuus vahvemmaksi myös sosiaalihuollossa ja monilla rajapinnoilla Käytännössä paikallinen, alueellinen ja kansallinen/kansainvälinen (STM, THL ym.) yhteistyö on yhteensovitettava Kumppanit, hallintomalli, rahoitus sovittava

48 Innostusta tarvitaan - se tarttuu (Aalto-Setälä & Saarinen 2014: Innostus, ) Kyräilyn, latistamisen ja tukahduttamisen sijaan tarvitsemme innostumista uudeksi kansalaistaidoksi niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä. Tunnekokemus välittyy ihmisestä sekunnin sadasosissa: tietoiseksi tunteistamme tulemme vasta noin sekunnin kuluessa. Innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotakin merkittävää. 11

49 Kiitos mielenkiinnostasi Tule Sinäkin mukaan keskusteluihin j yhteiseen työhön! Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

50 Sote- integraatiosta nousevat alueelliset ja kansalliset kehittämisja tutkimushaasteet Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

51 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

52 Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

53 Perustuslakivaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. (PeV 75/2014 vp)

54 Nykyrakenne YO- sairaala Palveluiden suurkäyttäjät muu sairaala Perusterveydenhuolto Ikääntyneiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut

55 Integraatiosta nousevia kehittämiskohteita, esim. Paljon eri palveluita käyttävät asiakassuunnitelma (palvelu-, terveys- ja hoito, kuntoutus- ) palveluohjaus, -koordinaatio- asiakasvastaava Integroidut palvelukokonaisuudet Lapset, nuoret ja perheet Ikääntyneet Mielenterveys- päihdepalvelut Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen terveyden edistäminen ja rakenteellinen sosiaalityö

56 Integraatiota tukevia uusia Kastehankkeita mm. Keski-Suomen sote 2020 ESSO Siun sote Parempi arki Paljon palveluita käyttävät - tarvitsevat > STM verkottaa kesäkuussa

57 Integraatiosta nousevia tutkimuskohteita, esim Integraatio ja sen vaikutukset Käsitteiden yhtenäistäminen, teoriapohja?? Kirjallisuuskatsaus vaikuttavuudesta: tekeillä Tasa-arvo ja sen edistäminen: STN haku Palveluiden laatu, tuottavuus ja vaikuttavuus Kustannukset Palvelukokonaisuudet:mallit ja vaikutukset LNP ja ikääntyneet: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan haku

58 Uusi järjestämisvastuinen taho Väliportaan itsehallintoalue? Kuntayhtymä? (Valtio?) lkm? Kehittämisrakenne pohdittava kussakin erikseen

59 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittämisen tuettava toiminnallista integraatiota, miten toteutetaan? so ja te palveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio integraatio kuntiin jääviin palveluihin + hyte osket ja petet erilaiset lakisääteiset tehtävät, erilainen toiminta erilainen aluejako yhteistyön aste vaihtelee, muutama yhdistetty muistettava esh-kehittäminen, hyte-kehittäminen

60 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittäminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavoin ohjattuna? osket kuntien ohjauksessa Osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä eri tahojen kanssa petet osana palvelujärjestelmää ja sen johdon alla Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö

61 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Miten varmistetaan tasapainoinen rahoituskehitys? osket: erillisrahoitus ja oma budjettimomentti petet: osa järjestämisvastuuta, peruspalveluiden VOS Kaste - ohjelman jatko? Sote: rakenne ja rahoitusuudistus

62 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittämisen ja tutkimuksen ja opetuksen yhteys osket: yo, amk, oppilaitokset mukana petet: yhteydestä ei säädetty Tieteellisen tutkimuksen tukeminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavalla ohjattuna? yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit / OKM Valtion terveyden tutkimuksen rahoitus / STM Oske rahoitus/ STM Strategisen tutkimuksen rahoitus / SA

63 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kansallinen ohjaus palvelujärjestelmän vahvistuva ohjaus: kehittämisrakenteen rooli kehittämistyön ohjaus kehittämisyksiköiden ohjaus valtakunnallinen ohjelma STM ja THL, TTL, OKM, VM

64 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Alueellinen kehittämisverkosto 2015 seminaarit: viisi Kaste -aluetta miten kohti sotea: oske-pete yhteishuoltajuus?

65 Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: (etusivu) STM:n uutiskirjeen tilaus: twitter.com/stm_uutiset