SAIRAANHOITAJIEN VALMIUDET TOTEUTTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAA

Transkriptio

1 SAIRAANHOITAJIEN VALMIUDET TOTEUTTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAA Hoitotyön tutkimuspäivä Keski-Suomen keskussairaala Hannele Saunders, TtT, APRN-BC, CNS, CNRN, RN,C Nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Hoitotyön kliininen asiantuntija, HUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA (NPT) v Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan hoitotyön kysymyksiä ja ongelmia ratkaisevaa toimintatapaa kliinisessä päätöksenteossa, joka perustuu: v Parhaan saatavilla olevan tiedon yhdistämiseen v Sairaanhoitajan (sh) oman asiantuntijuuden sekä v Potilaan mieltymysten ja toiveiden kanssa omasta hoidostaan (Melnyk& Fineout-Overholt 2005) v NPT (evidence-based practice, EBP) ei siis ole sama asia kuin tutkitun tiedon käyttö (research utilization), jolla tarkoitetaan yksittäisten tutkimusten hakua, kriittistä arviointia ja käyttöä (Melnyk et al. 2011) 1

2 MIKSI NPT:N TOTEUTTAMINEN HOITOTYÖSSÄ ON TÄRKEÄÄ? v NPT:n järjestelmällinen toteuttaminen on kaikkein tuloksellisimpia tiedossa olevia keinoja hoidon laadun parantamiseen ja parhaiden hoitotulosten saavuttamiseen = organisaation avaintavoitteet vnpt ei ole uusi asia: siitä on kansainvälisesti (kv.) puhuttu hoitotieteessä jo 1970-luvun lopulta lähtien v Monien aiempien kv. tutkimusten mukaan järjestelmällinen NPT hoitotyössä johtaa: v Parhaisiin potilaiden hoitotuloksiin (hoidon vaikuttavuus) v Kaikkein korkealaatuisimpaan hoitoon (hoidon laadukkuus) v Hoitotyöntekijöiden taitojen paranemiseen (osaaminen ja kompetenssit) v Tasalaatuisempaan hoitoon (potilaiden tasa-arvoisuus) v Parhaiten perusteltuihin kliinisiin päätöksiin potilaiden hoidossa (hoidon näyttöön perustuvuus) v Hoidon kustannustehokkuuden paranemiseen (hoidon tuottavuus) v Potilastyytyväisyyden kasvuun (hoito yksilöllisempää ja potilaskeskeisempää) v Hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntymiseen (hoitotyön autonomia kasvaa) v Yhdenmukaisempiin käytäntöihin ja toimintatapoihin (hoidon luotettavuus, tasalaatuisuus, potilasturvallisuus ja tuottavuus lisääntyvät) MIKSI NPT:N TOTEUTTAMINEN HOITOTYÖSSÄ ON TÄRKEÄÄ MUTTA SAMALLA NIIN VAIKEAA? v Monien aiempien tutkimusten mukaan valtaosa sh:sta uskoo NPT:n toteuttamisen tärkeyteen ja hyödyllisyyteen hoitotyön laadun ja potilaiden hoitotulosten parantamiseksi, mutta silti suuri osa hoitajista ei toteuta NPT:tä omassa päivittäisessä työssään Miksi ei? v TOP-5 syytä eri tutkimusten mukaan, miksi sh:t eivät toteuta NPT:tä työssään: Pravikoff ym. (2005), USA: Gerrish ym. (2008), Iso-Britannia: Breimeier ym. (2011), Itävalta Melnyk ym. (2012), USA: 1. Sh:n ajan puute 1. Sh:n ajan puute 1. Sh:n ajan puute 1. Sh:n ajan puute 2. Sh:t eivät arvosta NPT:tä hoitotyössä 3. Sähköisten tietokantojen rakenteen ymmärtämisen puute 4. Näyttöä ei ole sh:n saatavilla 5. Tutkimustulosten ymmärtämisen ja tietokonetaitojen puute 2. Riittämättömät resurssit NPT:lle 3. Tutkimustulokset eivät helposti sh:n saatavilla 4. Sh:n vaikeudet arvioida tutkimusten laatua 5. Sh:n vaikeudet ymmärtää ja tulkita tutkimustuloksia 2. Sh:n NPT-tiedon puute 2. Organisaation kulttuuri ei tue NPT:tä 3. Sh:n kiinnostuksen puute NPT:tä kohtaan 3. Sh:n NPT -tietojen ja taitojen puute 4. Henkilölähteet 4. Näyttöä ei ole sh:n saatavilla 5. Näyttöä ei ole sh:n saatavilla 5. Hoitotyön esimiesten ja johtajien vastustus NPT:n käytölle 2

3 VÄITÖSTUTKIMUS SAIRAANHOITAJIEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN (NPT) VALMIUKSISTA YO-SAIRAALOISSA v Väitöskirja: Nurses readiness for evidence-based practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical practice v Ohjaajat: v Prof. Katri Vehviläinen-Julkunen, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos v Prof. Kathleen Stevens, Director, Academic Center for Evidence-Based Practice, University of Texas Health Sciences Center San Antonio, USA v Vastaväittäjä: v Clin. Ass. Prof. Lynn Gallagher-Ford, Ohio State University (OSU), Director, Center for Transdisciplinary Evidence-Based Practice v Tässä tutkimuksessa sairaanhoitajien NPT-valmiuksilla tarkoitetaan heidän NPTkompetenssejaan eli heidän: v NPT-tietoja (EBP knowledge), v NPT-taitoja (EBP skills), v NPT-näkemyksiä (EBP attitudes), v NPT-uskomuksia (EBP beliefs), ja v Luottamusta omaan kykyyn toteuttaa NPT:tä (self-efficacy or confidence) HOITOTIETEEN VÄITÖSKIRJATUTKIMUS SH:N NPT-VALMIUKSISTA vväitöskirjassa 3 osatutkimusta, 5 osajulkaisua: vintegroiva katsaus (n=37): Sairaanhoitajien NPT-valmiudet kansainvälisesti vkansallinen kysely yo-sairaaloissa (n=943) (KYS, OYS, TaYS, TYKS, HYKS): vsairaanhoitajien itsearvioinnit NPT-tiedoistaan ja luottamuksestaan omaan kykyynsä toteuttaa NPT:tä sekä tietotesti heidän aktuaalisista NPT-tiedoistaan vsairaanhoitajien NPT-uskomukset ja NPT-mentorit v Yo-sairaaloiden Magneettisairaala statuksen hakemisen ja Magneettisairaalamaisen hoitotyön kehittämisen vaikutus sh:n NPT-valmiuksiin ja muihin heidän työhönsä liittyviin tekijöihin v Satunnaistettu kokeellinen interventiotutkimus (Randomized Controlled Trial, RCT) (n=77) vhoitotyön kliinisten asiantuntijoiden toteuttaman NPT-koulutusintervention vaikuttavuus sh:n NPT-valmiuksien kehittämisessä 3

4 VÄITÖSKIRJATUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSINÄ: Stevens Star Model of Knowledge Transformation (Stevens 2004) Advancing Research & Clinical practice with close Collaboration (Melnyk & Fineout-Overholt 2005) MITEN TUTKIMUKSEN TULOKSIA MITATTIIN? v Evidence-Based Practice Readiness Inventory (ERI, Stevens 2009) v 20 NPT-kompetenssia, 15 väittämän NPT-tietotesti (yht. 35 väittämää) v Group Cohesion Scale (Byrne 1961, Good & Nelson 1973) v 6 väittämää sairaanhoitajien ryhmäkoheesiosta v Job Satisfaction Questionnaire (Price & Mueller (1981, 1986) v 7 väittämää sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä v Nurses Retention Index (NRI, Cowin 2002) v 6 väittämää sairaanhoitajien työpaikassa pysyvyydestä v Intent to Leave Scale (Price & Mueller 1981, 1986) v 4 väittämää sairaanhoitajien aikomuksesta vaihtaa alaa v Taustamuuttujat v 20 väittämää (esim. sairaanhoitajien ikä, työkokemus, ammattirooli, työympäristö jne.) 4

5 INTEGROIVA KATSAUS (N=37) v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K. (2015). The state of readiness for evidence-based practice among nurses: An integrative review. International Journal of Nursing Studies, doi: /j.ijnurstu v Integroivalla katsauksella (N=37) selvitettiin hoitajien NPT-valmiuksia kansainvälisesti v Yhteensä hoitajaa osallistui 37 katsaukseen mukaan otettuun tutkimukseen 14 eri maasta: v USA: 18 tutkimusta (49%) v Europe: 13 tutkimusta (35%) v Australia: 3 tutkimusta (8%) v Israel: 1 tutkimus (3%) v Iran: 1 tutkimus (3%) v Singapore: 1 tutkimus (3%) SH:N NPT-VALMIUDET KANSAINVÄLISESTI (N=37) v Integroivaan katsaukseen mukaanotetuissa tutkimuksissa suurin osa hoitajista: v Tunnisti NPT-ja NPH-käsitteet v Omasi positivinen näkemyksen NPT:stä v Uskoi NPT:stä olevan hyötyä hoidon laadun ja potilaiden hoitotulosten parantamisessa v Hoitajat arvioivat omat NPT-tietonsa ja taitonsa riittämättömiksi parhaan saatavilla olevan tiedon käyttämiseksi omassa kliinisessä päätöksenteossaan, eivätkä siksi käyttäneet NPT:tä päivittäisessä hoitotyössään v Valtaosa (81%) katsaukseen otetuista tutkimuksista oli kuvailevia poikkileikkaavia kyselytutkimuksia v Valtaosassa (84%) mukaan otetuista tutkimuksista käytettiin ei-randomoituja (eisatunnaistettuja) otoksia v Tutkimusten otoskoot olivat verrattaen pieniä v Tutkimusten vastausprosentit olivat matalia (tai vastausprosenttia ei edes ilmoitettu) v Useimpien tutkimusten metodologinen laatu (arvioituna Joanna Briggs Instituten (JBI) kehittämillä tutkimusten laadunarviointi -mittareilla) oli vaatimaton 5

6 SH:N NPT-VALMIUDET YO-SAIRAALOISSA (N=943) v Saunders H., Stevens K. R. & Vehviläinen- Julkunen K. (2016). Nurses readiness for evidence-based practice at Finnish university hospitals: A national survey. Journal of Advanced Nursing, doi: /jan v Sh:n NPT-valmiudet suomalaisissa yosairaaloissa kansallisesti (N=943): Hyks, Kys, Tyks, Oys, TaYs v Sh:n luottamus omiin kykyihinsä toteuttaa NPT:täoli yo-sairaaloissa alhaisesta keskinkertaisella tasolla v Sh:n itsearvioidussa NPT-tietotasossa oli merkittäviä tilastollisia eroja niiden sh:n välillä joilla ei ollut minkäänlaista tietoa NPT:stä ja muiden sh:n välillä v Sh:n aktuaalinen (=NPT-tietotestillä arvioitu) NPT-tietotaso oli alhainen vsh:n itsearvioitu NPT-tietotaso ja aiempi NPT-kokemus: vhoitajat arvioivat omat NPT-tietonsa ja aiemmat NPT kokemuksensa keskimäärin vaatimattomiksi: v62% arvioi olevansa aloittelija-tasolla (Beginner) NPT-tietotasonsa suhteen, 14% arvioi omat NPT-tietonsa keskinkertaisiksi (Intermediate), ja vain 3% arvioi olevansa edistyneellä tasolla (Advanced) NPT-tietojensa suhteen vlisäksi 21% totesi, ettei heillä ole minkäänlaista tietoa NPT:stä (No EBP knowledge) ja 47% ei ollut minkäänlaista NPT-kokemusta (No EBP experience) vsh:n luottamus omiin kykyihin toteuttaa NPT:tä: v Luottamuksen keskiarvo 74.4 (20-120) eli 62%, tai 3.7 (Likert-asteikolla 1-6) -> osasyy siihen, miksi hoitajat eivät toteuta NPT:tä päivittäisessä hoitotyössä? 6

7 vsh:n aktuaaliset NPT-tiedot (NPT-tietotestin tulokset): vtietotestillä mitattujen aktuaalisten NPT-tietojen keskiarvo 7.5 (0-15) eli 50% tietotestin vastauksista oikein, ts. jos kyseessä olisi ollut kokeen tai tentin arvosanasta koulussa, niin sairaanhoitajat olisivat reputtaneet kyseisen tentin reilusti vnpt-tietotestin yksittäisten kysymysten oikeiden vastausten kokonaisprosentit vaihtelivat 89%-9% vtilastollisesti merkittävä, suora korrelaatio löytyi sairaanhoitajien luottamuksen omiin kykyihinsä toteuttaa NPT:tä (keskiarvo) sekä NPTtietotestin oikeiden vastausten määrän välillä: Pearson korrelaatiokerroin r = eli mitä paremmat aktuaaliset NPT-tiedot sairaanhoitajilla on, sitä enemmän he luottavat omiin kykyihinsä toteuttaa NPT:tä v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses evidence-based practice beliefs and role of evidence-based practice mentors at university hospitals in Finland. Worldviews on Evidence-Based Nursing, accepted. v Sh:n NPT-uskomukset (EBP beliefs): vmissä määrin NPT parantaa hoitotyön laatua (0-100%)? Keskiarvo 73.0% vmissä määrin NPT parantaa potilaiden hoitotuloksia (0-100%)? Keskiarvo 72.0% vmiten suuri osa kliinisestä hoitotyöstä perustuu näyttöön (0-100%)? Keskiarvo 58.3% vmiten suuri osa omasta hoitotyöstäsi perustuu näyttöön (0-100%)? Keskiarvo 57.8% vmihin loppu perustuu? vanhoihin tapoihinko ( näin meillä on aina ennenkin toimittu )? vai jokaisen sh:n omiin mielipiteisiin ( kukin taaplaa tyylillään )? Millaista hoitotyötä siis nykyisin teemme: Opinion-based practice or evidencebased practice? 7

8 v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses evidence-based practice beliefs and role of evidence-based practice mentors at university hospitals in Finland. Worldviews on Evidence-Based Nursing, accepted. v Missä ammattirooleissa suomalaisten sh:n NPT-mentorit työskentelevät? vhoitotyön kliiniset asiantuntijat tai kliiniset opettajat 40% vhoitotieteen tai hoitotyön opettajat yliopistoissa tai AMK:ssa 34% vhoitotyön esimiehet tai johtajat sairaaloissa 20% vnpt-luennoitsijat täydennyskoulutuksissa 18% vuusien työntekijöiden ohjaajat sairaaloissa 15% vopetushoitajat sairaaloissa 11% vnpt-luennoitsijat konferensseissa 9% v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses EBP beliefs, perceived EBP knowledge, and nurse workforce outcomes in Magnetaspiring, Magnet-conforming, and non-magnet university hospitals in Finland: A comparison study. Journal of Nursing Administration, doi: /NNA v Yo-sairaaloiden Magneettisairaala statuksen hakemisen ja Magneettisairaalamaisen hoitotyön kehittämisen vaikutus sh:n NPTvalmiuksiin ja heidän työhönsä liittyviin tekijöihin: v Työtyytyväisyyteen (Job satisfaction), v Työpaikassa pysymiseen (Nurse retention), v Ryhmäkoheesioon (Group cohesion), v Alan vaihtamiseen (Intent to leave the nursing profession) 8

9 v Magneettisairaala-ohjelma (Magnet Recognition Program ) on kansainvälinen sairaaloiden laatujärjestelmä, jossa keskiössä on korkea hoitotyön laatu, joka saavutetaan sh:n järjestelmällisen NPT:n toteuttamisen kautta v Suomen yo-sairaalat jaettiin 3 ryhmään niiden tämänhetkisen Magneettisairaala statuksen hakemisen tai Magneettisairaalamaisen hoitotyön kehittämisen vaiheen mukaan: vmagnet-aspiring = yo-sairaalat, jotka ovat virallisesti hakemassa Magneettisairaala-statusta lähitulevaisuudessa vmagnet-conforming = yo-sairaalat, jotka käyttävät Magneettisairaalamallia tiekarttana Magneettisairaalamaisessa hoitotyön kehittämisessä, mutta eivät ole virallisesti hakemassa Magneettisairaala-statusta lähitulevaisuudessa vnon-magnet = yo-sairaalat, jotka eivät ole hakemassa Magneettisairaala-statusta eivätkä tällä hetkellä käytä Magneettisairaalamallia tiekarttana Magneettisairaalamaisessa hoitotyön kehittämisessä v Valtaosa sh:sta Magnet-aspiring -sairaaloissa (56%), Magnet-conforming - sairaaloissa (59%) ja non-magnet -sairaaloissa (67%) arvioivat olevansa aloittelija-tasolla (Beginner) NPT-tietotasonsa suhteen (ja näistä merkittävästi suurin prosentti oli non-magnet sairaaloissa) v Korkein prosentti niistä sh:sta, jotka arvoivat olevansa keskinkertaisella tasolla (Intermediate) NPT-tietojensa suhteen, työskenteli Magnet-conforming - sairaaloissa (21%), seuraavaksi korkein prosentti Magnet-aspiring - sairaaloissa (15%), ja alhaisin prosentti työskenteli non-magnet -sairaaloissa (11%) v Korkein prosentti niistä sh:sta, jotka sanoivat ettei heillä ollut minkäänlaista tietoa NPT:stä (No EBP knowledge), työskenteli non-magnet -sairaaloissa (21%) ja Magnet-aspiring -sairaaloissa (21%),ja alhaisin prosentti työskenteli Magnet-conforming -sairaaloissa (17%) 9

10 v Yo-sairaaloissa työskentelevien sh:n työtyytyväisyys (kokonaiskeskiarvo) oli korkea 4.31 (1-5) v Sh:n työtyytyväisyys oli hieman korkeampi Magnet-conforming -sairaaloissa (4.37), verrattuna Magnet-aspiring sairaaloihin (4.30) tai non-magnet -sairaaloihin (4.30) v Sh:n ryhmäkoheesio (kokonaiskeskiarvo) oli myös suhteellisen korkea 4.48 (1-7) v Ryhmäkoheesio oli hieman korkeampi Magnet-aspiring -sairaaloissa (4.51), verrattuna Magnet-conforming- sairaaloihin (4.49) tai non-magnet sairaaloihin (4.43) v Sh:n työpaikassa pysyvyys (kokonaiskeskiarvo) oli keskinkertainen 3.73 (1-5) v Sh:n aikomus vaihtaa alaa oli matala 2.66 (1-8) v Sh:n aikomus vaihtaa alaa oli hieman korkeampi Magnet-conforming -sairaaloissa (2.79), verrattuna Magnet-aspiring -sairaaloihin (2.64) tai non-magnet sairaaloihin (2.64) SH:N NPT-VALMIUDET YO- SAIRAALOISSA: RCT (N=77) v Saunders H., Vehviläinen-Julkunen K. & Stevens K. R The effectiveness of an education intervention to advance RNs readiness for EBP: A single-blind randomized controlled study. Applied Nursing Research, doi: /j.apnr v Satunnaistettu kokeellinen interventiotutkimus (RCT), jossa sh-koeryhmä ja shkontrolliryhmä yhdessä yo-sairaalassa v Koeryhmälle tehtiin NPT-koulutusinterventio ja kontrolliryhmälle tehtiin tutkitun tiedon käyttö -koulutusinterventio v Molempien ryhmien NPT-tietojen ja luottamuksen omiin kykyihinsä toteuttaa NPT:tä kehittymistä mitattiin Evidence-based practice Readiness Inventory (ERI, Stevens 2009) mittarilla 4 eri ajankohtana 10

11 SH:N NPT-VALMIUDET YO-SAIRAALOISSA: RCT (N=77) v RCT: Hoitotyön kliininen asiantuntija piti 2 eri koulutusinterventiota yo-sairaalassa työskenteleville sh:lle (n=77): 4 tunnin pituisen NPT-koulutusintervention (koeryhmä) sekä 4 tunnin pituisen Tutkitun tiedon käyttö koulutusintervention (kontrolliryhmä) vsh:n NPT-tietojen kehittymistä mitattiin toistomittausmenetelmällä ERI-mittarilla: 1) ennen koulutusinterventioita (T0), 2) heti koulutusinterventioiden jälkeen (T1), 3) 8 viikkoa koulutusinterventioiden jälkeen (T2), ja 4) 4 kuukautta koulutusinterventioiden jälkeen (T3) vkoeryhmä sai myös konsultikseen NPT-mentorin (hoitotyön kliininen asiantuntija) sekä käyttöönsä 2 kk ajaksi Moodlen kautta 3 interaktiivista NPT oppimismoduulia, jotka sisälsivät NPT-koulutusintervention sisältöjen lisäksi: v NPT- monivalinta-kertauskysymyksiä, v Helppokäyttöisiä konkreettisia lähteitä NPT:n soveltamiseen päivittäisessä hoitotyössä, sekä v Clinical case -harjoitustehtäviä eli aitoja potilastilanteita NPT:n integroinnin eli nivoamisen opettelemiseksi kliinisessä hoitotyön arjessa SH:N NPT-VALMIUDET YO-SAIRAALOISSA: RCT (N=77) v RCT: Hoitotyön kliininen asiantuntija piti 2 eri koulutusinterventiota yosairaalassa työskenteleville hoitajille (n=77): 4 tunnin pituisen NPTkoulutusintervention (koeryhmä) sekä 4 tunnin pituisen Tutkitun tiedon käyttö koulutusintervention (kontrolliryhmä) v Päätulokset: vmolemmat koulutusinterventiot lisäsivät hoitajien aktuaalisia NPT-tietoja ja luottamusta omiin kykyihinsä toteuttaa NPT:tä ajan mittaan, verrattuna heidän alkumittauksen NPT-valmiuksiinsa vkoeryhmän NPT-valmiuksien parantuminen ei ollut tilastollisesti merkittävästi korkeammalla tasolla kuin kontrolliryhmän NPT-valmiuksien kohentuminen v Todennäköisimmin johtui koe- ja kontrolliryhmien sh:n koulutustaustan ja aiemman NPT-kokemuksen heterogeenisyydestä sekä v Koe- ja kontrolliryhmien hoitajat eivät varmoja siitä, miten NPT ja tutkitun tiedon käyttö eroavat toisistaan 11

12 VÄITÖSTUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET: vvaikka hoitajlla ympäri maailmaa ei omasta mielestään vieläkään ole tarvittavia NPT-kompetensseja parhaan saatavilla olevan tiedon integroimiseksi päivittäiseen hoitotyöhön, he kuitenkin: vtunnistavat nyt NPT:n paremmin vheillä on positiivisempia näkemyksiä NPT:stä vhe uskovat NPT:n tärkeyteen hoidon laadun ja potilaiden hoitotulosten parantamisessa, ts. hoitajat ovat nykyään tietoisempia NPT:stä ja avoimempia NPT:lle sekä uskovat sen toteuttamisen tärkeyteen päivittäisessä hoitotyössä sekä hoitotyön laadun kehittämisessä vhoitajat näkevät omat NPT-kompetenssinsa riittämättömiksi NPT:n integroimiseksi omaan päivittäiseen hoitotyöhön vtästä syystä heidän NPT-kompetenssejaan on ensin kehittettävä, ennenkuin hoitajat kykenevät NPT:n järjestelmälliseen toteuttamiseen hoitotyössä VÄITÖSTUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET: vhoitajien työtyytyväisyys oli korkea, ryhmäkoheesio melko korkea, työpaikassa pysyvyys keskinkertainen ja aikomus vaihtaa alaa matala vhoitotyössä tulisi keskittyä systemaattisesti käyttämään laadukkaissa tutkimuksissa vaikuttaviksi osoitettuja tiedon tiivistämisen (knowledge transformation) strategioita, parhaan saatavilla olevan tiedon tiivistämiseksi esim. hoitosuosituksista kliinisessä hoitotyössä helpommin käytettävissä oleviin muotoon, esim. care bundleiksi, joiden tulee olla vaivattomasti hoitajien saatavilla, jotta todella NPT saataisiin jalkautettua ja integroitua päivittäiseen hoitotyön arkeen vvaikka hoitotyön kliininen asiantuntija (eli kliinisen hoitotyön asiantuntija ) on verrattain uusi ammattirooli Suomessa (suurin osa näistä vakansseista, n. 55 koko Suomessa, on perustettu viimeisten 5 vuoden aikana), suhteellisesti suurin %-osuus sh:sta (40%) oli sitä mieltä, että juuri he ovat vaikuttaneet eniten hoitajien omien NPTvalmiuksien kehittymiseen vkliinisiä asiantuntijoita tarvitaan etenkin sh:n NPT-kompetenssien vahvistamiseen ja NPT-mentoreina toimimiseen, minkä pitäisi olla kliinisen asiantuntijan tärkein avaintehtävä, asiantuntija-roolissa tehtävän eksperttitason välittömän kliinisen hoitotyön ohella 12

13 VÄITÖSTUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET: vnpt-mentoreita eli experttitason NPT-kompetenssit omaavia hoitajia tarvitaan osastoilla mentoroimaan kaikkien sh:jien NPT:n integrointia omaan päivittäiseen potilastyöhön eli: vkonkreettisesti ohjaamaan hoitajia siinä, miten NPT:tä käytännössä integroidaan eli nivotaan osaksi hoitajien päivittäistä potilaiden hoitotyötä vexperttitason NPT_kompetenssien varmistamiseksi pitäisi järjestää kaikille NPT-mentoreille täydennyskoulutus NPT:n toteuttamisesta sekä siitä, miten hoitajia mentoroidaan NPT:n integroimisessa päivittäiseen käytännön hoitotyöhön vnpt-mentorit: Suomessa hoitotyön kliinisiä asiantuntijoita sekä muita expertti-tason NPT-kompetenssit omaavia shoitajia; kansainvälisesti: useimmiten tohtoritutkinnon suorittaneita kliinisiä asiantuntijoita vnpt-mentorit kouluttavat kokeneista sh:sta NPT-lähettiläitä osastoille antamaan vertaistukea muille hoitajille NPT:n integroinnissa eli nivoamisessa heidän omaan päivittäiseen potilaiden hoitotyöhön VÄITÖSTUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET: vsh:n NPT-kompetenssien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeä ja keskeinen avainasia kliinisen hoitotyön kehittämiseksi: vkoska sh:n NPT-valmiudet ovat keskimäärin alhaisella tasolla yosairaaloissa, on ensin vahvistettava heidän NPT-kompetenssejaan, ennen kuin he oikeasti kykenevät toteuttamaan NPT:tä omassa työssään v Ennen kuin sh:t kykenevät toteuttamaan NPT:tä omassa työssään, ei ole realistista odottaa järjestelmällisen NPT:n implementoinnin toteutuvan hoitotyössä vkoska NPT:n järjestelmällinen implementointi on välttämätön edellytys hoidon laadun ja potilaiden hoitotulosten kestäväksi parantamiseksi ja esim. Magneettisairaala-statuksen saavuttamiseksi, näiden organisaatioiden keskeisten laatutavoitteiden toteutuminen on vähintäänkin erittäin haasteellista yo-sairaaloissa lähitulevaisuudessa 13

14 SAIRAANHOITAJIEN NPT-VALMIUDET YO-SAIRAALOISSA vkysymyksiä? vkommentteja? vkiitos mielenkiinnosta! LUE LISÄÄ AIHEESTA: v Saunders H. (2016). Nurses readiness for evidence-based practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical practice. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences. v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K The state of readiness for evidence-based practice among nurses: An integrative review. International Journal of Nursing Studies, doi: /j.ijnurstu v Saunders H., Stevens K. R. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses readiness for evidence-based practice at Finnish university hospitals: A national survey. Journal of Advanced Nursing, doi: /jan v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses EBP beliefs, perceived EBP knowledge, and nurse workforce outcomes in Magnet-aspiring, Magnet-conforming, and non-magnet university hospitals in Finland: A comparison study. Journal of Nursing Administration, doi: /NNA v Saunders H. & Vehviläinen-Julkunen K Nurses evidence-based practice beliefs and role of evidencebased practice mentors at university hospitals in Finland. Worldviews on Evidence-Based Nursing, accepted. v Saunders H., Vehviläinen-Julkunen K. & Stevens K. R The effectiveness of an educational intervention to advance RNs readiness for EBP: A single-blind randomized controlled trial. Applied Nursing Research, doi: /j.apnr