Kattoturvaselvityksen raportti. Nuohousalan Keskusliitto ry. Hannu Murtokare

Transkriptio

1 Kattoturvaselvityksen raportti Nuohousalan Keskusliitto ry Hannu Murtokare

2 Kattoturvalaitteita koskeva selvitys 2011 Tutkimusaineiston kerääminen ajoittui kesä - heinäkuulle Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joka jaettiin valikoidusti noin 50 nuohoojalle eri puolelle maata. Nuohoojat tekivät käymissään kohteissa havaintoja lomakkeen pohjalta ja kirjasivat ne ylös. Nyt tehty selvitys on jatkoa vuonna 2004 lopulla tehdylle tutkimukselle. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia kattoturvalaitteiden ja piippujen kunnon osalta on nähtävissä tätä tutkimusta edeltävänä ajanjaksona. Tutkimusaineiston keräämisen osallistuneet nuohoojat kirjasivat jokaisesta käymästään kiinteistöstä tekemänsä havainnot kiinteistön/kiinteistöjen kattoturvalaitteista ja piippujen kunnosta tutkimuslomakkeelle. Tarkkailun kohteena olivat talo-, pelastus-, katto- ja savupiipputikkaat sekä kattosillat ja suojakaiteet. Lisäksi tarkasteltiin, oliko vioista tai puutteista tehty ilmoitus pelastuslaitokselle. Piippujen osalta tarkasteltiin piipun valmistusmateriaalia, kuntoa ja korjaustarvetta. Tutkimuksessa maa jaettiin alueellisesti kolmeen osaan; Etelä-Suomeen, Keski-Suomeen ja Pohjois-Suomeen. Tarkastelun kohteena oli 1047 kiinteistöä. Otannassa kiinteistöt jakautuivat prosentuaalisesti siten, että Etelä-Suomi käsitti 46,5 %, Väli-Suomi 38,8 % ja Pohjois-Suomi 14,7 % kiinteistöistä. 1

3 Kiinteistöjen jakauma otannassa prosentuaalisesti kiinteistötyypeittäin koko maa: Omakotitalot 65,4 % Pari/Rivitalot 3,6 % Kerrostalot 0,5 % Vapaa-ajan asunnot 27,6 % Muu(koulu, kuivaamo,yms.) 2,9 % 2

4 Koko maa Tutkimuksessa kerätty aineisto sisälsi 1047 kiinteistöä, joista 56,1 % sijaitsi maaseudulla ja 40,9 % taajamassa. Näiden osalta kattoturvalaitteiden kunnosta oli jotakin huomautettavaa 28,7 %. Kaikista palautuneista vastauksista 3,0 % ei ollut selvästi kohdennettavissa maaseudulle tai taajamaan. Viat sijainnin mukaisesti Maaseudulla huomautuksen kohteeksi joutui 32,0 % kiinteistöistä ja taajamassa vastaava luku oli 24,1 %. Viat talotyypin mukaisesti omakotitaloja 65,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 20,7 %. pari- ja rivitaloja 3,6 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 44,1 %. kerrostaloja 0,5 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 40 %. vapaa-ajan asuntoja 27,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 40,6 % muut (koulu, kuivaamo yms.) 2,9 % otannasta, joista huomautettavaa 37,9 % 3

5 Talotyypit otannassa: Vikahavainnot talotyypin mukaisesti: 4

6 Rakennusajankohdan esiintyminen otannassa: Havaitut viat vuosikymmenittäin: 5

7 Viat rakennusajankohdan mukaisesti luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 14,3 14,3 57,1 14,3 14, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 6,7 6,7 13,3 6,7 6,7 6, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä 42,9 28,6 14,3 14,3 14,3 14,3 6

8 1920- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä 5,9 5,9 11,8 5,9 5, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 2,0 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 4,8 4,8 4, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 7,1 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,9 12,2 6,8 4,1 6,8 1,4 1,4 2,7 4,1 7

9 1950- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 16,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 10,3 6,3 2,3 1,7 3,4 0,6 1,1 0,6 1,1 4,6 2,9 2, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 11,1 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 1,3 19,8 8,6 1,7 2,6 2,6 0,9 0,9 0,9 11,2 4,3 1,7 8

10 1970- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 12,3 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 13,3 0,7 11,1 3,7 1,5 2,2 0,7 5,2 5,9 0, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 17.6 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 15,8 17,4 11,4 1,1 0,5 0,5 1,6 1,1 1,1 6,5 3,3 1,1 9

11 1990- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 11,1 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 11,2 9,5 4,3 1,7 0,9 0,9 0,9 0,9 4, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 10,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 1,8 2,8 0,9 asennusvika 1,8 0,9 0,9 3,7 2,8 10

12 2010- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,9 % otannasta, joiden kiinteistöistä 15,0 5,0 5,0 5,0 5,0 11

13 Piipun kunto Raportointi: Ilmoituksia pelastuslaitokselle tehtiin havaituista vioista tai puutteista 1,2 % koko otannasta. 12

14 Etelä-Suomi Etelä-Suomesta kerätty aineisto sisälsi 487 kiinteistöä, joista 50,7 % sijaitsi maaseudulla ja 49,1 % taajamassa. Näiden osalta kattoturvalaitteiden kunnosta oli jotakin huomautettavaa 25,7 %. Viat sijainnin mukaisesti Maaseudulla huomautuksen kohteeksi joutui 30,8 % kiinteistöistä ja taajamassa vastaava luku oli 20,5 %. Viat talotyypin mukaisesti omakotitaloja 64,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 17,5 %. pari- ja rivitaloja 4,1 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 35,0 %. kerrostaloja 0,8 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 25,0 %. vapaa-ajan asuntoja 29,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 41,0 % muut (koulu, kuivaamo yms.) 2,1 % otannasta, joista huomautettavaa 40,0 % Talotyypit otannassa: 13

15 Vikahavainnot talotyypin mukaisesti: Rakennusajankohdan esiintyminen otannassa: 14

16 Havaitut viat vuosikymmenittäin: Viat rakennusajankohdan mukaisesti luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä 33,3 33,3 15

17 1900- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 2,8 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 7,1 7,1 7, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä luvulla rakennettuja kiinteistöjä 2,3 % otannasta, joiden kiinteistöistä 9,1 9, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 28,6 14,3 16

18 1940- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 8,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,6 12,2 2,4 2,4 2,4 2,4 7, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 17,2 % otannasta, joiden kiinteistöistä 4,8 6,0 1,2 1,2 3,6 1,2 2,4 4,8 3,6 17

19 1960- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 12,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 8,1 6,5 4,8 1,6 1,6 3,2 1,6 1,6 1,6 1, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 16,2 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 6,3 6,3 1,3 2,5 1,3 5,1 7,6 18

20 1980- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 18,9 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,1 13,0 6,5 6,5 1, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 10,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 5,9 3,9 2,0 3,9 2,0 2,0 2,0 5, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 7,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 5,6 2, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,0 % otannasta, joiden kiinteistöistä 20,0 20,0 19

21 Piipun kunto Raportointi: Ilmoituksia pelastuslaitokselle tehtiin havaituista vioista tai puutteista 0,2 % otannasta. 20

22 Väli-Suomi Väli-Suomesta kerätty aineisto sisälsi 406 kiinteistöä, joista 56,0 % sijaitsi maaseudulla ja 36,2 % taajamassa. Näiden osalta kattoturvalaitteiden kunnosta oli jotakin huomautettavaa 30,8 %. Viat sijainnin mukaisesti Maaseudulla huomautuksen kohteeksi joutui 33,9 % kiinteistöistä ja taajamassa vastaava luku oli 26,5 %. Viat talotyypin mukaisesti omakotitaloja 69,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 22,6 %. pari- ja rivitaloja 3,0 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 58,3 %. kerrostaloja 0,2 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 100,0 %. vapaa-ajan asuntoja 24,9 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 48,5 % muut (koulu, kuivaamo yms.) 1,5 % otannasta, joista huomautettavaa 50,0 % Talotyypit otannassa: 21

24 Havaitut viat vuosikymmenittäin: 23

25 1800- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä 16,7 16,7 50,0 16,7 16, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä Väli-Suomen otannassa ei huomautettavaa luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,2 % otannasta, joiden kiinteistöistä 20,0 20,0 20, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä 16,7 16,7 16,7 24

26 1930- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 3,0 % otannasta, joiden kiinteistöistä 8,3 8,3 8, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 7,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä 12,9 12,9 12,9 6,5 9,7 3,2 3,2 3,2 25

27 1950- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 18,0 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 15,1 6,8 4,1 2,7 4,1 1,4 1,4 1,4 5,5 2,7 5, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 11,8 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 16,7 35,4 14,6 6,3 2,1 16,7 8,3 2,1 26

28 1970- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 8,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 20,0 2,9 22,9 8,6 2,9 2,9 8,6 5, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 16,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 7,5 21,0 21,0 3,0 1,5 4,5 3,0 3,0 9,0 6,0 1,5 1,5 27

29 1990- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 10,3 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 16,7 7,1 4,8 2, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 15 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 1,6 1,6 3,3 1,6 1,6 3,3 3, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 3,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 7,1 7,1 7,1 7,1 28

30 Piipun kunto Savupiipputyyppi otannassa (%) , ,8 10 3,7 3,7 0 Muurattu piippu Metallipiippu Tehdasvalmisteinen Sisäpiippu 29

31 Raportointi: Ilmoituksia pelastuslaitokselle tehtiin havaituista vioista tai puutteista 2,7 % otannasta. 30

32 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomesta kerätty aineisto sisälsi 284 kiinteistöä, joista 71,5 % sijaitsi maaseudulla ja 14,1 % taajamassa. Näiden osalta kattoturvalaitteiden kunnosta oli jotakin huomautettavaa 17,6 %. Viat sijainnin mukaisesti Maaseudulla huomautuksen kohteeksi joutui 17,2 % kiinteistöistä ja taajamassa vastaava luku oli 37,5 %. Viat talotyypin mukaisesti omakotitaloja 20,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 31,0 %. pari- ja rivitaloja 0,7 % otannasta, joista huomautettavaa havaittiin 50,0 %. vapaa-ajan asuntoja 28,9 % otannasta, joiden kiinteistöistä huomautettavaa havaittiin 31,7 % muut (koulu, kuivaamo yms.) 1,5 % otannasta, joista huomautettavaa 33,3 % Talotyypit otannassa: 31

34 Havaitut viat vuosikymmenittäin: 33

35 1900- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä 50,0 50, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,7 % otannasta, joiden kiinteistöistä 50,0 50, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 25, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 1,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä Pohjois-Suomen otannassa ei huomautettavaa luvulla rakennettuja kiinteistöjä 4,2 % otannasta, joiden kiinteistöistä 8,3 8,3 34

36 1950- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 7,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä 14,3 4, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 3,9 % otannasta, joiden kiinteistöistä 18,2 18,2 9,1 9, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 10,2 % otannasta, joiden kiinteistöistä asennusvika 20,7 6,9 3,4 3,4 3,4 35

37 1980- luvulla rakennettuja kiinteistöjä 10,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä 36,7 20,0 3,3 3,3 3, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 8,5 % otannasta, joiden kiinteistöistä 16,7 8,3 4,2 4, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 4,6 % otannasta, joiden kiinteistöistä 7,7 15,4 7, luvulla rakennettuja kiinteistöjä 0,4 % otannasta, joiden kiinteistöistä Pohjois-Suomen otannassa ei huomautettavaa 36

38 Piipun kunto Raportointi: Ilmoituksia pelastuslaitokselle tehtiin havaituista vioista tai puutteista 0,4 % otannasta. 37

39 Tulosten tarkastelua: Kattoturvalaitteiden kuntoa koskevassa selvityksessä talotyyppien osalta merkittävimmäksi ryhmäksi otannassa osoittautuivat omakotitalot. Edellisestä selvityksestä poiketen toiseksi yleisemmäksi talotyypiksi nousivat selvästi vapaa-ajan asunnot. Tähän lienee vaikuttanut nyt tehdyn selvityksen toteutusajankohta. Tarkasteltaessa kokonaisotantaa tehdyn selvityksen pohjalta, kaikkien kiinteistöjen osalta huomautusten määrä oli 28,7 %. Talotyypeittäin tapahtuvaan tarkasteluun ja siinä esiintyviin vikahavaintoporosentteihin vaikuttavat oleellisesti talotyypeittäin saatu otanta ja sen suhde nuohoojien ilmoittamiin vikahavaintoihin. Selvästi kuitenkin on nähtävissä, että vapaa-ajan asuntojen kohdalla tehdyt vikahavainnot olivat merkittävät. Tulos oli nuohoojilta jo aikaisemmin saatuun näkemykseen verrattuna odotettu. Selvityksessä luku ja luku edustivat valtaosaa rakennusajankohdista. Pienimmät edustavuudet taas osuivat luvulle ja siitä alaspäin valmistuneisiin rakennuksiin. Samoin luvulla valmistuneet rakennukset edustivat selvityksessä vähemmistöä. Otannan edustavuuden valossa suurimmat vikahavaintoprosentit kohdentuvat luvulla ja luvulla rakennettuihin kiinteistöihin. Havaitut viat kohdentuivat pääosin talotikkaisiin, kattotikkaisiin ja kattosiltaan. Vikahavaintoprosentit olivat seuraavat: Talotikkaat 20,4 % Kattotikkaat 17,3 % Kattosilta 7,6 % Talotikkaita koskevat havainnot kohdistuivat pääasiallisesti niiden huonoon kuntoon tai puuttumiseen kokonaan. Vikakohteissa talotikkaiden materiaali oli pääasiallisesti puu, jonka lahoaminen aiheutti ongelmia. Toisena merkittävänä ryhmänä olivat väliaikaiset tikkaat, joita oli sekä puisina että alumiinisina. Näissäkin puusta valmistetuissa versioissa haittana oli lahoaminen. Merkittäväksi seikaksi vikahavainnoissa nousi myös kasvillisuus. Tikkaat saattoivat olla kokonaan kasvillisuuden peitossa tai osittain puiden oksien valtaama. Kasvusto haittasi joko käyttöä kokonaan tai ainakin haittasi merkittävästi tikkaille nousua. Kasvillisuudella lienee myös vaikutus puusta valmistettujen tikkaiden lahoamisominaisuuksiin. Havaintoja tehtiin tikkaiden nousukorkeudesta tai siitä, että kiipeämisesteet eivät olleet poistettavissa. Havaintoja tehtiin lisäksi tikkaiden lukituspulttien puuttumisesta tai siitä, että tikkaiden yläpään kaaret olivat irti, eivätkä asianmukaisesti kiinnitettyinä kattotikkaisiin. Lisäksi havaintoja tehtiin lumisen talven aiheuttamista tikkaiden rikkoutumisista. Kattotikkaita koskevat havainnot kohdistuivat niin ikään puusta valmistettujen tikkaiden lahoamisominaisuuteen tai niiden puuttumisesta kokonaan. Lisäksi havaintoja tehtiin kattotikkaiden pituuksista. Havaintojen perusteella kattotikkaat oli jätetty liian lyhyeksi, vaikeuttaen piipulle siirtymistä turvallisesti. Huomion kohteeksi joutuivat myös talotikkaiden ja kattotikkaiden väliset siirtymäetäisyydet, jotka huonoimmillaan olivat otannassa yli metrin. 38

40 Kattosiltoja koskeva havainnot koskivat myös materiaaliin liittyviä ongelmia tai niiden puuttumista kokonaan. Havaintojen perusteella kattosiltojen pituudet olivat puutteellisia tai jos rakennuksessa oli useampi piippu, niin siirtyminen näiden välillä ei ollut turvallista puuttuvan kattosillan osan takia. Pelastustikkaita koskevat havainnot olivat yksittäisiä puuttumisia tai vaurioita. Savupiipputikkaita koskevat havainnot olivat yksittäisiä lähinnä niiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Selvityksen yhteydessä kiinnitettiin myös huomiota savupiippujen kuntoon. Ylivoimaisesti suurimmaksi ryhmäksi selvityksessä nousi muuratut piiput. Seuraavina olivat tehdasvalmisteiset piiput, metallipiiput ja sisäpiiput. Muurattujen piippujen osalta vikahavaintoja tehtiin 6,5 % otannasta, metallipiippujen 6,3 % ja sisäpiipullisten osalta 3,7 % otannasta. Muurattujen piippujen kohdalla valtaosa tehdyistä vikahavainnoista liittyi piipun yläpään rapautumiseen. Havainnot liittyivät irtonaisiin tiilin / tiilien tai laastin rapautumiseen sekä hormissa esiintyviin halkeamiin. Välitiilien kiinnityksissä huomattiin myös puutteita. Niin ikään puutteita esiintyi yläpohjan piipun osuuksien rappauksissa. Kevyt hormien kohdalla vikahavainnot otannassa keskittyivät piippujen ruostumisiin, jolloin ruostetta on irronnut levyinä hormin pohjaan. Ruostumisongelmaa esiintyi myös kevythormien hatuissa. Yleisesti piipun hatut haittasivat nuohoojan työtä. Nuohouksen suorittamiseksi, nuohoojat joutuivat siirtymään nuohottavan hormin luo kattoturvallisuusnäkökulmasta katsottuna varsin arveluttavilla tavoilla. Niin ikään hattuja oli tehty liian matalaksi, joka vaikeutti nuohouksen suorittamista. Muina havaintoina tuli esiin nuohousluukkujen puuttuminen tai savupeltien puutteellinen avautuminen. Lisäksi havaintoja tehtiin piipun helmapeltien vaurioitumisista, jonka seurauksena vettä oli päässyt piipun juuresta rakenteisiin. Haittaa esiintyi myös itse muuratuissa tulisjoissa, joissa nuohousluukkujen puute vaikeutti oleellisesti nuohousta. Joissakin tapauksissa piippua oli käytetty antennirakennelman kiinnitysjalustana. Mutkat hormirakenteissa ja naakanpesät vaikeuttivat osaltaan nuohoojan työtä. Korjaustoimenpiteinä oli joko muurattu piipun osat uudelleen tai nuohooja oli asentanut sisäpiipun. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi pelastusviranomaiselle tehtyjä ilmoituksia havaituista vioista. Yleisesti vikailmoituksia tehtiin valtakunnallisesti 1,2 % otannasta. Selvityksen perusteella voitaneen päätellä, että nuohooja ja asiakas pyrkivät sopimaan yhteisesti puutteiden korjaamisesta joko asiakkaan itse tekemänä tai kutsumalla paikalle korjaaja. Tehdyssä selvityksessä ei tullut esille, kuinka usein toistuva puute johti lopulta vikailmoituksen tekemiseen pelastusviranomaiselle. Selvityksen perusteella voitaneen todeta, että valistuksen ja neuvonnan osuus on kasvava sektori nuohoojan työnkuvassa. Lisäksi tarvitaan toimiva yhteistyö pelastusviranomaisten ja rakennusvalvonnan sekä uudisrakennuksissa/saneerauskohteissa vastaavien työnjohtajien kanssa. Tämä heijastuu muun muassa selvityksen perusteella tehtyyn havaintoon, jossa jopa uudisrakennuksista puuttuivat kokonaan talotikkaat, kattotikkaat tai kattosilta. Tämän lisäksi tarvitaan työvälineitä ja tahtoa puuttua havaittuihin 39

41 vikoihin ja puutteisiin. Hyvin ja asianmukaisesti perustellut palautteet asiakkaan suuntaan ovat osaltaan avainasemassa. Osa havaituista vioista lienee pääasiassa tietämättömyyttä kattoturvallisuuteen liittyvistä asioista, mutta mukaan mahtuu myös ikävä kyllä suoranaista välinpitämättömyyttä. Merkittävä parannus lainsäädännön kanalta oli kattoturvalaitteiden kunnon liittäminen kiinteistön omistajan vastuuseen. 40