Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvaselvitys

Transkriptio

1 Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvaselvityksen raportti Nuohousalan Keskusliitto ry Mika Uronen

2 Nuohousalan Keskusliitto ry Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F2(Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet) vuodelta 2001 määrätään rakennuksen käyttöturvallisuudesta seuraavaa: 1. Yleistä 1.2 Olennainen vaatimus Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksista on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla taikka muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Käyttöturvallisuuden kannalta tämä tarkoittaa, että kohde on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingoittumisen vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. 5. Huollon turvallisuus. 5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus niin, että työntekijöiden ja sivullisten turvallisuus on otettu huomioon. 5.2 Pääsy ullakolle ja katolle Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu. 5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoitettu kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittävän kestävät ja ne on tarkastettava sekä huollettava säännöllisesti Katon turvavarusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne soveltuvat rakennuksen ulkonäköön ja väritykseen Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enemmän kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyttäen Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turvaköysien kiinnitysrakentein. Rakennus on varustettava myös riipputelineiden kiinnitysrakentein ja -varustein mikäli julkisivujen huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua Turvaköysien ja riipputelineiden kiinnitysrakenteet mitoitetaan kestämään niihin kohdistuva kuorma. Niiden tulee olla siten sijoitetut, että kiinnittyminen on turvallista Nuohous tulee voida suorittaa helposti ja turvallisesti. Rakentamismääräyskokoelman määräykset eivät ole takautuvasti voimassa, joten vuotta 2001 vanhemmissa rakennuksissa ei ole pakko noudattaa nykyisin voimassa olevan F2 osan määräyksiä, mutta niitä tulee käyttää esim. rakennuksen korjaus- ja muutostöitä tehdessä. Nuohousalan Keskusliiton mielestä turvallisuuteen liittyvät puutteet rakennuksissa kuitenkin vaarantavat asukkaan, rakennuksen haltijan, huoltohenkilöstön ja nuohoojien turvallisen työskentelyn rakennuksessa.

3 Nuohousalan Keskusliitto ry Tutkimuksen taustaa Nuohousalan Keskusliiton jäsenet ovat viestittäneet kattoturvalaitteiden huonosta tilasta. Samaa asiaa tukee viimeaikaiset nuohoojien työtapaturmat. Nuohousalan Keskusliitto tutki vuoden 2004 lopulla kattoturvalaitteiden tilaa. Otanta rajattiin ajalle. Reilulle kolmellekymmenelle nuohoojalle eri puolelle Suomea lähetettiin kyselylomakkeet, joiden avulla tilannetta kartoitettiin. Nuohoojat kirjasivat jokaisen käymänsä kohteen havainnot kattoturvalaitteiden ja piipun osalta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1504 kiinteistöstä, joista noin puolet oli maaseudulla ja toinen puoli taajamissa. Kyselyssä nuohoojia pyydettiin tarkkailemaan oman työnsä ohessa kiinteistöjen kattoturvalaitteita: talotikkaita, lapetikkaita, kattosiltoja ja piipputikkaita. Kiinteistöstä nuohoojat merkitsivät lomakkeisiin talotyypin, sijainnin ja valmistumisvuosikymmenen. Lisäksi nuohoojat merkitsivät lomakkeisiin savupiipun valmistusmateriaalin ja kunnon sekä piipunhatun materiaalin, mikäli sellainen kiinteistössä oli. Otanta on jaoteltu maantieteellisesti kolmeen osaan, jotta saadaan mahdolliset alueelliset erot selville. Alue 1 muodostuu Etelä- Suomesta, alue 2 Väli-Suomesta ja alue 3 Pohjois-Suomesta. Tämän selvityksen liitteenä on lomakemalli ja saatekirje nuohoojille.

4 Nuohousalan Keskusliitto ry Rakennusten maantieteellinen jakauma Suomessa Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Omakotitalot 40/36 45/55 15/10 Rivitalot 44/52 42/38 14/10 Kerrostalot 59/42 33/32 8/26 * Todellinen jakauma/ Otannan jakauma maantieteellisesti prosentteina. Tutkimuksessa selvisi, että tilanne kattoturvalaitteiden osalta on koko maassa erittäin huono. Noin 38 prosentissa kiinteistöjä on jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteissa. Tulee ottaa huomioon, että otantaan tuli käytännössä vain asumiskäytössä olevia kiinteistöjä, koska tutkimus tehtiin talvella. Nuohoojien arvioiden mukaan tilanne vapaa-ajan asunnoissa on vielä huonompi. Nuohoojien arvioiden mukaan prosentissa vapaa-ajan asunnoista on puutteita kattoturvavarusteiden osalta. Kattoturvatuotteita RakMK F2:n mukaisesti: Kattotikkaat ja mitoitus.

5 Nuohousalan Keskusliitto ry Lapetikkaat ja kattosilta mitoituksineen

6 Nuohousalan Keskusliitto ry Koko maan tilanne Otanta Viat sijainnin mukaan: Koko maan otanta 1503 kiinteistöä, joista 715 on maaseudulla ja 788 taajamissa. 575 kohteessa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta (38,3 %). Maaseudulla oli 297 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 41,5% Taajamassa oli 278 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 35,3% Viat talotyypin mukaan: omakotitaloja 1333 kpl, joista huomautettavaa 518 kiinteistössä, 38,9% pari-/rivitaloja 84 kpl, joista huomautettavaa 28 kiinteistössä, 33,3% kerrostaloja 19 kpl, joista huomautettavaa 5 kiinteistössä, 26,3% vapaa-ajan asuntoja 21 kpl, joista huomautettavaa 9 kiinteistössä, 42,9% muita (kouluja, teollisuusrak.) 47 kpl, joista huomautettavaa 15 kiinteistössä, 31,9% Viat rakennusajankohdan mukaan: , kiinteistöjä 31kpl, joista 13 huomautusta (41,9%) , kiinteistöjä 38 kpl, joista 21 huomautusta (55,3%) 30-40, kiinteistöjä 47 kpl, joista 17 huomautusta (36,2%) 40-50, kiinteistöjä 101 kpl, joista 41 huomautusta (40,6%) 50-60, kiinteistöjä 314 kpl, joista 117 huomautusta (37,3%) 60-70, kiinteistöjä 168 kpl, joista 67 huomautusta (39,9%) 70-80, kiinteistöjä 280 kpl, joista 113 huomautusta (40,4%) 80-90, kiinteistöjä 297 kpl, joista 113 huomautusta (38,0%) 90-00, kiinteistöjä 168 kpl, joista 58 huomautusta (34,5%) 00-04, kiinteistöjä 59 kpl, joista 15 huomautusta (25,4%)

7 Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvalaitteiden kunto Suomessa kpl Kiinteistöt huomautettavaa vuosikymmen Kattoturvalaitteiden kunto Suomessa huomautettavaa (%) vuosikymmen Piipun kunto 105 kiinteistössä (7%) nuohoojan mielestä piippu vaatii kunnostusta. 463 kohteessa (30,8%) oli nuohoojan mukaan piipunhattu Nuohooja on todennut piipun hatun haittaavan työntekoa 104 kohteessa (22,5%). Haitta tarkoittaa, että piipunhattu on työskentelyn kannalta liian ahdas, se ei aukea tai on hankalasti avattava.

8 Nuohousalan Keskusliitto ry Alue 1 (Etelä-Suomi) Otanta 558 kohdetta, joista 200 on maaseudulla ja 358 taajamissa. 197 kohteessa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 35,3% Viat sijainnin mukaan: Maaseudulla oli 76 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 38% Taajamassa oli 121 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 33,8% Viat talotyypin mukaan: omakotitaloja 473 kpl, joista huomautettavaa 169 kiinteistössä, 35,7% pari-/rivitaloja 44 kpl, joista huomautettavaa 14 kiinteistössä, 31,8% kerrostaloja 8 kpl, joista huomautettavaa 3 kiinteistössä, 37,5% vapaa-ajan asuntoja 12 kpl, joista huomautettavaa 5 kiinteistössä, 41,7% muita (kouluja, teollisuusrak.) 21 kpl, joista huomautettavaa 6 kiinteistössä, 28,6% Viat rakennusajankohdan mukaan: , kiinteistöjä 9kpl, joista 4 huomautusta 44,4% , kiinteistöjä 23 kpl, joista 10 huomautusta -43,5% 30-40, kiinteistöjä 26 kpl, joista 7 huomautusta 26,9% 40-50, kiinteistöjä 55 kpl, joista 22 huomautusta - 40% 50-60, kiinteistöjä 120 kpl, joista 41 huomautusta 34,2% 60-70, kiinteistöjä 65 kpl, joista 24 huomautusta 36,9% 70-80, kiinteistöjä 87 kpl, joista 34 huomautusta 39,1% 80-90, kiinteistöjä 101 kpl, joista 32 huomautusta 31,7% 90-00, kiinteistöjä 52 kpl, joista 19 huomautusta 36,5% 00-04, kiinteistöjä 20 kpl, joista 4 huomautusta - 20%

9 Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvalaitteiden kunto vuosikymmenittäin Etelä-Suomessa (alue 1) kpl Kiinteistöt huomautettavaa vuosikymmen Kattoturvalaitteiden kunto vuosikymmenittäin Etelä-Suomessa (alue 1) huomautettavaa (%) vuosikymmen Piipun kunto 44 kiinteistössä (7,9%) nuohoojan mielestä piippu vaatii kunnostusta. 122 kohteessa (21,9%) oli nuohoojan mukaan piipunhattu. Nuohooja on todennut piipun hatun haittaavan työntekoa 17 kohteessa (13,9%)

10 Nuohousalan Keskusliitto ry Alue 2 (Väli-Suomi) Otanta 788 kohdetta, joista 425 oli maaseudulla ja 363 taajamissa. 329 kohteessa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 41,6%. Viat sijainnin mukaan: Maaseudulla oli 197 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 46,4% Taajamissa oli 132 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 36,4% Viat talotyypin mukaan: omakotitaloja 727 kpl, joista huomautettavaa 307 kiinteistössä (42,3 %) pari-/rivitaloja 32 kpl, joista huomautettavaa 11 kiinteistössä (34,4%) kerrostaloja 6 kpl, joista huomautettavaa 1 kiinteistössä (16,7%) vapaa-ajan asuntoja 4 kpl, joista huomautettavaa 3 kiinteistössä (75%) muita (kouluja, teollisuusrak.) 19 kpl, joista huomautettavaa 7 kiinteistössä (36,8%) Viat rakentamisajankohdan mukaan: , kiinteistöjä 20 kpl, joista 9 huomautusta (45%) , kiinteistöjä 14 kpl, joista 11 huomautusta (78,6%) 30-40, kiinteistöjä 21 kpl, joista 10 huomautusta (47,6%) 40-50, kiinteistöjä 45 kpl, joista 19 huomautusta (42,2%) 50-60, kiinteistöjä 163 kpl, joista 63 huomautusta (38,7%) 60-70, kiinteistöjä 86 kpl, joista 40 huomautusta (46,5%) 70-80, kiinteistöjä 159 kpl, joista 69 huomautusta (43,4%) 80-90, kiinteistöjä 163 kpl, joista 67 huomautusta (41,1%) 90-00, kiinteistöjä 93 kpl, joista 34 huomautusta (36,6%) 00-04, kiinteistöjä 24 kpl, joista 7 huomautusta (29,2%)

11 Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvalaitteiden kunto Väli-Suomessa (alue 2) kpl Kiinteistöt huomautettavaa vuosikymmen Kattoturvalaitteiden kunto vuosikymmennittäin Väli-Suomessa (alue 2) huomautettavaa (%) vuosikymmen Piipun kunto 53 kiinteistössä (6,7%) nuohoojan mielestä piippu vaatii kunnostusta. 275 kohteessa (34,9%) oli nuohoojan mukaan piipunhattu. Nuohooja on todennut piipun hatun haittaavan työntekoa 79 kohteessa (28,7%)

12 Nuohousalan Keskusliitto ry Alue 3 (Pohjois-Suomi) Otanta 157 kohdetta, joista 90 oli maaseudulla ja 67 taajamissa. 49 kohteessa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 31,2% Viat sijainnin mukaan: Maaseudulla oli 24 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 26,7% Taajamissa oli 25 kiinteistöä, joissa oli jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteiden osalta, 37,3% Viat talotyypin mukaan: omakotitaloja 132 kpl, joista huomautettavaa 42 kiinteistössä 31,8 % pari-/rivitaloja 8 kpl, joista huomautettavaa 3 kiinteistössä 37,5% kerrostaloja 5 kpl, joista huomautettavaa 1 kiinteistössä 20% vapaa-ajan asuntoja 5 kpl, joista huomautettavaa 1 kiinteistössä 20% muita (kouluja, teollisuusrak.) 7 kpl, joista huomautettavaa 2 kiinteistössä 28,6% Rakentamisajankohdat: , kiinteistöjä 2 kpl, joista 0 huomautusta 0% , kiinteistöjä 1 kpl, joista 0 huomautusta 0% 30-40, kiinteistöjä 0 kpl, joista 0 huomautusta 0% 40-50, kiinteistöjä 1 kpl, joista 0 huomautusta 0% 50-60, kiinteistöjä 31 kpl, joista 13 huomautusta 41,9% 60-70, kiinteistöjä 17 kpl, joista 3 huomautusta 17,6% 70-80, kiinteistöjä 34 kpl, joista 10 huomautusta 29,4% 80-90, kiinteistöjä 33 kpl, joista 14 huomautusta 42,4% 90-00, kiinteistöjä 23 kpl, joista 5 huomautusta 21,7% 00-04, kiinteistöjä 15 kpl, joista 4 huomautusta 26,7%

13 Nuohousalan Keskusliitto ry Kattoturvalaitteiden kunto vuosikymmenittäin Pohjois-Suomessa (alue 3) kpl kiinteistöt huomautettavaa vuosikymmen Kattoturvalaitteiden kunto vuosikymmenittäin Pohjois-Suomessa (alue 3) huomautettavaa (%) vuosikymmen Piipun kunto 8 kiinteistössä (5,1%) nuohoojan mielestä piippu vaatii kunnostusta 39 kohteessa (24,8%) oli nuohoojan mukaan piipunhattu. Nuohooja on todennut piipun hatun haittaavan työntekoa 9 kohteessa (23,1%)

14 Nuohousalan Keskusliitto ry Tuloskooste taulukoituna: KOKO MAA ETELÄ-SUOMI VÄLI-SUOMI POHJOIS-SUOMI Huomautettavaa 38,3 35,3 41,6 31,2 Talotyypeittäin omakotitalot 38,9 35,7 42,3 31,8 pari- ja rivitalot 33,3 31,8 34,4 37,5 kerrostalot 26,3 37,5 16,7 20 mökit 42,9 41, muut 31,9 28,6 36,8 28,6 Sijainnin mukaan taajama 35,3 33,8 36,4 37,3 maaseutu 41, ,4 26,7 piipun kunto 7 7,9 6,7 5,1 piipun hattu 30,8 21,9 34,9 24,8 hatun haitta 22,5 13,9 28,7 23,1 Vikaprosentit rakennusvuosittain: KOKO MAA ETELÄ-SUOMI VÄLI-SUOMI POHJOIS-SUOMI ,9 44, ,3 43,5 78, ,2 26,9 47, , , ,3 34,2 38,7 41, ,9 36,9 46,5 17, ,4 39,1 43,4 29, ,7 41,1 42, ,5 36,5 36,6 21, , ,2 26,7 Tulosten tarkastelua Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa puutteista koski talotikkaita, kattotikkaita ja kattosiltaa. Mikäli mainituissa turvalaitteissa oli huomautettavaa, oli syynä yleisesti niiden puuttuminen kokonaan. Oli myös mainintoja laitteiden huonosta kunnosta, huonosta kiinnittämisestä tai niihin kiinnitetyistä muista laitteista, kuten antenneista. Koko maan osalta huomautukset jaoteltuina havaittuihin virheisiin: Talotikkaista oli huomautettavaa 194:ssä tapauksessa, 33,7% virheistä Kattotikkaista oli huomautettavaa 202:ssä tapauksessa, 35,1% virheistä Kattosilloista oli huomautettavaa 157:ssä tapauksessa, 27,3% virheistä

15 Nuohousalan Keskusliitto ry Samassa kiinteistössä oli yleensä huomautettavaa useammasta eri kohdasta. Mikäli katto- eli lapetikkaat puuttuivat, puuttui yleensä myös kattosilta savupiipulle. Nuohoojat arvioivat suurimman osan puutteista vakavaksi haitaksi työnteolle. Mitä asialle voidaan tehdä? Uusien rakennusten kohdalla asia on yksiselitteinen; rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa kunnan rakennusviranomaisten tulee kiinnittää erityistä huomiota kattoturvalaitteisiin. Vanhempien rakennusten osalta tilanne onkin hankalampi. Ensisijainen toimintatapa on tietenkin asukkaiden valistus turvallisuusnäkökohtiin vedoten. Turvallisuus koskee ensisijaisesti asukasta itseään, mutta myös huoltohenkilökuntaa ja nuohoojia. Nuohoojien tulee jatkossakin oman työnsä ohessa valistaa ja opastaa asiakkaita hankkimaan oikeanlaiset turvalaitteet kiinteistöihinsä. Mikäli valistus ei tehoa, tulisi kuitenkin viranomaistahojen ottaa asia hoidettavakseen, koska nuohoojalla ei ole asian suhteen määräysvaltaa, vaikka hän onkin useimmiten se henkilö, joka puutteet turvalaitteissa ensimmäisenä huomaa. Nuohoojien havaintojen mukaan jo paloviranomaisen puhelinsoitto asukkaalle korjaa tilanteen suurimmassa osassa tapauksia. LIITTEET: Selvityksen saate Lomakepohja

16 Nuohousalan Keskusliitto ry LIITE 1 Kattoturvaselvitykseen osallistuville SELVITYS KATTOTURVALAITTEISTA JA NIIDEN TILASTA SUOMESSA VÄLISENÄ AIKANA Nuohousalan Keskusliitto on päättänyt selvittää, kuinka monessa kiinteistössä on vikoja ja puutteita kattoturvalaitteissa. Selvitys liittyy tulevaan kampanjaan, jolla pyritään siihen, että kiinteistön omistajat laittaisivat kattoturvalaitteet kuntoon. Tällä tavalla pyrimme turvaamaan nuohoojien kulun savupiipulle kiinteästi asennettuja tikkaita ja kattosiltoja pitkin kaikissa olosuhteissa ja kaikissa kiinteistöissä, myös vapaa-ajan asunnoissa. Yhteistyökumppaneiksi tavoittelemme eri kattoturvalaitteiden valmistajia ja myyjiä. Selvityshankkeeseen olemme päättäneet ottaa liiton ja paikallisyhdistysten luottamushenkilöitä eri puolilta Suomea. Tällä tavalla saamme koko maan kattavan ja määrältään riittävän suuren otoksen. Tarkoituksena on, että jokainen mukaan otettu nuohooja kirjaa lähetetyille kyselylomakkeille kaikki kiinteistöt, joissa hän käy tutkimusajankohtana ( ). HUOM.! myös ne kiinteistöt, joissa ei ole mitään huomautettavaa eli jokaisesta kiinteistöstä, jossa käydään, täytetään kyselylomake. Tällä tavalla saamme oikean prosenttiluvun siitä, kuinka monessa kiinteistössä asiat ovat kunnossa ja kuinka monessa on korjattavaa. Olemme arvioineet, että kukin nuohooja kävisi päivässä keskimäärin kymmenessä kiinteistössä. Tästä syystä olemme lähettäneet noin 100 kyselylomaketta/nuohooja. Pyydämme palauttamaan täytetyt lomakkeet alkavalla viikolla. Muistin virkistämiseksi oheisena on lyhennettynä kattoturvalaitteita koskevia määräyksiä ja ohjeita. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan F2 Rakennusten käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001, mukaan - Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu (kohta 5.2.2).

17 Nuohousalan Keskusliitto ry Katolle sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie (5.3.1), - Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoitettu kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittävän kestävät ja ne on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti (5.3.2) ja - Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enemmän kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyttäen. Koska tämä selvitys tehdään talvella, vapaa-ajan asuntoja otokseen ei juurikaan tule. Sen vuoksi pyydän, että arvioitte, kuinka monessa vapaa-ajan asunnossa on ilmennyt vikoja ja puutteita kattoturvalaitteissa. Luvun voitte ilmoittaa esimerkiksi prosentteina eli noin 40 % kesämökkikiinteistöistä. Ilmoittakaa arvioimanne prosenttiluku palauttaessanne lomakkeet liittoon. Oheisena on palautuskuori, jonka postimaksun liitto on maksanut. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta, puh. (09) Kiittäen etukäteen avustanne NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY Juhani Jyrkiäinen Jakelu Arto Hirvonen, Esa Karjalainen, Lauri Littman, Esko Penttilä, Pasi Seppänen, Harri Thil, Petteri Virranta, Juha Mettiäinen, Mika Uuttu Jukka Huumonen, Mikko Kalajoki, Hannu Keinänen, Tero Villanen, Petri Kuitunen, Kenneth Turpeinen, Juha Tuomi, Toni Vilén, Mauri Hirvonen, Harri Kangasmäki, Tapio Lehtimäki Seppo Hautaluoma, Ahti Korppinen, Lasse Korteniemi, Heikki Kärhä, Pekka Laine, Tenho Nissinen, Isto Rantanen, Lassi Suontama, Erik Svahn, Mika Toppinen, Alpo Turkulainen, Pasi Linja-aho

18 Selvitys kattoturvalaitteista ja niiden tilasta Suomessa välisenä aikana LIITE 2 Päivämäärä / Kysely 1. Kiinteistön osoite Kunta Kiinteistön sijainti Maaseutu Taajama 2. Kiinteistön tiedot Rakentamisvuosi (noin arvio, esim luvulla) rakennus 1 rakennus 2 rakennus 3 Talotyyppi o Omakotitalo o Pari-/rivitalo o Kerrostalo o Vapaa-ajan asunto o Muu, mikä 3. Havaitut viat ja puutteet talo- pelastus- katto- katto- suoja- savupiippu- muu *) tikkaat tikkaat tikkaat silta kaide tikkaat Kattoturvalaitteet puuttuvat kokonaan Kattoturvalaitteet vaurioituneet Kattoturvalaitteissa asennusvika Kattoturvalaitteissa vakava puute Kattoturvalaitteissa pieni puute *) Muu, mikä (este, haitta, esim. tv-antenni, puun oksat tms.) Ei havaittu vikoja eikä puutteita kattoturvalaitteissa

19 2 4. Savupiippu Muurattu Metallipiippu Tehdasvalmisteinen Sisäpiippu Kunnossa Korjausta vaativa Korjaustarpeen syy: 5. Piipunhatut Onko kiinteistössä piipunhattu: kyllä ei Jos on, niin millainen piipunhattu on o ruostumattomasta teräksestä tehty o tavallisesta raudasta / pellistä tehty o betonista tehty o muusta materiaalista tehty o kiinteä o avattava o haittaa työtekoa o ei haittaa työntekoa Muut havainnot: Nuohooja: