Hunttijärven koekalastus kurenuotalla

Transkriptio

1 Hunttijärven koekalastus kurenuotalla Uudenmaan ELY-keskus Petri Savola

2 Kannen kuva: Uudenmaan ELY-keskuksen kurenuottalautta siirtymätaipaleella apajalta toiselle Hunttijärvellä. Kuva: Hannu Lindberg 2

3 sisällysluettelo Kohteen kuvaus 5 Kurenuottaus koekalastusmenetelmä 5 Kurenuottauksen tulokset metrin syvyysvyöhyke metrin syvyysvyöhyke 9 yli 10 metrin syvyysvyöhyke 10 yhteissaalis 11 Tulosten tarkastelua 11 Jatkossa 15 Kalaistutukset 15 Kalastuksen järjestäminen ja säätely 15 Tehokalastukset nuotalla 16 Lähteet Liitteet 3

4 4

5 Kohteen kuvaus Mäntsälän Hunttijärvellä tehtiin samanlainen koekalastus edellisen kerran kesällä 2005 osana järven kunnostussuunnittelua. Tätä ennen oli Helsingin yliopisto tehnyt koeverkkokalastuksen vuonna Edellisen kurenuottauksen jälkeen Hunttijärvellä on tehty muutamina vuosina hoitokalastuksia nuotalla. Nämä tehokalastukset on tehty pääasiassa paikallisen aktiivien toimesta. Uudenmaan ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on antanut nuottauksiin lähinnä asiantuntija-apua. Koekalastuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia muutoksia Hunttijärven kalastossa tapahtunut kuluneen viiden vuoden aikana. Tässä raportissa keskitytään koekalastusmenetelmän ja sen tulosten selvittämiseen ja analysointiin. Koekalastus tehtiin samoin menetelmin edellisen kalastuksen kanssa. Hunttijärvi sijaitsee Mäntsälän kunnassa Levannon kylässä. Järvi kuuluu Mustijoen vesistöön ja on Mäntsälänjoen valuma-alueen latvajärviä. Järven pinta-ala on 150 hehtaaria, keskisyvyys on 4,9 ja suurin syvyys 13,3 metriä. Tilavuus on noin 7,3 miljoonaa m 3 Järven yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Järvi poikkeaa syvyytensä puolesta tämän alueen muista järvistä. Varsinkin itäreuna on hyvin jyrkkärantainen. Matalia ranta-alueita on vastaavasti länsirannalla ja järven pohjoispäässä. Kurenuottaus koekalastusmenetelmä Ennen koekalastuksen tekemistä järvi jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen, jotka olivat 0-3, 3-10 ja yli 10 metrin syvyiset alueet. Jokainen syvyysvyöhyke jaettiin lisäksi hehtaarin pyyntiruutuihin. Näistä ruuduista arvottiin pyyntiruudut. Tavoitteena oli että 10 % syvyysvyöhykkeen ruuduista kalastettaisiin. Taulukossa 1 on esitetty syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja ruutujen määrät. Kuvassa 1 on esitetty satunnaisesti arvottujen pyyntialueiden sijainti järvellä. syvyysvyöhyke pintaala ha ruutujen lukumäärä 0-3 m m 78 7 yli 10 m 20 2 yhteensä Taulukko 1. Syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja kalastusruutujen määrät Hunttijärven koekalastuksessa. Varsinainen koekalastus tehtiin kurenuotalla. Kurenuotta on saartopyydys, joka lasketaan järveen ympyrän muotoon. Kurenuotta vedetään siten että järven pohjalla kulkevassa alapaulassa olevien renkaiden läpi kulkeva kurenarua vetämällä saadaan nuotan pohja kiristettyä umpeen, jolloin nuotan sisäpuolella olleet kalat jäävät saaliiksi. Kurenuottauksessa käytettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennettua nuottalauttaa. Lautalla on kurenuotan lisäksi sähkömoottorista voimansa saava kureköyden vetorumpu ja saaliin käsittelyyn tarkoitettu lajittelupöytä. Lisäksi tulokset voidaan ajan säästämiseksi tallentaa suoraan kannettavalle tietokoneelle. 5

6 Kuva 1. Hunttijärvellä vedettyjen kurenuotta-apajien sijainti. 0-3 m syvyysvyöhyke 4 pyyntialuetta 3-10 m syvyysvyöhyke 7 pyyntialuetta yli 10 m syvyysvyöhyke 2 pyyntialuetta 6

7 Käytössä olleiden kurenuottien korkeudet olivat 8,5 ja 13 metriä. Jokaisen nuotan liinojen solmuvälit ja pituudet ovat samat. Kurenuottien pituus on 160 metriä ja nuotan kalastama alue on kooltaan 0,2 hehtaaria. Nuottien peräosan pituus on noin 20 metriä ja solmuväli 6 millimetriä. Nuotan alku pään liinojen solmuvälit ovat 8 ja 10 millimetriä. 8 mm havasta on nuotassa noin 90 metriä ja 10 mm liinoja noin 50 metriä kuva 2. kurenuottaa vedetään lautalle ja samaan aikaan edellisen vedon saalista lajitellaan ja punnitaan. Kurenuotalla kalastettaessa pyritään siihen että nuotta on niin syvä että se ulottuu pinnasta pohjaan saakka. Tällöin estetään kalojen karkaaminen nuotan alta. Kurenuottauksen edut perinteiseen verkoilla tapahtuvaan koepyyntiin ovat saaliin vähäisempi valikoituneisuus, lähes kaikkien kalalajien yhtä tehokas kalastettavuus ja mahdollisuus saada tietoa sekä kalojen lajisuhteista että määrästä järvessä. Kuva 3. Hunttijärven kuhia odottamassa punnitusta ennen laskua takaisin järveen. Kuva Hannu Lindberg 7

8 Kurenuottauksen tulokset Koekalastuksessa nuotattiin yhteensä 13 apajaa (kuva 1), joista saatiin yhteensä noin 148,6 kiloa kalaa. Tästä määrästä vapautettujen petokalojen osuus oli 38,5 kg. Saalissa oli edustettuna kuusi kalalajia särki, salakka, lahna, ahven, kiiski ja kuha. Saaliista eroteltiin vesiastioihin, petokaloiksi luettavat, yli 10 cm pituiset kuhat ja 15 sentin pituiset ahvenet. Petokalat vapautettiin punnituksen jälkeen takaisin järveen. Muu osa saaliista lajiteltiin kokonaisuudessaan. Lajeittain kaloista punnittiin kokonaispaino. Kalojen lukumäärät laskettiin kustakin lajista otetun 200 kappaleen näyte-erän keskipainon perusteella, mikäli kaloja oli näytteessä enemmän kuin 200 kappaletta. Apajakohtaiset saalispöytäkirjat ovat tämän raportin liitteenä. Tulokset käsitellään jäljempänä ensin syvyysvyöhykkeittäin ja lisäksi yhteenvetona kaikilta alueilta. Kuva 4 Hunttijärven koekalastuksen saalisjakauma. syvyys O 2 mg/l T 0 C O 2 % 0 12,5 24, ,8 24, ,5 24, ,5 24, ,9 24, ,5 19, ,5 14, ,2 11, ,4 9, ,2 6, ,0 6, ,8 6,3 7 11,6 0,3 5,9 2 taulukko 2. Hunttijärven happipitoisuus kuva 5. Hunttijärven Happiprofiili. Syvänteen alusveden happipitoisuuden parantaminen vaatisi mahdollisesti hapetuslaiteiden käyttöä. 8

9 Nuottausten aikana mitattiin myös veden happipitoisuus ja lämpötila happimittarilla. Pintaveden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea lähes 25 astetta. Lämpötilan harppauskerros oli noin viiden metrin syvyydellä. Happipitoisuudet olivat harppauskerrokseen asti korkeat. Harppauskerroksen alapuolella happipitoisuus laski jyrkästi ja alusvesi oli syvännealueella käytännössä hapeton viittä metriä syvemmillä alueilla. 0-3 metrin syvyysvyöhyke Järven matalimmilla alueilla nuotattiin yhteensä neljä apajaa. Taulukossa 2 on esitetty rantaalueiden saalistilasto. Matalien ranta-alueiden valtalajit olivat ahven ja särki. Ahvenen osuus lukumäärästä oli 66 % ja särjen 22 %. Painon osalta jakaumat olivat toisin päin, särkikaloja saaliista oli 66 %. Alueen yksikkösaaliit olivat 59 kg/ha ja kpl/ha. Matalilta alueilta saadaan yleensä runsaimmin pienikokoisia kaloja mutta nyt poikkeuksellisesti suurimmat kalatiheydet olivatkin 3-10 metrin syvyysvyöhykkeellä. Kalojen keskipaino oli matalilla alueilla 5,9 grammaa. Kalojen siirtymiseen matalasta syvempiin vesiin saattoi vaikuttaa poikkeuksellisen lämmin vesi. Pintavesi oli noin 25 asteista aina viiden metrin syvyydellä olleeseen harppauskerrokseen asti, josta veden lämpötila alkoi nopeasti alentua syvemmälle mentäessä. Petokaloja matalien alueiden saaliissa oli yhteensä 102 kappaletta ja jotka painoivat noin 9,9 kiloa. Taulukossa 3 on esitetty tarkemmat lajikohtaiset kalamäärät. Nuotan mukana nousi myös runsaasti pohjasedimentin pinnalla olleita järvisimpukoita. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,6 22 % 40 % ,7 salakka ,3 3 % 4 % 278 2,6 lahna ,0 5 % 22 % ,8 ahven ,7 66 % 19 % ,3 kiiski ,5 4 % 2 % 365 1,3 kuha ,2 1 % 13 % 79 7,7 yhteensä ,9 100 % 100 % ,3 Taulukko 3. Hunttijärven 0-3 metrin syvyysvyöhykkeen koekalastussaalis metrin syvyysvyöhyke Järven keskialueella kalastettiin yhteensä seitsemässä ruudussa. Kokonaissaalis oli noin 98,9 kiloa ja lähes kappaletta. Tämän alueen yksikkösaaliit olivat korkeimmat, hehtaarisaalis oli 70,7 kiloa ja yli kappaletta. Petokalojen osuus oli 27,8 kiloa ja 89 kappaletta. Nuotattua aluetta kohden laskettuna saalis oli noin 71 kg/ha ja kpl/ha. Saaliissa oli mukana myös kaksi täplärapua. Taulukossa 4 on esitetty syvyysvyöhykkeen kokonaissaalis. 9

10 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,1 1 % 5 % 324 3,3 salakka ,1 2 % 5 % 448 3,2 lahna ,8 5 % 43 % ,6 ahven ,8 91 % 25 % ,4 kiiski ,0 0 % 0 % 55 0,2 kuha ,2 0 % 23 % 38 16,1 yhteensä ,9 100 % 100 % ,7 Taulukko metrin syvyysalueen kurenuottasaaliin jakautuminen lajeittain yli 10 metrin syvyysvyöhyke Syvänteellä suoritetuissa kurenuottauksissa saalis koostui lähinnä pelkästään tämän vuoden ahvenen poikasista. Saaliista vapautettiin kolme petokalaa, jotka painoivat yhteensä 820 grammaa. Syvänteellä hehtaarisaalissaalis oli vain noin 5,7 kg. Useimmissa koekalastuskohteissa kalamäärät alenevat juuri syvänteissä. Tähän on ehkä syynä huonompi ravintotilanne. Usein tällaisten rehevien järvien pienialaisten syvänteiden pohjat ovat niukkahappisia tai kokonaan hapettomia suuren osan vuodesta, kevät- ja syystäyskiertoa lukuun ottamatta. Näin ollen pohjaeläinten ja sitä myötä pohjaravintoa käyttävien kalojen määrät ovat pienempiä kuin matalammilla alueilla, joilla hapen määrä alusvedessä on riittävä ympäri vuoden. Hunttijärvellä syvänteen hapeton kerros alkoi 5 metrin syvyydeltä. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,5 0 % 2 % 5 0,1 salakka ,0 0 % 1 % 5 0,0 lahna ,1 1 % 13 % 20 0,7 ahven ,0 99 % 51 % ,9 kiiski ,7 0 % 0 % 8 0,0 kuha ,0 0 % 33 % 5 1,8 yhteensä ,9 100 % 100 % ,7 Taulukko 5. Hunttijärven syvänteellä vedettyjen kahden kurenuotta-apajan saalis 10

11 yhteissaalis Kokonaissaalis oli 148,5 kiloa, josta petokalojen osuus 38,5 kiloa. Koekalastuksen perusteella kalasto näyttäisi olevan hieman särkikalapainotteinen. Kokonaissaalin painosta särkikalojen osuus on 56 %. Vaikka ahvenkalojen osuus kokonaissaaliissa on melko korkea, tilannetta huonontaa se että yli 70 % ahvenista pienikokoista, tämän vuoden poikasta. kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki % 16 % 860 9,1 salakka % 4 % 327 2,5 lahna % 36 % ,5 ahven % 23 % ,3 kiiski % 1 % 143 0,5 kuha % 20 % 45 11,3 yhteensä % 100 % ,1 Taulukko 6. Hunttijärven 13 kurenuotta-apajan yhteissaalis. Tulosten tarkastelua Kuvissa 6-9 on esitetty sama mittakaavaisissa kuvissa eri syvyysvyöhykkeiden yksikkösaaliit. Yksikkösaalis tarkoittaa sitä että saalis suhteutetaan pinta-alaan tai pyyntiponnistukseen, jotta tulosten vertailu eri pyyntipaikkojen ja -aikojen välillä helpottuu. Punaiset pylväät kuvaavat kalojen lukumäärää ja siniset pylväät kalojen painoa nuotattua pinta-alaa kohti laskettuna. Kuvista käy ilmi eri osa-alueiden väliset erot. Matalilla alueilla erot lajien kalamäärien välillä olivat pienimmät. Kesialueella taas näkyy selvästi ahvenen keväällä syntyneiden poikasten suuri osuus lukumäärästä. Tällä vyöhykkeellä saaliissa oli myös runsaasti erikokoisia lahnoja, joukossa isojakin yksilöitä. kuva 6. Ranta-alueiden saalis oli osa-alueista tasaisimmin jakautunut. Aikaisempaan vuoden 2005 koekalastukseen verrattuna kalamäärät olivat kuitenkin selkeästi alhaisemmat. 11

12 kuva metrin syvyysvyöhykkeen yksikkösaalit olivat järven korkeimmat. Lahnan yksikkösaaliin paino menee juuri asteikon ulkopuolelle g/ha. Kuva 8. Syvänteellä kalamäärät olivat erittäin alhaiset. Tähän merkittävänä osasyynä oli alusveden hapettomuus. kuva 9. Kokonaissaaaaliin painon osalta yksikkösaalis oli noin 30 % alhaisemmaksi kuin edellisellä koekalastuskerralla Lukumäärän suhteen tilanne on päinvastoin. Erittäin runsas ahven poikasten määrä nosti yksikkösaaliin lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. 12

13 kuva 10. Vuosien 2005 ja 2010 koekalastussaaliiden lukumääräisen yksikkösaaliiden vertailu lajikohtaisesti. Kuvasta voi todeta että särjen, salakan ja kuhan kappalemäärät ovat vähentyneet ja lahnan ja ahvenen lisääntyneet. kuva 11. sama vertailu kuin edellisessä kuvassa mutta nyt painon osalta kertoo samaa paitsi että aikaisempaan verrattuna tänä vuonna kuhasaalis oli edellistä kertaa parempi isojen kuhien osalta mutta erittäin huono tämän kesän poikasten osalta. Saaliissa oli vain neljä kapppletta tämän vuoden kuhan poikasia. kuva 12. Yksikkösaaliin lukumäärän syvyysvyöhykkeittäinen vertailu edelliseen koekalastukseen osoittaa lähinnä ahven suuren ikäluokan vaikutuksen tulokseen. 13

14 kuva 13. painoyksikkösaalis oli edellistä koekalastuskertaa alhaisempi. Edelliseen koekalastukseen verrattuna kalasto on jonkin verran muuttunut. Painon osalta saalis oli noin 30 % alhaisempi kuin edellisellä kerralla mutta lukumäärän osalta on tullut 40 % nousu. Tosin muiden kuin ahvenen (lukumäärä noussut yli 300 %) ja lahnan noin (90 %) osalta ovat lukumäärätkin laskeneet. Ahvenen osalta kyse on keväällä hyvin onnistuneen lisääntymisen aiheuttamasta piikistä, koska suurin osa kaloista oli tämän vuoden poikasia. Suurin osa näistä poikasista kuitenkin kohtaa luonnollisen kuoleman tulevan syksyn ja talven aikana. Lahnan osalta tilanne on kuitenkin todellisempi, sillä saaliissa oli usean eri ikäluokan kaloja. Edelliseen koekalastukseen verrattuna petokalakokoisten kuhien määrä oli lisääntynyt reilusti. Tosin haukia tai madetta ei saatu nyt lainkaan. Järveen istutettuja siikoja ei saatu tämän vuoden koekalastuksessa. Hannu Lindbergin kertoman mukaan syksyn verkkopyynneissä, vesien viilennyttyä, siikoja ja myös haukia on kuitenkin saatu kohtalaisesti. Koekalastuksen petokalaindeksi eli F/C suhde on 2,9. Luku on sinänsä erinomainen. Tämä luku kertoo siis kuinka paljon petokaloja on suhteessa niiden ravinnokseen käyttämiin kaloihin. Suhde antaa karkean kuvan järven kalakannasta. Mikäli suhde on yli 7, petokaloja on selvästi liian vähän hoitamaan pikkukalojen harvennusta kyllin tehokkaasti. Mikäli arvo on 2-7, petokalojen määrä on hyvissä olosuhteissa riittävä. Jos suhde on alle 2, voi petokaloja olla jopa liikaa. Petokalaindeksi ei kuitenkaan huomioi petokalojen ja niiden ravintokohteiden sopivuutta toisilleen. Esimerkiksi mikäli petokalat ja ravintokohteet ovat järven eri osa-alueilla, tai ravinto on petokaloille väärän kokoista, niin hyväkään F/C-suhde ei tuo toivottua lopputulosta eli luontaisesti tasapainoista kalakantaa. Huolestuttavaa kuitenkin tämän vuoden osalta oli kuhan poikasten puuttuminen saaliista. Kuhan poikasia oli vain neljä kappaletta kun edellisessä koekalastuksessa niitä oli yli 4500 kappaletta. Kuhan poikasten puuttumiseen syitä voi olla monia. Kutukaloja näyttäisi järvessä kuitenkin olevan ihan riittävästi. Onko keväällä, ennen kuhan poikasten kuoriutumista syntynyt ahvenen suuri ikäluokka, mahdollisesti aiheuttanut ravinto- ja elintilakilpailua ja kuhan poikaset tämän vuoksi olisivat hävinneet. Järvessä on myös Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen (Malinen T. ym 2009) mukaan runsaasti sulkasääsken toukkia. Nämä hyönteistoukat kilpailevat eläinplanktonravinnosta kalanpoikasten kanssa. Sulkasääsken toukat pystyvät elämään syvänteen alusveden niukkahappisissa olosuhteissa, turvassa kalojen aiheuttamalta saalistukselta. 14

15 Haukien puuttuminen saaliista johtuu lähinnä siitä että ne oleskelivat luultavasti niin matalilla alueilla lähellä rantaa ja kasvillisuuden seassa, ettei kurenuotta niitä tavoittanut. Näyttäisi siltä että järven kokonaiskalamäärä olisi hivenen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Petokalakokoisten ahventen ja kuhien määrä on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi edellisestä kerrasta. Helsingin yliopistossa (Vinni M. 2009) tehty kuhan kasvuselvitys tukee myös kuhakannan runsautta ja kuhien nopeaa kasvua. Aikaisemman koekalastuksen yhteydessä oli merkkejä petokaloihin kohdistuneesta kovasta kalastuspaineesta. Nyt tilanne näyttää petokalojen suhteen paremmalta. Jatkossa Kalaistutukset Jos Hunttijärven kuhan lisääntyminen epäonnistuu useana perättäisenä vuotena, on ehkä syytä miettiä tuki-istutuksia hyvin tuottoisan kuhakannan ylläpitämiseksi. Istutuksilla voidaan kuhan kohdalla korjata osittain huonojen ja hyvien lisääntymiskesien välisiä eroja. Suositeltava istutusmäärä täydennysistutuksessa, jossa järvessä olevaa kuhakantaa halutaan vahvistaa, on poikasta hehtaaria kohden. Hunttijärvellä tämä tarkoittaisi noin poikasen istuttamista tarpeen mukaan vuosittain. Hunttijärveen on istutettu myös useita eri siikamuotoja. Hyöty planktonia syövien kalojen istuttamisesta järveen, josta on juuri poistettu planktonia syöviä kaloja, perustuu siihen ajatukseen että esimerkiksi siiat käyttävät osan siitä tilasta, joka muuten helposti täyttyisi salakalla, lahnalla ja särjellä. Näin osa planktonia syövistä kaloista olisi arvokalaa ja lisäisi järven virkistysarvoa. Suositeltava siian istutustiheys rehevään Eteläsuomalaiseen järveen on kesänvanhaa poikasta hehtaaria kohti. Parhaiten Hunttijärvessä näyttäisi kasvavan Peled-siika. Vaikka koekalastuksen saaliissa ei yhtään haukea ollut, hauen istutukset tuskin ovat tarpeen. Hunttijärven pohjois- ja länsiosissa näyttäisi olevan kuitenkin runsaasti hauen luontaiseen lisääntymiseen ja oleskeluun soveltuvia alueita. Kalastuksen järjestäminen ja säätely Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta on asettanut verkkokalastukseen pienimmäksi sallituksi solmuväliksi 45 millimetriä ja rajoittanut myytävien verkkomerkkien määrän kahteen taloutta kohti. Lisäksi kuhan alamittaa on nostettu 40 senttiin. Verkkokalastuksen lisäksi Hunttijärvellä kalastetaan kuhaa myös melko runsaasti uistelemalla. Koekalastuksen tulosten valossa näyttäisi kuitenkin että kuhakanta kestäisi melko hyvin nykyisen suuruisen kalastuspaineen. Nykyisen tiedon mukaan kuhan riittävän lisääntymisen turvaamiseksi ja nopean kasvun hyödyntämisen lisääntyneenä saaliina, tulisi verkkokalastuksessa käytettävien solmuvälien olla millimetriä. Tämän raportin liitteenä on kaksi aiheesta Suomen kalastuslehden vuoden 2008 numerossa 7 julkaistua artikkelia. Verkkojen solmuvälin nosto millimetriin, aiheuttaa ongelmia siian kalastuksen kanssa. Siikaa on Hunttijärveen istutettu vuosittain ja on toinen Hunttijärven kotitarvekalastajien tavoittelemis- 15

16 ta lajeista. Istutuksissa käytetty Peled-siika nopeakasvuisena ja kookkaana lajina soveltuu kalastettavaksi ainakin vielä 50 millimetrin solmuvälin verkoilla. Kokonaisuudessaan petokaloihin ja siikaan kohdistuva kalastus tuskin on Hunttijärvellä liian tehokasta mutta kuhan suojelun osalta tärkeimmät osa-alueet ovat tarpeeksi suuret verkon solmuvälit ja kalojen talviajan oleskelualueiden täyteen verkottamisen estäminen sekä vapavälinein saatujen alamittaisten kuhien vapauttaminen. Osakaskunta on myös panostanut näkyvään ja aktiiviseen kalastuksen valvontaan. Tehokalastus nuotalla Hunttijärvellä on mahdollisuus käyttää Mäntsälä-Pornaisten kalastusalueen nuottakalustoa. Nuottauksilla tulee keskittyä Hunttijärven valtalajien särjen ja lahnan poistoon. Syysnuottauksella pystytään vaikuttamaan erittäin tehokkaasti syvänteisiin parveutuvan särjen määriin. Nuottaukset voidaan toteuttaa myös yhdessä siten että kalastusalueen nuotan lisäksi järvellä on myös ELY-keskuksen nuottakalusto. Silloin on mahdollisuus saada asiantuntijaohjausta myös okalastusalueen nuotan käyttöön ja pyyntiteho saadaan kaksinkertaistettua. Tämä järjestely vaatii kuutta talkootyöntekijää kahden sijasta. Lahnan kohdalla taas talvinuottaus on osoittautunut tehokkaimmaksi menetelmäksi. Talvinuottauksiin on mahdollista saada apua Uudenmaan ELY-keskukselta. Hunttijärven kalamäärä ei näyttäisi olevan erittäin runsas vaan muutaman vuoden välien toteutettu tehokas kalastus auttaisi hillitsemään särkikalojen runsastumistaipumusta. Nuotattaessa särkikaloja tulisi poistaa 4-6 tonnia keralla. Tämä vastaa kilon poistumaa hehtaarilta. Tämä yhtenä hoitotoimenpiteenä mahdollisen hapetuksen ja valuma-alueiden kunnostusten kanssa yhdessä voisi se olla riittävä lisäpotku järven tilan paranemiselle. Tehokalastusten yhteydessä tulee koko ajan seurata kalakannan määrää ja lajikoostumusta saaliista otettavilla näyte-erillä. Kun yhdistetään tiedot nuottauksen saaliista ja aina nuottauksen apuna käytettävästä kaikuluotauksesta, voidaan tarkentaa sekä käsitystä järvessä olevan kalan määrästä että hoitokalastuksen tarpeesta ja poistettavasta kalamäärästä. Nuottasaaliista otettujen saalisnäytteiden avulla saadaan selville eri lajien osuudet kokonaissaalista. Jotta nuottaus olisi tehokasta, se edellyttää kaikuluotaimen käyttöä ennen nuottausta. Näin kalaparvet voidaan paikallistaa ennen nuotan vetoa. Kalastusalueen nuottakalustoa tulisikin täydentää hankkimalla Kuha-veneeseen riittävän hyvä kaikuluotain. 16

17 Lähteet: Malinen T., Vinni M., Antti-Poika P., Tuomaala A. Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet Vinni M., Malinen T. Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet Muuta alan kirjallisuutta: Vesi- ja ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteri, Hertta Koli L, Retkeilijän kalaopas, Otava. Viides painos Torpström H, Lappalainen K M. Järvien biomanipulaation perusteita ja käytännön mahdollisuuksia. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, nro Somppi K. Hoitokalastusopas. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja nro Kilpinen K. Kalaveden hoito - opastusta osakaskunnille ja kalastusalueille. Kalatalouden keskusliitto nro Ulvi, T. Lakso, E. (toim). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus, ympäristöopas Sammalkorpi I, Keto J, Kairesalo T, ym. Vesijärviprojekti , ravintoketjukunnostus, tutkimukset ja toimenpidekulut. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, no Ilmavirta V. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Yliopistopaino

18 Liitteet Liite 1. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Kuhakantojen hoito ja kalastuksen säätely kalastusalueen näkökulmasta Liite 2. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Hjälmarenilla alamitan nosto yli tuplasi kuhasaaliit. Liite 3. syvyysaluekohtaiset kurenuottauspöytäkirjat 18

19 Liite 1 19

20 20

21 Liite 2 21

22 22

23 KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke 0-3 m 52 ha Päiväys: ; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160 m Liite 3 Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 0,8 ha saalis nuotatulta alueelta 59,3 kg/ha kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 12,4 kg/ha HUOM: saaliissa runsaasti järvisimpukkaa 242 kpl/ha yhteissaalis pinta-ala 0,80 ha keskisyvyys 2,3 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl kg nuotatulta alalta suhteutettu saalis paino kpl g % % kpl/ha kg/ha kpl/10 3 m 3 g/m 3 särki 10, % 51 % , salakka 9, % 6 % 278 2, lahna 27, % 27 % , ahven 1, % 14 % , kiiski 3, % 3 % 365 1, kuha 19, % 0 % 3 0, yhteensä 4, % 100 % , vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven % 39 % 51 4, kuha % 61 % 76 7, yhteensä % 100 % , F/C 3,8 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,6 22 % 40 % ,7 salakka ,3 3 % 4 % 278 2,6 lahna ,0 5 % 22 % ,8 ahven ,7 66 % 19 % ,3 kiiski ,5 4 % 2 % 365 1,3 kuha ,2 1 % 13 % 79 7,7 yhteensä ,9 100 % 100 % ,3 23

24 keskisyvyys 2,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 7 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 73 % salakka , % 3 % lahna , % 14 % ahven , % 5 % kiiski , % 5 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 0 % 0 % kuha % 100 % yhteensä % 100 % keskisyvyys 2,2 metriä APAJA 2. ruutu no. 13 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 60 % salakka , % 3 % lahna , % 13 % ahven , % 22 % kiiski , % 1 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yhteensä % 0 % keskisyvyys 1,8 metriä APAJA 3. ruutu no. 23 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 30 % salakka , % 5 % lahna , % 46 % ahven , % 17 % kiiski , % 1 % kuha , % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha yhteensä % 0 % 24

25 keskisyvyys 2,8 metriä APAJA 4. ruutu no. 44 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 5 % salakka , % 72 % lahna , % 16 % ahven , % 7 % kiiski 0, % 0 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yhteensä % 0 % 25

26 KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke 3-10 m 78 ha Päiväys: ; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 1,4 ha HUOM: suurin kuha painoi noin 3300 g, saaliissa myös 2 kpl täplärapuja. Saalis nuotatulta alueelta 70,7 kg/ha kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 19,9 kg/ha 64 kpl/ha yhteissaalis pintaala 1,40 ha keskisyvyys 4,8 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 10, % 6 % 324 3, salakka 7, % 6 % 448 3, lahna 23, % 60 % , ahven 0, % 27 % , kiiski 3, % 0 % 55 0, kuha 11, % 0 % 4 0, yhteensä 2, % 100 % , vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven % 19 % 29 3, kuha % 81 % 34 16, yhteensä % 100 % 64 19, F/C 2,6 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,1 1 % 5 % 324 3,3 salakka ,1 2 % 5 % 448 3,2 lahna ,8 5 % 43 % ,6 ahven ,8 91 % 25 % ,4 kiiski ,0 0 % 0 % 55 0,2 kuha ,2 0 % 23 % 38 16,1 34 yhteensä ,9 100 % 100 % ,7 26

27 keskisyvyys 5,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 1 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 0 % salakka , % 11 % lahna , % 29 % ahven , % 59 % kiiski , % 0 % kuha , % 0 % 10 yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha yhteensä % 0 % keskisyvyys 4,2 metriä APAJA 2. ruutu no. 19 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 3 % salakka , lahna , ahven , kiiski , kuha , % 0 % yhteensä , % 3 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yhteensä % 0 % keskisyvyys 5,1 metriä APAJA 3. ruutu no. 23 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 1 2 2, % 0 % salakka , % 33 % lahna , % 27 % ahven , % 40 % kiiski 2 7 3, % 0 % kuha 1 0 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven % 27 % kuha % 73 % yhteensä % 100 % 27

28 keskisyvyys 5,2 metriä APAJA 4. ruutu no. 29 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 8 % salakka , % 13 % lahna , % 43 % ahven , % 36 % kiiski 0, % 0 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven % 87 % kuha % 13 % yhteensä % 100 % keskisyvyys 4,8 metriä APAJA 5. ruutu no. 42 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 17 % salakka , % 6 % lahna , % 72 % ahven , % 5 % kiiski 3 8 2, % 0 % kuha , % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yhteensä % 0 % keskisyvyys 4,3 metriä APAJA 6. ruutu no. 53 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 5 % salakka , % 1 % lahna , % 74 % ahven , % 20 % kiiski , % 0 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha suurin 3300 yhteensä % 0 % 28

29 keskisyvyys 4,8 metriä APAJA 7. ruutu no. 67 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 6 % salakka , % 6 % lahna , % 5 % ahven , % 82 % kiiski , % 1 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vapautetut kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yhteensä % 0 % 29

30 KURENUOTTAUSRAPORTTI syvyysvyöhyke yli 10 m 20 ha Päiväys: ; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 13*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 0,4 ha Saalis nuotatulta alueelta 5,7 kg/ha kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 2,1 kg/ha 8 kpl/ha HUOM: yhteissaalis pinta-ala 0,40 ha keskisyvyys 11,2 metriä kokonaissaalis saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 27, % 4 % 5 0,1 0 5 salakka 7, % 1 % 5 0,0 0 1 lahna 37, % 21 % 20 0, ahven 0, % 74 % , kiiski 3, % 1 % 8 0,0 0 1 kuha 0, % 0 % 0 0,0 0 0 yhteensä 1, % 100 % , vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven % 10 % 3 0,2 0 8 kuha % 90 % 5 1, yhteensä % 100 % 8 2, F/C 1,8 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki ,5 0 % 2 % 5 0,1 salakka ,0 0 % 1 % 5 0,0 lahna ,1 1 % 13 % 20 0,7 ahven ,0 99 % 51 % ,9 kiiski ,7 0 % 0 % 8 0,0 kuha ,0 0 % 33 % 5 1,8 yhteensä ,9 100 % 100 % ,7 30

31 keskisyvyys 11,5 metriä APAJA 1. ruutu no. 5 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki 0, % 0 % salakka 1 7 7, % 1 % lahna , % 8 % ahven , % 91 % kiiski 0, % 0 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vap. kpl g kp kpl % kg % ahven 0 kuha yht % 0 % keskisyvyys 10,8 metriä APAJA 2. ruutu no. 14 pinta-ala 0,2 ha saalisotanta kokonaissaalis laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino g % % särki , % 8 % salakka 1 7 7, % 1 % lahna , % 35 % ahven , % 55 % kiiski , % 2 % kuha 0, % 0 % yhteensä , % 100 % vap. kpl g kp kpl % kg % ahven kuha yht % 0 % 31

32 KURENUOTTAUSRAPORTTI yhteissaalis Päiväys: ; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Apajia 13 Pyydykset: 8,5 ja 13*160 m Järven pinta-ala 150 ha Nuotattu alue 2,6 ha Saalis nuotatulta alueelta 57,1 kg/ha kpl/ha petokaloja nuotatulla alueella 14,8 kg/ha 75 kpl/ha HUOM: sinilevä 1, ei limalevää yhteissaalis nuotattu pintaala 2,6 ha keskisyvyys 6,1 metriä kokonaissaaliit saalis syvyyteen laji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis paino g % % kpl/ha kg/ha kpl g särki 10, % 21 % 860 9, salakka 7, % 6 % 327 2, lahna 24, % 48 % , ahven 0, % 23 % , kiiski 3, % 1 % 143 0, kuha 13, % 0 % 3 0, yhteensä 2, % 100 % , vapautetut kpl g kp kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl g ahven % 24 % 32 3, kuha % 76 % 43 11, yhteensä % 100 % 75 14, F/C 2,9 kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/ha särki % 16 % 860 9,1 salakka % 4 % 327 2,5 lahna % 36 % ,5 ahven % 23 % ,3 kiiski % 1 % 143 0,5 kuha % 20 % 45 11,3 yhteensä % 100 % ,1 32