RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET 5

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Lukijalle 2 1. RYHMÄN JÄSENET 3 2. RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN 3 3. RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTAJÄSENYYDET JA ERÄIDEN MUIDEN ELINTEN SOSIALIDEMOKRAATTISET JÄSENET Suuri valiokunta 3 Perustuslakivaliokunta 3 Lakivaliokunta 3 Ulkoasianvaliokunta 4 Valtiovarainvaliokunta 4 Valtiovarainvaliokunnan jaostot 4 Talousvaliokunta 4 Hallintovaliokunta 4 Sivistysvaliokunta 4 Maa- ja metsätalousvaliokunta 4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 4 Työ- ja tasa-arvoasianvaliokunta 4 Liikennevaliokunta 4 Puolustusvaliokunta 4 Ympäristövaliokunta 4 Tulevaisuusvaliokunta 5 Tarkistajat 5 Pankkivaltuutetut 5 Vakuusrahaston valtuusto 5 Kelan valtuutetut 5 Yleisradion hallintoneuvosto 5 Eduskunnan tilintarkastajat 5 Suomen Pankin tilintarkastajat 5 Valtiontilintarkastajat 5 Eduskunnan kirjasto RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET 5 5. RYHMÄN KOKOUKSET 5 6. KANSAINVÄLISET YHTEYDET 7 Pohjoismaiden neuvosto 7 Euroopan neuvosto 7 ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous/ Suomen valtuuskunta 7 SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa 7 Parlamenttien välisen liiton Suomen valtuuskunta (IPU) 7 Ryhmän edustajien osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 7 Muu kansainvälinen toiminta 8 7. RYHMÄN KANNANOTOT JA LAUSUNNOT 8 KANNANOTOT 8 Pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä asuntopolitiikkaan 8 Sosiaali- ja terveyspalveluihin saatava lisää rahaa 8 Sd-hallitusryhmälle 9 Lisäpanostuksia ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja työvoimapolitiikkaan 9 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ilmaisee osanottonsa USA:n kansalle ja terrorismin uhrien omaisille ja läheisille. 10 LAUSUNNOT 10 Kansaneläkelaitoksen hallinnon kehittäminen 10 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lausunto Lääkekorvaustyöryhmä 2000:n loppuraportista HALLITUSRYHMIEN SOPIMUKSET 12

2 9. RYHMÄN ALOITTEET JA KIRJALLISET KYSYMYKSET RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta Lakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Talousvaliokunta Hallintovaliokunta Sivistysvaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta Liikennevaliokunta Puolustusvaliokunta Ympäristövaliokunta Tulevaisuusvaliokunta RYHMÄTOIMISTON HENKILÖKUNTA RYHMÄTOIMISTON LAATIMAT RUUSUINFOT V Viikkomuistiot 37 Sos.dem. kansanedustajien avustajainfot 37 Luentoja ja koulutusta MUUT INFOT JA TILAISUUDET VUONNA Valiokuntamatka 37 Tapahtumia 37

3 Vuosi 2001 oli työntäyteinen, vaikka yksiäkään vaaleja ei ajoittunut tuolle vuodelle. Ryhmä sai uuden jäsenen. Kansanedustaja Risto Kuisma siirtyi ryhmän jäseneksi vuoden 2001 alussa. Ryhmä osallistui aiempia vuosia kiinteämmin vuoden 2002 valtion talousarvion valmisteluun. Kevätistuntokauden ajan teki työtä puolueen johdon ja ryhmän yhteinen työryhmä puheenjohtaja Lipposen johdolla. Kevätistuntokausi päättyi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ja hallituksen sopimukseen budjetin painopisteistä. Sopimus oli historiallinen. Sopimukseen sisältyneet budjettilisäykset kirjattiin eduskunnalle annettuun valtion talousarvioon. Valiokuntien käsittelemistä asioista nousi kiinnostavimmiksi parisuhdelaki ja Kemira Oy:tä koskevat järjestelyt. Syysistuntokautta varjosti USA:ssa tapahtuneet terrori-iskut. Eduskuntaryhmä ilmaisi asiasta osanottonsa USA:n kansalle ja terrorismin uhrien omaisille ja läheisille annetulla kannanotolla. Eduskunnassa helmikuun 28. päivänä helmikuuta 2002 Sisko Seppä pääsihteeri

4 Ryhmässä oli kansanedustajaa. Heistä naisia on 21 ja miehiä 31. Kansanedustaja Risto Kuisma palasi ryhmään Ryhmän jäsenet: Jouni Backman Mikko Elo Tarja Filatov Jukka Gustafsson Tuula Haatainen Klaus Hellberg Rakel Hiltunen Susanna Huovinen Liisa Jaakonsaari Ulla Juurola Reijo Kallio Antti Kalliomäki Erkki Kanerva Saara Karhu Tapio Karjalainen Tarja Kautto Antero Kekkonen Kimmo Kiljunen Valto Koski Marjaana Koskinen Johannes Koskinen Risto Kuisma Lauri Kähkönen Esa Lahtela Reijo Laitinen Paavo Lipponen Leena Luhtanen Jukka Mikkola Raimo Mähönen Sinikka Mönkäre Kalevi Olin Heli Paasio Pirkko Peltomo Riitta Prusti Virpa Puisto Susanna Rahkonen Kari Rajamäki Jussi Ranta Maija Rask Tero Rönni Matti Saarinen Arto Seppälä Jouko Skinnari Säde Tahvanainen Ilkka Taipale Erkki Tuomioja Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Marjatta Vehkaoja Pia Viitanen Matti Vähänäkki Harry Wallin Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Antti Kalliomäen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Virpa Puisto ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Tapio Karjalainen. Ryhmän työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajiston lisäksi seuraavat seitsemän jäsentä: kansanedustajat Klaus Hellberg, Susanna Huovinen, Valto Koski, Pirkko Peltomo, Matti Saarinen, Kari Urpilainen ja Pia Viitanen. Ryhmän ehdokkaaksi eduskunnan puhemiehistöön valittiin kansanedustaja Jukka Mikkola, joka tuli valituksi eduskunnan II varapuhemieheksi. Ryhmän edustajana kansliatoimikunnassa toimi kansanedustaja Marja-Liisa Tykkyläinen. Ryhmän varsinaisen tilintarkastajan Matti Saarisen tultua valituksia työvaliokunnan jäseneksi, hänen tilalleen valittiin kokouksessa KHT tilintarkastaja Martti Haapakoski. Ryhmän toinen tilintarkastaja oli kansanedustaja Ulla Juurola sekä varalla kansanedustajat Reijo Kallio ja Tarja Kautto. Varsinaiset: Kiljunen Kimmo (vpj) Elo Mikko Luhtanen Leena Kautto Tarja Ranta Jussi Skinnari Jouko Vehkaoja Marjatta Varat: Backman Jouni Haatainen Tuula Kuisma Risto Olin Kalevi Rönni Tero Varsinaiset: Jaakonsaari Liisa (pj) Kalliomäki Antti Kekkonen Antero Kiljunen Kimmo Olin Kalevi Varat: Backman Jouni Karhu Saara Varsinaiset: Prusti Riitta (vpj) Hellberg Klaus Karhu Saara Paasio Heli Taipale Ilkka Varat: Mikkola Jukka Seppälä Arto Varsinaiset: Rajamäki Kari (vpj) Laitinen Reijo Puisto Virpa Saarinen Matti Tykkyläinen Marja-Liisa Varat: Gustafsson Jukka Juurola Ulla Peltomo Pirkko Ranta Jussi Urpilainen Kari Varsinaiset: Vähänäkki Matti (vpj.) Kanerva Erkki Rahkonen Susanna Varat: Hiltunen Rakel Laitinen Reijo 1. Hallinto- ja tarkastusjaosto Urpilainen Kari (jaostovast.)

5 Tykkyläinen Marja-Liisa Gustafsson Jukka (lisäj) 2. Turvallisuus- ja puolustusjaosto Laitinen Reijo (jaostovast.) Puisto Virpa Peltomo Pirkko (lisäj.) 3. Verojaosto Saarinen Matti (jaostovast.) Juurola Ulla Laitinen Reijo (lisäj.) 4. Sivistys- ja tiedejaosto Tykkyläinen Marja-Liisa (jaoston puh.joht.) Gustafsson Jukka Saarinen Matti (lisäj.) Varsinaiset: Gustafsson Jukka (vpj) Karjalainen Tapio Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Viitanen Pia Varsinaiset: Rajamäki Kari (vpj) Karjalainen Tapio Kähkönen Lauri Lahtela Esa Varsinaiset: Vehkaoja Marjatta (pj) Haatainen Tuula Koski Valto Koskinen Marjaana Seppälä Arto Varat: Olin Kalevi Paasio Heli Varat: Koskinen Marjaana Wallin Harry Varat: Kanerva Erkki Karhu Saara 5. Maatalousjaosto Rajamäki Kari (jaostovast.) Urpilainen Kari Juurola Ulla (lisäj.) 6. Liikennejaostojaosto Rajamäki Kari (jaoston puh.joht.) Ranta Jussi Saarinen Matti (lisäj.) 7. Kauppa- ja teollisuusjaosto Ranta Jussi (jaostovast.) Juurola Ulla (lisäj.) Laitinen Reijo 8. Sosiaali- ja työjaosto Puisto Virpa (jaostovast.) Peltomo Pirkko Urpilainen Kari (lisäj.) 9. Asunto- ja ympäristöjaosto Gustafsson Jukka (jaostovast.) Jussi (lisäj.) Peltomo Pirkko Varsinaiset: Luhtanen Leena (pj) Backman Jouni Hellberg Klaus Huovinen Susanna Kallio Reijo Varat: Juurola Ulla Saarinen Matti Ranta Varsinaiset: Skinnari Jouko (pj) Haatainen Tuula Kuisma Risto Lahtela Esa Peltomo Pirkko Rönni Tero Varsinaiset: Kanerva Erkki Karhu Saara Kuisma Risto Mähönen Raimo Wallin Harry Varat: Koski Valto Prusti Riitta Varat: Lahtela Esa Ranta Jussi Varsinaiset: Varat: Kekkonen Antero (valiok.vast.)kiljunen Kimmo Kallio Reijo Vähänäkki Matti Laitinen Reijo Mähönen Raimo Wallin Harry Varsinaiset: Varat: Kautto Tarja (valiok.vast.) Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Tahvanainen Säde Viitanen Pia Koskinen Marjaana Mähönen Raimo Varsinaiset: Varat: Urpilainen Kari (valiok.vast.) Koski Valto Hiltunen Rakel Saarinen Matti Kähkönen Lauri Paasio Heli Seppälä Arto Varsinaiset: Olin Kalevi (vpj) Backman Jouni Huovinen Susanna Juurola Ulla Kallio Reijo Varsinaiset: Varat: Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Varat:

6 Rahkonen Susanna Seppälä Arto Huovinen Susanna Rönni Tero Koski Valto Prusti Riitta ja Seppälä Arto Puisto Virpa (supp. pank.valt.) Kekkonen Antero Kanerva Erkki Ranta Jussi Jaakonsaari Liisa Backman Jouni Kallio Reijo Olin Kalevi Viitanen Pia Varsinaiset: Peltomo Pirkko (vpj) Rajamäki Kari Henk.koht. varat: Koskinen Marjaana ja Karhu Saara Mähönen Raimo ja Haatainen Tuula Varsinainen: Saarinen Matti Varsinainen: Saarinen Matti Vara: Juurola Ulla Varat: Juurola Ulla Kuusiola Arto (KHT) Varsinaiset: Urpilainen Kari (pj) Mähönen Raimo Varat: Prusti Riitta Vähänäkki Matti Varsinaiset: Puisto Virpa Prusti Riitta Varat: Kanerva Erkki Karhu Saara Backman Jouni Elo Mikko Gustafsson Jukka Haatainen Tuula Hellberg Klaus Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Jaakonsaari Liisa Juurola Ulla Kallio Reijo Karhu Saara Karjalainen Tapio Kautto Tarja Kekkonen Antero Koski Valto KELA Laitinen Reijo Vapo Oy YLE Kemijoki Oy Veikkaus Oy Rautaruukki Oyj Fortum Oyj Fortum Oyj Veikkaus Oy YLE VR Oyj YLE Alko Oyj VR Oyj Finnair Oyj Suomen Posti Oyj, Patria Industries Oyj Suomen Posti Oyj, Luhtanen Leena Fortum Oyj Olin Kalevi YLE Peltomo Pirkko KELA Prusti Riitta Alko Puisto Virpa Finnair Oyj Rahkonen Susanna Kemira Oyj Rajamäki Kari Kemira Oyj, KELA Ranta Jussi Finnair Oyj Saarinen Matti Veikkaus Oy Seppälä Arto Alko Oyj Skinnari Jouko Rautaruukki Tahvanainen Säde Suomen Posti Oyj Tykkyläinen Marja-Liisa Finnvera Oyj Urpilainen Kari Finnvera Oyj Vehkaoja Marjatta VR Oyj Viitanen Pia YLE Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 2001 aikana 38 kertaa ja työvaliokunta 44 kertaa. Työvaliokunnan kesäkokous pidettiin Porissa ja ryhmän kesäkokous Jyväskylässä.

7 Ryhmäkokousten aiheita ja alustajia vuonna 2001: - pääministeri Paavo Lipponen 8.2. Kansallinen ilmastostrategia - ministeri Sinikka Mönkäre 15.2.Kuntien peruspalvelujen rahoitus - selvitysmies Jukka Pekkarinen 22.2.Ajankohtaiset asiat 1.3. Vuoden 2002 budjetti - ryhmän painotukset kehysriiheen 8.3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuus - ministeri Osmo Soininvaara -edustaja Tuula Haatainen, terveyspoliittisen työryhmän pj Hallituksen kehysriihen päätökset 15.3.Ajankohtaiset asuntopolitiikan kysymykset - ministeri Suvi-Anne Siimes - edustaja Tarja Kautto, asuntopoliittisen työryhmän pj 22.3.Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - pääministeri Paavo Lipponen - ministeri Erkki Tuomioja Lisäksi ryhmässä esiteltiin EVA:n tuore raportti "Erilaisuuksien Suomi" - esittelijänä projektijohtaja Peter Ekholm 29.3.Ajankohtaiset viestintäpolitiikan kysymykset - ministeri Olli-Pekka Heinonen - edustaja Jouni Backman, viestintäpoliittisen työryhmän pj 5.4. Ulkoministeriön hallinnon uudistamiseen liittyviä asioita - ministeri Erkki Tuomioja - hallinn. alivaltiosihteeri Pertti Torstila 19.4.Korkeakoulupolitiikka - ministeri Maija Rask - sivistysvaliokuntaryhmän vast. Jukka Gustafsson 26.4.Poliittinen tilannekatsaus - eväitä vappupuheisiin - SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen 3.5. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategiat - puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund 10.5.Venäjän tilanne - presidentti Mauno Koivisto 15.5.Kuntatalousratkaisu ja lisäbudjetti 1.2. Ajankohtaiset asiat mm. valmistautuminen 2002 kehysriiheen - valtiosihteeri Raimo Sailas ( ylimääräinen ryhmäkokous) 17.5.Ajankohtaiset asiat - lisäbudjetti - turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 31.5.Talousnäkymät - taustaa tulevien vuosien finanssipolitiikalle - alustajana Jaakko Kiander 7.6. Ajankohtaiset asiat - valiokuntien työtilanne 14.6.Vuoden 2002 budjetti - eväitä hallitusryhmälle 6.9. Ajankohtaiset asiat - pääministeri kertoi mm. presidentti Putinin vierailusta Suomessa 13.9.Ajankohtaiset asiat - kansainvälispoliittinen tilanne; pääministeri kertoi USA:n terrori-iskun luomasta tilanteesta Työllisyys ja työvoimapoliittiset kysymykset - ministeri Filatov - ministeri Mönkäre; Kemira Oy:tä koskevat suunnitelmat Ajankohtaiset asiat 4.10 Terveydenhuollon maksujen euromuunnokset ja kustannustasotarkistus - asian esitteli ministeri Tarja Filatov Valmisteilla olevat eläkeuudistukset - toimitusjohtaja Kari Puro, Ilmarinen (eläkeuudistusta valmistelevan työryhmän pj.) Päivähoidon maksuja koskevan sosiaalipoliittisen ministeriryhmän päätökset - ministeri Tarja Filatov Työttömyysturvan uudistaminen - apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, sosiaali- ja terveysministeriö Ammatillinen aikuiskoulutus - kansanedustaja Jukka Gustafsson - pääsihteeri Jorma Turunen, TSL Ajankohtaiset asiat - mm. kansainväliset asiat, koska pääministeri antoi samana päivänä eduskunnalle ilmoituksen kansainvälisestä tilanteesta sekä

8 kansalaisten terveystilanteesta ja turvallisuudesta Kansainväliset asiat - ulkoministeri Erkki Tuomiojan katsaus siitä, miten maailma on tapahtumien jälkeen muuttunut Ajankohtaiset asiat EU-asiat - Eu-komissaari Erkki Liikanen - SNK:n puheenjohtaja Kalle Räisänen Sosiaalipaketti - ministeri Tarja Filatov selosti syntyneen työeläke- ja työttömyysturvaratkaisun sisältöä sekä hallituksen päätöstä lisätä työvoimapoliittisia määrärahoja. Veteraanikansanedustajien tapaaminen ryhmäkokouksen merkeissä Kuntatalous - pääekonomisti Juhani Turkkila, Kuntaliitto - budjettipäällikkö Timo Viherkenttä, valtiovarainministeriö

9 Pohjoismaiden Neuvoston, Euroopan Neuvoston ja ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäseninä olevat ryhmän jäsenet ovat mukana näiden elinten sosialidemokraattisissa ryhmissä. Lisäksi ryhmän edustajia osallistui eri puolella maailmaa pidettyihin kansanvälisiin seminaareihin. Vuonna 2001 sosialidemokraattisista kansanedustajista toimivat Pohjoismaiden neuvoston varsinaisina jäseninä edustajat Tuula Haatainen, Heli Paasio, Riitta Prusti, Jouko Skinnari ja Kimmo Kiljunen, joka loppuvuodesta luopui tehtävästä ja jonka tilalle valittiin Saara Karhu. Varajäseninä toimivat edustajat Jouni Backman, Mikko Elo, Liisa Jaakonsaari, Kalevi Olin ja Ilkka Taipale. Suomalaisten sd-edustajien ryhmän vetäjänä toimi Riitta Prusti, joka kuului myös koko pohjoismaisen demariryhmän ryhmäjohtoon. Pohjoismaiden neuvosto piti vuoden aikana useita kokouksia, joista esimerkkeinä mainittakoon Norjassa pidetty ympäristöaiheinen Kestävä Pohjolateemakokous ja Latviassa yhdessä Baltian maiden neuvoston kanssa järjestetty kokous. Vuosi huipentui lokakuussa Kööpenhaminassa pidettyyn Pohjoismaiden neuvoston istuntoon, jossa Pohjoismaiden neuvoston uudeksi presidentiksi valittiin kansanedustaja Outi Ojala (vas.) Varsinaiset: Elo Mikko (pj) Varat: Kautto Tarja Luhtanen Leena useampia ryhmän edustajia. Ryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki valittiin kokouksessa PES:n puheenjohtajistoon. Puheenjohtajisto kokoontui kongressin jälkeen neljä kertaa. Lisäksi ryhmän edustajia osallistui PES:n Tallinnassa järjestämään laajentumisseminaariin. EU-maiden sosialidemokraattisten parlamenttiryhmien puheenjohtajien yhteistyötä jatkettiin keväällä Haagissa ja syksyllä Brysselissä järjestetyissä tapaamisissa. Ryhmän edustajia osallistui SAMAK:n vuosikokoukseen ja Itämeri-seminaariin sekä SI:n neuvoston kokoukseen. Lisäksi ryhmän edustajia kävi Kiinassa puolueen delegaation mukana ja osallistui saksalaisen veljespuolueen puoluekokoukseen. Ryhmätoimisto kävi Pariisissa ja Strasbourgissa tutustumassa muun muassa OECD:n ja Euroopan parlamentin työskentelyyn. Ryhmätoimiston henkilökunnalle, avustajille ja SDP:n piirien toiminnanjohtajille tarkoitettuun koulutusristeilyyn sisältyi tutustuminen Ruotsin parlamenttiin ja parlamenttiryhmän työskentelyyn. Varsinainen: Kiljunen Kimmo Ulpu Iivari Riitta Myller Reino Paasilinna Vara: Karhu Saara SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa järjesti seminaareja, johon osallistui ryhmän edustajia. Lisäksi SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa kutsuu sääntöjensä mukaan ryhmän edustajan vuosikokoukseensa. Varsinainen: Luhtanen Leena Vara: Skinnari Jouko Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen (PES) kongressiin Berliinissä osallistui

10 ryhmän edustaja osallistui valtuuskunnan vuosikokoukseen ja PES-ryhmän valtuuskunnan EU:n tulevaisuutta käsitelleeseen tapaamiseen. Eduskuntaryhmässä kävi vieraita Kiinasta, Liettuasta, Länsi-Saharasta, Ruotsista, Somalimaasta, Venäjältä ja Virosta. : Asunto-olojen kehittäminen edellyttää yhteiskunnan ohjaukseen ja tukeen perustuvaa sekä markkinoita hyväksi käyttävää pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Sosiaalisen asuntopolitiikan avulla on mahdollisuus sekä parantaa ihmisten asunto-oloja että luoda yhteiskunnan kehitykseen muutoinkin vakautta, minkä tarve korostuu jatkuvasti ja nopeasti muuttuvissa oloissa. Sekä valtion että kuntien on hoidettava oma osuutensa sosiaalisen asuntotuotannon toteuttamiseksi. Muuttovoittoalueilla tulee erityisesti nuorten ja nuorten perheiden asuntotarpeista johtuen lisätä vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista. Suurimpana ongelmana on yksinäisille sopivien pienten asuntojen riittämättömyys. Näiden lisäksi tarvitaan erikokoisia, kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Kasvukeskusten tonttipulan helpottamiseksi ja asumiskustannusten kohtuullistamiseksi tulee käyttää aravahintatasoa valtion ja Kapiteeli Oy:n luovuttaessa rakennuskelpoisia tontteja kunnille eikä valtio maanomistajana voi edellyttää kaavoituksella luotavaa arvonnousua itselleen sen enempää kuin yksityinen maanomistajakaan. Yleinen asuntopolitiikka ja erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen on paras keino asunnottomuuden vähentämisessä. Lisäksi tarvitaan asunnottomien asemaa helpottavia erityistoimenpiteitä. Kukaan ei saa jäädä asunnottomaksi asunnon puutteen vuoksi. Ylikunnallisen yhteistyön avulla voidaan parhaiten toteuttaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa aluerakennetta tarkastellaan suurempina kokonaisuuksina ja jossa huomioidaan toimivat, ympäristöystävälliset liikenneyhteydet. Tavoitteena on tiivis, mutta pienimuotoinen ja ihmisläheinen kaupunkirakenne. Väestöltään supistuvilla alueilla on tarpeellista sopeuttaa vuokra-asuntokanta ja muu asuntokanta pienentyvään tarpeeseen. Väestöltään supistuvien alueiden tilannetta selvittäneen työryhmän - että valtionosuusjärjestelmän rakenteisiin liittyy merkittäviä kehittämistarpeita, - että kuntien peruspalvelujen rahoituksen ehdotukset onkin huomioitava. Myös väestöön ikääntyminen luo uusia haasteita asuntopolitiikalle. Hissi- ja korjausrakentamisen avulla voidaan pidentää ikääntyvien mahdollisuuksia selviytyä omassa kodissaan. Asumisen laatu tulee turvata rakentamalla monimuotoisia asuntoja. Asukkailla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asuntojen varusteluun. Asumiskustannusten kohtuullisuus on taattava kehittämällä asumistukea joustavammaksi ja vastaamaan nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan hintatasoa. Asumistuen lapsikorotusta tulee nostaa ja toimeentulotuen asumisomavastuuosuutta tulee vähentää. Opiskelijoiden asumislisä tulee ympärivuotistaa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että hallitusohjelmaa toteutetaan tasapainoisesti. Yhtäläisellä painolla valtion velan hoidon kanssa on lisäbudjettien ja varsinaisten budjettien muodostamassa kokonaisuudessa huomioitava vakavat puutteet, jotka köyhyyden ja syrjäytymisen kohdalla sekä kansalaisten peruspalveluissa (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) vallitsevat. Eduskuntaryhmä tulee toimimaan sen puolesta, että näihin tarkoituksiin saadaan tarvittava lisärahoitus budjettikäsittelyjen yhteydessä. Eduskuntaryhmä korostaa, että valtion ja kuntien välisen kustannusjaon uudistus tulee käynnistää jo ensi vuoden aikana. Uudistus tulee toteuttaa selvitysmies Pekkarisen ja valtiosihteeri Sailaksen työryhmän esityksiä hyödyntäen niin, että vuoden 2002 budjetin yhteydessä voidaan käynnistää sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien korottaminen. Reaaliaikaiseen tasausjärjestelmään tulisi siirtyä vuonna Eduskuntaryhmä yhtyy Sailaksen työryhmän näkemyksiin erityisesti siitä: turvaaminen edellyttää kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden lisäämistä, - että erityisesti terveyspalvelujen

11 järjestäminen edellyttää nykyistä tehokkaampaa kuntarakennetta ja laajempaa kuntakohtaista asukaspohjaa, ja - että kuntien yhdistämistä tulee edistää mm. investointeja ja kehittämishankkeita tukemalla. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kehottaa hallitusta edellä mainittujen asioiden ohella arvioimaan rahoitustapoja, joiden avulla syntyviä budjettiylijäämiä voidaan käyttää maan talouden hyvää kehitystä uhkaavan infrastruktuurin rappeutumista vastaan Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa yhteisvastuullisuuden merkitystä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa ja päätöksenteossa. Eduskuntaryhmä korostaa myös, että budjettivalmistelussa ei puolustussektori voi olla erikoisasemassa suhteessa muihin keskeisiin määrärahakohteisiin. Lähtökohtana puolustusbudjettien valmistelussa on pidettävä voimassa olevaa kehyspäätöstä (9,5 mrd.) ostovoimakorjattuna. Muutosperusteeksi tähän eduskuntaryhmä pitää hyväksyttävänä vain kustannuskehityksessä tapahtunutta ennakoimatonta kasvua tai keskeisten tehtävien suorittamiseen liittyvää kehitystä, jota aiemmassa päätöksenteossa on ollut mahdotonta ennakoida. Puolustuspolitiikan päälinjojen osalta ryhmä painottaa seuraavia seikkoja: - Ryhmä kannattaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, mutta kehottaa hallitusta edelleen etsimään säästökohteita tältä alueelta (esim. asepalvelusajat, reservien koulutus). - Ryhmä kannattaa aluepuolustusjärjestelmän säilyttämistä ja siihen liittyvien valmiusyhtymien toimintakyvyn turvaamista. Tarvittavat säästöt kyseisessä järjestelmässä tulee toteuttaa ensisijaisesti muuten kuin varuskuntien lakkauttamiseen johtavalla tavalla. Saattohelikoptereiden hankintaa ei tule ottaa käsittelyyn. - Suomen osallistumisessa kriisinhallintaan tulee selkeä painopiste asettaa siviilikriisinhallinnan kehittämiseen sekä YK:n alaisessa että EU:n yhteisessä toiminnassa. - Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden turvaamiseksi on tehtävä selkeät ratkaisut Sosialidemokraatit tekivät yhdessä kolmen muun hallituspuolueen eduskuntaryhmän kanssa kesäkuussa merkittäviä päätöksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen parantamiseksi, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä liikenneverkoston ja ympäristönsuojelun parantamiseksi. Päätökset tehtiin hyvässä yhteistyössä hallituksen kanssa ja ne lisäsivät eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa budjettiin jo sen valmisteluvaiheessa. Näiden päätösten ansiosta sosialidemokraattien tahto on vahvasti sisällä jo budjettiriiheen menevässä talousarvioesityksessä. Talouskehityksen epävarmuus edellyttää taloustilanteen jatkuvaa seurantaa ja tarvittavia toimenpiteitä niin poliittisilta päättäjiltä kuin työmarkkinaosapuolilta. Erityisesti talouskasvun hidastuessa on panostettava työvoimapolitiikkaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee työministeri Filatovin esitystä työllisyysmäärärahojen lisäämisestä. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön täytyy lisätä rahaa budjetissa myös positiivisten työllisyysvaikutusten vuoksi. Sosialidemokraatit eivät hyväksy työttömyysturvan peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan kytköksen poistamista. Työttömyysturva- tai muun sosiaaliturvan muutoksia tulee valmistella huolella kolmikantaisesti. Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden toimeentulon parantamiseksi on etsittävä toisiaan täydentävistä ratkaisuista kokonaisuus, mikä huomioi parhaiten ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Työttömien toimeentuloa voidaan parantaa mm. korottamalla tukien tasoja tai/ja nostamalla verotettavan tulon alarajaa kunnallisverotuksessa. Ratkaisuja tehtäessä on huomioitava sosiaaliturvan (mm. toimeentulotuki, asumistuki) yhteisvaikutukset. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pääministeri Paavo Lipposen esitystä terveydenhuollon kansallisen projektin käynnistämisestä. Verojen alentaminen tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti sopii hyvin suhdannenäkymiin. Valtiovarainministeriön esittämiä, tulopoliittiseen sopimukseen kuulumattomia sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksujen muutoksia on

12 arvioitava erityisesti työllisyys-, ostovoimaja tulonjakovaikutusten perusteella. Työnantajamaksujen alentaminen tulee toteuttaa tasapuolisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kuntatalous vaikuttaa ratkaisevasti aluekehitykseen. Kunnille täytyy korvata hallitusohjelman mukaisesti verovähennysmuutoksista koituvat tulonmenetykset. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee tänä syksynä käynnistettävää aluekeskusohjelmaa. Sosialidemokraatit haluavat käydä arvokeskustelua globalisaatiosta osana kansalaisyhteiskuntaa. Useiden kansalaisliikkeiden esittämät vaatimukset globalisaation demokratisoimisesta ja hallinnasta kulkevat käsi kädessä työväenliikkeen perinteisten arvojen kanssa. Osana kansainvälistä työväenliikettä haluamme olla mukana luomassa kansainvälisten pääomien verotusjärjestelmää. Suomen tulee omalta osaltaan edistää oikeudenmukaisempaa maailmanlaajuista tulonjakoa lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja. Kehitysyhteistyömäärärahojen BKT-osuuden asteittainen kasvu kohti YK:n asettamaa 0,7 prosentin tavoitetta on aloitettava ensi vuoden budjetissa Eduskuntaryhmä kehottaa Suomen hallitusta aktiivisuuteen niin, että Suomi voi osaltaan tehdä kaikkensa näihin terroritekoihin syyllisten saattamiseksi oikeudelliseen vastuuseen aiheuttamastaan tuhosta ja inhimillisestä kärsimyksestä sekä tämänkaltaisen terrorismin estämiseksi tulevaisuudessa kaikkien maiden ja kansojen yhteisin ponnistuksin. : Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna kansaneläkelaitoksen hallinnon kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeri Perho on päivätyssä muistiossa päätynyt kuvaamaan kahta vaihtoehtoa hallinnon jatkokehittämiseksi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että jatkotyöskentelyssä ei tule rajoittua vain näiden kahden vaihtoehdon arviointiin, vaan kehittämistyötä on tarkasteltava laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti. Lähtökohtana tulee olla muutos, jonka toteuttaminen voi tapahtua tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kansaneläkelaitos on voimaan tulleen perustuslain mukaan eduskunnan ja sen valitsemien valtuutettujen valvonnan alaisuudessa. Kansaneläkelaitoksen erillisyys valtioneuvostosta ja sen alaisesta hallinnosta perustuu siis laitoksen itsenäiseen valtiosääntöoikeudelliseen asemaan. Kansaneläkelaitoksen nykyinen hallintomalli on kolmiportainen: hallitus, lisätty hallitus ja valtuutetut. Kolmiportaisuus luo päätöksentekoon raskassoutuisuutta. Lisätyssä hallituksessa ja hallituksessa on osin samoja henkilöitä jäseninä. Hallintomallin kannalta ongelmallisinta on lisätyn hallituksen aseman, tehtävien ja kokoonpanon epäselvyys. Nykyinen kolmiportaisuus päätöksenteossa tulee purkaa. Lähtökohtana tulee olla kaksiportainen hallintomalli, jonka muodostavat valtuutetut ja hallitus. Lisäksi on tarpeellista perustaa "sosiaaliturvan kehittämisryhmä" (työnimi), jolla on itsenäinen esitys- ja selvitysoikeus. Lisätyn hallituksen tehtävät siirretään pääosin hallitukselle ja osin valtuutetuille. Operatiiviset, laitoksen johtamiseen kuuluvat tehtävät tulee siirtää valtuutettujen esityksestä nimetylle hallitukselle. Valtuutettujen asemaa tulee kehittää siten, että yksittäisten valvontatehtävien rinnalla painottuu pitemmän aikavälin toimintalinjojen luominen. Hallitus tulee muodostaa Kelan omista johtajista ja ulkopuolelta tulevista henkilöistä. Ulkopuolisten tulo hallitukseen mahdollistaisi laajemman asiantuntemuksen päätöksenteossa. Kokoonpanossa tulisi pyrkiä yhdistämään erilaista koulutusta, osaamista, ominaisuuksia, taustoja ja kokemusta. Toisaalta on tärkeää, että hallitustyöskentelyssä turvataan jatkuvuus ja sosiaaliturvajärjestelmän eri lohkojen vahva osaaminen. Uusien hallituksen jäsenten valintaperusteissa tulee korostua taloudellinen osaaminen. Kansaneläkelaitoksella on suuri omaisuusmassa, mm. huomattava kiinteistöja osakeomistus. Ryhmä kiinnittää huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksella on useissa pörssi- ja muissa yhtiöissä merkittäviä omistusosuuksia. Siitä riippumatta, voidaanko ja millä tavalla nämä omistukset siirtää suoraan valtion hallintaan on lähdettävä siitä, että valtiolla voi olla eri yhtiöissä vain yksi omistajapolitiikka, joka määräytyy valtioneuvoston ja vastuuministereiden tekemien päätösten mukaisesti. Nykyaikainen, yhteistyöhön

13 perustuva henkilöstö- ja organisaatiojohtaminen ja kehittäminen vaativat vankkaa osaamista myös ylimmältä johdolta. On perusteltua, että Kelan kaltaisen asiantuntijaorganisaation johtajavalinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota tähän osaamisalueeseen. Laissa tulisi määrätä hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä. Talon sisältä tulevien hallituksen jäsenten lukumäärä voisi käytännössä ajan kanssa vähentyä nykyisestä, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisten kautta. Kaikissa tilanteissa vähimmäisvaatimuksena on se, että hallitukseen kuuluu ainakin kansaneläkelaitoksen pääjohtaja ja tämän sijainen. Jäsenten toimikaudet hallituksessa tulee erikseen selvittää. Kansaneläkelaitoksen ulkopuolelta tulevien henkilöiden hallitustyöskentely tulee olla sitoutunutta. On vältettävä tilanne, jossa talon ulkopuoliset henkilöt ovat "ulkona" myös tosiasiallisesta päätöksenteosta. On tarkkaan pohdittava, miten saadaan päteviä ja motivoituneita, lisäarvoa tuottavia jäseniä hallitukseen. Kansaneläkeasetuksen 2 :ssä on säädetty hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten yleisestä kelpoisuudesta. Lisäksi vähimmäisvaatimuksena on, että yhden johtajista tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on perehtynyt sosiaalivakuutukseen ja yhden tulee omata talouselämän tuntemusta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että kelpoisuusehtoja koskevia säädöksiä voidaan kehittää. Ryhmän mielestä ei ole kuitenkaan syytä sitoa valtuutettujen esittämisoikeutta ylimpiä virkamiehiä koskeviin muodollisiin pätevyysvaatimuksiin. Kaavamainen valtioneuvoston periaatepäätöksen (VM2/22/97) noudattaminen ei ole perusteltua, vaikkakin se luo hyväksyttävät peruslähtökohdat nimitysvallan käytölle. Käytännössä valtuutettujen esitysoikeus on merkittävä valtaoikeus, ja se antaa tilaisuuden arvioida tulevaisuuden osaamistarpeita ja toiminnan painopisteitä. Hallituksen ja valtuutettujen rinnalle tulee muodostaa valtioneuvoston nimittämä "sosiaaliturvan kehittämisryhmä", jossa ovat keskeiset sidosryhmät ja asiakaskunta edustettuina (ei valtuutettuja). Kehittämisryhmälle tulee luoda ministeri Perhon muistiossa kuvattua neuvottelukuntaa vahvempi rooli. Kehittämisryhmä ei olisi osa tavanomaista päätöksentekojärjestelmää, vaan se olisi ideoiva, uutta kehittelevä, uusiin haasteisiin vastaava aktiivinen toimielin, jonka kokoonpano laajentaisi kansaneläkelaitoksen hallinnon asiantuntemusta ja kontaktipintaa. Kehittämisryhmän yhtenä tavoitteena olisi vahvistaa Kelan yhteistyökanavia talon ulkopuolelle. Kehittämisryhmän työskentelyä ei tulisi säädellä yksityiskohtaisesti, vaan se voisi kokoontua tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Voidaan myös selvittää vaihtoehtoa, jossa kehittämisryhmällä olisi kansaneläkelaitoksen toimialaan kuuluvien asioiden osalta itsenäinen esitysoikeus hallitukselle. Kehittämisryhmän yhteydet ajankohtaiseen hallitustyöskentelyyn sekä laitoksen tutkimus- ja muuhun kehittämistoimintaan tulisi varmistaa. Henkilöstön edustus on kansaneläkelaitoksen hallinnossa järjestettävä. Toteuttamistavasta on syytä neuvotella ja sopia henkilöstöjärjestöjen kanssa. Myös henkilöstön asemaa koskevan lainsäädännön tarve tulee selvittää erikseen. Kansaneläkelaitoksen hallintoa koskevat säännökset on selkeyden vuoksi koottava ja siirrettävä kansaneläkelaista ja -asetuksesta erilliseen hallintosäädökseen. Samalla on annettava Kelalle nykyistä laajemmat mahdollisuudet järjestää sisäinen organisaationsa ja toimintansa. Hallinnon kehittämiseen liittyy läheisesti kansaneläkelaitoksen tehtävien ja roolin analysointi ja kehittäminen uuden vuosituhannen tarpeita vastaavaksi. Tätä työtä on syytä jatkaa, jatkuvan parantamisen ja laajan yhteistyön hengessä. Olemme samaa mieltä raportissa esitetyn näkemyksen kanssa, että lääkehuolto on olennainen osa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Lääkehoito on nähtävänä osana terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta, ja monissa tapauksissa lääkehoito korvaa muita terveyspalveluja. Toimiva ja laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja kansalaisten luottamus siihen luovat perusturvallisuutta ja hyvinvointia. Sosialidemokraatit korostavat terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän, kokonaisvaltaisen yhteiskuntapolitiikan merkitystä. Lääkekorvausten tasolla ja järjestelmän toimivuudella on erityistä merkitystä niille kansalaisille, joilla on lääkehoitoa vaativa pitkäaikaissairaus. Työryhmän esityksissä esille tuotu ajatus kevennetystä B-todistuksen vaatimuksesta on yksi mahdollinen keino helpottaa pitkäaikaissairaiden lääkkeiden hankintaa. Sosialidemokraatit kiirehtivät tietoteknologian nykyistä parempaa

14 hyödyntämistä lääkehuollossa, esim. lääkäreiltä suoraan apteekkeihin siirtyvät sähköiset reseptit voisivat helpottaa monen ihmisen tilannetta. Samoin olisi selvitettävä, onko nykyinen kolmen kuukauden hoitoa vastaava lääkkeiden enimmäismäärä perusteltu vai voitaisiinko määräaikaa pidentää. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää nykyjärjestelmän kehittämistä työryhmän hahmottelemien valossa ja hahmoteltujen suuntaviivojen mukaisesti hyvänä vaihtoehtona. Nykyjärjestelmänperusteet toimivat, mutta eräissä yksityiskohdissa tarvitaan uudistamista. Tätä linjausta voidaan perustella esimerkiksi seuraavilla näkökulmilla. Ensinnäkin, on realismia nähdä, ettei lääkekorvausjärjestelmää voida kerralla muuttaa radikaalisti. Toiseksi, kaikki merkittävät muutokset johtanevat joidenkin potilasryhmien/potilaiden aseman parantumiseen ja toisten heikentymiseen. Kustannusperusteinen malli, jossa olisi kiinteä lääkekohtainen omavastuu, johtaisi potilaan kannalta monissa tilanteissa nykyistä suurempiin lääkekustannuksiin. Kolmanneksi, nykyjärjestelmän kehittämiseen perustuva malli kohdentaa korvauksia pitkäaikaisten ja vakavien sairauksien tehokkaisiin ja kokonaishyödyiltään hyviin lääkkeisiin. Mallissa erityiskorvausluokka antaa yhteiskunnalle välillisen mahdollisuuden ohjata lääkkeiden käyttöä, mikä on perusteltua etenkin, kun sairausvakuutuksen korvaamat lääkekustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Kustannusperusteisessa mallissa ei tällaista tavoitetta ole, vaan kaikki hyväksytyt lääkkeet olisivat korvaustason osalta samalla viivalla ja erityisesti useita, halvempia lääkkeitä käyttävät joutuisivat vastaamaan kustannuksista itse. Häviäjinä olisivat monet pitkäaikaissairaiden ryhmät. Kustannusperusteisessa mallissa korvaukset kohdentuvat niille, joille syntyy lääkehoidosta suurimmat kustannukset riippumatta siitä, miten hyödyllinen lääke tai vakava ja pitkäaikainen sairaus on kyseessä. Kysymys omavastuun toteuttamistavasta on monisyinen, ja se riippuu pitkälti omavastuun suuruudesta. Nykyinen ostokertakohtainen omavastuun laskutapa apteekissa tapahtuvan suorakorvausmenettelyn yhteydessä on kohtuullisen yksinkertainen ja toimiva, ja varsinkin useita lääkkeitä käyttävien pitkäaikaissairaiden näkökulmasta edullinen. Mikäli mentäisiin lääkekohtaiseen kiinteään omavastuuseen, sen tulisi olla huomattavasti nykyistä ostokertakohtaista omavastuuta pienempi, muutoin useita lääkkeitä käyttävien tilanne merkittävästi heikkenisi. Tällöin häviäjänä olisi osin sama väestöryhmä, joka häviäisi jo toisen erityiskorvausluokan häviämisen ja jäljelle jäävän luokan suppenemisen kautta: eli kaikkein eniten lääkehoitoa vaativat pitkäaikaissairaat. Vuotuisia omamaksukattoja on terveydenhuoltojärjestelmässämme useita, koskien matkakuluja, lääkekorvauksia ja julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Jatkotyöskentelyssä tulisikin arvioida, olisiko perusteltua selkiyttää järjestelmää ja yhdistää näitä omavastuukattoja. Olisi harkittava järjestelmää, jossa julkisen terveydenhuollon potilailla olisi nykyisten asiakasmaksukaton ja lääkkeiden vuotuisen omavastuukaton sijasta yksi maksukatto, johon Työryhmän raportissa esitetään, että nykyjärjestelmään kuuluvia erityiskorvausluokkia ja siihen liittyvää menettelyä tulee uudistaa. Tähän näkemykseen on syytä yhtyä. Erityiskorvausluokan tulee ottaa huomioon lääketieteellinen tutkimus ja kehitys, ja tämän takia luettelon tarkistaminen säännönmukaisesti ja riittävän usein (esim. kerran vuodessa) on välttämätöntä. Erityiskorvausluokkaan kuuluvien lääkkeiden tulee olla vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa välttämättömiä lääkkeitä, jotka valikoidaan selkein ja johdonmukaisin lääketieteellisin perustein.

15 laskettaisiin mukaan asiakasmaksujen lisäksi mahdolliset lääkkeistä koituvat kustannukset. Samoin olisi syytä selvittää, olisiko perusteltua sisällyttää vuotuiseen omavastuuseen lasten lääkkeistä johtuvat kustannukset. Uudistuksissa voitaisiin edetä varovasti, esimerkiksi määräaikaisen ja alueellisesti rajatun kokeilun kautta. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä uudistuksen valmistelussa etsiä keinot, joilla yhteiskunnalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lääkkeiden hintakehitykseen. Nopea hintojen nousu on maailmanlaajuinen ongelma, johon ei hyviä ratkaisuja ole löytynyt. Lääketeollisuuden markkinoille tuomat uudet lääkkeet ovat usein erittäin kalliita, ja samalla niistä saatava hyöty verrattuna vanhoihin lääkkeisiin voi olla pieni.

16 Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät (sdp, kok, rkp, vihr) ovat sopineet seuraavista uusista hyvinvointipanostuksista vuosien 2002 ja 2003 budjetteihin: 1. Hyvinvointipalvelut, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti nostetaan nykyisestä 24.2 prosentista vuonna prosenttiyksiköllä (440 milj. mk) ja vuonna 2003 vielä 1.0 prosenttiyksiköllä (620 milj. mk). Näin syntyvät lisävoimavarat (yhteensä 1.5 miljardia markkaa 1 2 vuotta) suunnataan hyvinvointipalvelujen parantamiseen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattorien määrän lisäämiseen ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Samoin mielenterveysongelmaisten palveluja parannetaan. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että lisämäärärahat kohdentuvat mahdollisimman hyvin edellä mainittuihin tarkoituksiin. Eduskuntaryhmät kiirehtivät valmisteilla olevaa oppilashuollon laatusuositusta ja kehottavat hallitusta selvittämään laatusuositusmenettelyn käyttöönottomahdollisuudet myös sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisissä toiminnoissa. Eduskuntaryhmät edellyttävät, että hallitus selvittää toimet sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja auditointijärjestelmän luomiseksi. Järjestelmän avulla tulisi voida seurata nykyistä paremmin mm. alueen terveystilannetta ja palvelujen toimivuutta sekä rahan käyttöä suhteessa palveluihin samoin kuin toiminnan tuloksellisuutta ja kustannusten jaon mielekkyyttä rahoittajaosapuolten kesken. Eduskuntaryhmät edellyttävät, että hallitus selvittää kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kannustaisivat seutukuntakohtaiseen ja muuhun kuntayhteistyöhön synnyttämättä kuitenkaan uutta päällekkäistä hallintoa. Eduskuntaryhmät toteavat, että sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankejärjestelmän uudistamista pohtivan työryhmän, jonka määräaikaa on jatkettu saakka. Työryhmän työn perusteella tulee arvioida, miten perustamishakkeiden rahoitusta tulee kehittää erityisesti talousvaikeuksissa olevia kuntia ajatellen. Eduskuntaryhmät edellyttävät, että hallitus selvittää, onko perusteltua subjektiivisen päivähoito-oikeuden valossa tarkistaa työssäkäyntikerrointa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittelyssä. 2. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoidon parantaminen Huumausaineiden ongelmakäyttäjien riittävän hoidon järjestämiseen myönnetään erityisenä valtionavustuksena vuosina 2002 ja miljoonaa markkaa. Järjestely edellyttää kunnilta noin 135 miljoonan markan vuotuisia lisämäärärahoja. Valtionavustuksen kohdentumista ohjataan valtioneuvoston tai sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella. 3. Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen Vuoden 2002 alusta aletaan luoda ja toteuttaa kuntien, työhallinnon ja muiden paikallisten toimijoiden yhteisiä asiakaspalvelujärjestelmiä työmarkkinatukilaisten aktiivisia toimenpiteitä varten. Järjestelmä toteutetaan paikka- kuntakohtaisesti räätälöiden. Vuoden 2002 valtion talousarvioon varataan tätä tarkoitusta varten 1 00 miljoonaa markkaa ja vuoden 2003 talousarvioon 200 miljoonaa markkaa. 4. Pienituloisten toimeentulon parantaminen Hallitus esittelee budjettiriihessä ratkaisut työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevien toimeentulon parantamiseksi vuonna Tarkoitukseen varataan tässä vaiheessa 200 miljoonaa markkaa. 5. Investoinnit teihin ja rautateihin Kerava-Lahti-oikorata toteutetaan mahdollisimman pikaisella aikataululla. Radan rakentamiskustannuksiin varaudutaan erillisrahoituksella tarkoituksen- mukaisella tavalla (kertaluontoisuus). Hankkeen kokonaiskustannus on noin 2 mrd markkaa. Kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle. E 1 S-tiehanke toteutetaan mahdollisimman pikaisella aikataululla. Tien rakentamiskustannuksiin varaudutaan erillisrahoituksella tarkoituksenmukaisella tavalla (kertaluontoisuus). Hankkeen

17 kokonaiskustannus on noin 2 mrd markkaa. Kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle. Perustienpidon määrärahoja lisätään erillismäärärahalla vuosille kertaluonteisesti 300 miljoonalla markalla. Pääpaino on alemmanasteisen tieverkon parantamisessa. Ratojen sähköistämiseen tarkoitettuja määrärahoja lisätään erillismäärärahalla kertaluonteisesti 200 miljoonalla markalla. Seuraavana kehittämishankkeiden toteutta misjärjestyksessä on rataosien Oulu- Kontiomäki-lisalmi/Vartius sähköistys. Myös Seinäjoki-Vaasa -radan sähköistys toteutetaan mahdollisimman pian. Rautateiden tasoristeysturvallisuutta parannetaan. Tasoristeysten turvallisuusohjelman toteuttamista varten varataan vuosien 2002 ja 2003 talousarvioihin yhteensä 80 miljoonaa markkaa (kertaluontoisuus). Aiemman käytännön mukaisesti kertaluonteisia menoja rahoitetaan niillä tuloilla, joita valtio saa osakeomistuksiensa uudelleenjärjestelyillä. Muilta osin kertaluonteisia tuloja käytetään ensisijaisesti valtionvelan lyhennyksiin. 6. Itämeren suojelun tehostaminen Hallitus käy neuvotteluja EU:n kanssa erityisympäristötuen tason nostamiseksi 1 80 miljoonalla markalla vuodessa sekä varautuu itse rahoittamaan osuutensa siitä. Toimenpide lisäisi valtion menoja aikaisintaan vuonna 2003 noin 80 miljoonalla markalla (EU 56 %, Suomi 44 %). Suomi osallistuu erillismäärärahalla Pietarin lounaisen vedenpuhdistamon saneeraukseen 60 miljoonalla markalla (vuonna milj. mk, v milj. mk, v milj. mk). 7. Aluekeskusmäärärahojen korotus Aluekeskusmäärärahaa korotetaan vuonna miljoonalla markalla tähän vuoteen verrattuna. Lakialoitteita ryhmämme jäsenet tekivät toimintavuoden aikana 13, talousarvioaloitteita 185 ja 4 lisätalousarvioaloitetta sekä toimenpidealoitteita 35. Kirjallisia kysymyksiä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat tekivät 322 kappaletta. Aloitteet ja kirjalliset kysymykset ovat luettavissa www-sivuilta

18 Hallitus antoi eduskunnalle vuonna 2001 viisi selontekoa. Budjetista käytiin normaalit palauteja lähetekeskustelut. Oppositio teki kuluneen vuoden aikana kolme välikysymystä. Ryhmäpuheenvuoron pitivät seuraavat sosialidemokraattiset kansanedustajat: Antti Kalliomäki (3), Säde Tahvanainen, Virpa Puisto, Riitta Prusti, Tarja Kautto (2), Matti Vähänäkki, Kalevi Olin, Ulla Juurola, Tapio Karjalainen, Marjatta Vehkaoja, Arto Seppälä, Kimmo Kiljunen, Susanna Huovinen, Antero Kekkonen, Jussi Ranta, Jouni Backman, Jouko Skinnari, Jukka Gustafsson ja Kari Rajamäki. Seuraavassa on lueteltu ryhmäpuheiden aiheet ja niiden pitäjät. Ryhmäpuheet ovat kokonaisuudessaan luettavissa ryhmän kotisivulta kohdasta ryhmäpuheet Valtiopäivien avauskeskustelu: Parlamentarismi ja uusi valtiosääntö, Antti Kalliomäki Välikysymyskeskustelu köyhyyden poistamisesta, Säde Tahvanainen Talousarvion kehyskeskustelu, Virpa Puisto Ajankohtaiskeskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä, Riitta Prusti Valtioneuvoston selonteon lähetekeskustelu koskien kansallista ilmastostrategiaa, Tarja Kautto Ajankohtaiskeskustelu liikenneturvallisuudesta, Matti Vähänäkki Ajankohtaiskeskustelu aiheesta "Työn tulevaisuus Suomessa", Kalevi Olin Välikysymyskeskustelu: Kuntien talouden ja palveluiden turvaamisesta, Ulla Juurola Ajankohtaiskeskustelu elintarvikkeiden turvallisuudesta, Tapio Karjalainen Ajankohtaiskeskustelu "Vammaiset ja yhteiskunta", Marjatta Vehkaoja Valtioneuvoston Aluehallinto uudistusta koskeva selonteko, Arto Seppälä EU:n Nizzan sopimusta koskevan esityksen lähetekeskustelu, Kimmo Kiljunen Kansallista ilmastostrategiaa käsittelevän selonteon palautekeskustelu, Susanna Huovinen Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2001, Antero Kekkonen Lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2002, Antti Kalliomäki Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Euroopan unionin tulevaisuudesta, Jussi Ranta Tulevaisuusselontekokeskustelu "Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015", Jouni Backman Ylen 75-vuotisjuhla, "Yleisradio - kansan radioko?", Jouko Skinnari Välikysymyskeskustelu lasten ja lapsiperheiden aseman parantamisesta, Jukka Gustafsson Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Euroopan unionin tulevaisuudesta, Tarja Kautto Valtion vuoden 2002 talousarvion palautekeskustelu, Kari Rajamäki Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon palautekeskustelu, Antti Kalliomäki

19

20

21

22 Toimintakertomukseen on otettu mukaan vain tärkeimpiä valiokuntien käsittelemistä asioista. Eri valiokuntien työmääristä saa jonkinlaisen käsityksen vertailemalla annettujen mietintöjen ja lausuntojen määriä. Vertailu ei anne täydellistä kuvaa työmääristä, koska esitykset ja selonteot, joista mietintöjä ja lausuntoja annetaan, ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Valiokunta Mietintöj Lausunto ä ja Suuri valiokunta - 5 Perustuslakivaliokunta 3 61 Lakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta 19 8 Valtiovarainvaliokunta Talousvaliokunta Hallintovaliokunta Sivistysvaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta Liikennevaliokunta Puolustusvaliokunta 2 2 Ympäristövaliokunta 7 20 Tulevaisuusvaliokunta 1 4 Valiokunta antoi viisi lausuntoa. Euroopan unionin tulevaisuus (SuVL 4/2001) Asia on käsitelty kohdassa ulkoasiainvaliokunta. Kosmetiikkadirektiivi Eduskunnan suuri valiokunta päätti äänestyksessä 23 päivänä toukokuuta 2001 äänin 12-4 (yksi tyhjä), ettei se tue EU-ministerivaliokunnan samana päivänä hyväksymää valtioneuvoston kantaa kosmetiikkadirektiivin suhteen siltä osin kuin on kyse eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden markkinoille saattamisen kieltämisestä. Asia nousi uudestaan esille suuressa valiokunnassa 8 päivänä kesäkuuta 2001 käsiteltäessä sisämarkkina-, kuluttaja- ja matkailuneuvoston asialistaa, jolloin valiokunta pyysi, että kauppa- ja teollisuusministeriö toimittaa sille lisäselvityksen WTO-sääntöjen velvoittavuudesta asiassa. Asiaa uudelleen käsitellessään suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvostolle tiedoksi talousvaliokunnan lausunnon. Talousvaliokunta lausunnossaan pitää tärkeänä, että kosmeettisten aineiden testaus eläinkokeilla kielletään Euroopan unionin alueella pysyvästi. Valiokunta korostaa tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia testausmenetelmiä. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei Euroopan yhteisön sisällä käyttöönotettava eläinkoekielto johda siihen, että eläinkokeet siirretään yhteisön ulkopuolelle. Lisäksi valiokunta pohtii WTO-säännöstön erilaisia tulkintavaihtoehtoja eläinkoekysymyksessä ja katsoo, ettei WTO:n sääntöjen tulkinta ole täysin yksiselitteistä. GM-elintarvikkeet ja -rehut sekä GMtuotteiden jäljitettävyys ja merkintä Suuri valiokunta joutui ottamaan asiaan kantaa, sillä erikoisvaliokuntien lausunnot eroavat toisistaan. Ympäristövaliokunta ei yhtynyt valtioneuvoston asetusten soveltamisalaa koskevaan kantaan, jonka mukaan merkintäpakko rajattaisiin sellaisiin tuotteisiin, joiden GMO-peräisyys voidaan analyyttisesti todentaa.

23 Suuri valiokunta lausunnossaan katsoi, että asetusten soveltamisalan tulisi olla laaja siten, että geneettisesti muunneltujen organismien merkintä- ja jäljitettävyysvaatimukset ulottuvat tuotteisiin, jotka on valmistettu geneettisesti muunnellusta raaka-aineesta sekä mahdollisuuksien mukaan myös sellaisiin tuotteisiin, jotka on valmistettu geneettisesti muunneltujen tuotteiden tai raaka-aineiden avulla, vaikka kummassakaan tapauksessa GM-aineksen käyttöä ei voida osoittaa analyyttisin menetelmin. Valiokunta kuitenkin korosti, että asetusehdotusten jatkokäsittelyssä on luotava järjestelmä, joka takaa sen, että mainituissa tilanteissa käytettäväksi tuleva asiakirjaselvitys on luotettava. edellytti määräysten pysyvän sellaisina, että edelleen luovuttaminen kolmanteen valtioon vaatii aina ensin luovuttaneen jäsenvaltion luvan. Lisäksi valiokunta muistutti, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, Suomen perustuslain ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuta sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Valiokunta antoi kolme mietintöä ja 61 lausuntoa. Terrorismin rikosoikeudellinen sääntely Suuri valiokunta käsitteli useampaan otteeseen terrorismin torjumista sekä eurooppalaista pidätysmääräystä ja jäsenvaltioiden välistä luovutusmenettelyä koskevia puitepäätösehdotuksia. Laki- ja perustuslakivaliokunta suhtautuivat lausunnoissaan erityisesti laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen näkökulmasta kriittisesti esityksiin. Lisäksi perustuslakivaliokunta totesi perustuslain johdosta olevan selvää, että kansalaisen luovuttamisesta säätäminen vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä. Valiokunta piti ensisijaisena tavoitteena, että puitepäätökseen sisällytetään joko suoranainen kielto henkilön edelleen luovuttamisesta unionin ulkopuolelle tai jäsenvaltion mahdollisuus asettaa luovuttamisen ehdoksi tällaisen jatkoluovutuksen kielto. Terrorismin torjumista koskevan puitepäätöksen osalta suuri valiokunta lausumassaan edellytti, että vaatimus vähintään viidentoista vuoden enimmäisrangaistuksesta voitaisiin panna täytäntöön vain soveltamalla rikoslain säännöksiä yhteisen rangaistuksen määräämisestä. Valiokunta edellytti, että puitepäätöksestä tai siihen liittyvästä lausumasta käy ilmi, ettei puitepäätöstä voida käyttää perusteena sellaisten henkilöiden syytteeseen asettamiselle, joiden tavoitteena on vaikuttaa rauhanomaisesti yhteiskunnallisiin asioihin tai muuten käyttää perusoikeuksiaan. Lisäksi suuri valiokunta korosti täsmällisyysvaatimusta ja piti tärkeänä, että puitepäätöksessä säilyy terrorismirikosten määrittelyn osalta viittaus kansallisessa lainsäädännössä rikoksiksi määriteltyihin tahallisiin tekoihin. Eurooppalaista pidätysmääräystä ja luovuttamismenettelyjä koskevan puitepäätöksen osalta suuri valiokunta.