SUIKKilAN hiidenharj saa hvviä asuntoja

Transkriptio

1

2 SUIKKilAN hiidenharj usta saa hvviä asuntoja Rakentaja: U R A K O I T S I J A T O Y Rahoitus: K A n s A l l IS o s AKE PAn KKI Huoneistojen myynti: H U O n e i S t O - m a rkkinointi oy J ruola oy Rakennustoimisto Paavo I. Lindberg Rakennustoimisto J & 0. Rantanen Ky Lännen Betoni oy Rakennusliike YLISMÄKI L ä ä k e O y

3 Tervetuloa herkuttelem aan ja viettämään rattoisaa iltaa. Voileipäpöytä arkisin klo sunnuntaisin A rki-iltoina viihde- ja tanssimusiikkia. Intiim i baari. Hovim Apul.kaup.johtaja UUTI PALAJA: Koko perheen herkkupöytä arkisin klo 11 15, sunnuntaisin Ohjelmaa ja tanssia yläsalissa klo 2 :een. CLUB-BÖRS ja baari avoinna klo 3:een Ruletti. Sauna Turku rakentaa ja suunnittelee Uuti Palaja K äytä kursailematta hyväksesi säästöpankin palveluja. Turun Suomalainen Turun Turun Työväen SÄÄSTÖPANKKI Hovim L A M P P U ON P U O T I - P A I K K A, J O K A E L ÄÄ N Y K Y A I K A A ON K Ö K S Ä P U O TI, KYNTTILÄ P U O T I, LA H JA P U O TI, SIIV O U S P U O TI JA V A LA IS IN P U O T I. ON K A T E T T U JA PÖYTIÄ. P IK K U T A R JO U K S IA JO K A PUODISSA. M E ILLÄ ON K A IK IL L E JO TAIN M ITÄ K O D IS S A TAR V ITAAN. TO IM IM M E K O D IN PARHAAKSI. TURUN LAMPPU KAUPPIAS- JA LINNANKADUN KULMA r y»i A V O IN N A A R K M A. PE LA i ME turkulaiset koemme eri tahoilla joka päivä, joka kuukausi ja vuosi kaupunkimme nykyisen voimakkaan kasvun. Kuiviksi luvuiksi pelkistettynä tämä voidaan esittää seuraavanlaisena rakennustarkastustoimiston laatimana taulukkona. Se osoittaa valm istuneiden rakennusten, niissä olevien huoneistojen ja kuutiotilavuuden määrän v iimeisten 5 vuoden aikana: A suinrakennukset Asunnot kpl m2 m3 M uut m 3 K o konaisrakentam inen m Yht Kuluvan vuoden puolivuotiskauden luvuista on pääteltävissä, että asuntotuotanto tuskin nousee nyt vuoden 1972 tasolle. MINUA on pyydetty lyhyesti kertomaan Turun rakentam isesta ja tä l löin nimenomaan siitä, miten kaupunkiamme parhaillaan kaavallisesti suunnitellaan. Tällainen esitys saattaakin olla aiheellista, koskapa v iime aikoina on tästä paljonkin kirjoitettu ja puhuttu ja nimenomaan myös siksi, että me olemme Turussa ajautuneet suunnittelutyössäm me vakavaan kriisiin, jonka haitat jo tällä hetkellä ovat ilm eiset ja joka jatkuessaan vaarantaa kaupunkim me kehityksen ja kuntalaisten hyvinvoinnin. Ehkä juuri näistä syistä on paikallaan lyhyesti selvitellä minkälaisesta ja minkä m ittaisesta toim innasta on kysymys. NYKYINEN rakennuslainsäädäntö vaatii yleiskaavan laatim ista ja sen hyväksymistä. Turussa lähdettiin tällä kohdin liikkeelle m oniin m uihin pienempiin kaupunkeihin nähden melko myöhään vuonna Y leiskaava sisältää pääpiirteisen maankäytön suunnitelman eri toim intoja varten. Turun yleiskaavan laatijaksi valittiin tunnustettu asiantuntija, professori Olli Kivinen ja hänen arkkitehtitoim istonsa. Se seikka, että tämä työ on jatkunut kahdeksan vuotta, ei ole professori Kivisen vika, vaan syyt ovat muualla ja paljolti meissä itsessämme. Tällä välin ovat

4 käsitykset m uuttu n e e t siitä, m ite n y le is k a a v a a o lis i valm istelta va ku in ka siitä o lisi tie d o te tta v a ja p ä ä te ttä vä. L is ä k s i on kuvaan tullut ylein en e p ä tie to isu u s liik e n n e p u lm ie n ra tk a is e m is e s ta ja usein myös u u denlainen k e h itystä v ie ro k s u v a ihan ne. YLEIS KAAVAN ns. lo p u llin e n lu o n n o s v a lm is tu i 1969 ja se esitettiin k a u p u n g in v a ltu u s to lle V a ltu u s to te k ik in siihen liitty v ä t m ito itu s ta ja yle iska a va n e d e lly ttä m ä n v ä e stö n sijo itta m ista ka u p u n gin eri o s a -a lu e is iin koskeva t p ä ä tö k s e t. Täm än yleiskaava luonnokse n ru n ko n a on k a u p u n g in la a je n n e ttu a ke skusta a ympäröivä k o rk e a lu o k k a in e n tie v e rk k o v u o d e n 2000 tila n te e s s a ja siihen kuulu u ole e llisena osana H e lsin g istä käsin ra k e n n e tta v a m ootto ritie P iikkiö n ja T urun k a u tta N a a n ta liin. K a u p u n g in v a ltu u s to käsitteli yleiska avan kehäväylään ku u lu va a N a a n ta li T u rk u P iik k iö n mootto ritie lu o n n o k s e s ta a n n etta vaa la u su n to a v iim e v u o d e n huhtikuussa ja jo u lu kuussa pää sem ä ttä k u ite n k a a n ra tk a is u u n P a rh a illa a n odotam m e asiassa tu n n e tu n ru o tsa la ise n a s ia n tu n tija n p ro fe s s o ri Stig N o rdqvistin lausuntoa. Y L EIS KAAVALU O N N O S on la a d ittu site n, e ttä ns. ru utukaava-alue jo n k in verra n la a je n n e ttu n a on jä te tty a v o im e k s i ja tä m ä aukko on ta rk o itu s täyttää la a d itta v illa k e h y s k a a v o illa. K e h yska a vo issa tu tk i taan norm aalia yleiskaavaa tarkem m in ruutukaava -alueem m e kehittä m ism ahdollisuuksia. Täm ä työ a lo ite ttiin k e v ä ä llä 1971 ja on nyt saatettu k a ik ilta osilta an siih e n va iheeseen, e ttä k a u p u n g in päättävien elim ien on m a h d o llis ta te h d ä s iitä p e ria a te p ä ä tö k s e n s ä. Näiden aikaansaaminen olisi hyvinkin kiireellistä sam oin kuin kannan ottam i nen s u u n n ite llu n tie v e rk o n p ä ä p e ria a tte is iin. E lle i n iis tä vo id a päättää tai kie ltä yd ytä ä n pää ttäm ä stä, h ä ip yy k a ik k i tä h ä n a s tin e n työ tu r haksi ja m eidän on a lo ite tta v a k irja im e llis e s ti aiva n ty h jä s tä uudelleen. YLEISKAAVATYÖMME ja liikennesuunnittelum m e m ittavuudesta saanee jo n kin la ise n käsityksen siitä, e ttä n ä itä k o s k e v ia e rila is ia raportteja, tu tkim u ksia ja s e lv ity k s iä on tähän m e n n e ssä v a lm is tu n u t noin 80. ON kuin m eillä unohdetta isiin, e tte iv ä t nyt s u u n n ite llu t kaavat ole suinka an viim eisiä, vaan n iitä on m a h d o llis ta ja tk u v a s ti m uuttaa ja k e h ittää tulevin a a ik o in a uusien a ja tu s te n ja a a tte id e n m ukaisesti. On vaikeata käsittää, m iksem me voisi kaavallisesti varautua liikennev äyliin, yleisten rakennuste n to n tte ih in jne. s e lla is ta T u rk u a varten, jossa o lisi ka u p u n g in va ltu u sto n jo h y väksym ien m ito itu s te n m ukaan vu o n na asuka sta. Täm än ei p itä is i o lla k o h tu u to n varautum in en m issään suhteessa, s illä o lih a n T u ru s s a v u o n n a , vuonna , vu o n n a ja v u o n n a asukasta. Nyt m eitä on Turussa on yllin kyllin esim erkkejä siitä, ettei aikaisem pina vuosikym m eninä ole rohjettu varautua tuleviin aikoihin ja siitä johtuvatkin m onet nykyiset vaikeutem m e. A ja te lka a m m e vain s e lla is ia a lu e ita k u in v a n h a N um m enm äki, Vähä-Heikkilä, Vätti ja m onia muita. SUUNNITTELUSTAMME olisi kerrottavaa paljonkin, m utta lisään tähän vain sen, että M aarian ja L a u steen a lu e e lle on n ä in ä viikkoin a valm istum assa om at kehyska avat, jo tk a m uun o h e lla m a h dollista va t kaivatun, tä hänastista p a ljo n k in laajem m an p ie n ta lo tu o ta n n o n. T ärkeänä nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun osana on vielä m ainittava jokav u o tise t 5 vuodeksi ke rra lla a n la a d itta v a t a s u n to tu o ta n to -o h je lm a t. KAIKESSA suunnittelussa ja suunnitelm ien laatim isessa on kuitenkin m uistettava, että kaava t ja s u u n n ite lm a t e iv ä t saa m uodostua its e ta rk o itu k s ik s i. N iiden on m u k a u d u tta v a ja m u u tu tta v a elävän ja dynaam ise n eläm än v a a tim uste n tie ltä. T u s k in ku k a a n sa a tto i vain m uutamia vuosia sitten ennustaa satam assa nyt olevien kahden hienon m atku staja term in aalin syn ty m is tä ja k u k a o lis i ro h je n n u t uskoa, e r ä s täm än hetken su u rim m is ta e rillis is tä s u u n n itte lu k o h te is ta tähtä ä oloissam m e valtavan su u rte la k a n syn ty m is e e n R a isionlahden itära nnalle. Lastensuojelujohtaja JAAKKO MINKKINEN: 50-vuotias Turun kaupungin lastensuojelulautakunta % Puistotätien päivittäistä toimintaa. Valok. Arvo Salminen. Turun kaupungin lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa kunnallisena lautakuntana vuoden 1923 alusta lukien ollen lautakunta siten nyt 50-vuctias. Pyrkimys lastensuojelutyön ja eritoten kunnallisen lastensuojelutyön tarpeellisuuden ja merkityksen korostamiseen oli tosin virinnyt myös Turussa jo huomattavasti aikaisemmin. Niinpä kaupunginvaltuusto mm. v kiinnitti asiaan huomiota, minkä tuloksena perustettiin kasvatuslautakunta v alusta lukien. Kasvatuslautakunta hoiti ns. pahantapaisia lapsia eli nykyisiä suojelukasvatustapauksia. Köyhäinhoidollisista syistä kodin ulkopuolella hoidettavia lapsia varten asetettiin köyhäinhoitohallituksen alaisuuteen lastenhoitolautakunta v Vielä todettakoon, että yksityistä lastentarhatoimintaa tukemaan oli v asetettu lastentarhalautakunta. Kunnallisena lastensuojeluelimenä niin ikään toimi kaupunginvaltuuston v asettama asiantuntijakomitea, jonka tehtävänä oli valvoa ja ohjata yksityiselle lastensuojelutyölle v kansalaissodan seuraamusten lievittämiseksi myönnettyjen avustusten käyttöä. Toimikunnan tehtävänä oli muutoinkin ohjata ja tukea yksityistä lastensuojelutyötä. V kaupunginvaltuusto asetti jälleen komitean; nyt valmistelemaan kysymystä lastensuojelutyön siirtämiseksi keskitetysti yhden kunnallisen hallintoelimen hoidettavaksi. LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN, TOIMINNAN ALKAMINEN JA TEHTÄVÄKENTÄN TARKISTAMISVAIHEET KOMITEAN esityksiin perustuen kaupunginvaltuusto perusti lastensuojelulautakunnan lakkauttamalla samalla kasvatuslautakunnan, lastenhoitolautakunnan ja lastentarhalautakunnan sekä lastenhuoltokomitean. Lautakunta toimi vuoden 1922 lokakuun alusta lukien valmistelutehtäviä suorittaen sekä vuoden 1923 alusta lukien kunnallisena lautakuntana. Maaherra vahvisti lautakuntaa varten laaditun ohjesäännön VIELÄ todettakoon, että lastentarhatoiminta, 'oka lastensuojelulautakuntaa perustettaessa oli edelleen jäänyt yksityiseksi toim innaksi, kunnallistettiin vuoden 1937 alusta lukien ja määrättiin lastensuojelulautakunnan alaisuuteen. Kunnallinen nuorisotyö, joka alun alkaen kuului lastensuojelulautakunnalle, irroitettiin lastensuojelu-

5 la u ta kunnan te h tä vä p iiristä vuoden 1956 a lu sta lukien sitä varten p e ru s te tu lle nuorisotyöla u ta kunn a lle e li nykyise lle nuoriso la u ta ku n n a lle. LASTENSUOJELU LAUTAKUNNAN o h je sä ä n tö on perustam isen jä l keen ta rk is te ttu vuonna 1936, vu o n n a 1950 sekä viim eksi , jo llo in s o s ia a lih a llitu s hyväksyi T urun ka u p u n g ille uuden sosia a lio h je säännön. Se säätelee m yös la ste n suoje lu la u ta kunnan to i m ia la a ia tehtäviä. LASTENSUO JE LU LA U TAKUNNAN en sim m ä ise n ä p u h e e n jo h ta ja n a aina vuoden 1936 loppuun asti ja sen jä lk e e n m yös lautakunnan p itk ä a ik a is e n a jä senenä to im i rehto ri, sitte m m in kouluneuvos Juhani W u o r e l a ja ensim m äisenä laste n s u o je lu ty ö n jo h ta ja n a pastori, sitte m m in rovasti D aniel H e d m a n vuoden 1923 alusta aina asti. RO VASTI H edm an o li koko m aam m e laste n suoje lu työn eräs a rv o s te tu im m is ta u ranuurtajista, jo n k a panos T urun kaupungin la s te n s u o je lu - ja nuorisonhuolto - työn ra k e n ta ja n a ja kehittä jä n ä on o llu t m ittavaa. LASTENSUOJE LU LA U TAKUNNAN peru sta m isen aikana ei m aassam me vie lä o llu t e rityistä lastensuoje lu la k ia. Laki saatiin paljo n m yöhem m in eli v alusta lukien. L a s te n s u o je lu la in m ukaan lasten ja n u o rte n h e n kilö id e n yh te isku n n a llin e n s u o je lu ja h u o lto kuuluu e n s is ija is e s ti ku n n ille, va ltio n vira n o m a iste n jo h d o n ja valvonnan a laisena, sekä m yös v a ltio lle. Laste n s u o je lu la k i on v ie lä k in varsin kä yttö ke lp o ise n a la kin a edelleen voim assa. LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN ENSIM M Ä IS E N VUODEN TO IM IN N A S TA TU R U N k a u p u n g in lastensuojelula u ta kunnan alkaessa toim in ta n sa vuoden 1923 alussa o li kaupungin asu kaslu ku Lautakunnan e n sim m ä ise n to im in ta v u o d e n vuosik e rto m u ksesta käy ilm i mm. seura a via tie to ja : LA S TENSUOJE LU TO IM IS TO N h e n kilö ku n ta a n k u u lu i la stensuojelu ty ö n jo h ta ja, sih te e ri, laste n h o i- dontarkastaja, kamreeri, toim isto n h o ita ja ja lähetti. LA U TAKUNNAN huostaan ja h o i to o n jo u tu n e id e n lasten lukum äärä, 700 lasta, o li häm m ästyttävän su u ri nykytila n te e seen ve rra t tuna, s illä vastaava luku vuonna 1972 o li 528 lasta ja nuorta. Suuri lu kum ä ä rä s e litty y s illä, että vuoden 1918 kansala issodan jo aika ise m m in m a in itu t se u ra a m u kse t olivat v ie lä s illo in a ja n k o h ta is ia ja että h u o s ta a n o tto je n perim m ä ise n ä syynä o li o rp o u s, p u o lio rp o u s ja köyhyys. N iin p ä 581 lapsen jo k o m o le m m a t ta i to in e n vanhem m ista o li k u o llu t h u o sta a n o to n tapahtuessa. H u o s ta a n o te tu ille la p s ille pyrit- Jaakko M inkkinen tiin k in s illo in turvaam aan pääasiassa kohtuullinen to im e e n tu lo nykyisen m ittapuun m ukaan arvioiden, m ikä tietysti oli sangen tä rke ä sosiaalinen turva olosuhteissa, jo issa m yös ta lo u d e lliset to im e e n tu lo -o n gelm at olivat varsin tu ttu ja kansan keskuudessa. KUN la stensuojelulauta kunnan pääasiallisim m an työkentän m uodosti 50 vuotta sitten turvattom ien lasten huostaanotto- ja h o ito to i m enpiteet niin nykyisin lasten ja n i orten huostaanotot ja niistä aiheutuvat to im e n p ite e t m uodos avat vain erään, jo skin tärkeän sektorin lastensuojelulauta kunnan kokonaistyökentästä. LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN NYKYINEN TOIM INTAKENTTÄ LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN toim in ta kenttä ja työm äärä on suuresti kasvanut v iid e n vuosikym m enen kulu e ssa lisääntyvien ja m o n in a is tu v ie n o ngelm ien ja ta rp e id e n se kä so sia a lip o litiikan ke h ittym isen m yötä. Kun lastens u o je lu la u ta k u n n a n to im in ta nojasi 50 vu o tta sitte n p a ljo lti yksityiseen hyväntekeväisyys- ja jä rje s tö to im in taan, n iin n y k y is in lasten ja nuorten suoje lu ja h u o lto on m itä suurim m assa m äärin ku n n a llis ta toim intaa, kuten vuoden 1S37 alussa vo im a a n tu llu t lastensu o je lu la ki e d e llyttä ä. L a s te n s u o je lu la in rinnalle on tu llu t e n nen sitä ja sen jä lk e e n m o n ia m u ita lakeja, jotka säätelevät lastensu o je lu la u ta ku n n a n n ykyistä työkenttä ä. S O S IA A L IH A L L IT U S hyväksyi T u ru n k a u p u n g in uuden sosia a lio h je s ä ä n n ö n, jo h o n sisältyy m yös la s te n s u o je lu la u ta k u n ta a ja sen toim ialaa koskevat määräykset. K a u p u n g in v a ltu u s to valitsee la s te n s u o je lu la u ta k u n ta a n neljäksi vu o d e ksi k e rra lla a n p uheenjohtaja n, v a ra p u h e e n jo h ta ja n ja kymm enen m u u ta jä sentä seka heille k u lle k in h e n k ilö k o h ta is e n varajäsenen. N ykyiseen la s te n suoje lu la u ta kuntaan k u u lu vat seura a vat kaupunginva ltu u sto n v a lits e m a t h enkilöt: p u h e e n jo h ta ja n a la ito sm ie s Helge Jo h a n sso n, varapuheenjo h ta ja n a ra kennusm e sta ri V ä in ö Salm inen sekä jä s e n in ä to im isto a p u la in e n A rja A rvonen, ro u va S alm e K oikkalainen, k a n sala iskoulu n o p e tta ja T im o K o rp in e n, k o m is a rio Tuom o L a ih o lu o to, te rv e y d e n h o ita ja Kirsti Leivo, k o te lo ty ö n te k ijä Eeva Lum enko, ro u va Inga N yström, autonku lje tta ja M a tti S elin, terveydenh o ita ja E lin a T e va lu o to ja toim itsija T im o V alonen. LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN LA STENSUOJELUVIRASTO L a ste n suoje lu la u ta kunnan to im i alaan ku u lu vie n te h tä vie n valm istelevana ja toim e e n p a n e va n a elim enä 0 Laulu- ja rytmiikkatunti m eneillään päiväkodissa. V a lo k. A r v o Salminen. 0 Nykyinen lastensuojelulautakunta ja kokousvirkailijat kokousta aloittamassa. Istumassa vasemmalta lukien: jäsenet Inga Nyström ja Elina Tevaluoto, varajäsen Outi Martinkarl, puheenjohtaja Helge Johansson, jäsen Eeva Lumenko, kaupunginhallituksen edustaja apulaiskaupunginjohtaja Lauri Orell ja jäsen Salm e Koikkalainen. Seisomassa vasemmalta lukien: lastensuojelujohtaja Jaakko Minkkinen, lastensuojelusihteeri Kirsti Lehtinen, jäsen Tuomo Laiholuoto, kansliasihteeri Markku Jokinen sekä jäsenet Timo Valonen, Matti Selin, Arja Arvonen ja Kirsti Leivo. Kuvasta puuttuvat varapuheenjohtaja Väinö Salminen ja jäsen Timo Korpinen. Valok. Arvo Salminen. on T urun kaupungin lastensuojeluvirasto, jo k a jaka a n tu u johto sä ä n nön m ukaan te h tä väalo itta in : a) H a llin to ryhm ä ä n ja seuraaviin b) Toim istoihin : la s te n h u o lto to im isto, n u o ris o n h u o lto to im isto, erityishuoltotoim isto, perh e te ra p ia to im isto, elatu saputo im isto, päivä h o ito to im isto, o p in to tu k ito im is to, la ito sto im isto, ka n slia -a sia in to im isto sekä kassa- ja tilitoim isto. LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN ALAISET LAITOKSET L aste n suoje lu la u ta kunnan tehtäväke n ttä ä palvelee m yös laaja kaupungin om a la utakunnan alainen laito sverkosto. L a ito ksia on nykyisin seuraavasti: La ste n kote ja : isom p ie n lasten ta va llisia la s te n k o te ja... p ie n te n la ste n vasta a n o tto koti.. e rity is la s te n k o ti... N u o ris o k o ti... L isäksi on la stenkotien käytössä 7 kesäkotia P äiväkote ja : to im iv ia... ra k e n te illa ta i hyväksyttyinä s u u n n ite lm in a... K e sä siirto lo ita, alle k o u lu ikäiste n.. Yhteensä KASVATUSNEUVOLA Lastensuojelulautakunnan ala i sista p alvelupisteistä on edelleen m ainittava kasvatusneuvola. Kasvatusneuvolan tehtävänä on edistää lasten ja nuorten terve ttä psyykkistä kehitystä ja tässä ta r koituksessa: neuvoin ja o hjein auttaa huoltajia, o p e tta jia ja vira n om aisia lasten ja n uorten kasvatukseen liittyvissä kysym yksissä; tu tkia ja hoitaa lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen liitty viä käyttäytym isongelm ia ja psyykkisiä h ä iriö tilo ja lääketie te e llisin, psykologisin ja sosia a lisin ke in o in ; sekä m uutoinkin antaa a s ia n tu n tija - apua alan kysym yksissä. PUISTO TÄTITO IM INTA P uistotätitoim innan ta rkoitu ksena on u lkoilu tta a puisto tä tie n huostaan m ääräajaksi jä te tty jä la p sia ja s iin ä m ielessä pitä ä heistä huolta. Puistotätitoim intaa ylläpidetään kesäku u ka u sia lu k u u n o tta m a tta m uina p äivinä, p a its i la u a n ta in a ja sunnuntaina. P u isto tä tie n p ä ivittä in e n toim inta -aika on 3 tuntia 35 m inuuttia. Jo s on pakkasta 12 C tai sitä enem m än ta ik k a runsas ve s i sade, ei to im in ta a ole. P u isto tä te jä toim ii nykyisin eri puolilla kaupunkia 22 työpisteessä, jo is s a kussakin on la p silu vusta riip p u e n vähin tä ä n 2 puisto tä tiä. ERÄITÄ NYKYTO IM IN TA A KOSKEVIA NUM EROTIETO JA JA SELVITYKSIÄ SEURAAVASSA p yritä ä n va la ise maan eräin n u m e ro tie d o in ja n iihin liitty v in selvityksin la ste n su o je lula u ta kunnan n ykyistä käytännön työ ke n ttä ä. Tässä yhteydessä on m a h d o llista esittä ä vain e rä itä o le e llis im p ia tie to ja, jo tk a n ekin to ivo tta va sti jo v o ivat o saltaan antaa käsityksen e s im e rk ik s i työn k o h te in a tie to je n o salta o lle is ta lapsi- ja n u o risom ä ä ristä. T ie d o t ovat viim e isim m ä ltä la ste n su o je lu - la utakunnan to im in ta v u o d e lta eli vuodelta 1972, jo n k a riu s s a kaup ungin a sukasluku o li eli 3,5 kertaa su u re m p i kuin vuoden 1923 alussa lauta kunnan a lo itta e ssa toim intansa. L A UTAKUNNAN h u o stassa laste n s u o je lu la in m ukaan o li yhtpensä 528 lasta ja n u o rta h e n kilö ä. On huom attava, että la s te n s u o je lu v i- rastoon päivittäin tehtävistä ilm oitu k s is ta ja n iid e n jo h d o s ta tu tk i tu ista ta p a u ksista vain vähäinen osa (keskim ä ä rin noin 10 % ) jo h ta a lo p u lta h u o sta a n o tto o n, s illä p e riaatteena on, että lasta ei liia n vähäisin peru ste in tu le e ro tta a ko d is taan ja vanhem m istaan. A sia kkaat o h ja ta a n, m ikä li m a h d o llista, suoraan käyttäm ään k o h tu u llis e s ti saatavissa o le via e rila is ia palvelu ja, käytetään kotikasvatu sta tu k e v ia ja täydentäviä to im e n p ite itä sekä va ro itu sta ja suoje lu valvonta a. TO D E TTAKO O N, e ttä a v io liito n u lk o p u o le lla syntyneiden lasten osuus syn tyneistä la p s is ta on v iime vu o sin a v a ih d e llu t T urussa ,7 % :n v ä lillä. V e rra ttu n a tätä p ro s e n ttilu k u a h u o stassa o le vien a v io liito n u lk o p u o le lla syntyneiden lasten osuuteen, m ikä o li 33 /o, voidaan to d e ta, e ttä tä stä la p s i ryhm ästä la p set jo u tu v a t e d e lle e n paljon alttiimm in lastensuojelulautakunnan huostaan sekä om an k o tin sa u lk o p u o le lla h o id e tta v ik s i ja kasvatettaviksi. H U O STASSA o le via la p sia ja n u o ria h o id e ta a n ta rk o itu s ta varten va litu is s a ja va lvo tu issa y k s ity is p e r- heissä sekä laste n kodeissa, n u o risokodeissa, ta rv itta e s s a m yös ko u lukodeissa, s a ira a lo issa, p a ra n to loissa ja m uissa e rik o is h o ito p a i- k o :ssa h o id o n ja ka sva tu kse n ta r peen m ukaisesti. LA U TAKUNNAN tu le e va lvoa va n h em pien suora a n k o d in u lk o p u o -

6 P äiväkodin nuorim p ia lapsia h o ita ja n sa kanssa. Valok. A rvo Salm inen. le lle yksity is k o tih o ito o n sijo itta m ia ns. kasva ttila p sia, jo ita oli valvonnassa 98. T ällaisen lapsen hoitajan on kahdeksan päivän sisällä lapsen o tta m isesta tehtävä ilm o itu s lastens u o je lu vira sto o n. K E H ITYSVAM M A IS IA oli luettelossa 373. H eistä oli sijo ite ttu laito s h o ito o n 197. K o tih o id o n tukea m yönnettiin markkaa. N U O R IA rik o k s e n te k ijö itä sekä m u u to in e p äsosiaalisuuteen harh a u tu n e ita lapsia ja nuoria ilm oite ttiin la ste n suoje lu vira stcon to i m e n p ite itä varten 697 tapausta. Ä ITIY S A V U S TU S A S IO ITA käsite l tiin ka ikkia a n ELATU S A P U H U O LTO A varten oli lu e tte lo ssa a v io liito n ulko p u o le lla syn tyn yttä lasta sekä asum us- ja avio e ro la sta. N äille laps ille p e rittiin elatusapua elatusvelv o llis ilta a v io liito n u lk o p u o le lla syntv n e ille m arkkaa sekä asum us- ja a v io e ro la p s ille m a rkkaa e li yhteensä m arkkaa. Tapauksissa, jo issa ei e la tu sa p u a saatu, s u o rite ttiin ela tusavun ennakosta annetun lain m ukaisesti e n n a kkoja lapselle yhteensä m arkkaa. K asvatusneuvolan luettelossa oli potila sta, jo is ta tu tk ittiin ja h o id e ttiin 734 potilasta. K E H ITTÄ M IS S U U N N IT E LM IS T A TÄSSÄ yhteydessä on syytä m ain ita vain e rä istä lastensu o je lu la u ta - kunnan työalan k e h ittä m issuunnite lm ista lähitulevaisuudessa. H U H TIK U U N 1. päivänä 1973 voim aantu lle e n p ä ivähoito la in m ukaan kunnan on h u o le h d itta va siitä, että lasten päivähoito a on saatavissa kunnan jä rje stä m ä n ä ta i valvom ana s iin ä la ajuudessa ja sella isin to i m in ta m u o d o in kuin kunnassa esiin tyvä tarve e d e llyttä ä ja siis myös sin ä v u o ro kauden aikana, jo n a sitä ta rvita a n. O ikeus saada päivähoitop a lvelu ja ei ole v a ra llisuudesta riip puvainen. P Ä IV Ä H O ID O N jä rje stä m in e n peru s tu i e n nen lain v o im a a n tu lo a vapaaehto isuute e n. V aikka Turun k a u p u n k i o n kin ja tkuvasti o llu t aivan e tu rivissä kunnallise n päiväh o id o n jä rje stä m isessä, niin päiväh o ito p a lv e lu ja ei kuitenkaan ole o l lu t riittä v ä s ti. K u n n a llisia päiväkotip a ik k o ja (osapäivä- ia kokopäiväpaikat yhteenlaskien) on Turussa nykyisin noin 16 % alle ko u lu ik ä is ten lasten lukum äärään verrattuna. LASTENSUOJELULAUTAKUNTA t n laatinut ehdotuksen kaupungin päivähoitosuunnitelm aksi vuosille S uunnitelm an m ukaan kunnallisten p ä ivähoitopalvelujen ta rjo n ta a tulisi voim akkaasti lisätä ottaen huom ioon lain velvoituksen. K aupungin tu lisi rakentaa s u u n n i te lm a k a u d e lla a lle koulu ikäisille la p s ille ta rk o ite ttu ja p ä iväkotip a ikkoja vu o s itta in 500, jo llo in vuoden 1978 lopussa o lis i 32 % :lle alle ko u lu ik ä is is tä la p sista p ä iväkotipaikat. T o d e tta k o o n, että tu tk ittu kokop ä iv ä p a ik k o je n ta rve jo nykyisin on 51 %. K un ku n n a llis ia päiväkotip a ik k o ja on n yt 2670, o lisi niitä s u u n n ite lm a n m ukaan vuoden 1978 lopussa P äiväkotipaikkoje n 0 P ie n o ism a lli T urun ylio p p ila skylän s u u n n itte lu k ilp a ilu s s a ensim m äiselle s ija lle a setetusta ehdotuksesta "J y v ä. T urun y lio p p ila skylä n ke s kuksen suunnitte lu kilp a ilu ssa p a lkin to la u ta ku n ta y ksim ie lisesti asetti ensim m äiselle sija lle ehdotu kse n "J y v ä ", jo n ka ovat tehneet arkkite h d it Pekka H elin, Tuom o Siitonen ja Jyrk i Tasa sekä a rk k ite h tiylio p p ila a t M atti N urm ela ja K ari R aim oranta avustajinaan a rkkite h tiylio p p ila a t Trev H a rris ja Hannu K jisik. E rik o is a sia n tu n tijo in a ovat to im in e e t dip l.in s. M atti Haaram o ja O lli Seppänen. lisäksi sisä ltyy suunnitelm aan vielä 300 o h ja tu n kunnallise n perhepäiväh o ito p a ikan jä rje stä m in e n vuosina K o u lu ikäisistä nuorim m ille e li 7 10-vuotiaille esitetään va ra tta vaksi e d e lliste n lisäksi vuositta in 15 päiväkotip a ikkaa suunnite lm akautena. K ouluikäisten päiväk o tip a ik k o ja olisi, nykyiset 100 paikkaa vie lä h uom ioon ottaen, siten vu o d e n 1978 lopussa 170. S airastuneid e n lasten p äivähoito esite tään jä rje ste ttä vä ksi lasten om issa ko deissa kotia vusta jie n turvin. P Ä IV Ä H O ITO P A IK K O IH IN sisältyy m yös mm. e rityisp a lve lu ja ja vu o ro työssä käyvien vanhem pien lasten ta rvitsem ia ns. vuoro kausip a ikkoja. S U U N N ITELM A A N sisältyy myös mm. 18 uuden p u isto tä tito im in ta - pisteen lisääm inen vuosin a 1973 Turun ylioppilaskylän keskus valmis v T oiseksi kilp a ilu ssa sijo ittu i nim i m erkki "122333", jo n ka o liva t tehneet arkkite h ti Kalevi K arlsson ja a rkkite h tiylio p p ila s H arri Lindroos sekä kolm anneksi nim im erkki "K e nen K aarina", jo n ka te kijä on a rkkitehti A rto Sipinen. P alkintosum mat olivat mk, m k ja mk. Lisäksi lunaste ttiin m arkalla ehdotukset "K ylä n s u u rin " ja "R autaveistos". S uunnitelm ien m ukaan kyläkeskus valm istuu v Voittaneen ehdotuksen rakennuksen kustannusarvio on nykyisen kustannustason m ukaan noin 14 m ilj. mk. K oko n a iske rro sa la on n eliöm etriä ja tilavuus kuutiom etriä. H o te llih u o n e ita on 150 ja enim m äisvuodepaikkam äärä 450. K okoustilat ovat n e liö m etriä, josta to im in ta h a llie n osuus 1978, jo llo in to im in ta p is te itä olisi 39. TÄM ÄN p ä ivähoitosuun nitelm an m ahdollinen to te u tta m in e n ei pysty kattam aan vielä to d e llis e n päivähoidontarpeen tyydyttäm istä. T uskin kuitenkaan on re a a lisia m a h d o llisuuksia tote u tta a edellä selvitettyä suurem paa tarpeen tyydyttäm istä, s illä jo täm änkin suunnite lm a n to teuttam inen tie tä isi a rvio lta esim erkiksi pääom am enoina noin 37,2 m iljo o n a a m arkkaa sekä noin 717 uuden viran ja työsuhte e n peru sta m ista uusien päivähoito p a lvelu je n p iiriin. LO PULLISEN tarpeen tyydyttä m i nen jäisi siten e delleen seura a ville päivähoidon su u n n ite lm a kausille. T odettakoon, e ttä päivähoito la kia koskeneen h a llitu ksen esityksen n e liö m e triä. H allin yhteydessä on 200 paikkain e n ra vin to la ja k o k o u stilo je n yhteydessä 140 p a ik k a i nen baari. Kun keskusra kennus yhdistetään jo ra k e n n e ttu ih in ra v in to lo ih in, tulee to im in ta ko ko n a isu u d e n yhte iseksi ra v in to la p a ikkam ä ä rä ksi asiakaspaikkaa. K ilp a ilu e h d o tu kset o liva t n ä y tte illä kolm en päivän ajan ja n iih in tu tu stu i noin 800 henkeä. R akennus sijo ite ta a n N um - m enm äellä sija itsevan ns. v a ltio n s o rakuopan viereen lä h e lle jo rakennettua y lio p p ila s k y lä n A -osaa. P a lkin to la u ta kunta a n kuulu ivat prof. T uom as P eltonen, ka u p.jo h ta - ja V äinö J. Leino, yh t.tie t.yo. M atti Niva. to im itu s jo h ta ja J o rm a K arskela sekä a rk k ite h d it Jan S ö d e r lund, A a rn e N evanlinna ja J a a kko R antanen. peru ste lu issa m ainitaan, e ttä päivähoidon tarve kyettäneen ty yd yttä mään koko m aassa n o in vuote e n 1990 m ennessä. P ä ivähoito suun n i- telm an käsitte le e ja hyväksyy kaup u n g in valtu u sto se kä sen jä lk e e n s o s ia a lih a llitu s. LASTENKO TIEN o sa lta on niin ikään kehittä m is ta rp e ita jo skaan ei näytä ta rp e e llis e lta lisä tä n ykyisiä paikka m ä ä riä. Y h te iskunnan ta lo u d e llise n edistyksen m yötä eivä t esim. p e lkkä vara tto m u u s tai o r pous e s iin n y la in kaan m e rkittä vin ä h u o s ta a n o tto je n syinä (v huostassa o lle is ta o li o rp o la p s ia 3,97 % ja IV :stä s o sia a liryhm ä stä 15,53 % ), vaan m o n e t m u u t a ja l lem m e o m in a is e t perh e issä va ik u t ta va t ongelm a t, jo tk a s a a tta vat aih e u tta a huosta a n jo u tu n e is s a lap-

7 Turun kauppakam arin toim itusjohtaja E lin kein o e lä m ä n k e h ittym ise en liik e n n e o lo suh te e t v a ikutta vat ratkaisevasti. Kysym ys on tä rkeä sekä tavaran, h e n k ilö itte n että tiedon ku lje tta m is e n kannalta. T u r ku ja T u ru n seutu on m aantie te e llis e n s ija in tin s a puolesta jo va rh a in tarjo n n u t e lin k e in o e lä m ä lle suotuisat ke h ittym isolo suhte e t. K u lje tu k s iin liitty v ä t e rila iset to i m innot kohtaavat täällä vilkkaan ka n sa in vä lise n liik e n te e n m erkeissä m eren ja m aan liittym ä kohdan m uod o staessa satam atoim innalle hyvät e dellytykset, jo ita ilm a s to llis e t o lo suhte e t vielä tukevat. Nyt ei enää tosin p u h u ta T urun talvisatam asta n iin k u in ei m uistakaan tä ä l lä to im iv is ta taivisatam ista, koska niid e n työ on yhä enem m än ym p ä rivu o tista ja s ä ä n n ö llistä to im in ta a, jossa ka u s iv a ih te lu t ovat vuosi vu o d e lta vähäisem piä. Y H TEYDET p ä ä kaupungin ja T u run v ä lillä o vat m u o dostuneet yhä tärkeäm m ä ksi. Liikenneyhteyksiä käsite lle ssään on T u ru n kauppakam a ri n ä ih in yhte yksiin jo u tu n u t ja tk u v a s ti kiin n ittä m ä ä n huom iota. A sia o li p e rin p o h ja isessa käsittelyssä m yös kauppaka m a rin jä rje s tä m illä kuluvan vuoden liikennepäi- v illä T urussa. T IE LIIK E N T E E N kehittä m in e n ja m o o tto ritie n rake n ta m in e n Turun ja H e lsin g in v ä lille on su u n n ite l- sissa ja nuorissa m yös e rik o is h o i don ja -kasvatuksen tarvetta. N Ä IN o lle n on ta rp e e n m uuttaa nykyisiä v ie lä vain pelkästään tu r v a tto m ie n lasten h o ito p a ik o ik s i tark o ite ttu ja p e rin te e llis iä lastenkoteja m m e e rity is h o ito k o d e ik s i palvelem aan n ykyisiä h o id o n ja kasvatuksen ta rp e ita. Y ksi laste n ko d e ista m uutettiin v psyykkisesti häiriin ty n e id e n lasten h o ito k o d ik s i ja yhden k o d in m uuto ssu u n n ite lm a t o vat p a rh a illa a n v ire illä. V astaavia toim ia tultaneen myöhemmin jatkam aan ta rp e e n m ukaan. LA S T E N S U O JE LU LA U TAKUNNAN M E R K ITY S TULE V A IS U U D E S S A Y H TEIS K U N N A S S A M M E etenee d y n a a m isesti te o llis tu m in e n, kaup u n g is tu m in e n ja ta lo u d e llin e n kehitys. Sen lieveilm iöinä taasen kas- HEIKKI LÖYTTYNIEMI: Turun ja Helsingin väliset yhteydet tärkeät elinkeinoelämälle H e ik k i L ö y tty n ie m i vavat ja m oninaistuvat etenkin lasten ja nuorten tu rv a llisuutta ja m yönteisiä kasvuolosuhteita jä rk y t tävät ongelm at. Täm ä ku lttu u rik e h i tys ja toisaalta m yös kehittyvä sos ia a lip o litiikka aiheuttaa m yös T u run kaupungin kunnalliselle lasten ja nuorten suoje lu - ja huolto työlle tulevaisuudessa nykyisten tehtävien lisäksi kasvavasti yhä uusia velvotteita. TÄMÄN, hum aanisesti, m utta m yös yhteiskunnan tu levaisuudenkin kannalta tärkeän, lasten ja nuorten kunnallisen s e kto rin h o ita m isessa tarvitaan tu levaisuudessakin tehostuvasta ei vain tie d o llisesti ja taid o llisesti eriko iste h tä viin sä perehtyneitä työ n te kijö itä, vaan ennen kaikkea myös itsenäistä kunnallista lastensuojelula utakuntaa läheisen dem okraattisen k o n tro llin säilyttäm iseksi työkenttään sekä m ien o sa lta lähes v a lm is ja odottaa ra h o itu s - ym. p äätöksiä. Rak e n te illa o le va t n o u sukaista t tuovat v ä lia ika ise n avun m uutam aksi vuodeksi. T u ru n ja H elsingin välisen tie yhte yden p itu u s on valtatietä 1 m ita te n 166 km. T ästä on tie osa L o h ja n h a rju H e lsin ki m ootto ritie tä ka ksin e a jo ra to in e e n ja e rita s o liitty m in e e n sekä risteyksi- neen. E nsim m äisen osa n rakentam inen tä stä hie m a n vajaa 40 km pituisesta m oottoritiejaksosta aloite ttiin vu o n n a 1956 v iim e isen osan valm istuessa vu o n n a V älillä L o h ja n h a rju T u ru n kaupungin raja on yle is s u u n n itte lu käynnissä. Liikennem ä ä rie n kasvam isen ja nykyisten ra jo itu s te n valossa hanke e rity is e s ti tä h d e llis te n ja riittävän jo u sta vie n k e h itysedellytyste n takaam iseksi m yös k u n n a llis e lle lasten ja n u o rte n s u o je lu lle ja huollo lle a la ti paisuvan k u n n a llisen to i m in nan koko n a iskentä ssä. T Ä M Ä N näke m ykse n h ä n on Turun k a u p u n g in v a ltu u s to ja kaupung in h a llitu s jo h is to ria llis is ta vaiheista a lkaen a in a o iva lta n u t. S iitä on näkyvänä esim erkkinä Turun kaup ungin 50-vu o tia s la stensuojelula u- ta ku n ta ja sen ty ö k e n ttä tänään. O LISI tä h d e llis tä, e ttä m yös lainsäätä jä tu le va isu u d e ssa kin loisi e d e lle e n a in a kin yhtä hyvät dem o k ra a ttis e t m a h d o llis u u d e t myös T urun k a u p u n g ille h oitaa ja kehittää k u n n a llis e n la ste n ja nuorten s u o je lu n ja h u o llo n sektoriaan om ie n e rik o is ta rp e itte n s a ja vakaum uksensa m u kaisesti. o lisi syytä ja ehkä m a hdollista to te u tta a 1980-luvulla vaiheittain, ensin m o o tto riliik e n n e tie n ä tieosit- tain. M o o tto ritie n to isen ajoradan rake n ta m in e n jä is i T ie - ja V esira k e n n u shallitu ksen ilm oituksen m ukaan 1990-luvulle ta i sitäkin m yöhem m äksi. T IE S U U N N ITELM IE N k iire h tim i nen on välttäm ättöm yys. E nnusteiden m ukaan liike n n e valta tie 1:llä vuoteen 1985 m ennessä kasvaisi runsaasti k a ksin kerta iseksi ja vuoteen 2000 m ennessä lähes n e lin k e rta iseksi vuoden 1970 liikente e seen v e rra ttu n a. Liikente e n kasvusta jo h tu e n tie yhteyden p arantam istarve tta tuleva isuudessa tulevat aiheuttam aan kapasiteettionge lm at, p alve lu ta so va a tim u kse t, liike n n e o n n e tto m u u ksie n ja y m p ä ristö h a itto je n vähentäm inen sekä tieverkon jä sentä m in e n ja jatkuvuus. V A IH TO E H TO IS E N reitin v a lta tie lle 1 m u o dostaa v ä lillä Salo H e lsin ki re itti S alo K isko M ustio K irkko n u m m i H elsinki, jo k a on S alon kesku sta sta H elsingin keskustaan n. 10 kilo m e triä valtatien ka u tta kulkevaa re ittiä pitem pi. M u stio sta H e lsin kiin on valittavana # T urun rautatienpuisto sai syksyllä 35 vu o tta sitten u u d iste tu n asunsa. H elsinkiin kaksi reittiä, jo k o M ustio Inkoo tai M ustio V irkkala S iuntio P irkkala, jo tta päästäisiin edelleen kantatietä 51 H elsin kiin. E dellä m a in itu t tieosat edellinen noin 11 km ja jä lk im m ä i nen noin 20 km p itu u d e lta kaipai- sivat kuitenkin p a rannustoim enpiteitä. UUDEN rautatien rakentam inen Salosta H elsinkiin ja T u rku H elsinki välisen yhteyden lyhentäm i nen tä llä tavalla alle kahteen tu n tiin on m onessa yhteydessä la u suttu toivom us, jo n k a to te u tu m in e n on asetettava ensi vuosikym m enen ta voitteeksi. T urusta H e lsin kiin jo h tavan radan pitu u s on n. 200 km. Täm ä vanha rata o n va rsin kaar- teinen, joten s illä ei void a päästä suuriin ajonopeuksiin. T ä stä jo h tuen ju n ie n m atka-aika kaupunkien v ä lillä on nykyisin n. 3 tu n tia. N o pein yhteys on 2 t 40 m in. O ikorata E spoo Lohja S alo lyhentäisi yhteyttä T urusta H e lsin kiin 34 km. Uuden radan E spoo Salo pituus o lisi 90 km. R akennettuna y k s ira i teiseksi, m utta s u u re tkin n o peudet sallivaksi, radan rake n ta m iskusta n nukset o lis iv a t R auta tie h a llitu kse n a rvion m ukaan n. 135 m iljo o n a a m arkkaa. JU N A LLA te h tiin T u ru n ja H elsin g in v ä lillä viim e vu o n n a n m atkaa vuoro ka u d e ssa. V a ro va i s e stikin a rvio id e n o ik o ra ta lisäisi m atkustajam äärän nopeasti ka k s in kerta iseksi. O ikora d a n s u u n n itte lu vaatisi 2 3 v u o tta ja ra k e n ta m i nen 4 5 vuotta, jo te n se saattaisi o lla v a lm iin a a ik a isin ta a n 1980 a l k u p u o lis k o lla. K iire e llis e t to im e n p ite e t ra u ta tie liik e n te e n k e h ittä m i seksi ovat tarpeen. TURUN le n to yh te yd e t o vat ja tk u vasti paheneva p u llo n k a u la su o tu i salle ke h itykselle. N opeasti s u o ritettaville liikem atkoille tarjoaa lähes ainoan m a h d o llisu u d e n a u to ku lje tu s H e lsin g in le n to k e n tä lle, m utta n iille, jo id e n on voita va m atkustaa T u ru n ka u tta lentäen, o n tila n n e m ilte i m a h d o to n to ise n k iito ra d a n puuttu e ssa ja le n toasem an h a llin antaessa v a in o s a lle m a t ku s ta jis ta m a h d o llis u u d e n o tta a vastaan sen palve lu ksia. SAAPUVIE N ja lä h te vie n m a t kusta jie n m äärän p e ru s te e lla T u run le n to a sem a on m aam m e k o l m anneksi s u u rin H e lsin g in ja O u-

8 Turun Yliopisto valtiollistetaan 9 T u ru n lin n a n e n tis tä m is ty ö m a a syksyllä T u ru n Y lio p is to -n im is e n s ä ä tiö n ja v a ltio n v ä lillä a lle k irjo ite ttiin e s!so - p im u s ylio p is to n v a ltio llis ta m is e s ta. Y lio p is to siirtyy e d u s k u n n a n h y v äk sy m is en jä lk e e n v a ltio n h a llin ta a n E s is o p im u k s e n a lle k irjo ittiv a t o p e tu s m in is te riö n p u o le s ta o p e tu s m in is te ri U lf S u n d q v i s t, k o rk e a k o u lu - o sasto n o s a s to p ä ä llik k ö M ik k o N ie m i ja vanhempi hallitu s s ih te e ri U lla L å n g sekä T u ru n y lio p is to n ja säät:ön puolesta rehtori Kaarlo H a r t i aia, h a llin to jo h ta ja O lavi R y t k ö n e n ja te o llis u u s neuvos V e ikko V a l a v a a ra T u ru n lin na 700-vuotias v O p e tu s m in is te riö lle lä h e ttä m ä s s ä ä n k irje lm ä s s ä ä n S opim u kse n m ukaan säätiö sito u tu u mm. luovuttam aan om istam ansa o p e tu s k iin te is tö t ja Turun y lio p is to n käytössä olevan, säätiön om ista m a n irta im isto n valtio n o m istukseen käytettäväksi T urun y lio p is to n ta rk o itu k s iin. N äiden k iin te is tö je n arvo on noin 50 m ilj. m k. E delleen s ä ä tiö m yy om istam ansa T uorlan kartanon valtiolle 5 m ilj. markan kauppasum m asta. S äätiö sito u tuu m yös rakentam aan enintään 15 m ilj. m a rk a lla tilo ja lä hinnä hum a n is tis ta tie d e kunta a, y lio p is to n k irja sto a ja y h te is k u n ta tie te e llis tä tie d e kunta a varten ja lahjoittam aan näm ä v a ltio lle. V a ltio lupaa jättää p e rim ä ttä Y lio p isto n m ä e n rakennuksiin saadusta 1,5 m ilj. m arkan v a ltio n la in a sta m aksam atta olevan osan e li noin m arkkaa. T u ru n y lio p is to s s a on tähän m ennessä s u o rite ttu yli k a n d i d a a ttitu tk in to a, s ie llä on valm istun u t yli lä ä käriä ja ham m aslä ä kä riä ja korkeim m an a kateem i sen arvon on sa a vutta n u t runsaat 400 to h to ria. # T u ru n ylio p isto n k irja s to ra k e n n u s va lm istu i Y lio p is to n m ä e lle en s im m ä ise n ä. K u v a m m e k o lm ik e rro k s is e s ta k irja v a ra s to s ta. T u ru n k a u p u n g in h a llitu s k o ro s ta a T u ru n lin n a n es ilin n a n k o rja u s tö id e n ta rp e e llis u u tta. M y ö s lä ä n in h a llitu s ja m u s e o v ira s to o v a t p itä n e e t v ä lttä m ä ttö m in ä k o rja u k s ia. N o in 6 m ilj. m a rk a k s i a rv io id u t k u s ta n n u k s e t ra h o ite tta is iin v a ra a m a lla va ltio n ta lo u s a r v io s s a v u o s itta in 1,2 m ilj. m k v u o s in a S u u n n i te lm ie n to te u tu e s s a T u ru n lin n a o lis i n yk yistä e d u s ta - v a m m a s s a k u n n o s s a tä y t tä e s s ä ä n v u o tta v u o n n a s e k ä T u ru n h is to ria llis e n m u s e o n sa a v u tta e s s a s a d a n v u o d e n iän vu o n n a T u ru n k a u p u n g in v u o tis ju h la a jo ittu u v u o tee n E silinna on h uonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisen m u s e o t'k n iik a n vaatim uksia. E llei peru stu ksia pian uusita, saattavat pihanpuole iset m uurit sortua. H olvattuja p o rra s huoneita lu kuunottam atta kaikki vä lip o h ja t ovat p u isia ja m a h d o llinen tu lip a lo voisi n o peasti levitä ym päri rakennusta ja tu h o ta lähes sadan vuoden aikana kertyneet korvaam attom at m useokokoelm at. E sineiden säilyvyyden kannalta olisi välttäm ätöntä, e ttä kosteus- ja läm p ö tila t pysyisivät va kio in a muse o tilo issa, h e n k ilö k u n ta ta rv its is i lisää tilo ja ja tu rv a llis u u s la itte ita p itä isi u usia ja lisätä. L innan va n h a osa eli p ä ä lin n a e n tis te ttiin vu o sin a prof. E rik B r y g g m a n i n s u u n n ite lm a n m ukaan, m u tta uusi osa, lu vulla nykyisen m u o to n sa saanut e s ilin n a jä i e n tistä m isen u lk o p u o lelle. Tässä osassa on te h ty vain v ä lttä m ä ttö m iä k u n n o stu stö itä, mm. pyöreän to rn in p e ru stu ste n vahvistam inen ja to rn in ko rja a m in e n sisä puolelta. lun jä lk e e n. V iim e vu o n n a o li saapuvia ja lähteviä m atkustajia Turussa n , ka u tta kulkum a t- k u s ta ja t m ukaan lu kie n m äärä o li n T u ru n lentoasem an m atkustajamäärä on kasvanut eriko isen voim a k k a a s ti 1960-luvun p u o liv ä lin jä lk e e n. V iim e vu o tin e n m a tku sta ja m ä ä rä o li 14 % e d e llis v u o tis ta su u re m p i. Kasvu m e rkitsee sitä, e ttä m atkustajan m äärä sivuute ta a n vu o n n a TURUN le n to a sem a on m aassam m e H e ls in g in lisä ksi ainoa, jo k a v ä littä ä m e rkittä vässä m äärin kans a in v ä lis tä liik e n n e ttä. K a nsainvälisen liikenteen m atkustajien osuus T urun lentoasem an koko m atkustajam äärästä o li v n. 34 %. T urun lentoasem an ra kennukset ovat tä llä h e tke llä täysin riittä m ä ttö m ä t palvelem aan v o im a k kaasti kasvavaa liikennettä. T u ru s sa on p arakkirakenteinen m atkustaja-asem a ja le nnonjohtorake nnus, jo tk a on rakennettu 1950-luvun a l kupuolella. Lentoasem an k iito ra ta on 2000 m etrin p ituinen. Se ra kenne ttiin a lunperin vain siv u k iito - radaksi, m utta p ä ä k iito ra ta on edelleen rakentam atta. P arannussuunnitelmia on tehty Ilm ailuhallituksen ja T u ru n kaupungin yhteistyönä. P a ra n n u sohje lm a n mukaan u u d e t m a tk u s ta ja - ja lennonvarm is tu s ra k e n n u k s e t s ija itsisiva t nykyisen le n to a sem a p a ra kkira kenn uksen k a a k k o is p u o le lla uudella a s e m a ra kennusalu e e lla. P arannuso h je lm a a n s is ä lty y lisä ksi myös v a rsin a isen k iito ra d a n rakentam i nen 1970-luvun lo p p u p u o le lla. K iito ra d a s ta tu lis i n o in m etrin pitu in e n ja se riittä is i ra ska im m ille kin k o n e ille. L ä h ivu o sin a jo u d u t taneen m yös k iin n ittä m ä ä n e rity is tä h u o m io ta T u ru n lentoasem an ra h tite rm in a a lik y s y m y k s e e n. Jo m uutam an vuoden kulu ttu a ra h titerm inaalilla saattaa olla huomattava m e rkitys alueem m e e lin k e in o to im in n a n kehittym ise lle. P U H E LIN LIIK E N N E TTÄ käyttävät tie tä vät hyvin m aanantaiaam upäivän ja nyt yhä useam m in m uidenkin a a m upäivien yhteydensaannin va i keudet ja m yös p o stin kulussa on ja tk u v a s ti a ih e tta huom autuksiin. T urun auto m a a ttise n kaukopuhelin- keskuksen tila t V artiovuoren laite- su o ja ssa ovat täyttym ässä. Keskus voidaan laaje n ta a nykyisestä 1224 k a u k o jo h d o s ta aina 2200 kaukojoh- d oksi. P o sti- ja le n n ä tin h a llitu s a r velee nykyisen keskuksen kapasiteetin riittävän vuoden 1975 p u o liväliin saakka, jo h o n m ennessä parhaillaan ra kente illa olevaan ja ensi vuonna valm istuvaan Turun Teletaloon saadaan asennetuksi uusi rinnakkaiskeskus. T e le ta lo tyydyttänee tila n p u u tte e t ain a kin vuoteen 1990 saakka. M yös H elsingin päässä ovat laaje n n u kset p a rh a illaan käynnissä. KIRJEPO STIN m yöhästym iset T u run ja H elsingin v ä lillä ovat P osti- ja lennätin h a llitu ksen selvityksen m ukaan jo h tu n e e t usein m uista syistä kuin va rsin a ise sti postin k u l jetuksesta. T urussa o vat v iiv ä s ty k siä v iim e a ikoin a a ih e u tta n e e t postita lo n ko rja u s ty ö t ja h a ja lla a n ta p ahtu n u t ty ö skente ly p u u tte e llis is s a tilo is s a ja o lo suhte issa. M yös H e l s in k i on e rittä in h e ikossa asem assa sekä ty ö s k e n te ly tilo je n e ttä m uidenkin työ s k e n te ly m a h d o llis u u k s ie n suhteen. P ostin k ä s itte ly on m u o d o stu n u t m yös v a ikeaksi p u llo n kaulaksi. S elvityksissä on v o itu to d e ta, e ttä p o s tin k u lu s s a ilm enevä virh e ta i viip ym in e n va rs in usein jo h tu u lä hetyksessä o le vasta p u u t te e llis u u d e s ta, v irh e e llis e s tä ta i m uuten e p ä se lvä stä o soitte e sta.

9 Professori VEIKKO KALLIO Maisteri UNTO VIRTANEN Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuslaitoksen toim intam uodot KYSYMYS Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksen sijaintipaikasta ratkaistiin vuonna 1968, jolloin päätös keskuksen perustamisesta tehtiin. Ratkaisuun vaikutti mm. yksimielisyys siitä, että tutkimuskeskuksen tulee toim ia kiinteässä yhteistoiminnassa yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Kun samalla oltiin yksimielisiä siitä, että keskus tulisi sijoittaa Helsingin ulkopuolelle, jäi valinta Turun ja Oulun välille. Monet syyt vaikuttivat Turun puolesta. Niitä olivat: tutkimuskeskuksen tarvitsema eri alojen runsas konsulttien määrä, työklinikan puuttuminen Turusta, ATK-yhteyden rakentaminen Kansaneläkelaitoksen keskustietokoneeseen, kansainväliset yhteydet jne. KUNTOUTUSTUTKIMUSKESKUKSEN pääsuunnittelijana on toim inut turkulainen arkkitehti Aarne E h o - j o k i. Myös muut suunnittelijat ovat turkulaisia: rakennesuunnittelu on insinööritoimisto Kalevi N a rm aia n, LVI-suunnittelu insinööritoimisto Åke J o k e la n ja sähkösuunnittelu insinööritoimisto Matti L e p ä n työtä. Rakennuksen kokonaistilavuus on n m3 ja kokonaislattiapinta-ala n m2. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 1970 lopussa ja talo vihittiin käyttöönsä # Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksen pääsisäänkäynti. Valok. Jukka Jänis Ky. Sairausvakuutuslain valm istelutyön yhteydessä oli tullut korostuneesti esiin kuntoutukseen ja sairauksien ehkäisyyn kohdistuvan järjestelm ällisen toim innan tarve. Sairausvakuutuslakiin sisällytettiin säännös, joka teki m ahdolliseksi varojen käytön tällaisiin tarkoituksiin. Kuntoutustutkim uksen perustamisajatus syntyi Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoim intaa ja sen kehittämistä tutkineessa toim ikunnassa, joka aloitti työnsä vuonna 1964 ja toimi pääjohtaja Jaakko P a ju la n puheenjohdolla. Suunnitelmien kehittyessä katsottiin, että kuntoutustutkimuskeskuksen yhteyteen voidaan joustavasti yhdistää myös työkyvyn m äärittäm iseen liittyvät tutkimukset, joiden kehittäminen oli todettu työkyvyttöm yysvakuutusjärjestelmän järkiperäisen toteuttam isen kannalta tarpeelliseksi. Työkyvyn määrittäminen TYÖKYKYÄ määritettäessä kartoitetaan tutkittavan toimintakykyä ja hänen edellytyksiään työntekoon sekä arvioidaan todettujen sairauksien ja vammojen vaikutus työkykyyn ja sen säilymiseen. Tutkimuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan tilanteen kokonaisarviointiin. Jokaiselle tutkittavalle tehdään lääkärintarkastus etukäteen saatujen tietojen ja tutkimustulosten täydentämiseksi ja tarkistamiseksi. Kuntoutustutkimuskeskuksessa on eri alojen erikoislääkäreillä säännölliset vastaanottoajat, joten erikoislääkäripalvelut ovat tarvittaessa helposti käytettävissä. Lääkärintarkastuksiin liittyvillä näkö- ja kuuloseulatutkimuksilla pyritään löytämään näön ja kuulon alentumisesta johtuvat haitat. Röntgen- ja laboratorioyksiköissä voidaan suorittaa kaikki tavanomaiset tutkimukset. Näitä tutkimuksia joudutaan usein täydentämään sosiaalityöntekijän tutkimuksella ja toisinaan myös psykologisella tutkimuksella. Laaja-alaisesti toteutettuna tulee työkyvyn määrittäminen olemaan eräänlainen kuntoutustutkimuksen esiaste, jota useassa tapauksessa joudutaankin täydentämään varsinaisella kuntoutustutkimuksella. Kuntoutustutkim us KUNTOUTUSTUTKIMUS käsittää perusteellisen selvityksen kuntoutumiseen ja sen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä. Näiden monitahoisten tutkimusten pohjalta laaditaan työryhmässä yksityiskohtainen kuntosuunnitelma, joka käsittää lääkinnällisen, sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeen sekä kuntoutusohjelman tarkoituksenmukaisen aloittamisen. KUNTOUTUSTUTKIMUKSESSA joudutaan selvittämään mm. seuraavia kysymyksiä: sairauden tai vamman vaikutus toiminta- ja työkykyyn, mikä vastaa lähinnä lääketieteellistä työkyvyn määrittämistä; tutkittavan suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa, minkä tutkimuksen yhteydessä pyritään selvittämään myös mahdollisten apuvälineiden tarve, % Oheisen artikkelin kirjoittajat, kuntoutustutkimuskeskuksen ylilääkäri, professori Veikko Kallio (vas.) ja hallintojohtaja, maisteri Unto Virtanen, kuvattuna kuntoutustutkimuskeskuksen fysikaalisen hoidon osastolla, jossa suoritetaan toimintakykyä selvittäviä tutkimuksia sekä annetaan asianmukaista fysikaalista hoitoa. Valok. Jukka Jänis Ky. sosiaalis-taloudelliset seikat ja yleinen elämäntilanne. Tämä tutkimus tapahtuu lähinnä sosiaalityöntekijän toimesta käyttäen tutkittavan haastatteluja ja aikaisempia taustatietoja; psyykkisten edellytysten arviointi, minkä suorittavat yleensä psykologit käyttäen tutkittavan haastattelua ja erilaisia suorituskykyä, luonnetta ja psyykkistä rakennetta selvitteleviä testejä; yleinen sopeutuminen työhön, vamman tai sairauden vaikutus työsuorituksiin sekä mahdolliset tarvittavat erikoisjärjestelyt, mitä tutkitaan työkokeiluyksikössä tai työpaikalla tapahtuvan työkokeilun avulla. LOPULLINEN kuntoutusohjelma laaditaan työryhmässä, johon osallistuu tarvittava määrä eri alojen asiantuntijoita. Kokeellinen kuntoutus KOKEELLISEN kuntoutuksen tarkoituksena on tarjota käytännöllisiä suoritustilanteita saatujen tutkim ustulosten tarkentamiseksi ja täydentämiseksi. Niin ikään sen tehtävänä on yksittäistapauksissa kokeilla kuntoutustutkimusryhmän laatimien kuntoutussuunnitelmien soveltamista käytäntöön sekä esittää tarvittaessa uusia ehdotuksia kuntoutussuunnitelmaksi. Kokeellisen kun-