Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Muutosjohtajien maakuntakierros

Transkriptio

1 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Muutosjohtajien maakuntakierros ti Valkeakoski ke Sastamala ti Kangasala ke Mänttä-Vilppula to Tampere ti Ikaalinen

2 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Kari Hakari Muutosjohtaja Jukka Alasentie Maakuntaprojektijohtaja Jaakko Herrala Soteprojektijohtaja

3 Esityksessä pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin Miksi uudistus on tarve toteuttaa? Miten uudistus toteutetaan? Henkilöstön asema muutoksessa? Miltä Pirkanmaan tulevaisuus näyttää?

4 Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. STM ja VM 2016

5 Pirkanmaalla väestömäärä kasvaa ja keskittyy yhä harvempiin taajamiin

6 Väestönmuutos Pirkanmaalla % Väestönmuutos % Väestönmuutos %

7 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina : alueelliset erot korostuvat

8 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä %

9 Väestömuutos Pirkanmaalla 9

10 Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin syyhyn, joka olisi voitu hoitaa Lähde: Lumme S, Keskimäki I: Optimi 1/2013, THL

11 Kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät Virrat* Kihniö* Mänttä- Parkano* Vilppula* Ylöjärvi Ruovesi* Jämsä* Ikaalinen Juupajoki* Effica Pegasos Mediatri Pirkanmaan shp:n toiminnot (Uranus) Yksityiset sote-tuottajat käyttävät kunnan järjestelmää Hämeenkyrö Tampere Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kuhmoinen* *ostaa tai aikoo ostaa sote -palvelut yksityiseltä

12 Kuntien sosiaalipalvelujen ICT-perusjärjestelmät Effican eri sovelluksia ProConsona Effican eri sovelluksia Mediatri Pegasos Pegasos, ProConsona *Yksityiset sote-tuottajat käyttävät kunnan järjestelmää Sosiaalitoimi Virrat* Kihniö* Vanhustenhuolto Virrat* Kihniö* Mänttä- Parkano* Vilppula* Ylöjärvi Ruovesi Jämsä* Ikaalinen Juupajoki* Hämeenkyrö Tampere Orivesi Kuhmoinen* Nokia Pirkkal Kangasala Sastamala a Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Mänttä- Parkano* Vilppula* Ylöjärvi Ruovesi* Jämsä* Ikaalinen Juupajoki* Hämeenkyrö Tampere Orivesi Kuhmoinen* Nokia Pirkkala Kangasala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala

14 Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Mitä asioita uudistus koskee: Uuden maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

15 Muutos tehdään vaiheittain Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä /2016 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

16 Palvelut asiakaslähtöisiksi ja nykyaikaisiksi Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia STM ja VM 2016

17 Maakunnan organisaatiomalli MAAKUNTAKONSERNI VALTUUSTO Maakuntastrategia HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA Tavoiteohjaus PALVELULAITOS Hallitus Konserniyhtiöt Valtakunnalliset palvelukeskukset Maakunnan Sote-yhtiöt Markkinat, valinnanvapaus JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄ PALVELUTUOTANTO

18 Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Maakuntien omat osallistumismallit ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

19 Maakuntavaalit Maakuntavaltuustoon valitaan Pirkanmaalla vähintään 79 valtuutettua. Maakuntavaalit käydään tammikuussa 2018 presidentinvaalien 1. kierroksen yhteydessä. Uusi maakuntavaltuusto järjestäytyy maaliskuussa 2018 ja valitsee mm. maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan. Uudet maakuntavaalit pidetään huhtikuussa 2021 kunnallisvaalien kanssa samaan aikaan ja sen jälkeen neljän vuoden välein

20 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Valtionrahoituksen määräytyminen 89% 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys Lyhytaikainen lainanotto Tarveperusteinen rahoitus 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Hyterahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus 1%

21 Kansallinen tuki: neljä eri tiekarttaa yksi jokaiselle vaiheelle

23 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää Sote- ja maakuntauudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

24 Maakunnille siirtyy eniten sote-henkilötyövuosia Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita: 190 kpl henkilötyövuotta YHTEENSÄ YLI 400 organisaatiota ja henkilötyövuotta 18 maakunnalle

25 Henkilöstön siirtyminen ja asema Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin.

26 Siirtyvän henkilöstön sopimukset ja eläke-edut pysyvät ennallaan Henkilöstö siirtyy maakuntiin entisin työ- ja virkaehtosopimuksin. Sopimusten päätyttyä osapuolet sopivat uudet sopimukset. Työntekijän eläke-edut eivät muutu maakuntien palvelukseen siirtymisen yhteydessä. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.

27 Uudistukset henkilöstön kannalta Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tulevien palvelussuhteiden ehtoihin liittyviä asioita valmistellaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstön asemaa käsittelevissä ryhmissä. Ryhmissä on työnantajien ja työntekijäjärjestöjen edustus. Yt-toiminta toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Uuden yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi tarvitaan osaavaa johtamista. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää. Näin varmistetaan tarkoituksenmukaiset ja arjessa toimivat ratkaisut.

29 Pirkanmaan uudistuksen tavoitteet 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja Ennaltaehkäisevä ote yhdessä kuntien kanssa Palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan Optimoidaan palveluverkko Otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat Otetaan käyttöön digitaalisia palveluja Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen 2. Parantaa julkisen talouden kestävyysvajetta Aikaansaada vähintään 300 M :n kustannusten taittuminen nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä

30 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisointi

31 Työn organisointi Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Hallitus Johtoryhmä Yhteiset asiat projektiryhmä (Kari Hakari) Maakuntaprojektiryhmä (Jukka Alasentie) Soteprojektiryhmä (Jaakko Herrala) TEEMARYHMÄT 1. ICT-asiat 2. Henkilöstöasiat 3. Talousasiat 4. Hankinta ja logistiikka 5. Kiinteistöt 6. Konsernirakenne ja johtaminen 7. Osallistuminen 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit 9. Yhteistoiminta-alue asiat 1. Pelastustoimi ja varautuminen 2. Alueen elinvoiman edistäminen 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ryhmä 2. Tiedolla johtamisen ryhmä 3. Palveluiden digitalisointiryhmä 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä 7. Palveluverkko- ja integraatioryhmä 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä 9. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä

32 Henkilöstön osallistuminen valmisteluun Lähtökohta: Henkilöstö otetaan mukaan muutoksen valmisteluun alusta lähtien. Edustuksellinen osallistuminen on tärkeää johtoryhmässä, projektiryhmissä sekä henkilöstöasioiden teemaryhmässä. Muilta osin henkilöstön osallistuminen toteutetaan ensisijaisesti käytännön kehittämistyönä teemaryhmissä ja työpajoissa. Henkilöstöjärjestöjen edustuksellinen osallistuminen Esivalmistelun johtoryhmä: 4 edustajaa Projektiryhmien (3) pysyvät jäsenet: 1 edustaja/pääsopijajärjestö/ryhmä Henkilöstöasioiden teemaryhmä: x edustajaa (ei rajoitusta) Henkilöstön muu osallistuminen Kaikissa teemaryhmissä mukana henkilöstöä eri organisaatiotasoilta Teemaryhmien alainen työpajatyöskentely mahdollistaa henkilöstön laajan osallistumisen Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien myötä osallistujajoukko voi olla erittäin laaja Kunnat ja muut organisaatiot osallistuvat hankkeeseen antamalla henkilöstön työpanoksen hankkeen käyttöön

33 Pirkanmaan sote-uudistus

34 Väestön toiveet Sote-uudistuksen tavoitteista THL 2016

35 Terveysasemaa vaihtaneita oli vähän vuonna 2014 Suuret kaupungit Espoo Helsinki Vantaa Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Eksote Hämeenlinna -92% -92% -89% -93% -94% -93% -95% -86% -90% -90% -94% -93% -94% 8% 8% 11% 7% 6% 7% 5% 14% 10% 10% 6% 7% 6% -100% -50% 0% 50% 100% Vaihtaneita kaikkiaan noin 8% asiakkaista, väestöstä vähemmän (2-3%) Vaihtajien määrät vaihtelivat voimakkaasti kunnittain THL 2016: Aalto ym.

36 Terveysasemaa vaihtaneilla syy vaihtoon liittyi usein terveysaseman sijaintiin Sijainti Hyvä hoidon laatu Lääkäriaikojen saatavuus Hoitaja-aikojen saatavuus Hyvät kulkuyhteydet Terveysaseman yleinen maine Tietty lääkäri tai hoitaja Toimitilojen viihtyvyys Ystävien tyytyväisyys Hyvät parkkipaikat Esteetön liikkuminen 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Asteikko: 5= samaa mieltä, 3=siltä väliltä, 1= eri mieltä THL 2016: Aalto ym.

37 Asiakkaat eivät ole tyytyväisiä sosiaalituen palveluiden saatavuuteen Pirkanmaalla Sosiaalituki = sosiaalityöntekijän vastaanotto tai toimeentulotukipalvelu THL /2/ Etunimi Sukunimi

38 Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen

39 Ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa eri ikäisten yleisimpiin kuolemansyihin Terveys 2015 Tilastokeskus

40 Esimerkkejä ehkäistävissä olevista kustannuksista Suomessa Kustannus euroa / vuosi Huostaan otettu lapsi Syrjäytynyt nuori Alkoholihaitat 1 miljardia Tupakointihaitat 1,5 miljardia Liikkumattomuus 1-2 miljardia Tyypin 2 diabetes 1 miljardia Ym

41 Joka kymmenes sote-asiakas tarvitsee paljon ja monenlaisia palveluja palveluja räätälöitävä asiakastarpeen mukaan uudella tavalla 10% asiakkaista 80 90% sote-resursseista Kanssakulkijaksi tarvitaan ammattilainen, joka huolehtii, että nämä henkilöt saavat tarvitsemansa avun. STM 2016

42 Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutehtävät Palvelutehtävät, joissa merkittävää yhteistyötä Terveydenhuoltolain mukaiset palvelutehtävät Adoptioneuvonta Kotipalvelut Avosairaanhoito Terveysneuvonta ja terveystarkastukset Esimerkkejä sosiaali ja terveydenhuollon yhteisistä palveluista Kotouttaminen Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen Sosiaaliasiamiestoiminta Perheasioiden sovittelu Lapsen elatusavun vahvistaminen Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen Isyyden selvittäminen Puolison elatusavun vahvistaminen Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen Ikäihmisten palvelut Omaishoidon tuki Vammaispalvelut Kehitysvammaisten erityishuolto Kasvatus- ja perheneuvonta Koulun sosiaalityö Kotisairaanhoito Iäkkäiden neuvontapalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Neuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Sairaalahoito Päivystys Erikoissairaanhoito Opiskelu ja oppilasterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Työterveyshuolto Seulonnat Ensihoito Suun terveydenhuolto Laboratorio- ja kuvantamispalvelut Lastensuojelu Mielenterveystyö Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalinen luototus Toimeentulotuki Päihdehuolto Päihdetyö 42 Esityksen nimi / Tekijä

43 STM 2016

44 44 Perhekeskus Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE): Perhekeskuksella tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Palvelut sovitetaan lapsi- ja perhelähtöisesti yhteen siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Sote uudistuksessa perhekeskus toimii verkostomaisena palvelurakenteena maakuntien sote-palvelujen, kuntien järjestämien palvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi.

45 Perhekeskus toimintamalli

46

47

48 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omahoitoa (I&O-hanke) Perustetaan alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia Otetaan käyttöön iäkkäiden integroitu palvelukokonaisuus Luodaan keskitetyn asiakas-/palveluohjauksen malli Otetaan käyttöön kotihoidon toimintamalli sekä kehitetään asumista ja palvelua yhdistävää toimintaa Omais- ja perhehoidon tueksi järjestetään valmennusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia Kuntoutusta sekä omais- että perhehoitajille että hoidettaville Järjestetään vapaiden sijaistuksia

49 Asiakkaille vaiheittain lisää valinnanvapautta Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Lakiluonnos valmistuu 11/2016. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi erilaisia valinnanvapauden keinoja; sote-omatiimi, asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti, suoran valinnan malli. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. STM 2016

50

51 Digitalisaatiolla uudenlaisia kotiin tuotavia palveluita Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. Asiakkaiden tietoja voitava tulevaisuudessa käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä.

52 Uusi hyvinvointi- ja terveysteknologia käyttöön Elintoimintojen seuranta Mobiililaitteet ja Appsit Sairauskohtainen teknologia Etävastaanotto Älyvaatteet ja älykäs koti

53 TÄYDEN PALVELUN SAIRAALAVERKOSTO HARVENEE JA PÄIVYSTYS KESKITTYY MIKSI? Laatu Korkean teknologian tarve Monen alan osaajien tarve ja tiimityöskentely Ympärivuorokautisen palvelun turvaaminen Ensihoidon valmiudet parantuneet

54 Pirkanmaalla tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko tarpeellista optimoida asiakaslähtöisemmäksi

55 Terveyspalveluiden saavutettavuus ei tule heikkenemään merkittävästi muutoksen seurauksena Tilanne km päässä - yksityisistä palveluista n. 44 % väestöstä - terveysasemista n. 64 % väestöstä - apteekeista n. 68 % väestöstä - yksityisistä + terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 10 km päässä n. 90 % väestöstä (yks + ta + apt) 50 km päässä lähes kaikki (yks + ta + apt) Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 8 Sitra 2016

56 Sitran arvio palvelupisteiden vähenemisestä Yksiköiden määrä nykyisin (Manner-Suomi) Yksiköiden määrä 2025 Yliopistosairaalat (5) 5-5 % Keskussairaalat (20) % Synnytyssairaalat (25) 21 - Yksiköiden määrän muutos Päivystyspisteet (48) % Terveysasemat (548) % Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä, Geoinformatiikka

57 Yksityinen ja kolmas sektori vahvistuvat sotepalveluiden tuottajina jatkossakin Lähde: HS

58

59

60

61 Tulevaisuuden visioita keskusteluun Saatavuus, laatu ja vaikuttavuus keskiöön Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen panostetaan aiempaa enemmän Perustason palveluita vahvistetaan Palveluverkkoa harvennetaan ja keskitetään enemmän palvelukeskuksiin ja jatkossa aiempaa enemmän laajan palveluvalikoiman sote-keskuksiin Lähipalvelut turvataan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa Pitkäaikaissairauksien omahoitoa ja lähipalveluita kehitetään Vaativat sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito ja päivystys keskittyy edelleen Harvemmin tarvittavia tai vaativimpia palveluja voi joutua hakemaan kauempaa

62 Pirkanmaan maakuntauudistus

63 Maakuntauudistus Tavoitteena yhteensovittaa valtion, maakuntien ja kuntien tehtävät, joita jo nyt hoidetaan maakunnallisesti tai kuntien laajassa yhteistyössä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi: - Palo- ja pelastustoimi - Työllisyyden hoito ja monet yrityspalvelut - Maaseudun kehittäminen - EU-hankkeiden rahoitus rakennerahastoista - Maaseutuelinkeinojen hallinto - Ympäristöterveydenhuolto - Maatalouslomitus - Maakuntakaavoitus - Liikennejärjestelmän suunnittelu

64 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto Uuden maakunnan tehtävät: Maaseutu 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 2. sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntija-tuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 8) kalatalous ja vesitalous; 13)kulttuuriympäristön hoito; 3. Alueellinen alkoholihallinto 4. Pelastustoimi 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valta-kunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 5. terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto);. 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 6. maatalous ja maaseudun kehittäminen; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu;

65 Maakuntauudistus Peruskunnilta ei siirry maakuntiin tehtäviä, paitsi ne tehtävät jotka nyt hoidetaan yhteistoiminta-alueilla (lomitus, maataloustuet, ympäristöterveys) tai maakuntatasoisesti (palo- ja pelastustoimi) Maakuntaan kootaan yhteen maakunnan liiton, ELY-keskuksen (osittain), TE-toimiston ja joitakin AVI:n tehtäviä. Liikenne- ja ympäristötehtävien osalta siirrot vielä osin sopimatta. Muutos koskee noin 1300 työntekijää

66 Maakuntauudistus Uudistuksen periaatteet, mm. järjestäjä-tuottaja erottelu koskee myös maakuntauudistusta. Työttömille ja yrittäjille palveluja voivat tarjota niin yksityiset kuin julkiset toimijat. Monet tehtävät säilyvät maakunnan hoitamina. Maakunnan ja kuntien yhteistoiminta on elintärkeää niin maakunnalle kuin kunnillekin. Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä elinvoimapalveluissa paljon yhteistä tekemistä

67 Ollaan yhteydessä: Uudistuksen nimi: Pirkanmaa2019 Nettisivut: Sähköposti: #pirkanmaa2019

68 Kiitos osallistumisestasi! Kari Hakari Muutosjohtaja Jukka Alasentie Maakunta-projektijohtaja Jaakko Herrala Sote-projektijohtaja